Tapahtumatiedot

A (s. 1946) on hakenut korvausta koronavirusrokotteesta aiheutuneesta lääkevahingosta 6.6.2022 päivätyllä lääkevahinkoilmoituksella.

A sai ensimmäisen annoksen koronavirusrokotetta 24.3.2021 ja toisen annoksen 16.6.2021 Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech and Pfizer). A sai kolmannen annoksen koronavirusrokotetta Spikevax-valmisteella (Moderna) 4.1.2022.

A sai sydäninfarktin 17.1.2022. Koronaan hän sairastui 16.3.2022. A:lla alkoi kova päänsärky maaliskuun ja huhtikuun vaihteessa vuonna 2021. A kertoi, ettei päänsärky ollut niin sanotusti normaalia päänsärkyä eikä migreeniä. A kävi silmälääkärin vastaanotolla 9.6.2021. A:n mukaan silmälääkäri totesi, ettei hänen päänsärkynsä johdu silmistä. A kävi 23.6.2021 pään magneettitutkimuksessa, mutta tutkimuksissa ei löydetty mitään selitystä hänen päänsärkyynsä. Päänsärky alkoi hellittää syyskuussa 2021. A:n päänsärky kesti noin viisi ja puoli kuukautta. A kertoi ylilääkärin todenneen hänelle, että lähes kaikki haittavaikutukset tulevat esiin kuuden viikon sisällä rokotteen ottamisesta painottuen aivan ensimmäisiin päiviin. Monet rokotteen jälkeen tyypilliset oireet, kuten kuume, päänsärky, lihaskipu ja väsymys viittaavat immuunipuolustuksen aktivoitumiseen. A katsoi, että hänen päänsärkynsä johtui Comirnaty-rokotteesta. A haki lääkevahinkovakuutuksesta korvausta magneettitutkimuksen kuluista, jotka olivat 244 euroa.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 26.5.2023. Yhtiö viittasi käytössään olleisiin A:ta koskeviin lääketieteellisiin selvityksiin ja totesi, ettei niiden perusteella voitu näyttää toteen syy-yhteyttä A:n mainitsemien oireiden ja Comirnaty-koronarokotteen välillä. Yhtiön saamien lääketieteellisten asiakirjojen mukaan A:lla ilmennyt päänsärky johtui todennäköisesti jännityspäänsärystä tai niska-hartiaseudun lihaskireydestä. Lääkärin vastaanotolla ei kuvattu syy-yhteyttä oireen ja rokotteen välillä. Yhtiö katsoi, ettei syy-yhteyttä Comirnaty-koronarokotteen ja A:n kuvailemien oireiden välillä voitu näyttää lääketieteellisesti toteen. Yhtiö ei maksanut A:lle korvausta lääkevahinkovakuutuksesta. 

Asiakkaan valitus

A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A katsoo edelleen, että hänen päänsärkynsä johtui Comirnaty-koronarokotteesta. A vaatii, että hänelle korvataan pään magneettitutkimuksesta aiheutuneet kulut eli 244 euroa.

A toteaa, että hän kertoi jo kahden ja puolen kuukauden ajan kestäneestä päänsärystä lääkärin etävastaanotolla 31.5.2021. Hänen päänsärkynsä alkoi kuitenkin maaliskuun ja huhtikuun vaihteessa, joten 31.5.2021 hänellä oli ollut päänsärkyä kahden kuukauden ajan. Päänsärky jatkui syyskuun puoleenväliin saakka, eli yhteensä noin viisi ja puoli kuukautta.

A toteaa, että hän teki kirjallisen valituksen keskussairaalan potilasasiamiehelle terveyskeskuksen toiminnasta. A pyysi, että hänen potilastietoihinsa merkitty diagnoosi G44.2 eli jännityspäänsärky poistettaisiin hänen tiedoistansa. Sitä ei kuitenkaan voitu poistaa.

A kertoo, että hän kaatui syksyllä 2011 ja löi takaraivonsa kynnykseen. Hän oli tajuttomana jonkin aikaa, eikä hän pystynyt nukkumaan selällään. A sai ajan terveyskeskukseen 9.12.2014. Hän kertoi tuolloin lääkärille, että hänen takaraivonsa oli ollut kipeä kaatumisesta lähtien. Lääkäri sanoi kirjoittavansa A:lle Panacod-lääkettä. A kertoi lääkärille, että hänelle tulee siitä kova pääkipu, jolloin lääkäri totesi hänelle, että kun hoitoa tarjotaan ja se ei kelpaa niin ulos. Lääkäri kirjoitti A:lle Tizanidin-, Paracetamol/Codein-, Para-tabs- ja Burana-lääkettä. A toteaa, ettei hän todellakaan ostanut tätä lääkearsenaalia. Lääkäri kirjoitti hänelle diagnoosiksi jännityspäänsäryn, mutta A:n mielestä diagnoosi ei ollut oikea. A toteaa, että toinen lääkäri kaivoi saman diagnoosin kuuden vuoden ja reilun kolmen kuukauden jälkeen. A ihmettelee, missä jännityspäänsärky luurasi tämän välin, ja missä se on luurannut syyskuun 2021 jälkeen.

A toteaa, että terveydenhuollon muistutukseen annetussa vastauksessa lääkäri kirjoitti, että hän on asioinut useita kertoja lääkärissä päänsärkyvaivan vuoksi. A pyysi ilmoittamaan ne useat kerrat, mutta vastausta ei ole kuulunut. A muistelee, että hän on päässyt vuosina 2003—2021 terveyskeskuslääkärin vastaanotolle ehkä kuusi kertaa. Lisäksi A toteaa, että lääkäri laski hänen päänsärkynsä kestäneen vain kolme kuukautta, vaikka se kesti viisi ja puoli kuukautta.

A toteaa, että hän kävi silmätautien poliklinikalla 24.6.2021 ennen kaihileikkausta. Hänellä oli molemmissa silmissään kaihi, joka hoidettiin kaihileikkauksella 11.5.2021. Hän ajatteli pääkivun johtuvan silmistä, mutta pääkipu jatkui. A kävi silmätautien erikoislääkärin vastaanotolla leikkauksen jälkitarkastuksessa ja mahdollisen silmälasien tarpeen vuoksi 9.6.2021. A kertoi vastaanotolla kovasta pääkivusta. Lääkäri sanoi hänelle, ettei pääkipu johdu silmistä. Lääkäri suositteli, että A tutkituttaisi pääkivun syyn.

A toteaa, että hän on käynyt fysikaalisessa hoidossa vuosina 1997, 2001 ja 2015 kymmenen kertaa kunakin vuonna. Lisäksi hän on käynyt fysikaalisessa hoidossa kolme kertaa vuonna 2020 ja kaksi kertaa vuonna 2021. Hänen niska-hartiaseudun lihaskireytensä ei ole kuitenkaan helpottanut, joten tälläkään pääkipu ei selity.    

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan, että lääkevahinkojen käsittely on kirjallista ja käytännössä henkilövahingon aiheutuminen näytetään toteen potilasasiakirjojen avulla. Terveydenhuollon käyntimerkintöjen tekeminen on säänneltyä ja vakuutusyhtiö saa lähtökohtaisesti luottaa siihen, että merkinnät ovat asianmukaisia. Yksinomaan vahingonkärsineen omalla kertomuksella ei ole ratkaisevaa näyttöarvoa lääkevahinkojen todentamisessa.

Vakuutusyhtiö toteaa, että A hakeutui lääkäriin yli kaksi kuukautta ensimmäisen rokoteannoksen saamisen jälkeen. Yhtiö katsoo, että ajallinen yhteys rokotuksen ja päänsäryn alkamisen välillä jää toteen näyttämättä. Päänsärky on yleinen vaiva ja se on myös Comirnaty-rokotteen tunnettu haittavaikutus. Rokotehaitat ovat kuitenkin tyypillisesti lieviä ja lyhytkestoisia. Yhtiö katsoo, ettei pitkäkestoinen, epäselväksi jäänyt päänsärky sovi tässä tapauksessa olemaan rokotteen aiheuttama. Terveydenhuollossa A:n tilaa pidettiin jännityspäänsärkynä ja potilaskertomusten mukaan A on käynyt saman vaivan takia lääkärissä viimeksi vuonna 2014. Yhtiö katsoo, ettei todennäköistä syy-yhteyttä rokotteeseen joka tapauksessa ole.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 23.2.2010—4.1.2022.

Rokotuksen seuranta -asiakirjan mukaan A sai ensimmäisen annoksen 24.3.2021 ja toisen annoksen 16.6.2021 koronavirusrokotetta Comirnaty-valmisteella. A sai kolmannen annoksen koronavirusrokotetta Spikevax-valmisteella 4.1.2022.

31.5.2021 päivätyn päivystyspoliklinikan tekstin mukaan A soitti päivystykseen ja kertoi, että hänellä oli kovaa päänsärkyä, joka oli jatkunut jo kahden ja puolen kuukauden ajan. Päänsärky oli päivittäistä. A oli ottanut päänsärkyyn Panadol-lääkettä, joka ei ollut auttanut. A kertoi, että hänellä oli todettu kaihi. A oli menossa silmälääkärin vastaanotolle 9.6.2021.

2.6.2021 päivätyn yleislääketieteen poliklinikan etäkontaktin mukaan A:lla oli ollut maaliskuusta saakka pääkipua. Pääkipu oli jatkuvaa. Kipu tuntui takaraivolla. A:lla ei ollut ilmennyt oksentelua, pahoinvointia tai muuta neurologista oiretta. A:lla oli kipua myös öisin. A:lta oli leikattu kaihi 11.5.2021, jolloin myös silmänpohjat oli katsottu. A:lla oli kipulääkkeenä Panadol ja Gabapentin tarvittaessa lonkkakipuun. A liikkui kävellen noin 100 metrin matkoja. A oli käynyt saman vaivan takia lääkärissä joulukuussa 2014. A oli mittaillut verenpaineitansa, jotka olivat entistä tasoa. Lääkäri arvioi, että A:n vaiva tuskin liittyi A:n maaliskuussa ottamaan koronarokotteeseen. A sai diagnoosiksi jännityspäänsäryn.

A:lle tehtiin pään laaja magneettitutkimus 23.6.2021. Tutkimuksesta tehdyn lausunnon mukaan tutkimuksessa todettiin supratentoriaalisesti frontoparietaallisesti syvässä perifeerisessä valkeassa aivoaineessa yksittäisiä alle kolmen millimetrin läpimittaisia tavanomaiseen vaskulaariseen degeneraatioon sopivia T2-kirkassignaalimuutoksia. Kortikaalisia tai syvän aivoaineen iskemiamuutoksia ei todettu. Kasvaimia, vuotoa, likvorkierron häiriöitä tai posttraumaattisia muutoksia ei todettu. Kortikaaliset ja sentraaliset likvortilat olivat normaalivolyymiset, eikä atrofiaa todettu. Kallonpohjassa tai kalotilla ei ollut näkyvissä luupatologiaa. Paranasaalisinukset, välikorvat ja mastoidealokerostot olivat normaalit. Duraalisissa laskimosinuksissa oli normaali flow void, eikä sinustromboosiin viittaavaa todettu. Lausunnossa todettiin yhteenvetona, että pään magneettitutkimuksen löydökset olivat iänmukaisia, eikä siinä todettu A:n päänsärkyä selittävää.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:lla ilmennyt pitkittynyt päänsärky korvata Comirnaty-koronarokotteen aiheuttamana lääkevahinkona.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut.

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A sai ensimmäisen annoksen koronavirusrokotetta 24.3.2021 Comirnaty-valmisteella. A oli yhteydessä terveyskeskukseen 31.5.2021 noin kaksi kuukautta jatkuneen päänsäryn vuoksi. A kertoi 2.6.2021 lääkärin etävastaanotolla, että pääkipu tuntui takaraivolla ja oli jatkuvaa. A:lla ei ollut ilmennyt muita neurologisia oireita. A oli käynyt saman vaivan takia lääkärissä joulukuussa 2014.  A:n silmänpohjat oli tarkastettu toukokuussa 2021 tapahtuneen kaihileikkauksen yhteydessä. A sai diagnoosiksi jännityspäänsäryn. A hakeutui pään laajaan magneettitutkimukseen 23.6.2021. Tutkimuksessa ei todettu mitään A:n päänsärkyä selittävää.

Asioiden käsittely Vakuutuslautakunnassa perustuu kirjalliseen aineistoon. Korvauksenhakijan tulee esittää näyttö aiheutuneesta vahingosta ja sen syy-yhteydestä lääkkeen käyttöön, eikä tällaiseksi näytöksi riitä pelkkä korvauksenhakijan oma ilmoitus. Yleensä tällaisena näyttönä toimivat sairauskertomukset ja muut lääketieteelliset asiakirjat, jotka on laadittu pian oireiden alkamisen jälkeen, jolloin ne osoittavat, millainen ajallinen yhteys lääkkeenoton ja oireiden välillä on.

Vakuutuslautakunta toteaa, että päänsärky on Comirnaty-rokotteen tunnettu ja hyvin yleinen haittavaikutus. Rokotteen pakkausselosteen mukaan päänsärkyä voi ilmetä useammalla kuin yhdellä henkilöllä 10 henkilöstä. Rokotteen haittavaikutukset ovat yleensä lieviä ja häviävät muutaman vuorokauden kuluessa rokotteen saamisesta. A:lla todetun kaltaista, useita kuukausia jatkuvaa päänsärkyä Comirnaty-rokotteeseen ei tiedetä liittyvän.

Vakuutuslautakunta pitää todennäköisenä, että A:lla rokotteen saamisen jälkeen ilmennyt päänsärky on ollut lyhytaikaisesti Comirnaty-rokotteesta johtuvaa. Ottaen huomioon, että Comirnaty-rokotteeseen ei tiedetä liittyvän haittavaikutuksena pitkittynyttä päänsärkyä ja että A:n tapauksessa päänsärkyä on pidetty jännityspäänsärkynä, Vakuutuslautakunta katsoo, ettei A:n pitkittynyt päänsärkyoireisto todennäköisesti ole Comirnaty-rokotteesta aiheutunutta.

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Pippola
Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila