Tapahtumatiedot

Asiakas oli poissa asunnoltaan 4.2.–16.2.2023 välisen ajan. Poliisin esitutkintapöytäkirjan sekä käräjäoikeuden tuomion mukaan asiakkaan tuntemat henkilöt olivat tänä aikana varastaneet asiakkaan asunnosta irtainta omaisuutta. Asuntoon oli päästy avaimella, joka oli ollut yhden tekijän hallussa. 17.2.2023 tekijät ja asiakas olivat yhdessä asiakkaan asunnolla, jolloin tekijät ryöstivät asiakkaan omaisuutta väkivaltaa ja väkivallan uhkaa käyttämällä. 

Asiakas haki kotivakuutuksestaan korvausta varastetusta ja ryöstetystä omaisuudesta. Vahinkoilmoituksessaan asiakas kertoi, että hänen entinen kaverinsa oli varastanut asunnon avaimen. Vakuutusyhtiö antoi asiassa kielteisen korvauspäätöksen 15.5.2023. Vakuutusyhtiö vetosi rajoitusehtoon, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka vakuutetun luvalla sisään päässyt henkilö oli aiheuttanut tahallisesti. Vakuutusyhtiö viittasi poliisin esitutkintapöytäkirjaan ja katsoi, että rikoksesta epäillyt olivat majailleet asiakkaan luvalla hänen asunnollaan ja aiheuttaneet vahinkoa tahallisesti. Vakuutusyhtiö ei pitänyt uskottavana, että avain olisi varastettu, vaan se oli rikoksesta epäillyillä käytössä.

Asiakas otti yhteyttä FINEn neuvontaan. Asiakkaan mukaan tekijät eivät asuneet hänen luonaan. Yksi tekijöistä oli ollut hänen luonaan helmikuun alussa, ja sinä aikana hän oli ottanut asiakkaan taskusta kotiavaimen, jossa oli myös avain lukolliseen lääkekaappiin, jossa asiakas säilytti muun muassa vara-avainta. Asiakkaan mukaan tekijä oli ottanut vara-avaimen ilman lupaa.

FINE lähetti vakuutusyhtiölle uudelleenkäsittelypyynnön. FINE pyysi erityisesti huomioimaan viimeisimmän teon olosuhteet, jossa vastaajat olivat tuomittu törkeästä ryöstöstä. Lisäksi FINE totesi, että vaikka käräjäoikeuden tuomion mukaan ei ollut näytetty, että asiakkaan avaimet olisi varastettu, tämä ei FINEn näkemyksen mukaan vielä osoittanut, että asuntoon olisi päästy asiakkaan luvalla.

Vakuutusyhtiö antoi 30.8.2023 uuden korvauspäätöksen, jossa se maksoi korvausta 17.2.2023 tehdyn ryöstön osalta. Muun varastetun omaisuuden osalta vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään. Vakuutusyhtiö katsoi edelleen, että avain oli ollut luvallisesti rikoksen tekijän hallussa ja käytössä. Käräjäoikeus oli päätynyt ratkaisuun, että tekijän kertomus avaimen luvallisesta saamisesta oli mahdollista. Vakuutusyhtiön mukaan asiassa oli jäänyt näyttämättä, että tekijä olisi varastanut avaimen.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asiakas vaatii, että varastettu omaisuus korvataan kotivakuutuksesta. Väite siitä, että rikoksesta tuomitut henkilöt olisivat majailleet asiakkaan asunnolla kaksi kuukautta tammikuun 2023 alusta lähtien, ei pidä paikkaansa. Yksi tuomituista oli asiakkaan luona vain helmikuun neljä ensimmäistä päivää. Kenelläkään tekijöistä ei ole ollut koskaan lupaa majailla asunnolla asiakkaan poissa ollessa.

Vakuutusyhtiö väittää saaneensa 28.4.2023 puhelun jutun tutkijalta. Vakuutusyhtiön mukaan tutkija oli kertonut asiakkaan sanoneen, että asiakas oli antanut tekijöille luvan asua asiakkaan asunnolla. Asiakas toteaa, että tämä ei pidä paikkaansa. Asiakas ei ole missään vaiheessa antanut lupaa tyhjentää asuntoaan.

Ovikoodin osalta asiakas toteaa, että tekijä on voinut kysyä keneltä tahansa ovikoodin esittäen olevansa talon asukas. Sekään ei ole mahdotonta, että tekijä olisi katsonut olan yli, kun joku näpyttelee ovikoodia, puhumattakaan uhkailusta. Asiakas ei itse ole antanut ovikoodia tai avainta edes tekijän ollessa hänen luonaan helmikuun neljä ensimmäistä päivää.

Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa. Vakuutusyhtiö toteaa, että 15.5.2023 korvauspäätöstä tehtäessä sillä on ollut käytössään poliisin esitutkintamateriaali. Vakuutuksenottaja on kertonut poliisille, että rikoksesta epäillyt henkilöt ovat majailleet kaksi kuukautta hänen asunnollaan tammikuun 2023 alusta lähtien.

Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että muissa varkauksissa kuin ryöstössä on ollut kyse vakuutetun luvalla sisään päästämien tai päästettyjen henkilöiden aiheuttamista vahingoista. Asuntoon on päästy avaimella, joka tekijällä on ollut hallussaan. Vakuutusyhtiön tutkintapäällikkö on saanut 28.4.2023 jutun tutkijalta puhelun, jossa tutkija kertoi vakuutuksenottajan kertoneen, että vakuutuksenottajan kaveri oli ollut asunnolla luvallisesti. Lisäksi tämä kaveri ja toinen henkilö olivat asuneet asunnolla 4.2.–16.2.2023 välisenä aikana. Esitutkintapöytäkirjassa vakuutuksenottaja kertoo omin sanoin, että tullessaan asunnolle 16.2.2023 henkilöt olivat jo siellä, eikä tilanteeseen ole kirjattu liittyneen uhkailua tai painostusta. Ovikoodi on ollut tekijöiden tiedossa, ja vakuutuksenottajan on se täytynyt itse heille kertoa. Vakuutusyhtiö ei edelleenkään pitänyt uskottavana, että avain oli varastettu, vaan se on ollut tekijöillä käytössä.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Sovellettavien vakuutusehtojen (voimassa 1.1.2022 alkaen) kohdan 5.1.4 (Varkaus ja vahingonteko) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut
- varkaudesta
- ulkopuolisen henkilön tahallisesta vahingonteosta. Vahingonteko on pystyttävä yksilöimään yksittäiseksi äkilliseksi tapahtumaksi.
- murrosta, jolla tarkoitetaan murtautumista lukittuun tilaan rakenteita rikkoen tai muuten väkivaltaisesti.
- ryöstöstä, jolla tarkoitetaan varkautta tai sen yritystä, jossa on käytetty henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai sillä uhkaamista.

Kohdan 5.3 (Korvauksen rajoitukset) rajoitukset koskevat kaikkia vakuutusturvia. Alakohdan 5.3.9 (Muita rajoituksia) kohdan c) mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetun luvalla sisälle päässeen henkilön tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttamaa vahinkoa tai varkautta.

Ratkaisusuositus

Asiassa on riidatonta, että asiakkaan asunnosta on varastettu irtainta omaisuutta asiakkaan poissa ollessa 4.2.–16.2.2023. Niin ikään riidatonta on, että tekijät ovat päässeet asuntoon avaimella, joka on ollut yhden tekijän hallussa.   

Näyttötaakka korvattavan vahinkotapahtuman sattumisesta on korvausta hakevalla. Jos vakuutusyhtiö vetoaa rajoitusehtoon, vakuutusyhtiöllä on näyttötaakka vetoamansa rajoitusehdon soveltumisesta. Tässä tapauksessa ratkaisevaa on, onko vakuutusyhtiö osoittanut, että kyse on vakuutetun luvalla sisään päässeen henkilön tahallisesti aiheuttamasta vahingosta.

Vakuutuslautakunta on antanut pääosin vastaavan rajoitusehdon tulkintaa koskevassa asiassa ratkaisusuosituksen VKL 203/13. Lautakunta totesi, että rajoitusehdon sananmuodon mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetun luvalla sisään päässeen henkilön tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttamia tekoja. Se, että tekijät asunnosta poistumisensa jälkeen palasivat sinne varkaisiin joko lukitsematta jätetystä ovesta tai anastettua avainta käyttämällä, ei tapahtunut vakuutetun luvalla. Vakuutuslautakunta katsoi, ettei rajoitusehto sanamuotonsa mukaan kattanut eikä sitä voitu tulkinnallisesti laajentaa kattamaan tätä myöhempää luvatonta asuntoon tunkeutumista.

FINE katsoo edellä esitettyyn Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen viitaten, että aikaisempi luvallinen sisäänpääsy ei lähtökohtaisesti tarkoita, että myös luvallisen sisäänpääsyn jälkeiset teot voitaisiin rajata korvauksen ulkopuolelle. Asiassa on keskeistä arvioida, ovatko tekijät päässeet asiakkaan luvalla sisään asuntoon silloin, kun varkaudet ovat tapahtuneet.

Asiakas on kiistänyt antaneensa asunnon avainta tai ovikoodia kenellekään. Asiakkaan mukaan hän ei myöskään ole antanut tekijöille lupaa olla tai majoittua hänen asunnossaan asiakkaan poissa ollessa.

Vakuutusyhtiö taas katsoo, että tekijät ovat majoittuneet asiakkaan asunnolla hänen luvallaan kaksi kuukautta tammikuusta 2023 lähtien, minkä vuoksi vakuutusyhtiö ei ole pitänyt uskottavana, että avain olisi varastettu. Myös ovikoodi oli tekijöillä tiedossa. Vakuutusyhtiö on viitannut poliisin edustajan ja vakuutusyhtiön tutkintapäällikön puhelinkeskusteluun, jossa poliisin edustaja olisi kertonut vakuutusyhtiön tutkijalle, että asiakkaan kertoman mukaan tekijät olivat majoittuneet asiakkaan asunnossa luvallisesti.

Poliisin esitutkintapöytäkirjasta ei ilmene, että asiakas olisi kertonut kuulusteluissa tekijöiden majoittuneen luvallisesti asunnollaan riidanalaisten anastusten tapahtuessa. FINE katsoo, että myöskään vakuutusyhtiön viittaama poliisin edustajan kertomus, josta ei ole esitetty konkreettista asiakirjaselvitystä, ei riitä osoittamaan varkauteen osallisten henkilöiden asuntoon pääsemistä vakuutetun luvalla tapahtuneeksi. Kuulustelupöytäkirjan 20.2.2023 mukaan asiakkaalta tiedusteltiin, miten asunnon avain oli päätynyt tekijöiden käyttöön. Asiakas ei keksinyt muuta selitystä kuin sen, että yksi tekijöistä oli varastanut avaimen, kun hän oli ollut asunnolla yötä 30.1.–4.2.2023 välisenä aikana.

Vakuutusyhtiö on viitannut käräjäoikeuden tuomioon, jonka mukaan on jäänyt näyttämättä, että vastaaja olisi anastanut avaimen. Tuomion mukaan käräjäoikeus piti arvioidessaan sitä, oliko tekoa pidettävä varkautena vai törkeänä varkautena, mahdollisena että asiakas oli antanut avaimen vastaajan käyttöön. FINE katsoo, että riippumatta siitä, miten avain on alun perin saatu tai mitä kautta tekijät ovat saaneet tietoonsa ulko-oven kulkukoodin, esitetyn asiakirjaselvityksen perusteella ei voida päätellä, että asiakas olisi antanut tekijöille luvan olla asunnossa myös myöhemmin hänen poissa ollessaan. FINE katsoo asiassa jäävän näyttämättä, että tekijät olisivat olleet asunnossa asiakkaan luvalla, kun varkaudet ovat tapahtuneet. Näin ollen vakuutusyhtiö ei voi kieltäytyä korvaamasta varkausvahinkoa kyseessä olevan rajoitusehdon perusteella. FINE suosittaa, että vakuutusyhtiö käsittelee asiakkaan korvaushakemuksen ja korvaa varastetun omaisuuden vakuutusehtojen mukaisesti.

Lopputulos

FINE suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa varastetun omaisuuden vakuutusehtojen mukaisesti.

FINE

Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Johtava lakimies Siirala
Esittelijä Pulkkinen