Tapahtumatiedot

Asiakkaan vahinkoilmoituksen 14.4.2023 mukaan asiakkaan omakotitalon lämmin käyttövesiputki vuoti. Putkimies kävi kohteessa ja vettä ei nyt tullut. Asiakas haki korvausta vuotovahingosta kotivakuutuksestaan.

Vahingon kartoitusraportin 17.4.2023 mukaan kartoituksessa havaittiin lämpimän käyttöveden verkostossa vuoto. Vuotokohta sijaitsi keittiön ja kylpyhuoneen välisessä seinärakenteessa tai välipohjarakenteessa, mutta vuodon tarkka sijainti, syy tai vahingon laajuus eivät selvinneet kartoituksessa. Kartoitusraportissa suositeltiin vuodon paikannusta esimerkiksi vuodon kuuntelun avulla.  

Vakuutusyhtiön yhteistyökumppani jatkoi vuodon syyn selvittämistä. 24.4.2023 tehtiin vuodon kuuntelu, jossa vuotoon viittaavan äänen todettiin kuuluvan lämpimän käyttöveden kiertoputkesta. 4.5.2023 käynnillä avattiin wc-tilan seinää ja kattoa. 10.5.2023 avattiin wc-tilan ja kylpyhuoneen lattiaa ja vuotokohta saatiin paikannettua wc-tilan putkikuilun edustalle lattiaan. Lattiarakenteen sisällä lämmin käyttövesiputki oli taipuneessa asennossa, kupariputken pinnassa oleva suojaputki oli rikkoutunut ja putkeen oli muodostunut pistevuoto.

Vakuutusyhtiö teki asiassa kielteisen korvauspäätöksen 22.5.2023. Vakuutusyhtiö totesi, että sen vakuutustuotteiden uusiutumisesta kertonut viestintä oli ollut virheellistä, minkä vuoksi asiakas oli ollut vakuutustapahtuman sattuessa vakuutettuna kahdella kotivakuutuksella. Tämän vuoksi vakuutusyhtiö käsitteli vahinkoasian kummankin vakuutuksen perusteella. Vakuutusyhtiö totesi, että saadun vahinkoraportin ja lisäselvitysten perusteella kyseessä oli vuonna 2000 asennetun lämpimän käyttövesiputken vuoto. Asennettu putki oli taitettu ja näin ollen pinnoite oli murtunut sekä putkeen oli tullut terävä lommo, jonka seurauksena putki syöpyi tavallista nopeammin. Rakennusten vesijohdot ja viemärit -käsikirjan (1987) kohdan 4.63 Kupariputket mukaan taivutustyön yksinkertaistamiseksi suoritetaan kylmänä taivuttaminen putkentaivutuslaitteella. Putkia taivutettaessa on taivutussäde valittava siten, ettei putken poikkipinta pienene. Kohta 4.63 tarkoittaa siis sitä, että putken pyöreä muoto säilyy, vaikka sitä taivutetaan. Vakuutusyhtiö katsoi, että vuotaneen putken taivutus oli tehty ohjeen vastaisesti, minkä vuoksi se ei kestänyt taittokohtaan tullutta rasitusta ja oli alkanut vuotaa. Vuotovahinko oli asennusvirheen seuraus, eikä korvausta voitu maksaa kummankaan voimassa olevan vakuutusturvan perusteella. 

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii, että vuotovahinko korvataan kotivakuutuksesta. Kyseessä on vuonna 2000 suojaputkeen asennettu kupariputki, jossa on todettu niin sanottu lysmä. Asiakas katsoo, että asiassa ei voida näyttää toteen 23 vuoden jälkeen, että putki on taivutettu virheellisesti. Putkeen on voinut esimerkiksi valun yhteydessä painautua ja lisäksi putki on ollut paikoillaan jo 23 vuotta, joten vuodon syy ei voine olla asennusvirhe. Asiakkaan mielestä tapahtuma on vakuutusehtojen mukainen äkillinen ja ennalta arvaamaton vesijohdosta virranneen veden aiheuttama vahinko.

Asiassa olisi ainakin kohtuullista, että vakuutusyhtiö korvaisi edes vuodon syyn kartoitukseen liittyvät kustannukset. Vakuutusyhtiön toimintaan liittyen kartoitus oli todella monivaiheista ja hidasta. Kartoitusta tehneen yrityksen työntekijät joutuivat useaan kertaan käymään paikalla sekä tekemään kartoitukseen liittyviä purkutöitä useassa eri vaiheessa. Tällä hetkellä vakuutusyhtiö on korvannut vain ensimmäisen kartoituskäynnin, jossa todettiin, että putki vuotaa jossain ja vesivahinko on sattunut.

Asiakas toteaa, että kalliita syyn selvitys- ja purkutöitä jouduttiin tekemään nimenomaan vakuutusyhtiön vaatimuksesta, jotta vuodon syy saataisiin selvitettyä. Kartoittajan ensikäynnistä ei saatu asiakkaan kannalta mitään uutta tietoa, jota putkimies ei olisi jo kertonut, kun hän kävi paikan päällä katsomassa, mistä vuoto voisi johtua. Kartoituksen yhteydessä tilattiin muun muassa vuodon kuuntelu, joka oli käytännössä aivan turha. Vakuutusyhtiön yhteistyökumppani suositteli tätä. Tämän jälkeen purkutöitä tehtiin useassa vaiheessa, kun vakuutusyhtiön virkailija sitä vaati. Asiakas myös soitti virkailijalle ja tiedusteli, miten syyn selvittämisen kanssa tulisi edetä ja hän sanoi, ettei hän tiedä. Virkailijan mukaan asia voi olla niin hankala, ettei kukaan tiedä, mitä pitäisi tehdä. Tämän vakuutusyhtiö voi varmistaa puhelutiedoista. 

Vuodon syyn selvittämiseksi tehtiin ensin seinään kaksi reikää. Kun tämä ei riittänyt vakuutusyhtiölle, sen jälkeen lattiaan tehtiin reikä, josta löytyi viimein vuotava putki. Jokainen vaihe tehtiin erikseen ja tästä tuli paljon matkakuluja ja työtunteja maksettavaksi. Kaikki tämä johtui siitä, ettei vakuutusyhtiön virkailija osannut kertoa, mitä olisi pitänyt tehdä. Hän vain toisti, ettei vakuutusyhtiö voi tehdä päätöstä ennen kuin vuodon syy on selvitetty ja vuodon syyn selvittäminen vaati lisää tutkimuksia. Asiakkaan mielestä vakuutusyhtiön tulisi korvata vahingon syyn selvittämiseen liittyvät kustannukset, kun vakuutusyhtiö on niitä vaatinut.

Kartoitukseen liittyvät purkutyöt maksoivat yhteensä 7 061,64 euroa, sisältäen useita kartoittajan käyntejä, kun mikään ei tuntunut riittävän vakuutusyhtiölle. Kartoituspurku sisälsi kuusi kappaletta porauksia, joissa selvitettiin vuodon laajuutta sekä suojaustyöt. Nämä olisi pitänyt tehdä joka tapauksessa. Asiakas kuitenkin toteaa, että tässä olisi säästynyt ainakin puolet kartoituskustannuksista, jos purkutyöt olisi aloitettu suoraan.

Varsinainen vesivahingon purkutyö maksoi vähemmän kuin vahingon selvittely. Asiakas kritisoi voimakkaasti vakuutusyhtiön toimintaa. Vakuutusyhtiö ei ollut suoraan yhteydessä asiakkaaseen juuri ollenkaan, vaan kommunikointi hoidettiin yhteistyökumppanin välityksellä. Vakuutusyhtiö oli myös kieltäytynyt toimittamasta sen ja yhteistyökumppaninsa välisiä vahingon hoitoon liittyviä viestejä asiakkaan pyydettyä saada kyseisen viestit nähtäväkseen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa putken asennusvirheestä. Kohteessa LVI-töitä suorittanut LVI-urakoitsija mainitsee taitoksesta, että siitä näkee taitoksen olevan väärin tehty ja lytyssä. Purku-urakoitsija puolestaan mainitsee, että heidän toimestaan putkille ei ole aiheutunut vaurioita. Putken valmistajan edustaja toteaa, että mitä tahansa putkia asennettaessa ne pitää taivuttaa, ei taittaa. Putken muodon tulee olla myös sitä taivutettaessa mahdollisimman pyöreä.

Asiakas on tuonut esiin vaihtoehdon putken vioittumisesta muun kohteessa tapahtuneen rakentamisen yhteydessä. Vakuutusyhtiö katsoo, että vauriojäljistä päätellen on täysin mahdollista, että kyse voi olla esitetyn betonityön yhteydessä aiheutuneesta putken taittumisesta ja suojaputken rikkoutumisesta. Tuon seurauksena putkeen on tullut taitos ja epämuodostuma rikkoen putken pinnassa olevan suojaputken. Vesijohto on tehdasvalmisteinen suojaputkella varustettu putki eli suojaputkea ei asenneta kohteessa enää erikseen. Rakentamismääräyksiä täydentävä RYL (Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset) ohjeistaa, että tarvittaessa osat, kuten putket suojataan muun muassa betonoinnin yhteydessä mahdollisesti aiheutuvilta vaurioilta. Betonivaluun jäävien raudoitteiden ja talotekniikan tulee olla asennettu siten, etteivät ne liiku sijainnistaan, ja talotekniikan tulee olla suojattu siten, että rikkoontuminen ei ole mahdollista.

Lisäksi vakuutusyhtiö toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain 152 §:n mukaan rakennustuotteen, joka on tarkoitettu käytettäväksi pysyvänä osana rakennuskohteessa, tulee olla ominaisuuksiltaan sellainen, että rakennuskohde asianmukaisesti suunniteltuna ja rakennettuna täyttää rakentamiselle asetetut olennaiset tekniset vaatimukset tavanomaisella kunnossapidolla taloudellisesti perustellun käyttöiän ajan. Vakuutusyhtiö viittaa RT-korttiin 18–10922 (2008), jonka mukaan vesijohtojen käyttöikä betonissa muovipinnoitettuna on 50 vuotta rasitusluokan ollessa normaali. Tässä tapauksessa voidaan todeta, että kohteen putkisto ei ole kestänyt putkistolta edellytettyä käyttöikää johtuen kohteen rakennusaikana aiheutuneesta virheellisestä taitoksesta ja sen yhteydessä tapahtuneesta suojaputkirakenteen rikkoontumisesta. Putken sisäinen syöpyminen nopeutuu materiaalissa olevien terävien taitosten vuoksi. Putken valmistajan lausunnon mukaan putken taivutus tulee tehdä siten, että poikkipinnan muoto säilyy mahdollisimman pyöreänä. Taivutuksessa litistynyt putki on riski. Virtausnopeus putkessa kasvaa, ja tämä voi, varsinkin vesijohdossa, jossa on jatkuva virtaus, lisätä eroosiota, ja sitä kautta vuotovahingon mahdollisuus kasvaa. Lisäksi vakuutusyhtiö sai putken valmistajalta asennusohjeen suojaputkipinnoitetuille putkille. Ohjeessa mainitaan, että taivuttamiseen käytetään juuri tälle putkityypille suunniteltua työkalua, jossa on pieni taivutussäde ja putki pysyy hyvin litistymättä muodossaan. Tämä ohje seuraa aiemman RVV-käsikirjan ohjetta putken oikean muodon säilymisestä taivutustilanteessa.

Lisäksi vuotovahingon esiin tuova suojaputki on ollut rikki, joten määräysten edellyttämä vuodon esiin ohjaus suojaputkella ei ole toteutunut. Valmistaja on todennut, että muovipinnoite kestää kyllä normaalioloissa oikein asennettuna huomattavasti pidempään kuin tässä tapauksessa. Valmiin betonirakenteen sisällä putkella tai sen suojaputkella ei ole mahdollista liikkua siten, että putki muuttaisi muotoaan ja rikkoisi suojaputken. Vakuutusyhtiö katsoo, että kohteessa vesijohdoiksi asennettu putkisto on taipunut tai taitettu asennus- tai käsittelyvirheen seurauksena.

Kartoituskulujen osalta vakuutusyhtiö toteaa, että 1.1.2022 alkaen sovellettavan ehtokohdan 5.3.9 mukaan vakuutuksesta ei korvata vian etsimisestä aiheutuneita kustannuksia, jos vahinko ei ole tästä vakuutuksesta korvattava, ellei vakuutusyhtiö ole näitä kustannuksia erikseen hyväksynyt.

Vakuutusyhtiö tarjoaa asiakkailleen ensimmäisen kartoituskäynnin. Sen jälkeen tapahtuvat tutkimukset ovat vakuutuksenottajan vastuulla, ellei toisin ole sovittu. Tässä tapauksessa ei ole tehty käytännöstä poikkeavaa sopimusta. Vahinkojen kartoitus ja syyn selvittäminen on tilanteesta riippuen haastavaa ja saattaa edellyttää useampaa tarkastusta. Asiakas on kuitenkin saanut ensimmäisestä vakuutusyhtiön kustantamasta käynnistä arvokasta tietoa myöhempiin jatkotutkimuksiin. Jatkotutkimusten tarve on ollut riippuvainen rakenteiden purkamisesta ja kyseiset tutkimukset olisi tullut kuitenkin suorittaa. Jos vahinkotapahtuma on vakuutusehtojen mukaan korvattava, kaikki tutkimukset sisältyvät korvattavuuden piiriin. Koska tapahtuma ei ole ollut vakuutuksesta korvattava, ensimmäisen kartoituksen jälkeen suoritettujen lisätutkimusten kustannukset jäävät vahingonkärsineelle. Vakuutusyhtiö on toimittanut kuvakaappauksen urakoitsijalle 28.4.2023 lähetetystä viestistä, jossa on kerrottu, että lisätutkimusten kustannukset jäävät asiakkaan vastattaviksi, jos tapaus ei ole vakuutuksesta korvattava.

1.1.2013 alkaen sovellettavien vakuutusehtojen osalta vakuutusyhtiö viittaa ehtokohtaan 6.4.1, jonka mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko. Vakuutuksesta ei korvata vahingon selvittelyyn tai vahinkoon välillisesti liittyviä kustannuksia, kuten puhelin- ja matkakuluja, ansionmenetystä tai muita vastaavia kustannuksia. Vakuutusyhtiön mukaan tämä tarkoittaa käytännössä, että edes korvattavassa vahinkotapahtumassa vahingon selvittelykulut eivät ole korvattavia kustannuksia. Vahingon selvittelykulu ei ole suoranainen esinevahinko.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on ollut käytössään seuraavat selvitykset
- vahingon kartoitusraportit 17.4.2023, 24.4.2023 ja 12.6.2023
- valokuvat vuotaneesta putkesta
- vakuutusyhtiön ja putken valmistaja C Oy:n väliset sähköpostiviestit 13.7.2023–1.8.2023,
- vakuutusyhtiön ja urakoitsijan väliset viestit 28.4.2023
- asiakkaan toimittamat 17.4.2023, 25.4.2023, 6.7.2023 päivätyt laskut ja laskuerittely 3.5.2023–22.6.2023. 

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko vakuutusyhtiö osoittanut vuotovahingon aiheutuneen asennus- tai rakennusvirheestä. Lisäksi kyse on siitä, tuleeko kotivakuutuksesta korvata vahingon selvittelykuluja ensimmäisen kartoituskäynnin 17.4.2023 jälkeen.

Sovellettavat lainkohdat, vakuutusehdot sekä rakentamismääräykset ja -ohjeet

Lainkohdat

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Vakuutusehdot

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.1.2013 alkaen, kohdan 5.2.10 (Vuoto) mukaan vakuutuksesta korvataan nesteestä, höyrystä tai kaasusta aiheutunut vahinko, kun tällainen aine on virrannut arvaamattomasti ja suoraan vakuutuksen voimassaoloaikana
- rakennukseen asennetuista kiinteistä putkistoista, koneista ja käyttölaitteista
- hyväksytyllä letkuliitännällä ja sulkuventtiilillä johtoverkkoon liitetystä pesukoneesta tai astianpesukoneesta.
[…]

Kohdan 5.4.4 (Asennus tai käyttövirhe) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka syynä on ohjeiden vastainen asennus tai käyttö tai huollon laiminlyönti. Vakuutuksesta ei korvata myöskään vahinkoa, joka on aiheutettu asettamalla esine alttiiksi liian kovalle rasitukselle tai lämmölle.

Kohdan 5.4.5 (Rakennusvirhe) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa
- joka on aiheutunut rakennukselle sen vaurioiduttua suunnittelu-, perustus- tai rakennusvirheen vuoksi. Tällainen virhe on kyseessä, jos
- rakennus ei vastaa niitä säännöksissä tai määräyksissä asetettuja vaatimuksia, jotka rakennuksen oli täytettävä rakennusvalvontaviranomaisen hyväksyessä sen käyttöönotettaviksi
- rakentamista tai korjausrakentamista ei ole suoritettu hyvän rakentamistavan mukaisesti taikka ammattitaitoisesti ja huolellisesti

[…]

Kohdan 6.4.1 (Suoranainen esinevahinko) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutustapahtumasta vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko.

Vakuutuksesta ei korvata vahingonselvittelyyn tai vahinkoon välillisesti liittyviä kustannuksia, kuten puhelin- tai matkakulkuja, ansionmenetystä tai muita vastaavia kuluja.

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.1.2022 alkaen, kohdan 5.1.5 (Vuoto) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, jonka on aiheuttanut neste-, kaasu- tai höyryvuoto, kun aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamatta ja suoraan
- rakennukseen kiinteästi asennetuista putkistoista
- putkistoihin kiinteällä liitännällä liitetyistä käyttölaitteista, koneista ja säiliöistä

[…]

Kohdan 5.3.6 (Virheellisyydet) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle  
a) suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä
b) rakenne-, valmistus- tai aineviasta
c) perustamis- tai rakennusvirheestä taikka rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta

[…]

Kohdan 5.3.9 (Muita rajoituksia) alakohdan k) mukaan vakuutuksesta ei korvata
- vahingon selvittämisestä aiheutuneita puhelin- ja matkakuluja, ansionmenetystä tai muita vastaavia kustannuksia
- […]
- vian etsimisestä aiheutuneita kustannuksia, jos vahinko ei ole tästä vakuutuksesta korvattava, ellei vakuutusyhtiö ole kustannuksia erikseen hyväksynyt.

Rakentamismääräykset ja -ohjeet

Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset 1990 (RYL 90). Perustukset ja runko: luvut 10–15.

10 Paikalla betonointi
10.042 Reiät varaukset ja muotteihin tai raudoitukseen kiinnitettävät osat
[…]
Tarvittaessa osat, kuten putket, urakiskot, kulmateräkset, kotelot ja kiinnikkeet, suojataan betonoinnin yhteydessä mahdollisesti aiheutuvilta vaurioilta, esimerkiksi betonimassalla täyttymiseltä. Betonin kovettumisen jälkeen mahdollisesti tehtävät reiät ja varaukset eivät saa huonontaa rakennusosan laatua, esimerkiksi aiheuttaa lohkeamia betonipintoihin.

Rakennusten vesijohdot ja viemärit -käsikirja 1987, Suomen kunnallistekninen yhdistys, julkaisu N:o 7/1987

4.63 Kupariputket
Putken suunnanmuutoksissa ei yhteitä yleensä kannata käyttää, koska kupariputki on helposti taivutettavissa. Taivutustyön yksinkertaistamiseksi suoritetaan kylmänä taivuttaminen putkentaivutuslaitteella. Putkia taivutettaessa on taivutussäde valittava siten, ettei putken poikkipinta pienene. Kuumana taivutettaessa tulee taivutussäteen olla > 3 x Dn.

Asian arviointi

1. Vahingon korvattavuus

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus siitä, että on tapahtunut vakuutusehtojen mukaan korvattava vahinko. Vakuutusyhtiön tulee puolestaan näyttää korvausvastuutaan rajoittavan rajoitusehdon soveltuminen tapaukseen.

Vahingon kartoitusraporttien mukaan wc-tilan ja kylpyhuoneen lattia avattiin ja vuotokohta paikannettiin 10.5.2023 wc-tilan putkikuilun edustalle lattiaan. Lattiarakenteen sisällä lämmin käyttövesiputki oli taipuneessa asennossa, kupariputken pinnassa oleva muovinen suojaputki oli rikkoutunut ja putkeen oli muodostunut pistevuoto. Vuotanut käyttövesiputki on asennettu vuonna 2000.

Asiakas on vedonnut siihen, että putki on ollut paikoillaan 23 vuotta. Asiakkaan mielestä näin pitkän ajan jälkeen ei voida näyttää toteen, että putki olisi taivutettu virheellisesti. Asiakkaan mukaan putki on voinut esimerkiksi valun yhteydessä painautua.

Vakuutusyhtiö on katsonut, että vuotaneen putken taivutus on tehty ohjeen vastaisesti, minkä vuoksi se ei ole kestänyt taittokohtaan tullutta rasitusta ja se on alkanut vuotaa. Tältä osin vakuutusyhtiö on viitannut vuoden 1987 Rakennusten vesijohdot ja viemärit -käsikirjaan kohtaan 4.63 Kupariputket. Lisäksi vakuutusyhtiö on vedonnut vuoden 1990 rakennustöiden yleisiin laatuvaatimuksiin (RYL 90) putkien suojaamisesta.

Vakuutuslautakunta toteaa, että edellä mainitut kohteen rakentamisajankohtana voimassa olleet rakentamismääräykset ja muut hyvää rakentamistapaa määrittävät ohjeet ovat edellyttäneet, että putkia taivutettaessa on taivutussäde valittava siten, ettei putken poikkipinta pienene. Putki tulee taivuttaa siten, että sen pyöreä muoto säilyy, vaikka sitä taivutetaan. Lisäksi tarvittaessa osat, kuten putket, suojataan betonoinnin yhteydessä mahdollisesti aiheutuvilta vaurioilta.

Vakuutuslautakunta katsoo kartoitusraporttien sekä toimitettujen valokuvien perusteella osoitetuksi, että tässä tapauksessa vuotaneen putken muoto ei ole säilynyt pyöreänä, vaan putki on taittunut joko virheellisesti tehdyn putken taivuttamisen seurauksena tai siksi, että valamisen yhteydessä putken suojaus ei ole ollut riittävä. Tämän seurauksena putken pinnoite on murtunut ja putkeen on tullut terävä taitos, minkä vuoksi putki on syöpynyt tavallista nopeammin. Vakuutuslautakunta katsoo vakuutusyhtiön osoittaneen, että vuotovahinko on aiheutunut rajoitusehdon tarkoittamalla tavalla asennus- tai rakennusvirheestä. Tämän vuoksi vuotovahinko ei ole kotivakuutuksesta korvattava.

Vakuutuslautakunta käsittelee asian vielä siltä osin, ovatko vahingon syyn selvittämiseen liittyvät kustannukset vakuutuksesta korvattavia ensimmäisen kartoituskäynnin 17.4.2023 jälkeen.

2- Vahingon selvittelykulujen korvaaminen

Asiakas on vaatinut vuodon syyn selvittämiseen liittyneiden kustannusten korvaamista kotivakuutuksesta. Asiakkaan mukaan vuodon syyn selvittäminen oli vakuutusyhtiön takia todella monivaiheista, mistä aiheutui kartoituksen tehneelle urakoitsijalle paljon matkakuluja ja työtunteja. Lisäksi esimerkiksi vuodon kuuntelu oli käytännössä turha.

Vakuutuslautakunnalle toimitetun selvityksen mukaan vuodon syytä ja sijaintia on selvitetty kartoituskäynneillä 14.4.2023, 17.4.2023, 20.4.2023, 21.4.2023, 24.4.2023, 3.5.2023, 4.5.2023 ja 10.5.2023. Vuodon syy ja sijainti selvisi 10.5.2023 käynnillä, kun wc-tilan ja kylpyhuoneen lattiarakenne avattiin. Asiakkaan toimittamien laskujen mukaan kuluja on laskutettu vesivuodon tutkimisena ja vuodon etsimisenä. Kartoitusraporttien mukaan vuotoa on selvitetty vuodon kuuntelulla ja rakenteita avaamalla.

Vakuutusyhtiö on vedonnut 1.1.2022 alkaen voimassa olleisiin kotivakuutusehtoihin, joiden mukaan vakuutuksesta ei korvata vian etsimisestä aiheutuneita kustannuksia, jos vahinko ei ole vakuutuksesta korvattava, ellei vakuutusyhtiö ole kustannuksia erikseen hyväksynyt. Vakuutusyhtiö on katsonut, etteivät selvittelykulut ole korvattavia myöskään 1.1.2013 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen perusteella. Vakuutusyhtiön mukaan selvittelykulut eivät ole suoranaista esinevahinkoa. Lisäksi vakuutusyhtiö on katsonut, että kyse on ollut purkutöistä, jotka olisivat tulleet tehtäväksi joka tapauksessa.

Vakuutussopimuslain 69 §:n esitöiden perusteella on selvää, että vakuutusyhtiöllä on kohtuuden rajoissa oikeus määritellä ja ohjeistaa sitä, millaisen selvityksen toimittaminen kussakin tapauksessa on tarpeen. Lain 69 § tai lain esityöt eivät kuitenkaan käsittele kysymystä siitä, miten korvausvastuu vahingon selvittämiseksi tarpeellisista selvityskustannuksista jakautuu.

Kuten Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksessa VKL 214/16 on todettu, selvityskustannuksista esitetyt kannat ovat oikeuskirjallisuudessa vaihdelleet. Vanhemmassa oikeuskirjallisuudessa (Suomen vakuutusoikeus, Hoppu 1997) kustannuksia aiheuttanutta tutkimusta on pidetty korvattavana, jos se on ollut tarpeen vakuutustapahtuman selvittämiseksi. Vakuutuslautakunta totesi, että Hopun esityksen mukaista vakuutusyhtiön laajahkoa korvausvastuuta aiheellisista selvityskuluista voidaan puoltaa reaaliargumenteilla: vahingon riittävä selvittäminen palvelee myös vakuutusyhtiön intressiä saada korvausvastuunsa selväksi, ja vakuutusyhtiöllä on tyypillisesti yksittäistä vahingonkärsijää paremmat taloudelliset resurssit kantaa selvittelykustannusten kaltaisia eriä. Vakuutuslautakunta on aikaisemmassa käytännössään todennut, että esinevakuutusten korvauskäytännössä on yleisesti korvattu vakuutustapahtuman selvittämiseksi tarpeellisten tutkimusten ja lausuntojen hankkimisesta aiheutuneita kohtuullisia kustannuksia silloinkin, kun tutkimuksista ilmenee syy olla korvaamatta itse vahinkotapahtumaa. Tämä ilmenee esimerkiksi ratkaisusuosituksista FINE-032984 ja FINE-029089.

Vakuutuslautakunta toteaa, että tässä vakuutuksenottajana on kuluttaja-asiakas ja vahingon syytä on selvittänyt vakuutusyhtiön yhteistyökumppani. Kyse ei ole ollut asiakkaan yksin ja oma-aloitteisesti hankkimista selvityksistä, vaan vakuutusyhtiö on edellyttänyt lisäselvityksiä korvausvastuunsa arvioimiseksi. Lisäksi tässä vahinkotapahtuman sattuessa ovat olleet voimassa sekä vuoden 2022 että vuoden 2013 vakuutusehdot. 1.1.2013 alkaen voimassa olleissa vakuutusehdoissa ei ole määräystä siitä, että vakuutuksesta ei korvata vian etsimisestä aiheutuneita kustannuksia, jos vahinko ei ole vakuutuksesta korvattava. Vuonna 2013 voimassa olleen ehtokohdan 6.4.1 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahingonselvittelyyn tai vahinkoon välillisesti liittyviä kustannuksia, kuten puhelin- tai matkakulkuja, ansionmenetystä tai muita vastaavia kuluja. Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa, ettei tapauksessa ole kyse edellä mainitussa ehtokohdassa luetelluista kuluista.

Vakuutusyhtiön on vedonnut lisäksi siihen, että asiakkaalle on kerrottu, että vielä ei ollut osoitettu vakuutuksesta korvattavaa vahinkotapahtumaa ja korvauksen saadakseen se tulisi osoittaa lisätutkimuksin. Vakuutusyhtiön mukaan asiakkaalle on myös annettu tieto siitä, että lisätutkimusten kustannukset jäävät asiakkaan vastattaviksi, jos vahinko ei ole vakuutuksesta korvattava. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei vakuutusyhtiön ja urakoitsijan välisistä viesteistä ilmene, mitä asiakkaan kanssa on tosiasiassa keskusteltu. Asiakkaan kirjelmien mukaan vakuutusyhtiön virkailija on kertonut asiakkaalle, että vuodon syyn selvittäminen vaatii lisää tutkimuksia, eikä vakuutusyhtiö voi tehdä päätöstä ennen kuin vuodon syy on selvitetty.

Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut, että vuotovahingot ovat lähtökohtaisesti laajasta kotivakuutuksesta korvattavia vahinkoja. Vakuutusyhtiöllä puolestaan on näyttövelvollisuus korvausvastuutaan rajoittavan rajoitusehdon soveltumisesta. Käsiteltävänä olevassa tapauksessa on jo ennen ensimmäistä kartoitusta ollut putkimiehen käynnin perusteella tiedossa, että tapauksessa on kyse putkivuodosta, eikä tästä ole ollut osapuolten välillä näkemyseroa. Vakuutusyhtiö on siten tarvinnut lisäselvityksiä osoittaakseen vuotovahingon aiheutuneen asennus- tai rakennusvirheestä sekä tehdäkseen korvauspäätöksen. Vakuutuslautakunta katsoo, että tässä tapauksessa vuotovahingon syyn selviämiseen saakka 10.5.2023 toteutuneissa kustannuksissa ei ole ollut kyse vain vahingon vuoksi tarpeellisista purkutöistä. Vakuutuslautakunta katsoo, että kyse on ollut vakuutustapahtuman selvittämiseksi tarpeellisista tutkimuksista, jotka ovat olleet tarpeen vakuutusyhtiön korvausvastuun arvioimiseksi. Vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt kartoitukseen liittyvien kustannusten määrää. Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa vahingon syyn selvittämiseen liittyvät kustannukset 10.5.2023 saakka. Vakuutuslautakunta katsoo, että tämän ajankohdan jälkeiset kulut ovat liittyneet vahingon korjaamiseen, eivätkä ne siksi tule kotivakuutuksesta korvattaviksi.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa vahingon selvittelykulut edellä todetun mukaisesti. Muilta osin Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pulkkinen
Jäsenet:
Kankkunen
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho