Tapahtumatiedot
Ammatillista koulutusta tarjoavan koulutuskuntayhtymä X:n opiskelija oli koulutukseen kuuluneen palkattoman työharjoittelun aikana 9.2.2022 suistunut kuljettamallaan S Oy:n raskaalla ajoneuvoyhdistelmällä tieltä. Vahinko oli sattunut opiskelijan käytettyä alamäessä liukkaalla kelillä jarruttamisen sijasta erehdyksessä vetoauton alamäkihidastinta, jolloin perävaunu oli työntänyt yhdistelmän ojaan. Ajoneuvoyhdistelmä oli kaatunut ja vaurioitunut.
Ajoneuvoyhdistelmän kärsimät vahingot korvattiin kuljetusyrityksen vakuutuksesta. Koulutuskuntayhtymä haki omista vakuutuksistaan korvausta S Oy:n vakuutusten ajoneuvon ja vaurioituneen lastin omavastuuosuuksista, maastoon valuneesta polttoaineesta ja puhdistuskustannuksista, perävaunun hinauskustannuksista ja auton seisonta-ajalta korvaamatta jääneistä osuuksista, hinauksessa vetoautoon tulleen vaurion korjauskustannuksista sekä S Oy:n saamatta jääneistä rahtimaksuista.
Vakuutusyhtiö korvasi päätöksellään 21.2.2023 koulutuskuntayhtymän työharjoittelijavakuutuksesta ajoneuvovakuutuksen ja lastin omavastuuosuudet 2 000 ja 600 euroa ja polttoaineesta 752,65 euroa. Muita kustannuksia ja menetyksiä yhtiö ei korvannut. Sen mukaan ne eivät olleet vakuutusehtojen mukaista suoranaista esinevahinkoa, jolla yhtiö ilmoitti päätöksissään 3.3.2023 ja 31.3.2023 tarkoitetun esineen vahingoittumista. Esinevahinko oli korvattu S Oy:n vakuutuksesta. Ulkopuolelle rajatut erät olivat seurausvahinkoa, jota vakuutusehtojen mukaan ei korvattu lukuun ottamatta muun vakuutuksen omavastuuta ja ajoneuvoon kohdistunutta euromääräistä bonusmenetystä.
S Oy:n vakuutusyhtiön ilmoittama vahingon aiheuttama ryhmäajoneuvovakuutuksen maksunkorotus oli 29 364 euroa, johon sisältyi vaikutus S Oy:n muidenkin ajoneuvojen vakuutusmaksuihin. Työharjoittelijavakuutuksesta korvattiin vain vahingoittuneen ajoneuvon vakuutusmaksuun kohdistunut bonusmenetys. Sen määräksi vakuutusyhtiö laski 4 837,76 euroa päätöksessään 13.4.2023.
Koulutuskuntayhtymän vastuuvakuutuksesta 29.5.2023 antamassaan päätöksessä vakuutusyhtiö vetosi vahingonkorvauslain 4 luvun 1 §:ään ja vakuutuksen työssäoppimista ja työharjoittelua koskevaan erityisehtoon 395. Sen mukaan opiskelijan työharjoittelussa aiheuttamasta vahingosta vastasi aina ensisijaisesti työssäoppimissopimuksen tehnyt työnantaja, jonka omaisuus- ja vastuuvakuutukset olivat ensisijaisia. Mikäli opiskelijalta vaadittiin korvausta henkilökohtaisesti, voitiin erityisehdon mukaan korvata henkilö- ja esinevahinko, jonka opiskelija aiheutti opintoihin kuuluvassa työssäoppimisessa tai muussa siihen rinnastettavassa työharjoittelussa, josta hän oli henkilökohtaisessa korvausvastuussa ja josta hänelle oli esitetty kirjallinen korvausvaatimus. Vakuutus ei kattanut epäsuoraa tai välillistä vahinkoa kuten tulonmenetystä, liikevaihdon tai markkinoiden menetystä, tuotannon tai palvelun keskeytystä, voiton saamatta jäämistä tai muuta vastaavaa vahinkoa.
Vakuutusyhtiön tietojen mukaan opiskelijalle ei ollut esitetty vahingonkorvausvaatimusta. Joka tapauksessa kyse oli korkeintaan lievällä tuottamuksella aiheutetusta vahingosta, josta oppilaitoksen oppilas ei ollut vahingonkorvauslain 4 luvun 1 §:n mukaan vahingonkorvausvastuussa. Sen vuoksi S Oy:n vakuutusmaksun korotusta ei korvattu koulutuskuntayhtymän vastuuvakuutuksesta. Vahingon aiheuttajan kannalta vakuutusmaksun korotus oli myös ollut niin ennalta-arvaamaton ja etäinen seuraus ajoneuvoyhdistelmän kaatumisesta, ettei siitä vahingonkorvauslain ja vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan syntynyt vahingonkorvausvelvollisuutta.
Asiakkaan valitus
Koulutuskuntayhtymä on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta vaatien, että vakuutusyhtiön tuli korvata vahinko täysimääräisesti. Koulutuskuntayhtymä on lausunut kirjelmissään 19.6.2023 ja 16.8.2023 S Oy:n esittäneen sille vaatimuksen onnettomuudesta aiheutuneista 68 373,76 euron kustannuksista, joita ei ollut korvattu ajoneuvoyhdistelmän vakuutuksesta. Koulutuskuntayhtymän mielestä kyse ei ollut vain vähäisellä tuottamuksella aiheutetusta vahingosta huomioiden vahingon määrä. Onnettomuus oli johtunut jarruttamisesta hidastinta käyttäen. Hidastin vaikutti vetäviin takapyöriin, joihin kohdistui suuri jarrutusvoima, joka oli aiheuttanut yhdistelmän linkkuun menemisen ja kaatumisen. Onnettomuus oli aiheutunut kuljettajan tuottamuksellisesta toiminnasta. Mikäli hidastinta ei olisi käytetty, onnettomuudelta olisi vältytty.
Vakuutusyhtiö oli korvannut S Oy:n vaatimista kustannuksista yhteensä 7 190,41 euroa. Vakuutusyhtiö oli laskenut S Oy:n bonusmenetyksen vain kahden vuoden vakuutusmaksujen erotuksena. Oli kuitenkin yleisesti tiedossa, että bonusmenetys jakautui useammalle vuodelle eikä sitä voitu laskea vain kahden vuoden vakuutusmaksujen perusteella. Koulutussopimuksella oleva opiskelija ei saanut palkkaa harjoitteluajalta. Kyse ei ollut työsuhteesta, vaan harjoittelusta tulevaan ammattiin. S Oy ei ollut perinyt korvausta opiskelijalta eikä koulutuskuntayhtymäkään ollut häntä laskuttanut.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö on lausunut, että koulutuskuntayhtymällä oli vahingon tapahtuessa ollut voimassa työharjoittelijavakuutus, joka kattoi muun ohessa harjoitteluyrityksen omistaman, sen hyödyksi käyttämän tai muutoin hallussa olleen omaisuuden mukaan lukien moottoriajoneuvoille sattuvat vahingot, vahingon jälkeen tilalle vuokratun ajoneuvon kulut sekä vahingoittuneen ajoneuvon bonusmenetyksen. Lisäksi koulutuskuntayhtymällä oli ollut julkisyhteisön vastuuvakuutus, johon liittyi erityisehto 395 työssäoppiminen ja työharjoittelu.
Vakuutusyhtiö on toistanut korvauspäätöksissään lausumansa seikat. S Oy oli vaatinut koulutuskuntayhtymää korvaamaan auton korjauskustannusten omavastuusta 2 000 euroa, lastin omavastuusta 600 euroa, polttoaineesta 752,65 euroa, onnettomuuden vaikutuksesta vakuutusmaksuihin 29 364 euroa, keskeytysvahingosta 31 680 euroa ajalta 10.2. -13.6.2022, menetetystä rahtitulosta 633,11 euroa, lunastetun perävaunun siirrosta 1 360 euroa ja auton hinauksessa vaurioituneen välikardaanin korjauksesta 1 984 euroa. Vahinko oli korvattu työharjoittelijavakuutuksesta siltä osin kuin se oli ollut siitä korvattavissa.
Koulutuskuntayhtymä oli mahdollisesti työharjoitteluyritysten kanssa tekemissään sopimuksissa sitoutunut korvaamaan oppilaidensa työharjoittelussa aiheuttamat vahingot siitä riippumatta, oliko oppilas itse niistä voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Tällainen vastuu oli vastuuvakuutuksen näkökulmasta puhdasta sopimusvastuuta, jota vakuutus ei kattanut. Erityisehdon 395 perusteella koulutuskuntayhtymän vastuuvakuutus kattoi kuitenkin ne vahingot, joista oppilas oli voimassa olevan oikeuden mukaan henkilökohtaisesti korvausvastuussa. Vahinkoihin, joista oppilas ei ollut vastuussa, mutta jotka koulutuskuntayhtymä mahdollisesti oli sitoutunut omille sopimuskumppaneilleen korvaamaan, se sai rajatusti turvaa työharjoittelijavakuutuksesta. Sekään ei kattanut kaikkia vahinkoja.
Vakuutusyhtiö oli tehnyt koulutuskuntayhtymälle sen pyytämän vastuuvakuutuksen oppilaiden työharjoittelussa työharjoitteluyrityksen omaisuudelle aiheuttamien vahinkojen varalle. Erityisehto 395 ”Työssäoppiminen ja työharjoittelu” kattoi, kuten vastuuvakuutukset yleensäkin, ehdossa tarkemmin määritellyssä laajuudessa vakuutetulle voimassa olevan oikeuden mukaan syntyvää vahingonkorvausvastuuta. Vakuutettuna oli työharjoittelussa oleva oppilas. Vakuutusyhtiö on vedonnut työsopimuslain 12 luvun 1 §:n 3 momenttiin ja vahingonkorvauslain 4 luvun 1 §:n 1 momenttiin. Oppilas vastasi lain mukaan vain lievää suuremmalla tuottamuksella aiheuttamistaan vahingoista. Vastuu niistäkin syntyi vain kohtuulliseksi harkittuun määrään ottaen huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve sekä muut olosuhteet.
Oppilaan tuottamuksen astetta tuli arvioida lähtökohdasta, että oppilas vasta harjoitteli asioita, eikä kokeneen ammattilaisen mukaan, jolle työ oli jo tuttua. Vahinko oli sattunut sääolosuhteissa, jotka olisivat olleet vaativat kokeneellekin ammattilaiselle, saati sitten oppilaalle. Oli inhimillistä, että alaa vasta harjoitteleva oppilas oli erehtynyt käyttämään hidastinta. Näin ollen kyse oli vakuutusyhtiön mielestä vain lievällä tuottamuksella aiheutetusta vahingosta.
Koulutuskuntayhtymä oli pyytänyt, että vastuuvakuutus kattoi nimenomaan harjoitteluyrityksen omalle omaisuudelle sekä sen hyödyksi käyttämälle tai muutoin hallussa olleelle omaisuudelle aiheutuneet vahingot. Harjoitteluyrityksen moottoriajoneuvojen osalta koulutuskuntayhtymä oli lisäksi pyytänyt, että vakuutus kattoi myös vahingoittuneen moottoriajoneuvon tilalle vuokratun moottoriajoneuvon vuokrauskulut. Myönnetty vastuuvakuutus oli vastannut pyydettyä ja sitä, mihin vakuutusyhtiö oli tarjouksessa sitoutunut. Erityisehto 395 kattoi henkilö- ja esinevahingot, jotka opiskelija aiheutti opintoihin kuuluvassa työssäoppimisessa tai muussa siihen rinnastettavassa työharjoittelussa, ja joista opiskelija oli henkilökohtaisessa korvausvastuussa.
Työharjoitteluyritykselle aiheutuneet suorat esinevahingot, joista oppilas oli voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa, kuuluivat vakuutuksen korvauspiiriin esineen laadusta riippumatta. Koulutuskuntayhtymä oli pyytänyt nimenomaan vastuuvakuutusta. Vastuuvakuutukset kattoivat lähtökohtaisesti aina vain vakuutetun korvausvastuulle kuuluvia vahinkoja. Koulutuskuntayhtymä ei ollut voinut perustellusti olettaa, että vakuutus olisi kattanut kaikki oppilaan työharjoitteluyritykselle aiheuttamat suorat esinevahingot riippumatta siitä, oliko oppilas niistä henkilökohtaisesti korvausvastuussa vai ei.
Korvaamatta jätetyissä vahingoissa ja kustannuksissa oli kyse välillisistä tai epäsuorista vahingoista, joita erityisehto 395 ei kattanut ja joita koulutuskuntayhtymän tarjouspyynnössä ei myöskään ollut edellytetty katettavan. Näin ollen asiassa ei edes ollut merkitystä sillä, onko oppilas aiheuttanut vahingon lievällä vai lievää suuremmalla tuottamuksella. Vahingoittuneen moottoriajoneuvon tilalle vuokratun moottoriajoneuvon vuokrauskulujen osalta vakuutuskirjalle oli tehty laajennus, jonka mukaan vakuutus kattoi ne, vaikka kyse oli sinänsä välillisestä vahingosta. Laajennus kuitenkin koski vain vahingoittuneen moottoriajoneuvon tilalle vuokratun moottoriajoneuvon vuokrauskuluja, ei mitään muita välillisiä tai epäsuoria vahinkoja.
Oppilaan henkilökohtaista korvausvastuuta kattaneen erityisehdon 395 perusteella vahinko ei ollut korvattavissa miltään osin, koska oppilaan syyksi voitiin lukea vain lievä tuottamus eikä hän siten ollut vahingosta henkilökohtaisessa korvausvastuussa. Korvaamatta olevat erät olisivat jääneet vakuutuksen ulkopuolelle myös siitä syystä, että ne olivat välillistä tai epäsuoraa vahinkoa, jota vakuutus ei kattanut. Näin ollen vahingosta ei voitu korvata enempää, vaikka oppilaan katsottaisiinkin olleen vahingosta henkilökohtaisesti korvausvastuussa. Myös vakuutusmaksun noususta suoritettu osakorvaus olisi erityisehdon 395 perusteella jäänyt välillisenä vahinkona korvaamatta.
Vakuutusyhtiö on lausunut lisävastineessaan 29.8.2023, että työharjoittelijavakuutuksen ehtojen mukaan vakuutuksesta korvattiin vahingoittuneeseen ajoneuvoon kohdistunut euromääräinen bonusmenetys. Vaadittu 29 364 euron korotus koski maksun muutosta ryhmäajoneuvovakuutuksessa, jossa oli vakuutettuna koko S Oy:n ajoneuvokanta. Summa koski vahingon vaikutusta S Oy:n koko kaluston vakuutusmaksuun. S Oy:n vakuutusyhtiö oli toimittanut maksuerittelyn vahingoittuneen vetoauton ja perävaunun vakuutusmaksuista kahdelta vakuutuskaudelta. Sen perusteella oli laskettu vapaaehtoisten vakuutusten osalta korvattu 4 837,76 euron maksumuutos. Ellei vahinkoa olisi sattunut, vakuutusmaksu olisi laskenut 5 prosenttia, mikä oli huomioitu laskelmassa. Pidemmältä ajalta tietoja ei ollut toimitettu, joten vakuutusyhtiö on katsonut vahingon koko vaikutuksen olleen summassa mukana. Ryhmäajoneuvovakuutukseen ei liittynyt samanlaista bonusjärjestelmää kuin yksittäisen ajoneuvon vakuutukseen sisältyi.
Opiskelijan tuottamuksen osalta vakuutusyhtiö on toistanut lausumansa perustelut. Sillä seikalla, kuinka suuri euromääräinen vahinko opiskelijan toiminnasta oli aiheutunut, ei ollut merkitystä arvioitaessa opiskelijan tuottamuksen astetta. Kuten koulutuskuntayhtymä oli lausunut, opiskelijan arviointikyky tilanteessa ei ollut ollut yhtä hyvä kuin kokeneella ammattilaisella. Näin ollen hänen toiminnalleen ei myöskään voitu asettaa yhtä suurta ammattitaitovaatimusta. Opiskelijan tuottamus ei ollut lievää suurempi.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse vakuutusyhtiön velvollisuudesta maksaa korvausta koulutuskuntayhtymän ottamista vakuutuksista koulutuskuntayhtymän opiskelijan työharjoittelun aikana työharjoitteluyritykselle 9.2.2022 aiheuttamasta vahingosta sekä vakuutuksista korvattavan vahingon määrästä.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.
Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan vahingonkorvausta voidaan sovitella, jos korvausvelvollisuus harkitaan kohtuuttoman raskaaksi ottaen huomioon vahingon aiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusolot ja muut olosuhteet. Jos vahinko on aiheutettu tahallisesti, on kuitenkin täysi korvaus tuomittava, jollei erityisistä syistä harkita kohtuulliseksi alentaa korvausta.
Vahingonkorvauslain 4 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan vahingosta, jonka työntekijä työssään virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa, hän on velvollinen korvaamaan määrän, joka harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve sekä muut olosuhteet. Jos työntekijän viaksi jää vain lievä tuottamus, ei vahingonkorvausta ole tuomittava. Laki on sama, jos vahingon aiheuttaa 3 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu itsenäinen yrittäjä. Jos oppilaitoksen oppilas aiheuttaa opetukseen liittyvässä työssä vahingon, vastaa hän vahingosta tässä pykälässä säädettyjen perusteiden mukaisesti. Sama koskee hoitolaitoksessa hoidettavana olevan hoitoon liittyvässä työssä tai vangin vankityössä aiheuttaman vahingon korvaamista.
Vahingonkorvauslain 4 luvun 1 §:n 3 momentin mukaan työntekijän työssään työnantajalle aiheuttaman vahingon korvaamisesta säädetään erikseen.
Työsopimuslain 12 luvun 1 §:n 3 momentin mukaan työntekijän, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö työsopimuksesta tai tästä laista johtuvia velvollisuuksia tai aiheuttaa työssään työnantajalle vahinkoa, on korvattava työnantajalle aiheuttamansa vahinko vahingonkorvauslain (412/1974) 4 luvun 1 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaan.
Koulutuskuntayhtymällä voimassa olleen työharjoittelijavakuutuksen 1.1.2022 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 2 mukaan vakuutuksen kohteena on työharjoitteluyrityksen omistama, sen hyödyksi käyttämä tai muutoin sen hallussa oleva omaisuus. Lisäksi vakuutuksen kohteena on omaisuus, joka vahingon aiheuttaneen laiminlyönnin tai teon aikana on ollut työharjoitteluyrityksen tai työharjoittelijan
- suojaus- tai vahingontorjuntavelvoitteen alaisena, kun otetaan huomioon edellä mainitun tahon vahinkoa aiheuttaneen työsuorituksen luonne tai sen välitön vaikutuspiiri tai
- muulla tavoin tämän huolehdittavana.
Vakuutuksen kohteena ei ole vakuutuksenottajan tai työharjoittelijan oma omaisuus.
Työharjoittelijavakuutuksen vakuutusehtojen kohdan 4.1. Korvattavat vahingot, mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä näissä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset, jos esinevahinko on aiheutunut vakuutuksen voimassa ollessa sattuneesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta, joka on välitön seuraus työharjoittelussa olevan työharjoittelijan toiminnasta. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perustella.
Vakuutuksesta korvataan vahinko ainoastaan siltä osin, kun korvausta ei ole mahdollista saada muun vakuutuksen perusteella. Tästä vakuutuksesta korvataan kuitenkin muun vakuutuksen omavastuu sekä mahdollinen vahingoittuneeseen ajoneuvoon kohdistuva euromääräinen bonusmenetys.
Työharjoittelijavakuutuksen vakuutusehtojen kohdan 4.2.7, Seurausvahingot, mukaan vakuutuksesta ei korvata esinevahingon seurauksena aiheutuvia muita kuin kohdassa 4.1 mainittuja vahinkoja.
Julkisyhteisön vastuuvakuutukseen sovellettavien 1.1.2022 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko,
- joka todetaan vakuutuskauden aikana ja
- josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.
Koulutuskuntayhtymän vakuutukseen sovellettavan erityisehdon 395, Työssäoppiminen ja työharjoittelu, mukaan vakuutuksesta korvataan henkilö- ja esinevahinko, jonka opiskelija aiheuttaa opintoihin kuuluvassa työssäoppimisessa tai muussa siihen rinnastettavassa työharjoittelussa.
Opiskelijan työharjoittelussa aiheuttamasta vahingosta vastaa aina ensisijaisesti työssäoppimissopimuksen tehnyt työnantaja. Työssäoppimissopimuksen tehneen työnantajan omaisuus- ja vastuuvakuutukset ovat ensisijaisia. Mikäli kuitenkin opiskelijalta vaaditaan korvausta henkilökohtaisesti, voidaan tästä lisäturvasta korvata henkilö- ja esinevahinko, jonka opiskelija aiheuttaa opintoihin kuuluvassa työssäoppimisessa tai muussa siihen rinnastettavassa työharjoittelussa, josta hän on henkilökohtaisessa korvausvastuussa ja josta hänelle on esitetty kirjallinen korvausvaatimus.
Vakuutus ei korvaa epäsuoraa tai välillistä vahinkoa kuten tulon menetystä, liikevaihdon tai markkinoiden menetystä, tuotannon tai palvelun keskeytymistä, voiton saamatta jäämistä tai muuta vastaavaa vahinkoa.
Muilta osin sovelletaan toiminnan vastuuvakuutuksen ehtoja.
Vakuutusmäärä on 100 000 euroa yhdessä vahingossa ja yhteensä vakuutuskauden aikana.
Asian arviointi
Vahingon korvattavuus työharjoittelijavakuutuksen perusteella
Vakuutusyhtiö on kieltäytynyt korvaamasta työharjoittelijavakuutuksesta S Oy:n koulutuskuntayhtymältä laskuttamia onnettomuudessa vaurioituneen ajoneuvon keskeytysvahingon korvaamatta jäänyttä 31 680 euron osuutta ajalta 10.2. -13.6.2022, menetettyä 633,11 euron rahtituloa, perävaunun 1 360 euron siirtokustannusta ja auton hinauksessa vaurioituneen välikardaanin 1 984 euron korjauskustannusta. S Oy:n ryhmäajoneuvovakuutuksen vakuutusmaksuun vahingon johdosta tehdystä 29 364 euron korotuksesta vakuutusyhtiö on korvannut S Oy:n vakuutusyhtiön toimittaman laskelman perusteella vain vahingoittuneen ajoneuvoyhdistelmän vakuutusmaksuun kohdistuneen osuuden 4 837,76 euroa.
Lautakunta toteaa, että kysymyksessä oleva työharjoittelijavakuutus on omaisuusvakuutus. Vakuutuksen kohteena olevalle työharjoitteluyrityksen omistamalle tai sen vastuulla olevalle omaisuudelle aiheutuvien korvattavien vahinkojen alaksi on määritelty sovellettavien vakuutusehtojen kohdassa 4.1 suoranaiset esinevahingot sekä vakuutusehdossa erikseen mainitut mahdollisten muiden vakuutusten omavastuut ja vahingoittuneeseen ajoneuvoon kohdistuva euromääräinen bonusmenetys.
S Oy:n koulutuskuntayhtymältä laskuttaman ryhmäajoneuvovakuutuksen maksunkorotuksen osalta lautakunta toteaa, että vakuutusehtojen kohdassa 4.1 korvattavaksi bonusmenetykseksi on määritelty vahingoittuneeseen ajoneuvoon kohdistunut bonusmenetys. Vakuutusehdossa ei ole erikseen huomioitu nyt kysymyksessä olevan kaltaisia yrityksille tarkoitettuja ryhmäajoneuvovakuutuksia. Ryhmäajoneuvovakuutuksissa yritykselle vakuutuskauden aikana sattuvat vahinkotapahtumat voivat vaikuttaa tavanomaisen ajoneuvokohtaisen bonusmenetyksen sijasta vakuutuksen kohteena olevan koko ajoneuvokannan seuraavien vakuutuskausien vakuutusmaksuun.
Kun lautakunnan jäljempänä lausumat seikat huomioon ottaen bonusmenetyksen korvattavuudessa on kyse vakuutuksen määriteltyä korvauspiiriä laajentavasta määräyksestä, lautakunta katsoo, ettei vakuutusehtojen kohtaa 4.1 voida sen sanamuodon perusteella tulkita muulla tavoin kuin, että vakuutuskorvaus maksetaan vain vahingoittuneen ajoneuvon laskennalliselta osuudelta ryhmäajoneuvovakuutuksen maksunkorotusta. Tämän vuoksi ja S Oy:n koulutuskuntayhtymälle tältä osin esittämän vaatimuksen perusteella lautakunta katsoo vakuutusyhtiön suorittaneen S Oy:lle vahingosta koituneen vakuutusmaksunkorotuksen osalta vakuutussopimuksen mukaisen korvauksen.
Vahingosta aiheutuneista muista seurauksista lautakunta toteaa, että vakuutusehtojen kohdan 4.1 mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko. Vakuutusehtojen kohdan 4.2.7 rajoituksen mukaan muut esinevahingon seurauksena aiheutuneet vahingot on rajattu vakuutuksen ulkopuolelle. Suoranaisen esinevahingon käsitettä ei ole erikseen määritelty työharjoittelijavakuutuksen vakuutusehdoissa. Lautakunta katsoo, että omaisuusvakuutuksessa suoranaisella esinevahingolla on ymmärrettävä tarkoitetun niin sanottuja välittömiä esinevahinkoja, joiksi pääsääntöisesti noudatetun käytännön mukaan luetaan vahingonkorvausoikeudessa esineen vahingoittumisesta tai tuhoutumisesta aiheutuvat esineen arvon menetys ja korjauskustannukset. Sen sijaan muut epäsuorat tai välilliset menetykset, kuten tulojen menetys eivät tällöin kuulu vakuutuksen korvauspiirin.
Näin ollen lautakunta katsoo, että vahingon johdosta koulutuskuntayhtymältä korvauksena vaaditut menetetty rahtitulo ja keskeytysvahinko eivät kuulu vakuutuksen piiriin. Lautakunnalle toimitetusta asiakirjaselvityksestä ei myöskään ilmene, että vetoauton hinauksen aikana tapahtuneeksi väitetty välikardaanin rikkoutuminen olisi ollut syy-yhteydessä koulutuskuntayhtymän opiskelijan aiheuttamaan suistumisvahinkoon, joten kustannukset eivät myöskään sen osalta kuulu koulutuskuntayhtymän vakuutuksen piiriin. Sitä vastoin perävaunun hinauksesta S Oy:lle aiheutunutta kustannusta lautakunta pitää S Oy:lle aiheutuneeseen esinevahinkoon sisältyvänä suoranaisena vahinkona, joka vakuutusyhtiön tulee korvata koulutuskuntayhtymän vakuutuksesta.
Vahingon korvattavuus julkisyhteisön vastuuvakuutuksen perusteella
Lautakunta toteaa, että tässä tapauksessa vahingon sattuessa työharjoittelussa olleen opiskelijan korvausvastuu työharjoitteluyritykselle aiheuttamastaan vahingosta määräytyy vahingonkorvauslain 4 luvun 1 §:n 1 momentin perusteella. Säännöksen mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää vahingon aiheuttamista lievää suuremmalla tuottamuksella. Tuottamuksella tarkoitetaan moitittavaa virhettä tai muuta käsillä olevassa tilanteessa vaaditun huolellisuuden laiminlyömistä.
Lautakunnalle toimitetun asiakirjaselvityksen mukaan vahinko on sattunut, kun opiskelija on käyttänyt alamäessä liukkaalla kelillä jarruttamisen sijasta vain vetoauton vetäviin pyöriin vaikuttanutta alamäkihidastinta, jolloin perävaunu oli työntänyt yhdistelmän ojaan. Lautakunnan näkemyksen mukaan kuvatussa vahinkotilanteessa on ollut kyse vielä kokemattoman kuljettajan yksittäisestä erehdyksestä ajoneuvoyhdistelmän käsittelyssä. Vasta työharjoitteluvaiheessa olevalta opiskelijalta ei voida edellyttää vastaavaa ammattistandardin mukaista kykyä ja taitoa kuin ammattitaitoisilta raskaan kaluston kuljettajilta on yleensä vaadittava. Vahinkopaikalla vallinneissa keliolosuhteissa opiskelijan virhe on tässä tapauksessa johtanut vahingon syntymiseen. Asiakirjaselvityksestä ei ilmene seikkoja, jotka viittaisivat siihen, että vahinkoon olisi vaikuttanut olosuhteisiin nähden liiallinen ajonopeus, opiskelijan piittaamaton suhtautuminen tehtäväänsä raskaan ajoneuvoyhdistelmän kuljettajana tai muukaan sen kaltainen menettelyn moitittavuutta raskauttava syy.
Selostamillaan perusteilla lautakunta katsoo, että opiskelijan viaksi voidaan lukea korkeintaan lievä tuottamus eikä hän vahingonkorvauslain 4 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla siten ole vahingonkorvausvastuussa S Oy:lle aiheutuneesta vahingosta. Opiskelijan korvausvelvollisuuden puuttuessa vahinko ei tule korvattavaksi myöskään asiaan sovellettavan vastuuvakuutuksen erityisehdon 395 perusteella.
Lautakunta toteaa, että vahinko jää mainitun eritysehdon nojalla vakuutuksen ulkopuolelle siitäkin syystä, ettei asiakirjoista ilmene, että opiskelijaa olisi vakuutusehdoissa edellytetyllä tavalla kirjallisesti vaadittu korvaamaan vahinko henkilökohtaisesti. Erityisehdon 395 mukaan vakuutuksesta ei myöskään korvata edellä selostettuja epäsuoria vahinkoja. Näin ollen vakuutusyhtiö ei ole velvollinen korvaamaan vahinkoa koulutuskuntayhtymän vastuuvakuutuksesta.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö ottaa vahingon uudelleen käsiteltäväkseen ja maksaa vielä koulutuskuntayhtymän työharjoittelijavakuutuksesta lisäkorvauksen S Oy:n laskuttamista perävaunun hinauskustannuksista. Muilta osin lautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöksiä asianmukaisina.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski
Jäsenet:
Akselinmäki
Jaakkola
Makkula
Rajamäki