Tapahtumatiedot

A (s. 1945) on hakenut korvausta koronavirusrokotteesta aiheutuneesta lääkevahingosta 16.12.2022 päivätyllä lääkevahinkoilmoituksella.

A sai toisen koronarokoteannoksen 10.6.2021, kolmannen 2.12.2021 ja neljännen 8.6.2022 Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech and Pfizer).

A:n selän vasen puoli alkoi kipuilla heinäkuun alkupäivinä. Kipua oli eniten yöllä, mutta myös päivällä. A:lla oli edelleen kipuja, jotka vaikeuttivat yöllä nukkumista. A totesi, ettei hän uskaltaisi ottaa viidettä koronarokotetta vyöruusun uusimisen pelon takia. A:n kivut pahentuivat saunassa ja lämpimässä suihkussa. Hänellä oli jäähoito käytössään. A vaati korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 24.4.2023. Yhtiö totesi, että vyöruusu on lähes kaikkien aikuisten kantaman vesirokkoviruksen aiheuttama sairaus, joka voi aktivoitua esimerkiksi infektion jälkeen. Yhtiön mukaan uusi tutkimusnäyttö osoittaa, että koronarokotteet eivät lisää vyöruusuun sairastumisen riskiä. A:lla on ollut toistuvia vyöruusuja jo ennen rokotteen saamista. Yhtiö katsoi, että A:lla 14.7.2022 todettu vyöruusu on Comirnaty-rokotteesta riippumaton sairaus, eikä rokotteen ja sairauden välillä siten ollut lääkevahinkovakuutuksen vakuutusehdoissa tarkoitettua todennäköistä syy-yhteyttä. Yhtiö ei maksanut A:lle korvausta lääkevahinkovakuutuksesta. Lisäksi yhtiö totesi, ettei lääkevahinkona pidetä vakuutusehtojen mukaan sitä, että lääkkeellä ei ole ollut tarkoitettua vaikutusta. A oli saanut vyöruusun ehkäisemiseksi rokotteen, josta huolimatta hän sairastui. Yhtiö katsoi, ettei kysymyksessä ollut korvattava lääkevahinko.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A katsoo edelleen, että hänen saamansa neljäs koronarokote aiheutti hänelle vyöruusun.

A toteaa, että nyt kyseessä oleva vyöruusu oli erilainen kuin hänen aiemmin sairastamansa vyöruusut. A katsoo, että häntä olisi ainakin pitänyt varoittaa, ettei hänen saamaansa rokotetta pistetä niille, jotka ovat sairastaneet vyöruusun. A katsoo, että oireiden alkuaika sopii siihen, että rokotus ärsytti hänen elimistöänsä aiheuttaen pitkäaikaisen kipuoireiston.

Lisäkirjelmässään A toteaa, että hänen oireensa alkoivat kuukauden kuluttua neljännen koronarokotteen saamisesta. Hän yritti aluksi pärjätä särkylääkkeillä, mutta hänen oli pakko mennä lääkäriin 14.7.2022. A katsoo, että ajallinen syy-yhteys on olemassa. A on joutunut kieltäytymään viidennestä koronarokotteesta. A kysyy, pitääkö hänen hakea näyttöä tämän syksyn koronarokotusten ja vyöruusun pahenemisen välillä, jotta syy-yhteys tulisi todistetuksi.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa, että vyöruusu on vesirokkoviruksen aiheuttama tauti, johon sairastuminen liittyy viruksen aktivoituminen esimerkiksi ikääntymisen tai muun sairauden vuoksi heikentyneen puolustuskyvyn takia.

Vakuutusyhtiö toteaa, että riski vyöruusuun sairastumiselle kasvaa iän karttuessa. A oli neljännen koronarokotuksen saadessaan 76-vuotias, ja hän oli pidempään kärsinyt toistuvista vyöruusuinfektioista. Koronarokotteiden ei ole osoitettu lisäävän vyöruusuun sairastumisen riskiä, eikä rokotetta myöskään A:n kohdalla ole pidettävä todennäköisimpänä sairauden puhkeamisen syynä. Yhtiö katsoi, ettei perusteita päätöksen muuttamiselle ole.

Lisävastineessaan vakuutusyhtiö toteaa, ettei sillä ole kommentoitavaa asiakkaan lisäkirjelmästä, eikä se voi ottaa kantaa siihen, mikä asiassa on niin sanotusti riittävä näyttö.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 10.6.2021—4.1.2023.

A sai toisen koronarokoteannoksen 10.6.2021, kolmannen 2.12.2021 ja neljännen 8.6.2022 Comirnaty-valmisteella.  

14.7.2022 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A:lla ei ollut säännöllisiä lääkkeitä käytössään. Vyöruusu oli vaivannut A:ta aikaisemmin toistuvasti, ja vuonna 2022 hän oli ottanut myös Zostavax-rokotteen. A:lla oli alkanut alkuviikosta kipuilutuntemus vasemmalla puolella selässä, joka oli A:n tyypillinen paikka vyöruusulle. A:lle oli myöhemmin ilmaantunut ihottumaa. A:n yleistila oli hyvä. A:n vasemmalla puolella noin mamillaarilinjassa nähtiin pienellä alueella tyypillisiä vyöruusuihomuutoksia. A:n iholla oli myös kipua. Lääkäri diagnosoi A:lla olevan vyöruusu. A:lle määrättiin hoidoksi asikloviiri-lääkekuuri. Lisäksi A:lle määrättiin kipuun Panadol- ja Burana-lääkettä sekä tarvittaessa Gabrion-hermosärkylääke.

29.8.2022 päivätyn terveyskeskuslääkärin tekstin mukaan A oli saanut Zostavax-rokotteen vuoden vaihteessa, mutta hän oli siitä huolimatta sairastanut useamman vyöruusuinfektion ja kärsi postherpeettisestä neuralgiasta. Lääkäri arvioi, ettei Zostavax-rokotetta kannattaisi uusia, koska tehosterokotteesta ei ole näyttöä. Markkinoille oli tullut uusi Shingrix-rokote, joka voitaisiin antaa A:lle kahden kuukauden välein, vaikka hän oli jo aiemmin saanut heikennettyjä viruksia sisältävän rokotteen.

6.10.2022 päivätyn terveydenhoitajan tekstin mukaan A soitti ja mietti, uskaltaisiko hän ottaa viidennen koronarokotteen. A pelkäsi, että koronarokotteen ottaminen aktivoisi vyöruusun uudelleen. A kertoi, että hänen vyöruusukipunsa oli vihdoin helpottanut. A oli noin viikkoa aiemmin uskaltanut jättää pois Gabrion-hermosärkylääkkeen sekä muut särkylääkkeet. A:n oma ehdotus oli, ettei hän ottaisi viidettä koronarokotetta. Hän kuitenkin halusi ottaa Shingrix-vyöruusurokotteen ja influenssarokotteen.   

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, tuleeko A:lla todettu vyöruusu ja siitä aiheutunut pitkittynyt kipu korvata Comirnaty-koronarokotteen aiheuttamana lääkevahinkona.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut.

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A sai neljännen koronarokoteannoksen 8.6.2022 Comirnaty-valmisteella. A:lla oli ollut aiemmin toistuvia vyöruusuinfektioita, joiden vuoksi hän oli ottanut vuodenvaihteessa Zostavax-rokotteen. A hakeutui lääkärin vastaanotolle 14.7.2022 alkuviikosta alkaneen selän vasemman puolen kipuilutuntemuksen vuoksi. A:lle oli myöhemmin ilmaantunut myös ihottumaa. A:lla diagnosoitiin vyöruusu, jonka hoitamiseksi hän sai asikloviiri-lääkekuurin ja lisäksi kipulääkkeitä. A oli yhteydessä terveyskeskukseen 6.10.2022 jolloin hän kertoi, että hänen vyöruusukipunsa oli vihdoin helpottanut. A oli noin viikkoa aiemmin uskaltanut jättää pois Gabrion-hermosärkylääkkeen sekä muut särkylääkkeet.

Vyöruusu on herpesviruksiin kuuluvan vesirokkoviruksen (varicella-zoster -virus) aiheuttama paikallinen rakkulainen ihomuutos. Vyöruusu ilmenee, kun sairastetun vesirokon myötä elimistöön jäänyt vesirokkovirus aktivoituu ja siirtyy hermoja pitkin ihoon. Arviolta 95 %:lla aikuisista on elimistössään vesirokkovirus ja riski sairastua vyöruusuun kasvaa iän myötä.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vyöruusu ei ole koronavirusrokotteiden yleisesti tunnettu haittavaikutus, eikä niihin ole liitetty lisääntynyttä riskiä sairastua vyöruusuun. Lautakunta toteaa, ettei tutkimuksissa ole osoitettu syy-yhteyttä koronavirusrokotteiden ja vyöruusun välillä. A on aiemmin sairastanut vyöruusun useita kertoja. A sairastui jälleen vyöruusuun 76-vuotiaana noin 1—1,5 kuukautta sen jälkeen, kun hän oli saanut neljännen koronavirusrokoteannoksen Comirnaty-valmisteella. Lautakunta toteaa, ettei A:n saaman koronavirusrokotteen ja vyöruusun välillä ole ajallista yhteyttä. Lautakunta katsoo, että A:n vyöruusuun sairastumisen todennäköisenä syynä on A:n ikä. Vakuutuslautakunta katsoo, etteivät A:lla todettu vyöruusu ja vyöruusun sairastamisen jälkeen ilmennyt pitkittynyt kipu ole vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla todennäköisessä syy-yhteydessä hänen saamaansa Comirnaty-koronavirusrokotteeseen. Kyse ei siten ole korvattavasta lääkevahingosta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Pippola
Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila