Tapahtumatiedot
A (s. 1974) liukastui varuskunnan piha-alueella 10.2.2023 sotilasvalapäivään osallistuessaan ja hänelle aiheutui vasemman takareiden jännevamma. Liukastuminen tapahtui noin kello 11. A esitti korvausvaatimuksen kiinteistönomistajalle, joka teki asiassa vahinkoilmoituksen vastuuvakuutukseensa.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 24.5.2023.
Yhtiö viittasi hankkimiinsa säätilatietoihin, joiden mukaan ilman lämpötila oli 9.2.2023 ollut koko vuorokauden ajan 1–2 astetta plussan puolella, eikä lunta tai vettä ollut satanut. Vahinkopäivänä 10.2.2023 lumisade oli alkanut noin puolen yön aikaan ja jatkunut noin klo 7 saakka. Lunta oli satanut noin 6 cm. Lämpötila oli yön aikana laskenut ollen lumisateen päättyessä 1 astetta pakkasella, ja taas noussut plussan puolelle aamulla klo 10 jälkeen. Hiekoitukset oli tehty ennen valapäivää 9.2.2023 koko sillä alueella, jolle valatilaisuuteen tulijoilla oli pääsy. Aamulla 10.2.2023 lumisateen päätyttyä oli aloitettu auraukset ja käsilumityöt sekä sopimusurakoitsijoiden että kiinteistönomistajan omalla kalustolla. Aurausten ohella alueella suoritettiin myös lisähiekoituksia klo 8 alkaen. Hiekoituksia tekemään oli myös pyydetty sopimusurakoitsijalta lisäkone aamun aikana. Auraukset ja hiekoitukset tehtiin siinä järjestyksessä, missä jalankulku oli alueella alkamassa.
Vakuutusyhtiö totesi, ettei talvikelillä täysin voida estää kulkuväylien liukkautta, vaikka liukkaudentorjunta olisikin hoidettu hyvin. Vahinkopäivän olosuhteet olivat olleet poikkeuksellisen haastavat ottaen huomioon aurausta ja hiekoitusta edellyttäneen alueen koko sekä lyhyt aika lumisateen päättymisen ja valatilaisuuden alkamisen välillä. Liukkaudentorjuntaa oli tehty kaikkea saatavilla ollutta auraus- ja hiekoituskalustoa käyttäen ja alueella oli myös suoritettu ennakoivasti hiekoitusta 9.2.2023. Yhtiö katsoi, että varuskunta-alueen kunnossapidosta oli haastavat keliolosuhteet huomioiden huolehdittu asianmukaisesti ja riittävän huolellisesti. Kyseessä oli tapaturmainen vahinko, josta ei synny korvausvastuuta kiinteistönomistajalle. Korvausvastuun puuttuessa vahinkoa ei korvattu vastuuvakuutuksesta.
Asiakkaan valitus
A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A katsoo, että vahinko tulee korvata kiinteistönomistajan vastuuvakuutuksesta ja vaatii korvausta kivusta ja särystä, ansionmenetyksestä, hoito- ja matkakuluista sekä pysyvästä haitasta.
A kaatui varuskunnan kasarmi 2:n etupihalla, kun hänen vasen jalkansa luisti suoraan eteenpäin spagaattimaisesti. Kaatumispaikka oli aurauksen jäljiltä liukas ja hiekoittamaton. Hiekoituskalusto hiekoitti liukkaan alueen pian A:n kaatumisen jälkeen. A katsoo, että vahinko johtui pihan talvihoidon laiminlyönnistä, etenkin kuin liukastuneita oli saman päivän aikana muitakin. A katsoo, etteivät sääolosuhteet ole olleet haasteelliset. A itse asuu varuskunnan naapurikunnassa ja kiistää, että lunta olisi satanut vakuutusyhtiön ilmoittama 6 cm. Paikalla olleen silminnäkijän mukaan noin 20 ihmistä liukasteli samassa, hiekoittamattomassa paikassa osan tarrautuessa vieressä kulkeneisiin kävelijöihin tasapainon pitämiseksi. Säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset on otettava huomioon, kun tiedetään tilaisuuteen saapuvasta isosta ihmismäärästä. Liukkauden osittaisestakin torjumatta jättämisestä on ilmoitettava kylttejä tai liikennemerkkejä käyttäen, mitä tässä ei ollut tapahtunut.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toistaa kielteisen kantansa asiassa.
Kiinteistönomistaja on kertonut, että se on lähettänyt ennen valapäivää ohjeistuksia sopimusurakoitsijoille 3.2.2023 sähköpostilla ja antanut ohjeita myös puhelimitse. Urakoitsijoille muun muassa kerrottiin päivän aikataulusta ja kulkureiteistä ja ilmoitettu, että talvikunnossapitotöiden tulee olla hoidettuna 10.2.2023 aamuun mennessä. Lisäksi tilattiin muita lisätöitä liittyen kenttäalueisiin, jotka tarvittiin valapäivänä pysäköintialueiksi. Edellisenä päivänä kasarmialueella suoritettiin laajamittainen hiekoitus. Sääennustetta seurattiin ja urakoitsijat olivat valmiudessa, kun sääennuste oli ennustanut lumisadetta aamuyöksi. Keliolosuhteet olivat valapäivän aamuna erittäin haasteelliset ja lunta satoi kello 7 saakka. Lumisateen loputtua sopimusurakoitsijat suorittivat kasarmialueella aurauksia ja käsilumitöitä, minkä lisäksi kiinteistönomistajan omat monitoimikoneet otettiin käyttöön tekemään aurausta ja toista hiekoitusta. Aurauksien jälkeen aloitettiin välittömästi hiekoitus yhdellä koneella noin kello 8 jälkeen ja pyydettiin puhelimitse sopimusurakoitsijalta lisäkone hiekoitukseen. Auraukset, käsilumityöt ja hiekoitukset pyrittiin suorittamaan siinä järjestyksessä, missä jalankulku oli alkamassa. Ensimmäiset vieraat saapuivat alueelle kello 9 jälkeen. Myös koko tapahtuman ajan hiekoitusta jatkettiin hiekoitussepelillä. Kunnossapidettävä alue oli noin 15 hehtaarin kokoinen.
Vakuutusyhtiö katsoo, että kiinteistönomistaja on vallinneissa olosuhteissa toiminut valapäivänä huolellisesti kiinteistön kunnossapidon osalta, eikä se siten ole korvausvastuussa A:n henkilövahingosta. Se oli etukäteen varautunut valapäivään seuraamalla sääennustetta, hiekoittamalla koko alueen edellisenä päivänä ja ohjeistamalla sopimusurakoitsijoita. Kiinteistönomistajan ja A:n kertomukset ovat tehtyjen liukkaudentorjuntatöiden osalta yhdenmukaiset. A on kertonut, että piha oli aurattu, osittain hiekoitettu ja hiekoituskalusto tuli hiekoittamaan kaatumispaikkaa pian A:n kaatumisen jälkeen. Kukaan ei ole edes väittänyt, että aurausta tai hiekoitusta ei olisi tehty. Sitä oli tehty sekä ennen tapahtumaa että sen aikana usealla koneella ja usean tekijän voimin. Sekä urakoitsijoiden että kiinteistönomistajan oma kalusto oli käytössä. Aikaikkuna suoritettaville töille oli lyhyt ja lisävoiman saatavuus alueella rajallista. Kaikki käytettävissä olleet keinot kunnossapidosta huolehtimiseksi olivat käytössä. Kyseessä oli suuri tilaisuus, jossa oli paljon ihmisiä, liikehdintää ja tapahtumia kasarmialueella. Kiinteistön omistajan kunnossapitovastuu on korostunutta, mutta ei kuitenkaan ankaraa eli tuottamuksesta riippumatonta vastuuta. Yhtiö pitää kielteistä korvauspäätöstään asianmukaisena.
Vakuutetun kuuleminen
Vakuutuslautakunta on varannut vakuutuksenottajana olevalle kiinteistönomistajalle tilaisuuden esittää asiassa kannanottonsa.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnalla on käytössään seuraavat selvitykset:
- A:n ratkaisusuosituspyyntö 25.5.2023 sekä lisäkirjelmät 29.5.2023, 19.7.2023 ja 23.8.2023
- vakuutusyhtiön vastine 17.7.2023 sekä lisävastineet 16.8.2023 ja 11.10.2023
- A:n korvausvaatimus kiinteistönomistajalle
- kiinteistönomistajan kirjallinen selvitys varuskunta-alueen talvikunnossapidosta ennen valapäivää ja sen aikana
- Ilmatieteen laitoksen säätilatietoja kolmelta varuskunnan läheiseltä säähavaintoasemalta 9.–10.2.2023
- A:n selvitys vakuutusyhtiölle 2.5.2023
- A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 10.–27.2.2023
vakuutusyhtiön korvauspäätös 24.5.2023
- vakuutuskirja ja vakuutusehdot.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:lle kasarmialueella liukastumisesta 10.2.2023 aiheutunut henkilövahinko korvata kiinteistönomistajan vastuuvakuutuksesta.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 2 luvun 1.1 §:n mukaan, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.
Vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 5.1 (Mitä toiminnanvastuu korvaa) mukaan vakuutus korvaa vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutuneen henkilö- ja esinevahingon, joka todetaan vakuutuksen voimassaoloaikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. (…)
Asian arviointi
Vahingonkorvauslain ja yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää pääsääntöisesti tahallisuutta tai tuottamusta. Tuottamuksella tarkoitetaan moitittavaa menettelyä eli virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä. Kiinteistönomistajalla on vakiintuneesti katsottu olevan korostunut velvollisuus huolehtia siitä, että kiinteistön alueella voidaan turvallisesti liikkua. Talvella kiinteistönomistajan on huolehdittava siitä, että kulkuväyliltä poistetaan lumi ja väylät hiekoitetaan tarpeen mukaan liukkauden torjumiseksi. Mikäli kiinteistöllä liikkuva henkilö vammautuu liukkauden aiheuttaman vahinkotapahtuman vuoksi, kiinteistönomistajan on vastuusta vapautuakseen osoitettava toimineensa liukkauden torjunnassa asianmukaisesti olosuhteiden edellyttämällä tavalla tai vahingon johtuneen muusta syystä kuin kiinteistön liukkaudesta.
Kiinteistönomistaja on ilmoituksensa mukaan huolehtinut koko kasarmialueen hiekoituksesta valapäivää edeltäneenä päivänä eli 9.2.2023. Valatilaisuutta edeltäneen yönä oli lumisade, joka esitetyn selvityksen mukaan päättyi noin kello 7 aamulla. Kiinteistönomistajan vakuutusyhtiölle antaman selvityksen mukaan sopimusurakoitsijat aloittivat alueen auraustyöt lumisateen loputtua, minkä lisäksi auraus- ja hiekoitustyötä tehtiin myös kiinteistönomistajan omalla kalustolla. Sopimusurakoitsija aloitti aurauksien edetessä noin kello 8 jälkeen hiekoituksen yhdellä koneella ja sopimusurakoitsijalta pyydettiin myös puhelimitse lisäkone hiekoitustyöhön. Auraukset ja käsilumityöt jatkuivat ja hiekoitusta pyrittiin suorittamaan siinä järjestyksessä, missä jalankulku oli alkamassa. Keliolosuhteista johtuen aurauksen jälkeen jäi auratuille alueille paikoittain liukkaita kohtia ennen hiekoitusta. Hiekoitusta jatkettiin koko tapahtuman ajan. Selvityksen mukaan vieraita alkoi saapua kasarmialueelle kello 9 jälkeen ja valapäivän ohjelma alkoi valalounaalla ja alueeseen tutustumisella kello 11.
A:n vakuutusyhtiölle 2.5.2023 antaman selvityksen mukaan vahinko tapahtui valapäivänä noin kello 11 varuskunnan piha-alueella kasarmi 2:n edessä. Kulkuväylällä ei ollut kaatumiskohdassa lainkaan hiekkaa ja traktorin jättämä aurausjälki oli erittäin liukas. Piha oli aurattu, jäinen ja osittain hiekoitettu. Hiekoittaja tuli pian vahingon jälkeen hiekoittamaan pihaa.
Vakuutuslautakunta katsoo edellä esitetyn perusteella, että vahinkopaikan liukkaus on ollut seurausta koneella lumisateen jälkeen tehdystä auraustyöstä. Lautakunta katsoo, ettei aurausjäljen liukkautta aurauksen jälkeen voida pitää kunnossapitovelvollisen kiinteistönomistajan kannalta ennalta arvaamattomana. Lautakunta katsoo edelleen, että liukkaudentorjunta olisi ollut mahdollista järjestämällä työt siten, että auratun alueen hiekoitus suoritetaan välittömästi aurauksen jälkeen. Lautakunta katsoo, ettei kiinteistönomistaja ole osoittanut menetelleensä kiinteistön liukkaudentorjunnassa valapäivänä huolellisesti etenkin ottaen huomioon se, että lumisade oli loppunut noin neljä tuntia ennen päivän ohjelman aloitusajankohtaa ja A:n liukastumista sekä se, että kiinteistönomistajan tiedossa on ollut alueella liikkujien suuri määrä vahinkopäivänä. Vakuutuslautakunta katsoo näillä perusteilla, että kiinteistönomistajalle on syntynyt A:n henkilövahingosta korvausvastuu, ja suosittaa, että vahinko korvataan kiinteistönomistajan vastuuvakuutuksesta.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa A:n henkilövahingon kiinteistönomistajan vastuuvakuutuksesta vakuutusehtojen mukaisesti.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Laine
Jäsenet:
Haapasaari
Karhu
Karimäki
Korpiola