Tapahtumatiedot

Kiinteistössä oli tapahtunut vuoto kaukolämpölaitteiston painemittarissa.

Asiakas tilasi 22.2.2022 A Oy:ltä kohteeseen kosteuskartoituksen. Kohteessa suoritettiin tutkimuksia 24.2.2022. Raportin mukaan kaukolämpölaitteiston painemittari oli vuotanut. Lämmönjakohuoneen lattia, seinien alaosat, ovi, sekä lattia lämmönjakohuoneen edustalla olivat kastuneet. Lisäksi viereisen wc-tilan ja saunan lattiat olivat kosteat lämmönjakohuoneen vastaisilta sivuilta. A Oy suositti kohteessa tehtäväksi purku-, korjaus- ja kuivaustoimenpiteitä tarpeen mukaan.

Asiakas teki vakuutusyhtiölle vahinkoilmoituksen 12.4.2022. Vakuutusyhtiö pyysi asiakkaalta lisäselvitystä siitä, onko tilassa lattiakaivoa, oliko lattiassa seinille nostettu vedeneriste ja kuinka korkealla vuotokohta oli lattiasta. Asiakkaan edustaja vastasi seuraavana päivänä, että tilassa ei ole lattiakaivoa eikä vedeneristystä ja vuotanut painemittari sijaitsi noin 1,5–1,7 metrin korkeudella. Vakuutusyhtiö pyysi vielä kaukolämpöyhtiön tarkastuspöytäkirjan laitteiston uusimisvuodelta 2014 sekä urakoitsijan tekemän suunnitelman kyseessä olevasta remontista.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa ensimmäisen korvauspäätöksensä 17.5.2022. Päätöksen mukaan A Oy:n raportin perusteella on syytä olettaa, että vuotovauriot olivat syntyneet suoraan lattian kautta rakenteisiin ohjautuneista vuotovesistä, eivätkä seinien kautta. Vakuutusyhtiö katsoi, että asiassa tulee soveltaa rakennusmääräyksiä 2007 D1, koska kohteessa suoritettiin remonttia vuonna 2014, jolloin tilan käyttötapa edellyttää, että siellä on vedeneristys. Myöskään varoventtiiliä ei ole johdettu viemäriin kyseisen määräyksen mukaisella tavalla. Vakuutusyhtiö vetosi myös vuodesta 1976 asti voimassa oleviin määräyksiin, joissa on edellytetty lattiakaivoa lämmönjakohuoneessa. Vakuutusyhtiö katsoi lisäksi, että jo talon rakennusajankohtana 1968 voimassa olleissa rakentamismääräyksissä on edellytetty, että varoventtiililtä johdetaan ylivuotoputki kaatoaltaaseen tai muuhun laskuaukkoon. Tilassa tulisi olla ja asiakkaan toimittaman kytkentäkaavion mukaan myös on paisuntasäiliö lämmitysjärjestelmän painetason säätöä varten sekä varoventtiilit toimintahäiriöiden estämiseksi. Tällaiset laitteet edellyttävät vakuutusyhtiön mukaan edellä mainituilla perusteilla vedeneristettä ja lattiakaivoa. Vahinko oli päätöksen mukaan seurausta puutteellisesta vedeneristeestä.

Asiakas pyysi 30.5.2022 asiaan uudelleenkäsittelyä sillä perusteella, että vuoden 2007 rakennusmääräystä voidaan soveltaa vain, jos rakennuksen osan käyttötapaa on muutettu, eikä tässä tapauksessa näin ole tehty. Asiakas katsoi myös, että varoventtiilillä tai sen johtamisella ei ole asiassa merkitystä, koska vuoto oli painemittarissa. Asiakas pyysi selvitystä siitä, missä rakentamisajankohtana olevassa määräyksessä on edellytetty kyseiseen tilaan lattiakaivoa ja vedeneristystä.

Vakuutusyhtiö antoi uuden päätöksen 16.6.2022. Vakuutusyhtiö vetosi rakennuksen kaukolämmityksestä annettuihin määräyksiin ja ohjeisiin K1/2003, jotka ovat yhtiön mukaan voimassa korjausrakentamiskohteissakin. Vakuutusyhtiö vetosi uudessa päätöksessä edelleen siihen, että tilassa olleiden laitteiden kokonaisuus määrittelee tilan viemäröintivaatimuksen, minkä takia myös painesäiliö ja varoventtiili oli nostettu esiin. Kyseisten laitteiden on tullut olla tilassa, jolloin myös lattiakaivon olisi siellä tullut olla. Vakuutusyhtiö oli edelleen myös sitä mieltä, että jo talon rakentamisvuonna voimassa olleiden määräysten perusteella tilassa olisi tullut olla lattiakaivo ja vesitiivis lattiarakenne.

Asia käsiteltiin vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä, jossa 3.11.2022 annettu ratkaisu ei muuttanut aiempia päätöksiä. Ratkaisussa katsottiin edelleen, että D1 2007 -rakentamismääräyksiä voidaan soveltaa. Ratkaisussa viitataan myös Vakuutuslautakunnan aiempaan käytäntöön, jonka mukaisesti, mikäli vedeneristys on tehty hyvän rakentamistavan vastaisesti, ei seurannaisvahingon katsota johtuneen vuodosta, vaan puutteellisesta lattiarakenteesta. Kohteessa olisi tullut joka tapauksessa olla alun perinkin tilassa olleiden laitteiden takia lattiakaivo ja asianmukainen vedeneristys.

Asiakkaan valitus

Asiakas pyytää Vakuutuslautakuntaa ratkaisemaan, onko vakuutusyhtiö osoittanut, että tilassa olisi tullut olla lattiakaivo vahingon tapahtumishetkellä.

Rakennus on alun perin vuodelta 1968. Vakuutusyhtiö vetosi rakentamismääräyksiin D1 1976 ja D1 2007. Asiakkaan näkemyksen mukaan kyseisiä ohjeita ei tule soveltaa tähän tapaukseen. Vuoden 2007 mainitut määräykset tulevat sovellettaviksi vain silloin, kun toimenpiteet ovat edellyttäneet toimenpide- tai rakennuslupaa. Vuonna 2014 kaukolämpölaitteita uusittaessa muutoksia tilan rakenteisiin ei ole tehty ja tilan käyttötapa on pysynyt ennallaan. Määräys ei koske rakenteita, jotka eivät olleet työn kohteena. Vakuutusyhtiön vetoama ohjekortti 2003 LVI 10-10372 Rakennusten kaukolämmitys. Määräykset

ja ohjeet. K1 2003 perustuu Suomen Kaukolämpö ry:n julkaisuun ja siinä todetaan sen soveltamisalasta seuraavasti: ”Näiden määräysten noudattamisesta sovitaan kaukolämpöasiakkaan kanssa tehtävässä yksityisoikeudellisessa sopimuksessa”. Kyseessä ei ole sitova hyvää rakentamistapaa määrittävä virallinen määräys tai ohje, eikä se ylipäätään sovellu tapaukseen. Vaikka näin olisikin, ohjekortin ohjeita noudatetaan ainoastaan niiden laitteiden ja rakenneosien kohdalla, jotka ovat työn kohteena. Kyseinen ohjekortti ei sisällä vaatimusta asentaa olemassa olevaan tilaan kaivoa, kun kaukolämpölaitteita uusitaan entiselle paikalleen. Ohjeen mukaan ”tekninen laitetila varustetaan viemäröinnillä”. Viemäröinti ei kuitenkaan tarkoita yksinomaan lattiakaivoa, vaan on toteutettavissa monin muinkin tavoin. Kaivo on esitetty esimerkinomaisesti tilojen suunnittelukuvissa, mutta asiakkaan tulkinnan mukaan ohjeita sovelletaan, kun koko laitetilaa suunnitellaan.

Talon rakentamisajankohan määräyksistä asiakas toteaa, että vakuutusyhtiön esittämien varoventtiilin putkella ja sen johtamisella ei ole merkitystä, koska vuoto oli painemittarissa, eikä tapauksessa ole kyse varoventtiilin vesistä, jotka tuleekin johtaa viemäriin. Rakentamisajankohtana voimassa olleiden RVV-käsikirjan ohjeiden mukaan varoventtiilistä lähtevä putki voidaan johtaa lattiakaivon tai muun sellaisen yläpuolelle (”ulospuhallusjohto on johdettava koko pituudeltaan näkyvissä ja kaltevuudella lattiakaivon tms. yläpuolelle”). Nimenomaisesti kaivon asentamista ei ohjeisteta, ja usein vesi onkin johdettu varoventtiilistä suoraan putkea pitkin viemäriputkeen.

Asiakas katsoo, että vakuutusyhtiö ei ole osoittanut, että talon rakennusvuonna tai laitteiden uusimisvuonna lattiakaivon asennusta olisi vaadittu. Tulkinta, että yksittäisiä lämpölaitteita uusittaessa pitäisi uusia myös talon kiinteitä rakenteita, on kohtuuton.

Asiakkaan näkemyksen mukaan kyseessä on korvattava rikkovahinko, josta aiheutunut vuotovahinko ei rajaudu korvattavuuden ulkopuolelle minkään rajoitusehdon perusteella.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo, että annetut päätökset ovat vakuutusehtojen ja vakuutussopimuksen mukaisia, eikä perusteita vakuutuskorvaukselle muodostu.

Vakuutusyhtiö pitäytyy näkemyksessään, jonka mukaan vuotovahinko on seurausta viemäröinnin ja vedeneristeen puuttumisen yhteisvaikutuksesta. Kyseessä on määräysten vastaisesta rakentamisesta ja korjausrakentamisesta aiheutunut vuotovahinko. Asiakkaan edustaja ei ole myöskään näyttänyt, että tilassa olisi ollut minkäänlaista viemäröintiä tai vedenpoistoa vastaavaa tekniikkaa, johon on toistuvasti vedottu.

Vakuutusyhtiö katsoo, että rakennuksen kaukolämmityksestä annetut määräykset (K1/2003) edellyttävät, että määräyksiä ja ohjeita noudatetaan kaukolämmityslaitteiden suunnittelussa ja asennuksessa myös silloin, kun kyseessä on korjaus- tai muutostyö. Lattiakaivo ei ole varsinaisesti kaukolämpölaite, mutta näiden laitteistojen olemassaolo ja asennus edellyttävät tilassa olevan lattiakaivon. Vaatimus lattiakaivosta aiheuttaa puolestaan vaatimuksen riittävästä ja seinälle nostetusta vedeneristyksestä.

Tilaan olisi rakennusvuotenakin jo pitänyt asentaa lattiakaivo ja vesitiivis lattiarakenne. Uudemmat määräykset koskevat myös kaukolämpölaitteistojen korjauskohteita. Laitteiden uusimistilanteessa varoventtiilin putkea ei ole johdettu viemäripisteeseen, koska sellaista ei tilassa ole.

Vuoden 1965 RVV-käsikirjan osalta yhtiö viittaa muun muassa kohtaan, jonka mukaan ”Jokaisella varoventtiilillä tulee olla oma erillinen ulospuhallusjohtonsa, joka on tehtävä kupariputkesta ja jonka tulee olla vähintään samaa kokoa kuin venttiili. Ulospuhallusjohto on johdettava koko pituudeltaan näkyvissä ja kaltevuudella lattiakaivon tms. yläpuolelle. Laskuaukko, johon ulospuhallusjohto on johdettu, tulee sijaita samassa huonetilassa kuin varoventtiili.” Kyseinen rakennusaikainen määräys osoittaa, että 1960-luvulla kaukolämmön lämmönjakohuoneessa, jonka varusteisiin kuuluvat painesäiliö ja varoventtiili, tulee olla lattiaviemäröinti. RVV-Käsikirjan (1965) kohdassa 23.8, Lattiakaivo, puolestaan mainitaan, että lattiakaivon asentamien edellyttää aina, että lattia tehdään vettä läpäisemättömästä materiaalista. Vettä läpäisemättömällä materiaalilla tarkoitetaan, että kyseessä voi olla vedeneriste, vedenpitävä pinnoite tai muu sellainen materiaali, jolla vedenpitävyys saadaan toteutettua.

Selvitykset

- A Oy:n 15.3.2022 päivätty tutkimusraportti
- Urakoitsija B Oy:n 2.12.2013 päivätty koepainepöytäkirja
- C Oy:n 20.1.2013 päivätty käyttöönotto- ja virityspöytäkirja
- Lämpölaitos D Oy:n 23.4.2014 päivätty kaukolämpölaitteiston valmistumispöytäkirja
- kaukolämmön kytkentäkaavio, jossa on edellä mainitun urakoitsijan 12.12.2013 ja lämpölaitoksen 16.12.2013 päivätyt allekirjoitukset
- isännöitsijän 18.5.2022 asiakkaalle välittämät neljä urakkatarjousta, määriltään 11 290 – 29 250 euroa sisältäen kohteen ennallistamistyöt

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa tulee rakennusvirhettä koskevan rajoituksen soveltamiseen liittyen arvioida, ovatko huonetilan, jossa kaukolämpölaitteisto on sijainnut, vedeneristys ja viemäröinti olleet rakennuksen rakentamisajankohdan ja kaukolämpölaitteiden uusimisajankohdan aikana voimassa olleiden rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaiset.

Sovellettavat vakuutusehdot sekä rakentamismääräykset ja -ohjeet

Asiassa sovelletaan 1.9.2019 alkaen voimassa olleita kiinteistövakuutusehtoja.

4.5. Vuotovahinkovakuutus
4.5.1 Korvattavat vakuutustapahtumat
Vakuutuksesta korvataan nesteen, höyryn tai kaasun aiheuttama vahinko, kun aine on ennalta arvaamattomasti ja suoraan virrannut mekaanisesti rikkoutuneesta rakennukseen kiinteästi asennetusta
- vesi-, viemäri- ja lämmitysputkistosta, uima-altaan tai poreammeen putkistosta
- öljysäiliöstä
- sisäpuolisesta sadevesiputkistosta 
- koneesta tai laitteesta.

Vakuutuksesta korvataan myös vahinko, jonka on aiheuttanut
- rakennuksen omasta viemäriverkostosta äkillisen ja ennalta arvaamattoman putkiston sisäisen tukkeutuman seurauksena noussut vesi
- johtoverkkoon liitetyn ja sulkuventtiilillä varustetun pesukoneen, astianpesukoneen tai muun kodinkoneen äkillinen ja ennalta arvaamaton mekaaninen rikkoutuminen.

Vahingon korvattavuus edellyttää, että vuoto on alkanut vakuutuksen voimassaoloaikana.

4.8 All risk -laajennus
4.8.1 Äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko
Jos vakuutuskirjaan on merkitty rakennukselle All Risk -laajennus (AR-laajennus), korvataan vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle aiheutunut äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko silloin, kun vahinkoa ei korvata kohtien 4.1–4.7 perusteella.

5 Kaikkien esinevakuutusten yhteiset korvausrajoitukset
5.1 Rakennus-, suunnittelu- ja käyttövirheet sekä huollon laiminlyönti
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle 
- rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta
- suunnittelu-, asennus-, materiaali-, työ- tai rakennusvirheestä
- puutteellisesta märkätilan vedeneristyksestä tai putkiläpiviennistä
- seinä- tai lattiakaivon tai lattiakaivon korokerenkaan liitoksen vuotamisesta
- virheellisestä tai käyttöohjeen vastaisesta käytöstä−huolto- tai korjaustoimien laiminlyönnistä.

Rakennusten vesijohdot ja viemärit -käsikirja (RVV-käsikirja), 1965

23.8 Lattiakaivo
Lattiakaivon asentaminen edellyttää aina, että lattia tehdään vettäläpäisemättömästä materiaalista ja kaivoon päin viettäväksi. On erittäin tärkeätä, että kaivo liittyy vesieristykseen niin täydellisesti, ettei esiinny sellaista epätiiveyttä, jonka vuoksi vesi voisi joutua alempaan kerrokseen. Kaivossa täytyy täten olla kunnollinen laippa, johon lattian eristyskerros voidaan tiivistää. […]

3.23 Varoventtiilit
[…]
Jokaisella varoventtiilillä tulee olla oma erillinen ulospuhallusjohtonsa, joka on tehtävä kupariputkesta ja jonka tulee olla vähintään samaa nimellissuuruutta kuin itse venttiili. Ulospuhallusjohto on johdettava koko pituudeltaan näkyvissä ja kaltevuudella lattiakaivon tms. yläpuolelle. Laskuaukko, johon ulospuhallusjohto on johdettu, tulee sijaita samassa huonetilassa kuin varoventtiili.
[…]

Rakennuksen kaukolämmitys – Määräykset ja ohjeet, K1/2003 ja ohjekortti LVI 10-10372

1.1 Soveltamisala
Näiden määräysten noudattamisesta sovitaan kaukolämpöasiakkaan kanssa tehtävässä yksityisoikeudellisessa sopimuksessa. Määräyksiä ja ohjeita noudatetaan vesikaukolämpöön liitettävän/liitetyn rakennuksen (asiakkaan) kaukolämmityslaitteiden suunnittelussa ja asennuksissa sekä niiden korjaus- ja muutostöissä.

Käytettävien laitteiden tulee täyttää tässä julkaisussa esitetyt vaatimukset.

2.5 Vesipiste ja viemäröinti
Tekninen laitetila ja mahdollinen lämmönmittauskeskuksen erillinen sijoitustila varustetaan viemäröinnillä. Tekniseen laitetilaan asennetaan kylmä- ja lämminvesipisteet, vesikaluste varustetaan letkuliittimellä.

Suomen rakentamismääräyskokoelma osa D1, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, Määräykset ja ohjeet 2007

1.1 Soveltamisala
1.1.1 Määräys
Nämä määräykset ja ohjeet koskevat uuden kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistoja.

4.2 Viemäröinnin järjestely
4.2.1 Määräys
Jokainen vesipiste, samoin kuin sellaiset huonetilat, joissa esiintyy ylitulvimisvaaraa tai joiden lattiat on voitava vedellä puhdistaa, on varustettava tarkoitukseen soveltuvalla viemäripisteellä, mikäli jätevettä ei muuten voida haitatta viemäröidä.

4.2.1.3 Ohje
Huonetila, jossa on lattiakaivo, vedeneristetään ja kaivo liitetään vesitiiviisti lattian vedeneristykseen. Tällöin ei viemäripisteessä, kuten esimerkiksi pesualtaassa, tarvita ylivuotojärjestelyä.
Seuraavat tilat varustetaan lattiakaivolla:
5) kattila- ja lämmönjakohuone, öljylämmitysjärjestelmässä lattiakaivo varustetaan normaalikäytön aikana suljettuna pidettävällä sulkulaitteella tai muulla laitteella, joka estää öljyn pääsyn viemäriin.

Asian arviointi

Lämmönjakohuoneessa oli saadun selvityksen perusteella tapahtunut vuoto kaukolämpölaitteiston painemittarissa, minkä seurauksena vuotokohdan läheisyydessä olleet lattiarakenteet olivat kosteusvaurioituneet. Lattiassa ei ollut lattiakaivoa eikä vedeneristystä. Talo on rakennettu vuonna 1968 ja kaukolämpölaitteisto uusittu vuosina 2013–2014.

Asiassa sovellettavien kiinteistövakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan muun muassa nesteen aiheuttama vahinko, kun aine on ennalta arvaamattomasti ja suoraan virrannut mekaanisesti rikkoutuneesta rakennukseen kiinteästi asennetusta koneesta tai laitteesta. Asiassa on riidatonta, että kyse on lähtökohtaisesti vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvasta, edellä mainitun laitteen rikkoutumisesta aiheutuneesta vuotovahingosta.

Vakuutuksen rajoitusehtojen mukaan vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta.

Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössään omaksuman linjan mukaisesti rakenteille aiheutuneen vuotovahingon varsinaisena syynä on pidetty lattiarakenteen puutteellisuutta, jos vesi äkillisen ja ennalta arvaamattoman vuotovahingon yhteydessä on päässyt sellaisen lattiarakenteen läpi, jossa olisi tullut olla asianmukainen vedeneristys. Asiassa on tämän vuoksi arvioitava, onko lämmönjakohuoneen lattiassa ollut vakuutusyhtiön väittämällä tavalla puutteellinen vedeneristys ja siten vakuutuksen rajoitusehdoissa tarkoitettu rakennusvirhe. Osapuolet ovat eri mieltä erityisesti siitä, ovatko rakennuksen rakentamisajankohtana tai kaukolämpölaitteiston uusimisen ajankohtana voimassa olleet rakentamismääräykset ja -ohjeet edellyttäneet tilassa lattiakaivoa ja vedeneristystä.

Vakuutusyhtiö on rakentamisajankohdan vuoden 1968 määräysten ja ohjeiden osalta vedonnut tuolloin voimassa olleeseen RVV-käsikirjaan (1965), jonka kohdan 3.23 mukaan jokaisella varoventtiilillä tulee olla oma erillinen ulospuhallusjohtonsa, joka on johdettava koko pituudeltaan näkyvissä ja kaltevuudella lattiakaivon tms. yläpuolelle. Laskuaukko, johon ulospuhallusjohto on johdettu, tulee sijaita samassa huonetilassa kuin varoventtiili. Kohdan 23.8 mukaan lattiakaivon asentaminen edellyttää aina, että lattia tehdään vettäläpäisemättömästä materiaalista ja kaivoon päin viettäväksi.

Lautakunta toteaa, ettei asiakirjaselvityksestä ilmene, millainen vedenohjauksen järjestely lämmönjakolaitteistossa on ollut. Lautakunta kuitenkin pitää verrattain ilmeisenä, että laitteistossa on jo rakentamisaikaan täytynyt olla jonkinlainen varoventtiili, jolloin arvioitavaksi tulevat yhtiön vetoamat RVV-käsikirjan kohdat koskien varoventtiiliä sekä lattiakaivoa. Varoventtiilin ulospuhallusputken osalta keskeistä on, katsotaanko RVV-käsikirjan kohdan 3.23 edellyttävän nimenomaan lattiakaivoa, koska vettäläpäisemättömän eli vedeneristetyn lattian vaatimus koskee vain tilaa, jossa on lattiakaivo. Kohdan 3.23 mukaan ulospuhallusjohto on johdettava ”lattiakaivon tms. yläpuolelle”. Tämän perusteella muunkinlainen viemäröintijärjestely kuin lattiakaivo on rakentamisaikaan hyväksytty ja vesien johtaminen on voitu järjestää myös muulla tavalla. Tähän viittaa myös kyseisessä kohdassa käytetty termi ”laskuaukko”. Vedeneristysvaatimus RVV-käsikirjassa puolestaan koskee vain lattiakaivollista tilaa, jollaisesta ei nyt ole kysymys. Näin ollen lautakunta katsoo, ettei lämmönjakohuoneen lattiassa ole osoitettu edellytetyn rakentamisaikaan 1960-luvulla lattiakaivoa eikä täten myöskään vedeneristystä.

Osapuolet ovat vedonneet käsittelyn aikana lisäksi useisiin muihin myöhemmin voimaan tulleisiin rakentamismääräyksiin ja ohjeisiin. Vakuutusyhtiö vetoaa lautakunnalle osoitetussa vastineessaan erityisesti rakennuksen kaukolämmityksestä annettuihin määräyksiin ja ohjeisiin K1/2003, joiden perusteella tilassa tulisi vakuutusyhtiön mukaan olla lattiakaivo. Määräysten soveltamisalaa koskevan ohjeen mukaan kyseisiä määräyksiä ja ohjeita noudatetaan kaukolämmityslaitteiden suunnittelussa ja asennuksissa sekä niiden korjaus- ja muutostöissä.

Tilaan on asennettu saadun selvityksen perusteella uusi kaukolämpölaitteisto vuosina 2013–2014. Asiakkaan mukaan tilan käyttötapa ei ole muuttunut laitteiston uusimisen jälkeen eikä tilan rakenteisiin ole tehty muutoksia. Asiassa tulee siten arvioida, onko kyseisenä ajankohtana kohteessa suoritettu muutostyö aiheuttanut edellytyksen rakentaa tilaan lattiakaivo sekä asentaa lattiaan
vede­n­e­ristys.

Vakuutuslautakunta on aiemmassa ratkaisusuosituksessa FINE-040537 katsonut, että tilanteessa, jossa keittiössä sijainnut lämminvesivaraaja on vaihdettu uuteen ja jossa rakentamisajankohdan määräysten ei ole katsottu sisältäneen vaatimusta lattiakaivosta, ei myöhempien määräysten ja ohjeiden perusteella voinut kyseisessä tapauksessa edellyttää lattiakaivon rakentamista ja vedeneristyksen asentamista huonetilan lattiaan.

Lautakunta toteaa yleisesti, että kulloinkin voimassa olevat rakentamismääräykset ja -ohjeet kuvaavat kyseisen ajankohdan hyvää rakennus- ja asennustapaa. Lautakunta kuitenkin katsoo, että arvioitaessa rakennusvirhettä koskevan rajoituksen soveltumista erityisen merkitsevää on rakentamisajankohdan määräysten tulkinta, elleivät myöhemmät määräykset tai lainsäädäntö sitovasti koske myös korjausrakentamista. Tässä tapauksessa kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistoja koskevan rakentamismääräyskokoelman osan D1 soveltamisalakohdassa todetun mukaan kyseiset määräykset ja ohjeet koskevat uuden kiinteistön rakentamista, mistä nyt ei ole kysymys. Tämän mukaisesti lautakunta katsoo, että vaikka hyvä rakennus- ja asennustapa on kaukolämpölaitteistoa uusittaessa edellyttänyt laitteiston asentamista lattiakaivolliseen tilaan ja tilan lattian olevan vedeneristetty, ei kyseessä kuitenkaan ole vakuutusehdoissa tarkoitettu rakennus- tai asennusvirhe tilan täyttäessä rakentamisajankohdan määräysten vaatimukset. Asiassa ei myöskään ole osoitettu lattiakaivon rakentamista edellytettävän myöhemmissä, kyseistä rakennusta koskevissa määräyksissä.

Edellä todetuilla perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, että lämmönjakohuoneen osalta ei ole näytetty olleen kysymys kiinteistövakuutuksen rajoitusehdossa tarkoitetusta puutteellisesta vedeneristyksestä tai että vahinko muutoin olisi aiheutunut rajoitusehdossa mainitusta rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta. Lautakunta siten suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon vakuutusehtojen mukaisesti.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa vuodon aiheuttaman vahingon ja maksaa asiakkaalle vakuutusehtojen mukaisen korvauksen laillisine viivästyskorkoineen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin                                         
Sihteeri Korvenoja

Jäsenet

Kankkunen
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho