Tapahtumatiedot

Taloyhtiön vahinkoilmoituksen mukaan asukas oli huomannut 10.8.2022
käsitiskauksen yhteydessä, että vettä oli tullut ulos astianpesukoneen etuluukusta. Kone ei ollut tuolloin ollut päällä. Kosteuskartoitusraportin mukaan viemäröinnissä oli ollut mahdollisesti tukos, jolloin tiskialtaan vesi oli mennyt astianpesukoneen sisälle. Vesivahingon seurauksena keittiön lattiapinnoite vaurioitui, ja lattiassa sekä seinän alareunassa todettiin kohonneita kosteusarvoja.

Vakuutusyhtiö ilmoitti korvauspäätöksellä 7.9.2022 korvaavansa vuotovahingon vähennettynä vuotovahinkojen 60 prosentin ikävähennyksellä.

Asiakas pyysi vakuutusyhtiö käsittelemään asian ikävähennyksen osalta uudelleen sillä perusteella, että kyse on vakuutusehtojen mukaan tukkeutumisvahingon sijaan käyttölaitevuodosta, jolloin ikävähennyksen sijaa korvauksesta tulisi tehtäväksi 25 prosentin omavastuuvähennys. Asiakas perusteli näkemystään sillä, että vakuutusehtojen mukaan tukkeutumisvahingolla tarkoitetaan vahinkoa, jossa vesi ei tukoksen takia pääse vapaasti virtaamaan viemärissä eteenpäin, patoutuu ja tulvii huonetilaan kaivosta, altaasta tai poistoputken liitoksesta. Tässä tapauksessa vesi ei ollut tulvinut mistään edellä mainitusta paikasta vaan astianpesukoneen luukusta, joten kyse oli ehdoissa mainitusta käyttölaitevuodosta eli vuotovahingosta, joka aiheutuu käyttölaitteesta vuotaneesta vedestä.

Asian uudelleenkäsittelyissä yhtiön näkemys oli, että koska vahingon pää­asi­allinen syy oli viemärin tukkeutuminen eikä vahinko ollut aiheutunut astianpesukoneen rikkoutumisesta tai muusta viallisuudesta, vähennykset tuli tehdä viemärin ikään perustuen. Yhtiö myös totesi, että erityisomavastuu koskee käyttölaitteen rakennukselle aiheuttamia vuotovahinkoja eikä vahinkoa tässä voida pitää käyttölaitteesta aiheutuneena vaan kyse oli viemäritukoksen aiheuttamasta vahingosta. Asiakas ei yhtiön näkemystä vahingon varsinaisesta syystä kiistänyt, mutta katsoi, ettei sillä ole asiassa merkitystä, koska ratkaisevaa on vakuutusehtojen sisältö.

Asiakkaan valitus

Asiakas katsoo, että kyseessä on vakuutusehtojen mukainen käyttölaitevuoto, jolloin sovelletaan 25 prosentin erityisomavastuuvähennystä ilman muita vähennyksiä. Vakuutusehdoissa määritellään tukkeutumisvahinko seuraavasti: ”Tukkeutumisvahingolla tarkoitetaan vahinkoa, jossa vesi ei tukoksen takia pääse vapaasti virtaamaan viemärissä eteenpäin, patoutuu ja tulvii huonetilaan kaivosta, altaasta tai poistoputken liitoksesta.” Tässä vahingossa vesi tulvi astianpesukoneen luukusta, eli vahinkotapahtuma ei edes täytä tukkeutumisvahingolle ehdoissa todettuja edellytyksiä.

Käyttölaitevuodon osalta ehdoissa määritetään korvattavaksi ”vuotovahinko, joka aiheutuu käyttölaitteesta vuotaneesta vedestä. Käyttölaitteella tarkoitetaan esimerkiksi pyykin- tai astianpesukonetta, joka on kiinteästi ja hyväksytyillä liitännöillä liitetty vesijohto- ja viemäriverkkoon ja liitetty vesijohtoon sulkuventtiilillä.” Koska vesi vuoti astianpesukoneen luukusta, kyse on vakuutusehdoissa määritellystä käyttölaitevuodosta.

Sillä seikalla, ettei astianpesukoneen ole todettu olleen viallinen, ei ole asiassa merkitystä, koska vakuutusehtojen määritelmän mukaan kyse on käyttölaitevuodosta vahingon aiheutuessa käyttölaitteesta vuotaneesta vedestä. Laitteen rikkoutumisedellytystä ehtokohtaan ei sisälly. Vuotovahingon perimmäisellä syyllä eli viemärin tukkeutumisella ei ole asiassa yhtiön esittämää merkitystä, koska ehtojen määritelmä tukkeutumisvahingosta ei täyty veden tulvittua huonetilaan muualta kuin kaivosta, altaasta tai poistoputken liitoksesta.

Yhtiön viittaaman ratkaisusuosituksen FINE-04016 (2022) osalta asiakas toteaa, ettei mainitulla ratkaisulla ole tässä merkitystä, koska vakuutusehdot ovat kyseisessä tapauksessa olleet erilaiset kuin nyt puheena olevassa tapauksessa. Aiemmassa tapauksessa sovelletuissa ehdoissa vuotovahinko oli määritelty siten, että korvattavia vahinkoja ovat muun muassa ”vuotovahinko, jonka syynä on rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- tai ilmastointitekniikan rikkoutuminen tai viemärin tukkeutuminen. Vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVI-putkistosta tai -laitteesta.” Kyseisessä tapauksessa sovellettuun ehtoon ei siten sisältynyt sellaista tukkeutumisvahingon määritelmää kuin nyt puheena olevaan tapaukseen sovellettavissa ehdoissa on.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa tapauksessa olevan kyse siitä, onko aiheutunutta, vakuutusehtojen mukaan korvattavaa vuotovahinkoa pidettävä tukkeutumisvahinkona vai käyttölaitevuotona, ja siten siitä, miten omavastuu ja ikävähennykset kyseisen vuotovahingon osalta määräytyvät.

Kosteuskartoitusraportin mukaan vuoto on aiheutunut viemäristä. Vakuutusehtojen tarkoittaman käyttölaitteen, tässä tapauksessa astianpesukoneen, ei ole todettu olleen viallinen tai rikki. Astianpesukone ei ole ollut päällä vahinkohetkellä. Vahingon syy on ollut todennäköisesti viemäritukos. Vaikka vesi on tullut ulos astianpesukoneen luukusta, on vahingon juurisyy viemäritukos.

Yhtiö myös viittaa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen FINE-04016, jossa lautakunta on todennut, että ”vuotovahingoissa noudatetun tulkinnan mukaan, riippumatta siitä, mikä putki tai laite on vuotanut, vuotovahingon syynä pidetään viemärin tukkeutumista, jos vesi on tulvinut lattiakaivollisen tilan ulkopuolelle viemärissä olevan tukoksen takia.”

Vaikka vesi tuli ulos astianpesukoneen luukusta, ei kyseessä ole vakuutusehtojen tarkoittaman käyttölaitevuoto, koska vesi ei ole vuotanut astianpesu­koneesta johtuvasta syystä vaan astianpesukoneen kautta. Vuotanut vesi ei ollut peräisin astianpesukoneesta. Vahingon perimmäinen syy on viemäritukos, ja siten kyse on vakuutusehtojen mukaisesta tukkeutumisvahingosta. Vesi ei ole päässyt tukoksen vuoksi vapaasti virtaamaan viemärissä eteenpäin ja se on tulvinut huonetilaan.

Yhtiö korostaa, että asiaa arvioitaessa on otettava huomioon korvattavat tapahtumat määrittävän ehtokohdan lisäksi ikävähennykset ja omavastuut määrittävä ehtojen luku 7, ja tuon luvun ehtokohdat johtavat yhtiön esittämään lopputulokseen. Koska vahingon juurisyy on ollut viemärin tukkeutuminen, sovellettavaksi tulee viemärin tukkeutumisvahinkoa käsittelevä ehto 7.1, jonka mukaan ”Vahingoissa, jotka aiheutuvat […] viemärin tukkeutumisesta, tehdään vahingonkorvausta laskettaessa tukkeutuneen viemärin […] ikään perustuva 3 prosentin vuosittainen vähennys.”

Kohdassa 7.3 puolestaan todetaan, että ”Käyttölaitteen rakennukselle aiheuttaman vuotovahingon omavastuu on 25 prosenttia korvattavan vahingon määrästä, kuitenkin enintään 10 000 euroa.” Tässä tapauksessa astianpesukone ei ole vakuutusehtojen mukaisesti voinut aiheuttaa rakennukselle vuotovahinkoa, koska se ei ole ollut päällä tai rikkoutunut. Vahinko on aiheutunut viemärin tukkeutumisesta, ja tapahtumaan on siten sovellettava tukkeutuneen viemärin ikään perustuvia ikävähennyksiä, ei käyttölaitevuotoa koskevaa erityisomavastuuta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko vuotovahingosta maksettavasta korvauksesta tehtäväksi putkeen ikään perustuva ikävähennys vai käyttölaitteen aiheuttaman vuotovahingon erityisomavastuu.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Asiassa sovelletaan vakuutuskaudella 1.1.–31.12.2022 voimassa olleita kiinteistövakuutusehtoja.

5 Vakuutusturva
5.3 Rakennusta palvelevan LVI-tekniikan rikkoutuminen ja siitä aiheutuva vuoto (Vuoto ja LVI -turva)

Korvattavia vahinkoja ovat:

• vuoto- ja LVI-turvalla vakuutetun rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- ja ilmastointitekniikan rikkoutuminen
• vuotovahinko, jonka syynä on rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- tai ilmastointitekniikan rikkoutuminen tai viemärin tukkeutuminen. Vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVI-putkistosta tai -laitteesta. Tukkeutumisvahingolla tarkoitetaan vahinkoa, jossa vesi ei tukoksen takia pääse vapaasti virtaamaan viemärissä eteenpäin, patoutuu ja tulvii huonetilaan kaivosta, altaasta tai poistoputken liitoksesta. Viemärin tukkeutumisesta ei ole kyse silloin, kun vesi ei pääse lainkaan viemäriin.
• vuotovahinko, joka aiheutuu käyttölaitteesta vuotaneesta vedestä. Käyttölaitteella tarkoitetaan esimerkiksi pyykin- tai astianpesukonetta, joka on kiinteästi ja hyväksytyillä liitännöillä liitetty vesijohto- ja viemäriverkkoon ja liitetty vesijohtoon sulkuventtiilillä
  […]

7 Ikävähennykset ja omavastuut
7.1 Ikävähennykset
[...]
Putkistojen tai vesikaton vuotamista koskevat ikävähennykset
Vahingoissa, jotka aiheutuvat rakennuksen LVI-tekniikan tai sprinkleriputken vuotamisesta, vesikaton rikkoutumisesta tai viemärin tukkeutumisesta, tehdään vahingonkorvausta laskettaessa tukkeutuneen viemärin tai vuotaneen laitteen, putkiston tai vesikaton ikään perustuva 3 prosentin vuosittainen vähennys. […]

7.3 Erityisomavastuut
Käyttölaite- ja vesikalustevuodot
Käyttölaitteen rakennukselle aiheuttaman vuotovahingon omavastuu on 25 prosenttia korvattavan vahingon määrästä, kuitenkin enintään 10 000 euroa. Jos kohteelle valittu omavastuu on korkeampi, vähennetään valittu omavastuu.
[…]
Käyttölaitteella tarkoitetaan erillistä laitetta, kuten astianpesukonetta, pesukonetta, jääpalakoneella varustettua pakastinta, kahviautomaattia tai muuta vastaavaa laitetta, joka on kiinteästi ja hyväksytyillä liitännöillä liitetty vesijohto- ja/tai viemäriverkkoon ja liitetty vesijohtoon sulkuventtiilillä.
[…]

Asian arviointi

Asiassa on riidatonta, että viemärin tukkeutumisen seurauksena astian­pesu­koneen kautta tulvineen veden rakennukselle aiheuttama vuotovahinko on vakuutuksesta korvattava tapahtuma. Osapuolten näkemysero koskee korvauksesta tehtäviä vähennyksiä siltä osin, tuleeko korvauksesta vähennettäväksi tukkeutuneen putken ikään perustuva ikävähennys sekä kohteelle valittu omavastuu vai käyttölaitteen aiheuttaman vuotovahingon omavastuu.

Vakuutuslautakunta toteaa, että asiaa arvioitaessa on huomioitava kokonaisuutena sekä korvattavat vuotovahingot määrittävä ehtokohta 5.3 että korvauksesta tehtäviä vähennyksiä koskevan 7 luvun säännökset.

Kohdassa 5.3 vakuutusehdoissa määritellään tukkeutumisesta aiheutuvat vuotovahingot siten, että tukkeutumisvahingolla tarkoitetaan vahinkoa, jossa vesi ei tukoksen takia pääse vapaasti virtaamaan viemärissä eteenpäin, patoutuu ja tulvii huonetilaan kaivosta, altaasta tai poistoputken liitoksesta. Lautakunta toteaa tapahtumatietojen osalta olevan riidatonta, ettei vesi ole tulvinut huonetilaan ehtokohdassa määritellyn mukaisesti.

Yhtiön näkemyksen mukaan ikävähennyksiä koskeva ehtokohta 7.1 johtaa siihen, että vahingosta tulee tehtäväksi vuotovahingon ikävähennys, koska ehdon mukaan vahingoissa, jotka aiheutuvat viemärin tukkeutumisesta, tehdään tukkeutuneen putken ikään perustuva vähennys. Näin sen vuoksi, että vahingon juurisyy on putken tukkeutuminen.

Tarkasteltaessa ehtokohtia 5.3 ja 7.1 kokonaisuutena lautakunta katsoo, että ehtokohdan 7.1 mainintaa tukkeutuneesta viemäristä on tulkittava ehtokohdassa 5.1 määritellyn tukkeutumisvahingon mukaisesti eli siten, että viemärin tukkeutumisesta aiheutuneita vahinkoja koskeva ikävähennys tulee tehtäväksi vain tukkeutumisvahingon määritelmän mukaisissa tilanteissa. Tuo määritelmä sisältää kaksi edellytystä, joista jälkimmäinen koskee sitä, mistä vesi tulvii huonetilaan. Lautakunta toteaa ehdon määritelmän olevan tältä osin tyhjentävä, eikä käyttölaitteesta tai laitteen kautta tulviminen siihen sisälly. Koska vesi on tulvinut huonetilaan kaivon, altaan tai poistoputken sijaan astianpesukoneen kautta, kyse ei ole vakuutusehdoissa määritellystä tukkeutumisvahingosta, jolloin asiaan ei voida soveltaa tukkeutuneesta viemäristä aiheutuneita vahinkoja koskevaa ikävähennystä.

Käyttölaitevuodon osalta lautakunta toteaa, että korvaussäännöksen määritelmän mukaan käyttölaitevuodosta on kysymys silloin, kun vuotovahinko aiheutuu käyttölaitteesta vuotaneesta vedestä. Vaikka tapahtumainkulkua tässä voidaan sinänsä pitää epätavanomaisena, katsoo lautakunta vahingon täyttävän ehtokohdan määritelmän. Asiakkaan katsottua käyttölaitevuodon erityisomavastuun soveltuvan tilanteeseen lautakunta toteaa, ettei asiassa ole tarpeen lausua siitä, täyttääkö vahinkomekanismi ehtokohdassa 7.3 käyttölaitevuodon erityisomavastuun tekemiselle asetetut edellytykset.

Yhtiön viittaaman ratkaisusuosituksen FINE-040416 osalta lautakunta toteaa sekä riidanalaisen kysymyksen että sovellettavien ehtojen poikkeavan nyt esillä olevasta tapauksesta. Tämän vuoksi yhtiön viittaamasta vahingon syytä koskevasta lausumasta ei ole tämän tapauksen kohdalla tehtävissä yhtiön esittämää johtopäätöstä.

Edellä mainituin perustein Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vahingosta voida tukkeutumisvahinkojen määritelmän jäädessä täyttymättä tehdä vuotovahinkojen ikävähennystä vaan korvauksesta tulee vähentää käyttölaitevuotojen erityisomavastuu.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon siten, että korvauksesta vähennetään vuodon ikävähennyksen sijaan 25 prosentin erityisomavastuu, sekä maksamaan lisäkorvaukselle laillisen viivästyskoron.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin                                         
Sihteeri  Korpelainen

Jäsenet

Kankkunen
Rantala
Sario
Yrttiaho