Tapahtumatiedot

A (s. 1973) on hakenut korvausta koronavirusrokotteesta aiheutuneesta lääkevahingosta 21.4.2022 päivätyllä lääkevahinkoilmoituksella.  

A sai ensimmäisen annoksen koronavirusrokotetta 21.5.2021 ja toisen annoksen 13.8.2021 Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech and Pfizer). A sai kolmannen koronarokoteannoksen 14.1.2022 Spikevax-valmisteella (Moderna).

A katsoi, että Spikevax-koronarokote aiheutti hänelle hermovaurion. A hakeutui ensimmäisen kerran lääkärin vastaanotolle 24.1.2022. A haki lääkevahingosta korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 27.4.2023. Yhtiö viittasi käytössään olleeseen A:ta koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja totesi, että selvitysten perusteella A:lla ilmenneen kyljen kivun syyksi todettiin kylkiluun päällä oleva kasvain. A:lla ilmenneen lihasnyppimisen katsottiin johtuvan hyvänlaatuisesta lihasnykinästä, myokymiasta. A:n muut moninaiset oireet selitettiin elimistön stressitilalla, joka aiheutti lieveilmiöitä. Yhtiö katsoi, että A:lla todetuilla sairauksilla ja oireilla ja Spikevax-koronarokotteella ei ole lääkevahinkovakuutuksen vakuutusehdoissa tarkoitettua todennäköistä syy-yhteyttä. Yhtiö ei maksanut A:lle korvausta lääkevahingosta.

Asiakkaan valitus

A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii korvausta menettämistään palkkatuloista.

Lisäkirjelmässään A toteaa, että lääkäri jatkoi hänen sairaslomaansa vuoden 2023 loppuun saakka. Lisäksi lääkäri määräsi hänelle jatkotutkimuksia. Fysiatrian puolella A:lle tehdään hermoratatutkimus. A toteaa, että vaikka hänellä olevien oireiden kaltaisia oireita ei ole aiemmin yhdistetty rokotteeseen, niin kerta se on ensimmäinenkin.

A kertoo, että vakuutusyhtiö on aiemmin vuonna 2008 myöntänyt hänelle kuntoutustuen toistuvien kaula- ja lannerangan välilevypullistumien vuoksi. A toteaa, että hänellä on samoja oireita kaularangan osalta edelleen höystettynä kyljen hermovaurioilla. A toteaa, että hän näkee työllistymismahdollisuutensa olemattomina ilman kuntouttavaa toimintaa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan, ettei rokote aiheuta sidekudoskasvaimia. Yhtiö toteaa, ettei sidekudoskasvaimen kasvaminen kyljen alueelle ole todennäköistä olkavarteen pistetyn rokotteen jälkeen, ottaen huomioon myös lyhyt aikajänne oireiden alkamisen ja A:lla todetun neurofibrooman välillä. A:n oikeassa kyljessä oli ollut kovahko patti jo vuosien ajan.

Vakuutusyhtiö toteaa, ettei olkavarteen pistetty koronarokote ole todennäköinen syy myöskään A:lla neurofibroomasta mahdollisesti riippumattoman vatsa-, kylki- ja selkäkipuun. Yhtiö toteaa, että koronarokotteet voivat aiheuttaa lihaskipua, joka kuitenkin on tyypillisesti lyhytaikaista ja usein pistoskohdan alueelle paikantuvaa. Äkillisesti alkanut, voimakas ja pitkäkestoinen kyljen alueen kipu ei yhtiön mukaan sovi olemaan koronarokotteen aiheuttamaa. Yhtiö toteaa, että A:ta koskevan 26.1.2022 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A oli viime aikoina kärsinyt selkäkivuista. Yhtiö toteaa, että sen näkemyksen mukaan edellä mainittu kirjaus viittaa rokotetta edeltävään selkäoireiluun. A:lla ilmenneitä kipuja ei ole terveydenhuollossa pidetty selkeästi lihasperäisinä.

Vakuutusyhtiö toteaa, että A:lla ilmenneen lihasnykinän ja päänsäryn osalta ajallinen yhteys jää toteen näyttämättä, sillä A raportoi oireistaan terveydenhuoltoon vasta useampi kuukausi rokotteen saamisen jälkeen. Yhtiö toteaa, ettei rokotteen joka tapauksessa tiedetä aiheuttavan pitkittynyttä päänsärkyä, jota ei A:n kohdalla ole sen koomin myöskään tutkittu. A:lla ilmennyttä lihasnykinää puolestaan pidettiin hyvälaatuisena, todennäköisesti stressiin liittyvänä vaivana. Yhtiö katsoo, ettei todennäköistä syy-yhteyttä rokotteeseen ole tältäkään osin. Yhtiö katsoo, että A:n oireen ollessa hyvälaatuinen ei A:lle tältä osin ole aiheutunut sellaista ruumiillista sairautta tai vammaa, joka voisi ylipäätään tulla lääkevahinkovakuutuksesta korvattavaksi.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 21.5.2021—5.6.2023.

Rokotuksen seuranta -asiakirjan mukaan A sai 21.5.2021 ja 13.8.2021 Comirnaty-koronarokotteen ja 14.1.2022 Spikevax-koronarokotteen.

26.1.2022 päivätyn työterveysaseman tekstin mukaan A tuli vastaanotolle oikeassa kyljessään olleen kipuilevan patin vuoksi. A:lla oli ollut viime aikoina selkä- ja niskakipuja. A oli huomannut neljä päivää aiemmin, että hänen oikeassa kyljessänsä vatsassa oli lähes puolikkaan hunajamelonin kokoinen pullottava kohta. A:lla oli kyseisessä kohdassa paineen tunnetta ja jomotusta silloin kun hän istui. Kyljen kipu oli myös herättänyt hänet välillä öisin. A:lla oli etusuunnasta katsottuna oikeassa kyljessä selvästi pullottava noin 15 senttimetrin läpimittainen alue. Lääkäri ei tuntenut edellä mainitun alueen reunoilla selvää tyräporttia. A:n jännittäessä vatsalihaksiaan vaikutti selvästi siltä, että pullotus jäi ainakin päällimmäisten vinojen vatsalihasten alle. Muutos oli perkutoiden melko ilmatäytteisen oloinen, samoin vatsa laajemminkin. Pullottava kohta ei aristanut palpaatiota. A sai lähetteen nivusten ja/tai vatsapeitteiden ultraäänitutkimukseen. A:lle pyydettäisiin myös ultraäänitutkimus kyljen pullottavalle alueelle.

28.1.2022 päivätyn kuvantamistutkimuslausunnon mukaan A:lle tehdyssä vatsan ultraäänitutkimuksessa todettiin normaalit parenkyymielimet. Sappikiviä ei todettu. Vatsaontelossa ei todettu kasvaimia. A:lla ei todettu imusolmukesuurentumia eikä askitesta. Alavatsalla ei todettu poikkeavaa. A:n oikeassa kyljessä olleen pullistuman kohdalta todettiin normaali pehmytosa, eikä poikkeavia resistenssejä ollut. Ultraäänitutkimuksen perusteella kyseessä oli ”flank bulge” -tyyppinen löydös, jossa vatsanpeitteet relaksoituvat ja normaali vatsaontelon sisältö pääsee pullistumaan lateraalisesti. Lausunnon laatijan mukaan tätä ilmiötä näkyy esimerkiksi leikkausten tai hermovammojen jäljiltä. A:n kohdalla syy jäi epäselväksi.

31.1.2022 päivätyn työterveysaseman tekstin mukaan A:n kyljessä oleva pullistuma oireili hankalasti. Istuessa sitä jomotti niin, että A joutui hakemaan jonkinlaisen taaksepäin nojaavan asennon. A:lle kirjoitettiin sairaslomaa viikon loppuun saakka.

22.2.2022 päivätyn kirurgian poliklinikan tekstin mukaan A:lla oli ollut rankaperäisiä kipuja pitkään. A:lla oli todettu kaularangan alueen prolapsi. A:n molemmat nivustyrät oli korjattu tähystyksellä. A:lla oli ollut oikean kylkikaaren tuntumassa kylkiluiden päällä kovahko patti jo vuosikausia. Patti oli pysynyt samankokoisena. Arcoxia ja parasetamoli eivät olleet auttaneet. A oli toistaiseksi työkyvytön kivun vuoksi. Joskus kipu tuntui erittäin kovana, joskus A pystyi kävelemään muutaman kilometrin lenkin. Kipu tuntui myös rintarangan alueella. A:lle oli tehty vatsan TT-tutkimus. Oikealla kyljessä kahdeksannen kylkiluun anterioripuolella todettiin 2.4 x 1.8 senttimetrin kokoinen tuumori, joka radiologin mukaan sopi neurinoomaksi. A:lla oli kyljissä selvä epäsymmetria. A:n oikeassa kyljessä oli laakea pullotus lihasrelaksaatioon sopien. Thoraxin päällä oikealla kylkikaaren reunassa tuntui kovahko patti, mutta A:lla ei ollut tällä alueella kiputuntemusta. Lääkäri arvioi, että vaiva vaikutti hermo- tai selkäperäiseltä. A:lle määrättiin kaksi viikkoa sairauslomaa sekä Panacod-kipulääkettä.

11.3.2022 päivätyn kirurgian poliklinikan tekstin mukaan A:lle oli tehty kuvantamisia oikean kyljen kivun vuoksi. Oikeassa kyljessä todettiin kahdeksannen kylkiluun ruston etureunan tasolla, rustosta kuitenkin selvästi irrallinen externin vinon interkostaalilihaksen etureunassa sijaitseva tarkkarajainen soikea 2.6 x 1.5 x 2.6 senttimetrin kokoinen tuumori. Tuumori oli T2-runsassignaalinen, eikä se sisältänyt rasvaa. CT-tutkimuksen perusteella siinä oli mahdollisesti hentoja kalkkeumia. Tuumori tehostui hitaasti ja epätasaisesti varjoaineella. Externin interkostaalilihaksen fascia näytti kulkevan tuumorin ulkopinnalla. Ympäröivä rasva oli rauhallista. Lääkäri arvioi, että tehostumiskäyttäytymiseltään ja muodoltaan A:lla todettu tuumori ei ollut tyypillisen neurinooman näköinen. Lääkäri piti sitä kuitenkin erotusdiagnostisena vaihtoehtona. Lääkäri arvioi, että tuumorin T2-signaali ja hennot kalkkeumat huomioiden esimerkiksi ekstraskeletaalinen kondrooma oli mahdollinen. Radiologi oli kommentoinut, että vaikka leesio oli tarkkarajainen, ei sen pahanlaatuisuutta voitu poissulkea. A:lle suositeltiin tuumorin poistoa.

21.4.2022 päivätyn kirurgian poliklinikan tekstin mukaan A:lle tehdyssä PAD-tutkimuksessa todettiin hyvänlaatuiseen neurofibroomaan sopiva löydös. Palpoitaessa kohta jonkin verran aristi. A kertoi, että hänellä oli ollut moninaisia nykimisoireita kaikissa raajoissa ja ajoittaisesti sietämätöntä kipua oikeaan kylkeen painottuen. Lisäksi A:lla oli ollut päänsärkyä. A laitettiin leikkausjonoon tuumorin poistoa varten. Lisäksi tehtiin neurologin konsultaatio laajemman oireilun vuoksi.

23.5.2022 päivätyn neurologian poliklinikan tekstin mukaan A:lla on kohonnut verenpaine, jonka hoitoon hänellä on käytössään Amlodipin-lääke. A oli ottanut kolmannen koronarokotteen 14.1.2022. Seuraavalla viikolla hänen alaselkänsä tuli kipeäksi. Sitten A oli havainnut patin oikeassa kyljessänsä. Patin alueella kyljessä oli paineentunnetta. A:n olo oli ollut hyvä jo pari viikkoa maaliskuun lopussa, kunnes hän 2.4.2022 yskäisi. A:n kylkeen oli tullut niin kova kipu, että hän oli ollut kuusi päivää vuodepotilaana. Kipu oli tuntunut viiltävänä. Kipua ei ollut tuntunut hiljaa paikalla ollessa, mutta liikkuminen ei ollut onnistunut. Sittemmin kipu oli alkanut helpottamaan niin, että välillä A:lla oli ollut paineentunnetta ja viiltelyä. Nyt A:lla oli ollut nykimistä olkavarsissa, reisissä ja selässä. Neurologi arvioi, että A:n oireet sopivat anamnestisesti hyvänlaatuiseen myokymiaan. Välillä A:sta oli tuntunut, että hänen oikea ranteensa oli kääntänyt sisäänpäin. A:n sormet saattoivat tehdä tuplaklikkauksia. A:n pää hikoili herkästi. Joskus aamuisin A:lla oli vapisuttava heikko olo, joka saattoi kestää parikin tuntia. Liikkuessa A:lla oli myös heikko olo, ja hän pelkäsi kyljen paineentunnetta. Välillä A ei pystynyt istumaankaan. A:lle oli tehty helmikuussa 2022 rinta- ja lannerangan laaja magneettikuvaus, jossa oli todettu lievää välilevymadaltumaa, joka oli selvin nikamien Th 10–11 tasolla. L5-nikama oli neljä millimetriä antepositiossa L5-nikamaan nähden. Lisäksi L5-nikamassa oli spondylolyysi-epäily. Nikamissa Th 11–12 oli oikeanvoittoista lievää välilevypullotusta. Nikamissa L4–5 oli lievä diskusprotruusio ja fasettinivelartroosia, joka aiheutti L5-rekessien kaventumisen. Oikealla L5-nikaman juuriaukko oli kohtalaisesti ahtautunut. A:lle oli tehty maaliskuussa 2022 keuhkojen ja pleuran magneettikuvaus. A:lle toukokuussa 2022 tehdyssä pään laajassa magneettikuvauksessa ei ollut todettu poikkeavaa. A:lle oli tehty kaularankakuvaus, jossa oli todettu nikamien C4–7 väleissä lievää UV-artroosia, oikealla nikamien 4–6 väleissä juuriaukkoahtaumaa ja vasemmalla lievää ahtaumaa nikamien C5–7 tasolla. Tutkimuksissa ei ollut todettu mitään operoitavaa tai A:n oireita selittävää. Neurologin A:lle tekemissä tutkimuksissa ei tullut esille viitteitä neurologisesta sairaudesta. Neurologi arvioi, että A:lla ilmennyt lihasnyppiminen sopi hyvänlaatuiseen myokymiaan. A:n elimistö kävi ylikierroksilla eli sympaattinen hermosto oli yliaktiivinen, mikä tuli hyvin esille A:n korkeissa verenpainearvoissakin. A:lle määrättiin Amlodipin-lääkkeen ohelle Hypoloc-lääke verenpainetason laskemiseksi.

24.1.2023 päivätyn leikkausosaston tekstin mukaan A:n kyljessä ollut tuumori poistettiin. 13.2.2023 päivätyn plastiikkakirurgin tekstin mukaan A:lta poistettu muutos paljastui patologin tekemissä tutkimuksissa hyvänlaatuiseksi hermokudoskasvaimeksi eli schwannoomaksi. Kirurgin mukaan tämä ei vaatisi lisäpoistoja tai jatkotutkimuksia, eikä muutoksella ole tapana muuttua pahanlaatuiseksi.

5.6.2023 päivätyn B1-lääkärilausunnon mukaan A:n yleisvointi oli vähitellen korjaantunut, mutta hänen kipuherkkyytensä oli säilynyt. A:lla oli oikean kyljen alueella viiltäviä, tuikkivia kipuja etenkin fyysisen rasituksen aikana. A pyrki tekemään kevyitä kävelylenkkejä ja kotiaskareita, mutta hän joutui suurelta osin päivän mittaan lepäilemään kipuherkkyytensä vuoksi. Lääkäri epäili, että A:lta poistettu kyljen schwannooma oli sattumalöydös, kun taas noin 1,5 vuotta sitten A:n oikean kyljen alueelle ilmaantuneen epätarkoituksenmukaisen lihasrelaksaation ja kiputaipumuksen perimmäinen syy ja patofysiologia jäivät edelleen epäselviksi. A sai lähetteen kuntoutustutkimuspoliklinikalle. A sai sairauslomaa vuoden 2023 loppuun saakka.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, tuleeko A:lla Spikevax-rokotteen saamisen jälkeen todettu schwannooma ja muut A:lla ilmenneet oireet korvata Spikevax-rokotteen aiheuttamana lääkevahinkona.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut.

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun lääketieteellisen selvityksen mukaan A sai ensimmäisen annoksen 21.5.2021 ja toisen annoksen 13.8.2021 koronavirusrokotetta Comirnaty-valmisteella. A sai kolmannen annoksen koronarokotetta Spikevax-valmisteella 14.1.2022. A hakeutui lääkärin vastaanotolle 26.1.2022 oikeassa kyljessänsä olleen kipuilevan patin vuoksi. A:lla oli ollut viime aikoina myös selkä- ja niskakipuja. A:n oikeassa kyljessä oli pullottava, noin 15 senttimetrin mittainen alue. A:lle tehtiin ultraäänitutkimus, jonka perusteella kyse oli ”flank bulge” -tyyppisestä löydöksestä, jossa vatsanpeitteet relaksoituvat ja normaali vatsaontelon sisältö pääsee pullistumaan lateraalisesti. Pullotuksen syy jäi kuitenkin epäselväksi. Pullistuma oireili hankalasti jomotuksena. Lisäksi A:lla oli ollut kylkiluiden tuntumassa kovahko patti jo useamman vuoden. Maaliskuussa 2022 A:lle tehtiin kuvantamistutkimuksia, joissa todettiin kahdeksannen kylkiluun ruston etureunan tasolla, rustosta kuitenkin selvästi irrallinen externin vinon interkostaalilihaksen etureunassa sijaitseva tarkkarajainen soikea 2.6 x 1.5 x 2.6 senttimetrin kokoinen tuumori. Huhtikuussa 2022 A:lle tehtiin PAD-tutkimus, jossa todettiin hyvänlaatuiseen neurofibroomaan sopiva löydös. A:lla oli kaikissa raajoissa nykimisoireita ja ajoittaista sietämätöntä kipua oikeaan kylkeen painottuen. Lisäksi A:lla oli päänsärkyä.

Toukokuussa 2022 A hakeutui moninaisten oireidensa vuoksi neurologian poliklinikalle. A:lle tehdyissä tutkimuksissa ei todettu viitteitä neurologisesta sairaudesta. Lihasnyppimisen arveltiin sopivan hyvänlaatuiseen myokymiaan. Neurologin mukaan A:n elimistö kävi ylikierroksilla, eli sympaattinen hermosto oli yliaktiivinen, mikä tuli hyvin esille A:n kohonneissa verenpainearvoissa. A:lle määrättiin hänellä jo ennestään käytössä olleen Amlodipin-lääkkeen ohelle Hypoloc-lääke verenpaintason laskemiseksi. Tammikuussa 2023 A:n kyljessä ollut tuumori poistettiin leikkauksessa. Patologin tekemissä tutkimuksissa tuumori paljastui hyvänlaatuiseksi hermokudoskasvaimeksi eli schwannoomaksi. 5.6.2023 päivätyn B1-lääkärilausunnon mukaan A:n yleisvointi oli vähitellen alkanut korjaantua, mutta hänellä oli edelleen oikean kyljen alueella viiltäviä, tuikkivia kipuja etenkin fyysisen rasituksen aikana. Lääkäri epäili, että A:n kyljestä poistettu schwannooma oli sattumalöydös, kun taas noin 1,5 vuotta aiemmin A:n oikean kyljen alueelle ilmaantuneen lihasrelaksaation ja kiputaipumuksen perimmäinen syy jäi epäselväksi.

Asioiden käsittely Vakuutuslautakunnassa perustuu kirjalliseen aineistoon. Korvauksenhakijan tulee esittää näyttö aiheutuneesta vahingosta ja sen syy-yhteydestä lääkkeen käyttöön, eikä tällaiseksi näytöksi riitä pelkkä korvauksenhakijan oma ilmoitus. Yleensä tällaisena näyttönä toimivat sairauskertomukset ja muut lääketieteelliset asiakirjat, jotka on laadittu pian oireiden alkamisen jälkeen, jolloin ne osoittavat millainen ajallinen yhteys lääkkeenoton ja oireiden välillä on.

Vakuutuslautakunta viittaa käytössään olleeseen A:ta koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja toteaa, että schwannooma on tyypillisesti hitaasti kehittyvä kasvain. A sai kolmannen annoksen koronarokotetta Spikevax-valmisteella 14.1.2022, ja hän hakeutui 26.1.2022 lääkäriin oikeassa kyljessään olleen kipuilevan patin vuoksi. Maaliskuussa 2022 A:lle tehtiin kuvantamistutkimuksia, joissa todettiin kahdeksannen kylkiluun ruston etureunan tasolla ollut tuumori. Huhtikuussa 2022 A:lle tehtiin PAD-tutkimus, jonka perusteella löydöstä pidettiin neurofibroomaan sopivana. Tammikuussa 2023 A:n kyljessä ollut tuumori poistettiin leikkauksella, ja tarkemmissa tutkimuksissa sen todettiin olleen hyvälaatuinen hermokudoskasvain eli schwannooma. Lautakunta toteaa, ettei A:lla todettu schwannooma sovi ajallisesti olemaan Spikevax-rokotteen aiheuttama. Koronarokotteiden ei myöskään tiedetä aiheuttavan hermokudoskasvaimia. Hermokudoskasvain sopii sinänsä olemaan A:lla ilmenneiden kipujen aiheuttaja. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä tältä osin vakuutusehtojen mukaisena.

A on ratkaisusuosituspyynnössään katsonut, että Spikevax-koronarokote aiheutti hänelle hermovaurion. Vakuutuslautakunta toteaa, että myokymia eli lihasnykinä on tavallinen, hyvänlaatuinen ilmiö. Sen ei tiedetä aiheutuvan koronavirusrokotteesta, ja se on itsenäinen ilmiö, joka ei liity A:n muihin kuvattuihin oireisiin. Lautakunnan käytössä olleen selvityksen perusteella ei ole osoitettavissa, että A:lla olisi hermovaurio. Lisäksi lautakunta toteaa, ettei koronarokotteiden tiedetä aiheuttavan epäsuotuisia lihasrelaksaatioita tai pitkittynyttä kyljen alueen kipua. Lautakunta katsoo, etteivät edellä kerrotut A:lla ilmenneet oireet sovi olemaan Spikevax-koronarokotteen aiheuttamia. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä tältäkin osin vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Pippola
Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila