Tapahtumatiedot

Asiakas havaitsi 3.1.2023 omakotitalon sisäkatosta tippuvan vettä. Asiakas ilmoitti havainnostaan samana päivänä vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiön toimeksiannosta A Oy purki alakerran pesuhuoneen kattoa ja selvitti vuotokohtaa 5.1.2023 todeten, että vesi vuoti välipohjaan yläkerran kylpyhuoneessa olevan lattiakaivon vierestä.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa kielteisen korvauspäätöksen 13.1.2023. Päätöksen perusteluiden mukaan vakuutusyhtiön tietoon ei ollut tullut mitään sellaista ennalta arvaamatonta tapahtumaa, joka olisi aiheuttanut vahingon, vaan kosteusvaurio oli syntynyt, kun vesi oli päässyt rakenteisiin lattiakaivon epätiiviistä liitoksista ja läpäissyt vedeneristyksen. Vakuutusyhtiö viittasi vakuutusehtojen kohtaan, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu suunnittelu-, perustus- tai rakennusvirheen seurauksena.

Asiakas tilasi 24.1.2023 B Oy:ltä kylpyhuoneen lattian purkutyön ja työn vaiheiden dokumentoinnin, josta annettiin raportti 2.2.2023. Raportin mukaan mahdollisiksi syiksi vuodolle todettiin kaivon puutteellinen vedeneristys, kovan iskun aiheuttama notkahdus kaivon luona, jolloin vedeneritys on päässyt rikkoutumaan tai kaivon vedeneristyksen pettäminen iän vuoksi.

Asiakas pyysi 2.2.2023 vakuutusyhtiötä käsittelemään korvauspäätöksen uudelleen sillä perusteella, että kylpyhuoneen lattiaan osunut isku on mahdollisesti tai jopa todennäköisesti aiheuttanut vahingon. Asiakas kertoi uudelleenkäsittelypyynnössään, että marraskuussa 2023 lattiaan kolahti jotain, ja lisäksi joulukuussa 2023 lattialle putosi 40x40x80 cm kokoinen, täynnä jäätynyttä ilmalämpöpumpun kondenssivettä ollut keräysastia.

Vakuutusyhtiö käsitteli asian uudelleen ja antoi 10.3.2023 uuden korvauspäätöksen, joka ei muuttanut aiempaa päätöstä. Vakuutusyhtiön mukaan veden­eristys oli asennettu puutteellisesti, eikä se ollut riittävän sitkeä kestämään käytön aikaisia liikkeitä. Lattiakaivoa ei myöskään vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan ollut kiinnitetty riittävän lujasti rakenteeseen, jotta se ei liikkuisi lattiaan nähden. Kyseessä oli näin ollen suunnittelu-, rakennus-, työ- tai asennusvirhe.

Asiakkaan valitus

Valituksessaan asiakas kertoo havainneensa 3.1.2023 veden tippuvan alakerran pesuhuoneen katosta. Tilan yläpuolella viistosti sijaitsee kylpyhuone, joka ei ole ollut käytössä pariin vuoteen, mutta sinne on tyhjennetty ja sulatettu yläkerran parvekkeelle sijoitettujen ilmalämpöpumppujen ulkoyksikön kondenssivesiä. Asiakas ilmoitti tapahtuneesta vakuutusyhtiöön, joka teki toimeksiannon vahingon kartoittamiseksi. Veden todettiin pääsevän rakenteisiin lattiakaivon vierestä.

Asiakas kertoo, että joulukuussa 2022, kantaessaan jäätynyttä kondenssivettä, hän kompuroi, ja astia putosi lattiakaivon viereen aiheuttaen kovan iskun. Päällisin puolin vaurioita ei näkynyt eikä asiakas miettinyt asiaa enempää. Koska vuoto ilmaantui vasta tapahtuneen vahingon jälkeen, pitää asiakas erittäin todennäköisenä sitä syynä vuotoon.

Vakuutusyhtiö vetoaa asiassa rakennusvirheeseen. Rakenne on kuitenkin ollut tiivis jään putoamisvahinkoon saakka. B Oy suoritti purkutyöt ja totesi mahdolliseksi, että vuoto johtuu pudonneesta kuormasta. Uudelleenrakentamisen suorittanut C Oy totesi, että lattiakaivo on riittävästi tuettu ja kestää normaalia käyttöä. Heidänkin mielestään pudonnut jääkuorma on vuodon aiheuttaja, ja jos rakenneratkaisu on kestänyt lähes 20 vuotta, kielii se toimivasta toteutuksesta.

Lattian purkaminen maksoi 1 290 euroa ja uudelleenrakentamisen kustannusarvio on 7 200 euroa, johon tulee lisäksi sähkö- ja putkimiehen työt ja tarvikkeet arviolta 2 000 euroa. Kustannukset ovat siis arviolta 10 500 euroa.

Asiakas vaatii vakuutusyhtiötä maksamaan korvauksen myöhemmin tarkentuvien, toteutuneiden kulujen mukaisesti.

Vakuutusyhtiön vastine

Vahinkoasiakirjojen mukaan omakotitalossa havaittiin 3.1.2023 alakerran sisäkatosta tiputtavan vettä.

Vahingon syytä selvitettiin A Oy:n toimesta 5.1.2023, ja alakerran pesuhuoneen kattoa avattiin vuotokohdan selvittämiseksi. Yläkerran kylpyhuoneen lattiakaivon viemäri tukittiin ja kaivoon laskettiin vettä yläosaan asti, jolloin vuotoa ei havaittu. Veden pinta nostettiin tämän jälkeen neliökannen yläpuolelle, jolloin vesi alkoi tippua alakertaan kaivon vierestä.

Asiakas tilasi tämän jälkeen kylpyhuoneen lattian purkutyön B Oy:ltä. Urakoitsijan laatiman purkutyön omavalvontaraportin mukaan lattialaattojen pohjassa oli kiinnitettynä vedeneriste. Kaivoon oli laitettu mustaa tiivistysmassaa kiristysrenkaan yläpuolelle kiristysrenkaan ja kaivonkannen väliin. Lattialevyt eivät vaikuttaneet silmämääräisesti vaurioituneilta. Lattialevyt notkuivat kaivon kohdalla hieman, noin 2–3 millimetriä. Kaivolaipan vedeneristys oli puutteellinen. Kaivolaippaa ei ollut ulotettu kiristysrenkaan taakse, vaan se loppui kiristysrenkaan yläosaan. Kaivo oli tuettu puurakentein ja peltilevyillä. Kaivo pääsi liikkumaan hieman painorasituksessa.

Asiakas oli pyytänyt myöhemmin myös lausunnon C Oy:ltä, jonka lausunnossa todetaan, että kaivo oli tuettu alhaalta vain kahdelta sivulta, mutta ruuvattu sen sijaan todella tiukasti kiinni tukipeltiin. Heidän mielestään ratkaisu oli toimiva ja riittävä.

Vakuutusyhtiö viittaa vakuutusehtoihinsa, rakentamismääräyksiin ja -ohjeisiin, sekä kyseisen lattiakaivon asennusohjeisiin.

Kaivon liitos vesierityslaippaan oli vuotanut ja se oli puutteellinen. Kaivolaippaa ei ollut ulotettu kiristysrenkaan taakse, vaan se loppui virheellisesti kiristysrenkaan yläosaan. Kaivo myös liikkui hieman painorasituksessa, vaikka sen pitäisi rakentamismääräysten mukaan olla kiinnitetty liikkumattomaksi. Rakennusohjeissa sekä kaivon valmistajan ohjeissa kaivo kiinnitetään puurakenteiseen välipohjaan puukannakkeilla kolmelta sivulta, joihin kaivo kiinnitetään laipastaan ruuveilla. Vesierityslaippa viedään kiristysrenkaan taakse.

Tässä tapauksessa kaivon kiinnitys oli tehty kahdelta sivulta peltiliuskojen varaan. Tällaiset liuskat antavat periksi painon alla, jolloin kaivo pääsee liikkumaan rasituksen alla. Liike aiheuttaa samalla rasitusta virheellisesti toteutettuun liitokseen laipan ja kaivon välissä. Mainittu asennustapa ei vastaan rakentamis- ja asennusohjeita.

Asiakas kertoo, että lattialle on pudonnut painava ilmalämpöpumpun kondenssivesien keräysastia. Mitään päällisin puolin havaittavaa vauriota siitä ei ole aiheutunut. Myöskään lattian purun yhteydessä ei ole havaittu sellaisia vaurioita lattian päällä tai sisärakenteissa, jotka osoittaisivat syy-yhteyden astian tippumiseen.

Vakuutusyhtiö katsoo, että vahinko on aiheutunut rakennus- ja asennusvirheen seurauksena, mistä aiheutuneet vahingot on rajattu vakuutusehdoissa korvausvastuun ulkopuolelle.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on ollut käytössään seuraavat selvitykset:
- A Oy:n 7.1.2023 päivätty tarkastusraportti
- B Oy:n 2.2.2023 päivätty purkutyön omavalvontaraportti
- C Oy:n 15.5.2023 päivätty lausunto.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa tulee arvioida, onko vesivuodon aiheuttanut rakennusvirhe vai vakuutusehtojen mukainen äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma.

Sovellettavat vakuutusehdot ja rakentamismääräykset

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.1.2022 alkaen, kohdan F21.1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu äkillisestä, ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Kohdan F21.2.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka rakennukselle aiheutuu suunnittelu-, perustus-, rakennus-, työ-, asennus- tai käyttövirheen vuoksi tai valmistus- tai aineviasta tai huollon ja kunnossapidon laiminlyönnistä. Esimerkiksi, jos vesi on päässyt rakenteeseen lattiakaivon tai korokerenkaan epätiiviistä liitoksista tai läpiviennistä, vesi on läpäissyt vesieristeen tai vesieriste on puuttunut lattiakaivollisesta tilasta.

Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa C2, Kosteus, Määräykset ja ohjeet 1998.

7.1.1
Märkätilojen vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse valumaan tai siirtymään kapillaarivirtauksena ympäröiviin rakenteisiin ja huonetiloihin.

7.2.2
Vedeneristyksen tulee olla riittävän sitkeä, jotta se saumoineen kestää rakennustyön aikaiset rasitukset ja käytön aikaiset alustan liikkeet.

7.3.1
Lattian kaltevuuden on oltava sellainen, että vesi valuu esteettä lattiakaivoon. Vedeneristyksen ja lattiakaivon liitoksen on oltava niin tiivis, että vesi ei pääse vedeneristyksen alapuolisiin rakenteisiin vaikka vedenpinta kaivossa nousisi liitoksen yläpuolelle.

7.3.1.1
Lattiakaivo kiinnitetään liikkumattomaksi alustaan

Ohjekortti RT 60-10816, Vesi- ja viemärikalusteiden asennus, 2004

2.10. Lattiakaivon asennus
Lattiakaivo asennetaan oikeaan korkoon ja valmistajan ohjeita noudattaen. Lattiakaivo on suojattava sen rakennusaikaisen likaantumisen estämiseksi.

Lattiakaivon osien, vedeneristyslaipan ja vedeneristeen on oltava yhdessä hyväksyttyjä ja toisiinsa yhteen sopivia. Yhteensopivuus testataan ja osoitetaan järjestelmäsertifikaatilla.

Lattiakaivo kiinnitetään lujasti lattiarakenteeseen niin, ettei se liiku lattiaan nähden.

Jos asennuksessa käytetään korokerengasta, on sen oltava tiivistettävä ja kyseiseen lattiakaivoon ja vedeneristeeseen tarkoitettu. Muovisessa lattiakaivossa käytetään muovista korokerengasta.

2.10.1. Asennus puulattiaan
Lattiakaivo asennetaan kuvan 11 mukaisesti.

Kaivo kiinnitetään tukilaipastaan lattian apupalkkeihin kolmelta sivulta (kaivoa ei saa tukea pohjasta).

Puulattiaan asennettavan lattiakaivon ensimmäistä viemäriosuutta ei saa tukea kiintopisteillä.

2.10.7 Vedeneristysaineen, kankaan ja lattiakaivon asentaminen
Asennuksessa on noudatettava valmistajan ohjeita.

Lattiakaivon ympärille telataan vedeneristys ja tuoreeseen vedeneristeeseen painetaan vedeneristysaineen mukana tuleva lattiakaivokangaskappale. Varmistetaan, ettei kappaleen alle jää ilmakuplia. Toisen vedeneristyskerroksen kuivuttua kappaleeseen leikataan hieman lattiakaivoa pienempi reikä ja kangas taivutetaan kaivon sisään ja kiristetään kiristysrenkaalla tai kehyksellä.

Asian arviointi

Osapuolet ovat erimielisiä siitä, onko vesivuodon ja -vahingon aiheuttanut äkillinen ja odottamaton tapahtuma, joka on rikkonut lattiakaivon vedeneristyksen, vai onko vahingon aiheuttanut lattiakaivon ohjeiden ja määräysten vastainen rakennustapa, jolloin vahinko ei tulisi vakuutusehtojen mukaan korvattavaksi.

Kohteessa on käynyt kolme ulkopuolista toimijaa. Ensimmäisen toimeksisaajan 5.1.2023 tekemässä tarkastuksessa havaittiin, että yläkerran kylpyhuoneen lattiakaivon vierestä vuoti vettä välipohjaan. Vuotokohtaa havainnollistettiin myös kaivon alapuolelta otetuilla valokuvilla ja niihin tehdyillä merkinnöillä.

Toinen toimeksisaaja teki myöhemmin kohteessa purkutöitä ja totesi 2.2.2023 päivätyssä raportissaan, että kaivolaipan vedeneristys on puutteellinen. Raportin mukaan kaivolaippaa ei ollut ulotettu kiristysrenkaan taakse, vaan se loppui kiristysrenkaan yläosaan ja kaivolaipan reikä oli leikattu liian suureksi, jolloin vahvikerengas ei ulotu kiristysrenkaan taakse. Kaivoon oli myös laitettu jossain vaiheessa massaa kiristysrenkaan ja kaivonkannen väliin. Lattiakaivon ympärillä tai välipohjan rakenteissa ei ollut mittauksissa poikkeavuuksia. Lattialevyt eivät silmämääräisesti vaikuttaneet vaurioituneilta. Lattialevyt notkuivat hieman kaivon kohdalla noin 2–3 millimetriä.  Painorasituksessa kaivo pääsi liikkumaan hieman. Asiakas oli kertonut toimeksisaajalle tiputtaneensa lattialle muutaman kerran jääpalan rinnan korkeudelta lattialle. Toinen toimeksisaaja piti vuodon mahdollisina syinä puutteellista vedeneristystä, kovan iskun aiheuttamaa notkahdusta kaivon luona, jolloin vedeneristys on päässyt rikkoutumaan tai kaivon vedeneristyksen pettämistä iän vuoksi. Kylpyhuone oli remontoitu vuonna 2005.

Kolmas toimeksisaaja antoi 15.5.2023 kohteesta lausunnon, jonka mukaan osa lattialevyistä oli tässä vaiheessa jo purettu, mutta silti voitiin todeta, että lattiakaivo oli tukevasti kiinni, vaikkakin vain kahdelta sivulta. Kolmannen toimeksisaajan näkemys oli, että normaalissa käytössä tämä oli toimiva ja riittävä ratkaisu, mutta vahinko jäälohkareiden kanssa oli liikaa, kun lattiakaivo on painunut voimasta alaspäin. Lausunnon mukaan siihen, että kaivo ei ole aiemmin vuotanut viittaa se, että kyseessä on ollut toimiva ratkaisu 20 vuotta.

Lautakunta toteaa, että saadun selvityksen mukaan kaivolaippaa ei ollut ulotettu kiristysrenkaan taakse, vaan se loppui kiristysrenkaan yläosaan, koska kaivolaipan reikä oli leikattu liian suureksi.

Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka rakennukselle aiheutuu muun muassa rakennus- tai asennusvirheen vuoksi esimerkiksi, jos vesi on päässyt rakenteeseen lattiakaivon tai korokerenkaan epätiiviistä liitoksista. Asiassa sovellettavien rakennusmääräysten mukaan märkätilojen vedenpoisto on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse valumaan rakenteisiin ja vedeneristyksen ja lattiakaivon liitoksen on oltava niin tiivis, että vesi ei pääse vedeneristyksen alapuolisiin rakenteisiin, vaikka vedenpinta kaivossa nousisi liitoksen yläpuolelle. Vesi- ja viemärikalusteita koskevassa ohjekortissa todetaan lisäksi muun muassa, että lattiakaivoa asennettaessa toisen vedeneristyskerroksen kuivuttua kappaleeseen leikataan hieman lattiakaivoa pienempi reikä ja kangas taivutetaan kaivon sisään ja kiristetään kiristysrenkaalla tai kehyksellä.

Vakuutuslautakunta katsoo asiassa tulleen selvitetyksi, että lattiakaivossa on ollut puutteellinen ja edellä mainittujen ohjeiden ja määräysten vastainen vedeneristys.

Asiakas vetoaa siihen, että lattiakaivo on ollut ennen ulkopuolista iskua tiivis. Lautakunta kiinnittää huomiota, että B Oy:n raportin 2.2.2023 mukaan rakenteissa oli havaittavissa myös kuivuneita valumia. Vuotojen mahdollisesta alkamisajankohtaan ei ole kuitenkaan otettu kantaa. Raportissa todetaan, että vesimäärä kaivosta on ollut vähäistä. Lautakunta pitää näillä perusteilla hyvin mahdollisena, että kaivo ei ole ollut tiivis myöskään ennen asiakkaan kertomaa tapahtumaa. Asiakkaan toimittamassa 15.5.2023 annetussa lausunnossa ei ole otettu kantaa siihen, olisiko rakentamismääräysten- ja ohjeiden mukaisesti rakennetun kaivon vedeneristys kestänyt, jos siihen olisi kohdistunut asiakkaan kertoman kaltainen tapahtuma. Lautakunta kiinnittää myös huomiota siihen, että lattialaatoissa ei saatujen selvitysten perusteella havaittu merkkejä painavan esineen putoamisesta tai muusta ulkopuolisesta iskusta. Lautakunta pitää epätodennäköisenä, että asiakkaan kertoman kaltaisesta tapahtumasta ei olisi jäänyt selvästi havaittavia merkkejä lattiaan.

Lautakunta katsoo asiassa jäävän näyttämättä, että vahingon olisi aiheuttanut vakuutusehdoissa tarkoitettu äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma, eikä siten suosita vakuutusyhtiön korvauspäätöksen muuttamista.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin                                         
Sihteeri Korvenoja                                         

Jäsenet

Kankkunen
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho