Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja A sopi 26.8.2021 vakuutusyhtiön kanssa säästöhenkivakuutuksesta. A maksoi vakuutukseen kertasijoituksena 40.000 euroa ja sopi lisäksi kuukausittaisesta 100 euron lisäsijoituksesta. Vakuutukseen tehdyt sijoitukset kytkettiin matalariskiseen sijoituskoriin, jonka sääntöjen mukaan sijoitetuista varoista 40–60 % allokoidaan korkoinstrumentteihin, enintään 30 % osakkeisiin, enintään 20 % kiinteistöihin ja enintään 15 % vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin. Sopimukseen sisältyi kuolemanvaravakuutus, jonka ehtojen mukaan kuoleman varalta on vakuutettu vähintään kuolinpäivään mennessä maksettuja vakuutusmaksuja vastaava määrä, josta on vähennetty tehdyt takaisinostot (ns. perintöturvaominaisuus). Vakuutustarjous ja siihen liittyvä sijoitussuunnitelma laadittiin A:n ja hänen puolisonsa ja vakuutusyhtiön asiamiehenä toimivan pankin sijoitusneuvojan tapaamisessa 26.8.2021. Vakuutussopimus alkoi 26.8.2021. Myös A:n puoliso sai suosituksen säästöhenkivakuutuksesta ja hyväksyi tarjouksen.

A oli 4.7.2022 mennessä sijoittanut vakuutukseen 41.100 euroa. Sijoitusten arvo oli laskenut 31.7.2022 mennessä 2.469,33 euroa (vuosituotto -6,5 %). Kuluja oli veloitettu 344,94 euroa.

A esitti 22.12.2022 asiamiehen välityksellä vakuutusyhtiölle vaatimuksen sopimuksen purkamisesta. A vaati, että hänelle maksetaan korvausta sijoitustappioista ja perityt kulut palautetaan. Lisäksi A vaati alkuperäiselle pääomalle korvauksena ajankulusta ja aiheutuneesta haitasta vuoden määräaikaistalletuksen käypää korkoa. A katsoi, ettei vakuutuksen ominaisuuksia, kuluja ja riskejä ollut käyty hänen kanssaan asianmukaisesti läpi ennen sopimuksen tekemistä. A ei ollut kyennyt ymmärtämään sopimusta. Lisäksi sijoitusneuvoja suositteli sijoittamaan vakuutukseen A:n kaikki varat ja arvioi, että A:n eläketulot riittävät elämiseen. Huomioon ei otettu esimerkiksi A:n ja hänen puolisonsa omakotitalon mahdollista remontointitarvetta. Esimerkiksi kattoremontin takia jouduttaisiin nostamaan varoja vakuutuksesta, ja tästä peritään 1 % nostokulu kolmena ensimmäisenä sopimusvuotena. Asiasta kysyttäessä sijoitusneuvoja kertoi mahdollisuudesta nostaa varoja, mutta ei siitä, että tällöin peritään kuluja. Sopimukseen liittyvät tiedot oli toimitettu verkkopankkiin, vaikka sijoitusneuvonnan tiedossa oli, ettei A pystynyt käyttämään verkkopankkia. A ei näin ollen kyennyt seuraamaan vakuutukseen sijoitetun pääoman arvon kehittymistä.

Vakuutusyhtiö vastasi A:n reklamaatioon 24.1.2023. Yhtiö ilmoitti, ettei se suostu A:n vaatimuksiin, ja ohjasi A:n tarvittaessa hakemaan muutosta joko yhtiön sisäiseltä muutoksenhakuelimeltä tai ulkopuolisilta muutoksenhakutahoilta.

Asiakkaan valitus

A pyytää asiassa asiamiehen välityksellä Sijoituslautakunnan ratkaisusuositusta. A toistaa reklamaatiossa 22.12.2022 esittämänsä vaatimukset.

Tapaaminen 26.8.2021, jossa tarjous ja sopimus tehtiin, kesti noin tunnin. Muun muassa vakuutuksen avaintietoesitteessä todetaan, että kyseinen vakuutustuote voi olla vaikeaselkoinen ja vaikeasti ymmärrettävä. A ja hänen puolisonsa ovat iäkkäitä, eivätkä he esimerkiksi käytä verkkopankkia. He eivät vielä tänä päivänäkään ymmärrä täysin heille myytyä vakuutustuotetta. Heille ei varattu riittävästi aikaa sopimusta koskevaan materiaaliin tutustumiseen. Materiaalit annettiin tilaisuuden loppupuolella ja pyydettiin allekirjoitusta. Sopimuksen tekemisen jälkeen A:n tuolloista sijoitusneuvojaa ei ole tavoitettu puhelimitse. Nykyinen sijoitusneuvoja on ollut tavoitettavissa.

Myös A:n puoliso on pyytänyt Sijoituslautakunnan ratkaisusuositusta omaan sopimukseensa liittyen (asianumero FINE-062449).

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset.

Yhtiö toteaa, että tapaamisella 26.8.2021 A:n ja hänen puolisonsa kokonaistilannetta kartoitettiin perusteellisesti sijoitussuunnitelman avulla ja kartoituksen perusteella suositeltiin säästöhenkivakuutusta. A:lla oli tapaamisen aikaan erääntynyt määräaikaistalletus. Määräaikaistalletuksen varat sijoitettiin vakuutukseen.  

Valituksessa kyseenalaistetaan tuotteen soveltuvuus iäkkäille ihmisille. Vakuutusyhtiön tarjoama säästöhenkivakuutus perintöturvaominaisuudella sisältää sellaisia ominaisuuksia, että tuote soveltuu perintösuunnitteluun, pääoman turvaamiseen sekä omaisuuden kasvattamiseen. Näiden ominaisuuksien katsottiin kartoituksen perusteella soveltuvan A:lle. Myös esimerkiksi mahdollisuus antaa edunsaajamääräys, jolloin mahdollisen kuolemantapauksen kohdalla perilliset saavat varat heti käyttöönsä esimerkiksi perintöveroja varten, eikä verojen maksaminen ole perinnönjaosta riippuvaista, on katsottu erityisen hyvin A:lle sopivaksi ominaisuudeksi. A halusi lisäksi vakuutukseen perintöturvaominaisuuden, jolla turvataan sijoitettu pääoma kuolintapauksessa. Sijoitusneuvoja painotti, että kyseessä on pitkäaikainen sijoitus, eikä vuoden sijoitusajan tuottokehityksestä voi tehdä lopullisia johtopäätöksiä.

Vakuutus ei ole vaikuttanut merkittävästi tai ollenkaan A:n käyttövarojen määrään, eikä mitään huolta käyttövarojen riittämättömyydestä ilmennyt tapaamisessa 26.8.2021. A:n kohdalla päädyttiin 100 euron kuukausisäästämiseen, mikä toki on vaikuttanut samalla summalla kuukausittaisiin käyttövaroihin. 

Siltä osin, kuin A on esittänyt, ettei vakuutusyhtiö ole ennen vakuutussopimuksen tekemistä antanut hänelle riittävästi tietoa vakuutuksen riskeistä ja kuluista, vakuutusyhtiö toteaa, että tuotteen riskeistä, ehdoista ja maksuista on kerrottu tapaamisessa 26.8.2021. A on allekirjoituksellaan vahvistanut saaneensa vakuutusta koskevat vakuutusehdot, avaintietoasiakirjan, hinnaston, tuoteselosteen ja tarjouslaskelman ja tutustuneensa niihin. A ja hänen puolisonsa ovat 13.10.2022 tavanneet nykyisen sijoitusneuvojansa. Tässä tapaamisessa tehtiin molemmille uudet sijoitussuunnitelmat ja käytiin kertauksena läpi vakuutuksen ominaisuudet, kulut ym. sekä markkinatilanteen vaikutus säästöjen kehitykseen. Lisäksi sijoitusneuvoja kävi läpi perintöturvaominaisuuden, jota A piti tärkeänä. Erityistä tyytymättömyyttä sijoitusratkaisuun ei ollut, toki markkinatilanteen vaikutus säästöjen kehitykseen harmitti. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei väite siitä, ettei A ole saanut tietoa vakuutuksen ominaisuuksista tai ymmärtänyt niitä, pidä paikkaansa.

A:n väite siitä, ettei sijoitusneuvojaa olisi tavoitettu, ei pidä paikkaansa. A on lokakuussa 2022 jättänyt yhden soittopyynnön, jonka perusteella sijoitusneuvoja oli A:han ja hänen puolisoonsa yhteydessä. A:n puoliso jätti marraskuussa 2022 yhden soittopyynnön, minkä jälkeen A ja hänen puolisonsa tapasivat sijoitusneuvojan uudestaan, tällä kertaa asiamiehenään toimivan poikansa kanssa. Sopimuksen vuositiedote lähetetään asiakkaalle kerran vuodessa. A:n vakuutuksen ensimmäinen vuosi-ilmoitus on päivätty 8.9.2021. A on saanut sen tietoonsa 13.10.2022. Vakuutusyhtiö pahoittelee, ettei vuosi-ilmoitus ole saapunut postitse. Jatkossa vuosi-ilmoitukset tulevat kirjeitse. Vuosi-ilmoituksesta käyvät ilmi muun muassa vakuutukseen maksetut maksut, kulut, arvonmuutos ja vuosituotto.

Yhteenvetona vakuutusyhtiö katsoo, ettei asiassa ole menetelty virheellisesti lukuun ottamatta sitä, ettei vuosi-ilmoitusta ole syksyllä 2022 lähetetty postitse. Yhtiö katsoo, ettei A:n vaatimuksiin ole perusteita suostua.

Selvitykset

Sijoituslautakunnalla on käytössään seuraavat selvitykset:

- A:n asiamiehen yhteydenotto Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan 31.1.2023 ja kirjelmä 4.5.2023
- vakuutusyhtiön vastaus neuvonta-asiassa Vakuutus- ja rahoitusneuvonnalle 15.2.2023 ja vastine 29.5.2023
- A:n asiamiehen vaatimus vakuutusyhtiölle 22.12.2022
- vakuutusyhtiön vastaus 24.1.2023
- vakuutushakemus 26.8.2021
- sijoitussuunnitelma 26.8.2021
- sijoituskorin säännöt
- sijoituskohteen esite
- vakuutuksen avaintietoasiakirja
- vakuutuksen tuoteseloste
- vakuutusehdot
- vakuutuksen hinnasto
- vakuutussopimus 31.8.2021
- vakuutuksen kausiote ajalta 27.8.2021–31.7.2022.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys vakuutusyhtiön edustajan menettelyn asianmukaisuudesta säästöhenkivakuutussopimuksen tekemiseen johtaneessa sijoitusneuvonnassa sekä siitä, onko A:lla oikeus sopimuksen purkuun ja vaatimiinsa korvauksiin vakuutussäästöjen arvonlaskun ja perittyjen hallinnointikulujen osalta sekä tuottokorkoon sijoitetulle pääomalle.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain (28.6.1994/543) 4 b §:n (20.4.2018/238) 1 momentin mukaan vakuutuksenantajan on ennen vakuutuksen tarjoamista pyydettävä vakuutuksen hakijalta tietoja tämän vakuuttamiseen liittyvistä tarpeista ja vaatimuksista ja saadut tiedot huomioon ottaen määritettävä vakuutustarve. Lainkohdan 2 momentin mukaan sijoitusvakuutusta tarjottaessa vakuutuksen hakijalta on lisäksi pyydettävä tiedot kyseiseen vakuutukseen liittyvää sijoitusalaa koskevasta sijoituskokemuksesta ja -tietämyksestä sekä henkilökohtaista suositusta annettaessa hakijan taloudellisesta tilanteesta, mukaan lukien riskin- ja tappionsietokyky.

Lain 5 §:n (20.4.2018(238) 1 momentin mukaan vakuutuksenantajan on ennen vakuutussopimuksen tekemistä annettava vakuutuksen hakijalle tietoja vakuutusmuodoistaan, näiden vakuutusten vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista sekä muut hakijalle määritettyyn vakuutustarpeeseen sopivan vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. 2 momentin mukaan ennen sijoitusvakuutussopimuksen tekemistä vakuutuksenantajan on lisäksi kiinnitettävä huomiota erityyppisten sijoitusvakuutusten ja niihin liittyvien sijoituskohteiden valinnan kannalta olennaisiin seikkoihin ottaen erityisesti huomioon vakuutuksen hakijan sijoituskokemus ja -tietämys sekä sijoittamisen tavoitteet. Tiedot sijoitusvakuutuksesta ja siihen liittyvistä sijoituskohteista perittävistä kuluista on annettava kootusti siten, että vakuutuksen hakija saa käsityksen vakuutuksen kuluista ja niiden kumulatiivisesta vaikutuksesta vakuutuksen tuottoon ja pääoman kertymiseen. Vakuutuksen hakijaa on myös varoitettava riskeistä, jotka liittyvät vakuutukseen tai siihen liittyviin sijoituskohteisiin taikka ehdotettuun sijoitusstrategiaan, sekä annettava tälle tietoa siitä, miten riskejä voidaan tarkoituksenmukaisella tavalla hallita ottaen huomioon sijoittamisen tavoitteet. Vähittäismarkkinoille tarkoitettuja paketoituja ja vakuutusmuotoisia sijoitustuotteita (PRIIP-tuotteita) koskevista avaintietoasiakirjoista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1286/2014 säädetään lisäksi paketoituja vakuutusmuotoisia sijoitustuotteita koskevan avaintietoasiakirjan toimittamisesta. 3 momentin mukana edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot on annettava ymmärrettävässä muodossa ja niitä annettaessa on otettava huomioon tarjottavan vakuutuksen monimutkaisuus ja se, onko vakuutuksen hakija kuluttaja tai tähän 3 §:n 2 momentin mukaan rinnastettava vai muu henkilö, sekä muut asiakkaan tai asiakasryhmän ominaisuudet.

Lain 5 a §:n (20.4.2018/238) 1 momentin mukaan ennen sopimuksen tekemistä annettavat tiedot on toimitettava paperilla tai muulla pysyvällä tavalla taikka verkkosivustolla. Siitä, mitä tietojen toimittamistapaa on kulloinkin käytettävä, sekä tietojen toimittamisen yleisistä vaatimuksista annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

Lain 5 b §:n (20.4.2018/238) 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenantaja antaa vakuutuksen hakijalle henkilökohtaisen suosituksen tietyn vakuutuksen tai tiettyjen vakuutusten valitsemiseksi, vakuutuksenantajan on perusteltava, miksi suositeltu vakuutus tai vakuutukset täyttävät parhaiten vakuutuksen hakijan vakuutustarpeen. Vastaava neuvontavelvollisuus vakuutuksenantajalla on myös, jos vakuutussopimus tehdään sellaisen henkilön kanssa, jonka vakituinen asuinpaikka tai toimipaikka on ETA-valtiossa, jonka lain mukaan tällaisen neuvonnan antaminen vakuutusta myytäessä on pakollista.

Lain 5 c §:n (20.4.2018/238) 1 momentin mukaan vakuutuksenantajan on arvioitava, ovatko suunniteltu vakuutus ja siihen mahdollisesti liittyvät lisäpalvelut vakuutuksen hakijalle asianmukaisia ottaen huomioon tämän kyseiseen vakuutukseen liittyvää sijoitusalaa koskeva sijoituskokemus ja -tietämys. Jos vakuutuksenantaja arvioi, että sijoitusvakuutus ja siihen mahdollisesti liittyvät lisäpalvelut eivät ole asianmukaisia, vakuutuksenantajan on varoitettava tästä hakijaa. Jos vakuutuksen hakija ei anna riittäviä tietoja vakuutuksen ja siihen liittyvien lisäpalveluiden asianmukaisuuden arvioimiseksi, vakuutuksenantajan on varoitettava hakijaa siitä, että vakuutuksen ja siihen liittyvien lisäpalvelujen asianmukaisuutta tälle ei voida arvioida. 2 momentin mukaan, jos on sovittu sijoitusvakuutusta koskevan henkilökohtaisen suosituksen antamisesta, vakuutuksenantajan on suositeltava vakuutuksen hakijalle vakuutuksia, jotka soveltuvat hakijalle ottaen huomioon tämän kyseisiin vakuutuksiin liittyvää sijoitusalaa koskeva sijoituskokemus ja -tietämys, sijoittamisen tavoitteet ja taloudellinen tilanne, mukaan lukien riskin- ja tappionsietokyky. Vastaavasti suositeltavien lisäpalvelujen on sovelluttava vakuutuksen hakijalle. Jos vakuutuksen hakija ei anna riittäviä tietoja vakuutuksen ja siihen liittyvien lisäpalveluiden soveltuvuuden arvioimiseksi, vakuutuksenantajan on varoitettava hakijaa siitä, että henkilökohtaista suositusta ei voida antaa. 3 momentin mukaan suosituksesta on käytävä ilmi ainakin, miten suositeltu vakuutus vastaa hakijan odotuksia, taloudellista tilannetta ja sijoittamisen tavoitteita. Suositus on toimitettava vakuutuksen hakijalle ennen vakuutussopimuksen tekemistä paperilla tai muulla pysyvällä tavalla siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Suositus voidaan kuitenkin toimittaa pysyvällä tavalla viipymättä sopimuksen tekemisen jälkeen, jos sopimus tehdään sellaista etäviestintä käyttäen, ettei suositusta voida toimittaa pysyvällä tavalla ennen sopimuksen tekemistä, ja vakuutuksen hakija on antanut suostumuksensa suosituksen jälkikäteiseen toimittamiseen eikä ole halunnut lykätä sopimuksen tekemistä vakuutuksenantajan esittämästä mahdollisuudesta huolimatta. Lisäksi vakuutuksen hakijalle on ilmoitettava, antaako vakuutuksenantaja säännöllisesti arvioinnin kyseisen vakuutuksen soveltuvuudesta hakijalle.

Lain 9 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Asian arviointi

Sijoituslautakunta käsittelee riita-asioita osapuolten sille toimittaman kirjallisen materiaalin perusteella. Lautakunta ei voi kuulla asianosaisia tai todistajia valan tai totuusvakuutuksen velvoituksin. Lautakunta arvioi seuraavassa tapahtumainkulkua sellaisena, kuin se on lautakunnan käyttöön toimitetuista asiakirjoista pääteltävissä.

1. Vakuutustarpeen määrittäminen (vakuutussopimuslain 4 b §)

Vakuutuksenantajan tulee vakuutussopimuslain 4 b §:n nojalla ennen vakuutuksen tarjoamista määrittää vakuutuksen hakijan vakuutustarve hakijalta saatujen tietojen perusteella. Lainkohtaa koskevien säännöskohtaisten perustelujen mukaan (HE 172/2017 vp, s. 199–201) mukaan tietojen pyytäminen voi tapahtua niin henkilökohtaisesti kuin esimerkiksi verkkopalvelussa taikka vakuutuksen hakulomakkeella. Pyydettävien tietojen sisällöstä ei tarkemmin säädetä. Vakuutusten merkitys ja sisältö vaihtelevat niin paljon, ettei täsmällisiä vaatimuksia tältä osin voida asettaa. Kuluttaja tai tähän rinnastettava taho vakuutuksen hakijana kykenee yleensä vain yleisellä tasolla ilmaisemaan vakuutustarpeensa. Sijoitusvakuutusten osalta vakuutustarpeen määrittämiseksi on olennaista saada riittävät tiedot vakuutuksen hakijan vakuutuksen sijoitusalaa koskevasta aikaisemmasta sijoituskokemuksesta ja -tietämyksestä ja sijoittamisen tavoitteista, kuten sijoitusajasta ja tavoitellusta riski-tuottotasosta. Sijoituskokemuksen kannalta merkityksellistä on niin kokemus vakuutusmuotoisesta sijoittamisesta kuin sen tyyppisistä rahoitusvälineistä tai muista sijoituskohteista, joihin vakuutuksenottaja voi vakuutuksen perusteella ohjata vakuutusmaksuja sijoitettavaksi. Sijoituskokemuksen osalta merkityksellistä on myös se, onko vakuutuksen hakijalla toistuvaa kokemusta kyseisistä rahoituspalveluista tai -välineistä vai vain yksittäistapauksellista. Jos vakuutuksen hakijalle on sovittu annettavaksi henkilökohtainen suositus tietyn sijoitusvakuutuksen tai tiettyjen sijoitusvakuutusten valitsemiseksi, häneltä on pyydettävä tietoja myös hänen taloudellisesta tilanteestaan. Olennaista on paitsi riskinsietokyky myös muut sellaiset taloudellista tilannetta koskevat seikat, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa, mikä tai mitkä sijoitusvakuutukset soveltuvat hakijalle.

Vakuutuslautakunnalla on käytössään sijoitussuunnitelma 26.8.2021. Siinä esitettyihin sijoitusprofiilia koskeviin kysymyksiin A on antanut seuraavat vastaukset:

Milloin arvioit tarvitsevasi näitä sijoituksia? – 3–6 vuoden kuluttua
Kuinka voit joustaa sijoituksesi suhteen? – En ole riippuvainen sijoituksistani ja voin lykätä varojen käyttöönottoa aina tarpeen mukaan
Mikä on sijoitustesi tavoite? – Haluan kartuttaa varallisuuttani
Kuvittele, että olet sijoittamassa 41.000 EUR, tarvitset näitä varoja 6 vuoden kuluttua ja sijoitustesi alin ja ylin mahdollinen arvo on jokin seuraavista vaihtoehdoista. Mikä vaihtoehdoista olisi mielestäsi paras lopputulos sijoituksellesi? Kaaviot ja luvut esitetään ennen kuluja. – 35.000 EUR–62.000 EUR [toiseksi pienin valittavissa oleva vaihteluväli]
Mikä on sijoituksen odotettu keskimääräinen vuotuinen tuotto ennen kuluja? – Hieman käyttötilin korkoa parempaa tuottoa (0–2 %)
Mikä seuraavista vaihtoehdoista vastaa parhaiten suhtautumistasi sijoitusten riskiin? – Haluan rajoittaa sijoitusteni tappioriskiä ja hyväksyn sen vuoksi matalamman tuoton
Jos sijoitusteni arvo laskisi merkittävästi,… – Keskustelisin pankin edustajan kanssa tilanteesta
Haluatko meidän kiinnittävän erityistä huomiota sijoitusratkaisujen vastuullisuuteen sijoitussalkussasi? [Pankissa] uskomme, että voit sijoittaa vastuullisesti kilpailukykyisellä tuotolla. – Ei tässä vaiheessa
Osallistumisen taso – Haluan [pankin] huolehtivan sijoituksista puolestani

Annettujen vastausten perusteella A:n sijoittajaprofiiliksi on määritelty ”maltillinen”. A:n riskinsietokyky on matala, mutta hän toivoo silti varallisuutta kertyvän maltillisesti lisää. Näin ollen hän hyväksyy, että sijoituksen arvo voi laskea lyhyellä aikavälillä, jotta hän voi kasvattaa odotettua tuottoa pidemmällä aikavälillä.

Sijoitussuunnitelmaan on merkitty, että A:lla on rahavaroja 44.768 euroa, osakkeita 1441 euron arvosta ja asunto- ja kiinteistöomaisuutta 75.000 euron arvosta. Sijoitussuunnitelmaan on sisällytetty varoja 40.580 euroa. A:lle on suositeltu sijoitettavien varojen allokointia eri omaisuuslajeihin siten, että osakkeiden osuus on 25,9 %, joukkolainojen osuus 40,4 %, rahamarkkinoille sijoitettava osuus 15,6 % ja vaihtoehtoisten sijoituskohteiden osuus 18,1 %. Varoja on suositeltu sijoitettavan 40.000 euroa säästöhenkivakuutukseen, jonka varojen arvonkehitys on sidottu maltillisen sijoituskorin arvonkehitykseen. Ehdotetun vakuutuksen kuolemanvaraturvaan on lisätty perintöturvaominaisuus, jonka perusteella kuoleman varalta on vakuutettu vähintään kuolinpäivään mennessä maksettuja vakuutusmaksuja vastaava määrä, josta on vähennetty tehdyt takaisinostot. Lisäksi on suositeltu, että A jatkaa aiempaan tapaan kuukausittaista 100 euron säästämistä, mutta aiemmasta poiketen kuukausisäästö kohdistetaan säästöhenkivakuutukseen, ei enää tilille. A:n kuukausituloiksi sijoitussuunnitelmaan on merkitty 1.350 euroa ja menojen jälkeen ylijääväksi osuudeksi 200 euroa.

Sijoituslautakunta katsoo edellä selostetun perusteella, että vakuutusyhtiö on täyttänyt vakuutussopimuslain 4 b §:ssä tarkoitetun velvollisuutensa määritellä A:n vakuutustarve ennen vakuutustarjouksen tekemistä. A on tavoitellut varallisuutensa kartuttamista, mutta halunnut toisaalta rajoittaa sijoitusten tappioriskiä ja hyväksynyt sen vuoksi matalamman tuoton. A on ilmoittanut sopivaksi sijoitusajaksi 3–6 vuotta ja kertonut, ettei hän ole riippuvainen sijoituksistaan ja voi tarpeen mukaan lykätä varojen käyttöönottoa. Myös A:n kuukausituloja ja menojen jälkeen jääviä varoja on selvitetty asianmukaisesti.

2. Vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuuden täyttäminen (VSL 5 §)

A on esittänyt, että hänelle ei ole ennen sopimuksen tekemistä kerrottu vakuutukseen liittyvistä kuluista, mikäli vakuutuksesta tehdään takaisinostoja ennen kuin kolme vuotta on kulunut vakuutussopimuksen tekemisestä. Vakuutukseen liittyviä kuluja ja riskejä ei käyty asianmukaisesti läpi.

Ennen vakuutussopimuksen tekemistä vakuutuksenantajan tulee lain 5 §:n mukaan antaa hakijalle tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusten vakuutusmaksuista ja -ehdoista sekä muut hakijalle määritettyyn vakuutustarpeeseen sopivan vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. Jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut siitä virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja, katsotaan vakuutuksen vakuutussopimuslain 9 §:n nojalla olevan voimassa sen sisältöisenä, kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella aihetta käsittää. Tiedot tulee lain 5 a §:n 1 momentin mukaan toimittaa paperilla tai muulla pysyvällä tavalla taikka verkkosivustolla.

Sijoituslautakunta toteaa, että vakuutussopimuslain mukainen vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuus ei poista vakuutuksenottajan velvollisuutta itsekin perehtyä tekeillä olevan vakuutussopimuksen sisältöön. Mikäli hän ei näin tee, hän on lähtökohtaisesti itse vastuussa tästä mahdollisesti aiheutuvista oikeudenmenetyksistä tai väärinkäsityksistä.

Vakuutusyhtiö on tehnyt tapaamisen 26.8.2021 perusteella A:lle vakuutustarjouksen, joka on ollut voimassa 25.9.2021 saakka.  A on allekirjoituksellaan 26.8.2021 vahvistanut vastaanottaneensa vakuutustuotetta ja sen arvonkehityksen määrittäviä sijoituskohteita koskevat avaintietoasiakirjat, hinnaston, tuoteselosteen, tarjouslaskelman avaintietoliitteineen ja sopimusehdot. Asiakirjat on toimitettu hyvissä ajoin ennen sijoituksen tekemistä. A on tutustunut asiakirjojen sisältöön sekä muuhun saamaansa materiaaliin ja tietoihin ja hän ymmärtää, hyväksyy ja sitoutuu noudattamaan niitä. Vakuutusyhtiön edustaja on selvittänyt A:lle sopimuksen arvonkehityksen ja siihen liittyvät riskit, sopimuksen kulut ja takaisinostorajoitukset. Sijoitussuunnitelman sivulla 6 on selvitetty sijoitussuosituksen arvioiduista kuluista. Säästöhenkivakuutuksen hinnaston kohdan 1 (Hoitopalkkiot) mukaan vakuutussäästöistä veloitetaan 0,40 % vuotuista hoitopalkkiota 100.000 euroon asti, sen ylittävästä osasta vuotuisen hoitopalkkion määrä on 0,1 %. Hoitopalkkion lisäksi sijoitussidonnaisiin säästöihin liitettävistä rahastoista, sijoituskoreista ja muista sijoituskohteista velvoitetaan niiden sääntöjen mukaiset palkkiot. Vakuutuksen avaintietoasiakirjan mukaan salkkutapahtumiin liittyviä kuluja ei peritä. Vakuutuksen hoitopalkkio, sijoituskorin hallinnointipalkkio ja sijoituskorin sijoitusten keskimääräinen hallinnointipalkkio on noin 1,60 % vuodessa. Säästöhenkivakuutuksen hinnaston kohdan 4 (Nostopalkkio) mukaan nostopalkkiota veloitetaan nostettavasta määrästä 1 %, kun sopimuksen alkamisesta on kulunut alle 3 vuotta. Sama tieto ilmenee avaintietoasiakirjasta. Vakuutuksen avaintietoasiakirjassa kerrotaan sijoituskohteen (maltillinen sijoituskori) riskistä, että tuotteen riskiluokaksi on asteikolla 1–7 merkitty 2, joka on matala riskiluokka. Mahdolliset tappiot arvioidaan matalalle tasolle ja tulevat markkinaolosuhteet vaikuttavat erittäin epätodennäköisesti siihen, että sijoittaja menettäisi sijoittamansa pääoman kokonaan. Tähän sijoituskohteeseen ei kuitenkaan liity turvaa markkinoiden tulevaa kehitystä vastaan, mikä tarkoittaa, että sijoittaja voi menettää osan sijoituksestaan tai koko sijoituksen.

Sijoituslautakunta katsoo edellä kerrotun perusteella, että vakuutusyhtiö on täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa sijoitusvakuutuksen kuluista ja riskeistä asianmukaisesti. Annettuihin materiaaleihin tutustumalla A on saanut asianmukaiset tiedot näistä seikoista.

3. Vakuutusta koskevan henkilökohtaisen suosituksen antaminen (vakuutussopimuslain 5 b §) ja sijoitusvakuutuksen asianmukaisuuden ja soveltuvuuden arviointi (vakuutussopimuslain 5 c §)

Tilanteessa, jossa vakuutuksenantaja antaa vakuutuksen hakijalle henkilökohtaisen suosituksen tietyn vakuutuksen tai tiettyjen vakuutusten valitsemiseksi, vakuutuksenantajan on vakuutussopimuslain 5 b §:n mukaan perusteltava, miksi suositeltu vakuutus tai vakuutukset täyttävät parhaiten vakuutuksen hakijan vakuutustarpeen. Lainkohdan esitöiden (HE 172/2017 vp, s. 204) mukaan ammattitaitoisen ja huolellisen palvelun suorittamisen on katsottava edellyttävän sitä, että annettava suositus perustuu riittäviin tietoihin vakuutuksenottajan henkilökohtaisista olosuhteista.

Vakuutuksenantajan on lisäksi vakuutussopimuslain 5 c §:n mukaan arvioitava, ovatko suunniteltu vakuutus ja siihen mahdollisesti liittyvät lisäpalvelut vakuutuksen hakijalle asianmukaisia tämän kyseiseen vakuutukseen liittyvää sijoituskokemus ja -tietämys huomioon ottaen. Jos kyse on henkilökohtaisen suosituksen antamisesta, tulee hakijalle suositella vakuutuksia, jotka soveltuvat tälle ottaen huomioon tämän kyseisiin vakuutuksiin liittyvää sijoitusalaa koskeva sijoituskokemus ja -tietämys, sijoittamisen tavoitteet ja taloudellinen tilanne riskin- ja tappionsietokyky mukaan lukien. Suosituksesta on käytävä ilmi ainakin, miten suositeltu vakuutus vastaa hakijan odotuksia, taloudellista tilannetta ja sijoittamisen tavoitteita. Lainkohdan esitöiden (HE 172/2017 vp, s. 205) mukaan, jos suunniteltu vakuutus on monimutkainen tai riskitasoltaan korkea, sitä ei voida pitää asianmukaisena vakuutuksenhakijalle, jolla on vähäinen sijoituskokemus tai -tietämys.

Sijoituslautakunta toteaa, että A on vakuutustarjouksen yhteydessä saanut sijoitussuunnitelman, joka lautakunnan näkemyksen mukaan on vastannut A:n tapaamisen 26.8.2021 yhteydessä antamia tietoja taloudellisesta tilanteestaan, suhtautumisestaan riskiin ja tappioihin sekä muista henkilökohtaisista olosuhteistaan. A:lle on suositeltu säästöhenkivakuutusta, johon suositellun sijoituskorin painotukset ovat vastanneet A:lle tapaamisen yhteydessä määriteltyä sijoittajaprofiilia. Valittu sijoitusmuoto on lautakunnan näkemyksen mukaan sopinut A:n ilmoittamaan sijoitusaikaan (3–6 vuotta). Vakuutukseen on liitetty perintöturvaominaisuus, jonka perusteella kuolemantapaustilanteessa maksetaan edunsaajille vähintään vakuutukseen maksettua pääomaa vastaava korvaus. Sijoituslautakunta katsoo, ettei kyseessä ole ollut monimutkainen tai riskitasoltaan korkea vakuutus, vaikka vakuutuksen avaintietoasiakirjaan onkin merkitty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1286/2014 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu varoitus siitä, että kyseessä on tuote, joka ei ole yksinkertainen ja joka saattaa olla vaikea ymmärtää. Sijoituslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö on täyttänyt asianmukaisesti myös vakuutussopimuslain 5 b ja 5 c §:ien mukaiset velvollisuutensa.

4. Lopputulos

Sijoituslautakunta katsoo edellä kerrottuun viitaten ja käytössään olevan asiakirjaselvityksen perusteella, että vakuutusyhtiö on täyttänyt asianmukaisesti vakuutustarpeen selvittämistä, tiedonantovelvollisuutta, henkilökohtaisen suosituksen antamista ja sijoitusvakuutuksen asianmukaisuuden ja soveltuvuuden arviointia koskevat velvollisuutensa. Lautakunta katsoo, ettei asiassa ole syytä suosittaa hyvitystä.

Lopputulos

Sijoituslautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Kajala
Ovaska
Räty-Ivanov
Tapanila