Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja S Oy:n vahinkoilmoituksen mukaan yrityksen tuulivoimalan keskijännitemuuntaja oli kytkeytynyt irti sähköverkosta 2.7.2022 eikä sitä saatu enää kytkettyä takaisin päälle. S Oy:n myöhemmän selvityksen mukaan muuntaja oli rikkoutunut ukkosmyrskyn aikana salaman iskettyä tuulivoimalaan. Myös voimalan generaattorin oli todettu vaurioituneen. S Oy haki korvausta vahingosta voimalalle ja muuntajalle ottamastaan myrskyvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö hylkäsi S Oy:n korvausvaatimuksen päätöksillään 8.7.2022 ja 6.4.2023. Vakuutusyhtiö vetosi siihen, ettei S Oy:n voimalalle ottama palo-, myrsky-, murto- ja ilkivaltavakuutus sisältänyt sisäisen rikkoutumisen turvaa eikä vahinko ollut aiheutunut myrskyvakuutuksen vakuutusehtojen mukaisesta tapahtumasta.

Asiakkaan valitus

S Oy on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta ja vaatinut, että vakuutusyhtiön tuli korvata tuulivoimalalle salamaniskusta aiheutunut vahinko yritysvakuutuksesta sellaisten vakuutusehtojen mukaisesti, jotka sisälsivät rikkoturvan salamaniskujen varalta. Vakuutusyhtiön tuli myös suorittaa tulonmenetyksestä ainakin 163 000 euron korvaus. Korvauksille tuli maksaa yleisten vakuutusehtojen kohdan 10.3 mukainen, korkolain 4 §:ssä määritelty viivästyskorko ensisijaisesti 8.7.2022 ja viimeistään 6.4.2023 lukien.

Perusteluinaan S Oy on lausunut vakuutusyhtiön laiminlyöneen vakuutussopimuslain 5 §:n mukaisen tiedonantovelvollisuutensa ennen vakuutuksen ottamista. Vakuutuksen oli katsottava vakuutussopimuslain 9 §:n mukaisesti olleen voimassa siinä laajuudessa, kuin S Oy:llä oli ollut oikeus perustellusti olettaa, eli että sen hankkima luonnonilmiöturva kattoi myös salamaniskun aiheuttamat vahingot.

S Oy oli ottanut yritysvakuutuksen ensisijassa suojaamaan tuulivoimalaa luonnonilmiöiden varalta. Tärkeintä oli ollut nimenomaan turva salamaniskun varalta, joka oli todennäköisin tuulivoimalaa vaurioittava luonnonilmiö. Vakuutusyhtiö oli kuitenkin myynyt vakuutuksen, joka ei kattanut lainkaan salamaniskuja, vaan vakuutusyhtiön mukaan vakuutukseen olisi tullut ottaa lisäturva. Tuulivoimalaa ei tarvinnut vakuuttaa myrskytuulen varalta, sillä voimala pysähtyi tuulen nopeuden ylittäessä raja-arvon. S Oy oli vakuutusneuvotteluissa kertonut tarvitsevansa vakuutuksen, joka kattoi salamaniskut. Vakuutusyhtiön edustaja oli varmistanut asian soittamalla esihenkilölleen, ja tämä oli ollut olennainen syy vakuutuksen hankkimiselle.

S Oy on vedonnut vakuutussopimuslain 4 b, 5 ja 9 §:ään sekä Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksiin FINE-015667 (2019) ja FINE-004360 (2017), joissa käsitellyt tapaukset olivat samankaltaisia kuin S Oy:n asia. Vakuutuskokonaisuus oli valikoitunut vakuutusyhtiön myyntiedustajan kanssa käytyjen keskustelujen seurauksena. S Oy:n tarkoitus oli ollut vakuuttaa tuulivoimala luonnonilmiöitä vastaan, joista salamaniskun aiheuttama sähkölaitteiston rikkoutuminen oli kaikkein todennäköisin. Asia oli ollut niin tärkeä, että vakuutusedustajaa oli pyydetty erikseen soittamaan esimiehelleen ja varmistamaan, että myytävä vakuutus kattoi myös salamaniskut. Tämän vakuutusedustaja oli myös tehnyt S Oy:n edustajan läsnä ollessa, ja vakuuttanut, että salamaniskut kuuluivat korvausturvan piiriin.

S Oy on huomauttanut, että jos se olisi tiennyt salamaniskujen rajaamisesta vakuutuksen ulkopuolelle, se olisi voinut hakea vakuutusta toiselta vakuutuksenantajalta. Tavallinen vakuutuksen ottamista harkitseva yritys saattoi perustellusti olettaa, että salamaniskujen aiheuttamat vahingot kuuluivat luonnonilmiöitä vastaan otetun vakuutuksen piiriin varsinkin, kun asiaan oli kiinnitetty huomiota vakuutusta hankittaessa käydyissä keskusteluissa. Vakuutusyhtiö oli korvauspäätöksessään todennut, että sillä olisi ollut tarjota tarpeita vastannut lisäturvavakuutus. Siten vakuutusyhtiö oli laiminlyönyt vakuutussopimuslain 5 §:n mukaisen tiedonantovelvollisuutensa, kun se ei ollut selvittänyt salamaniskujen rajoittuneen vakuutusturvan ulkopuolelle. Ei ollut uskottavaa, että S Oy olisi hankkinut vakuutuksen, joka kattoi vain tuulivoimalan ulkorakenteille aiheutuvat vahingot, mikäli se olisi siitä vakuutuksenottohetkellä tiennyt.

S Oy on ratkaisupyynnössään selvittänyt myös seikkoja, joiden perusteella se on katsonut muuntajan vahingoittumisen aiheutuneen ukkosmyrskyn aikaisesta salamaniskusta.

S Oy on lausunut lisäkirjelmässään 12.6.2023, että sen salamaniskuja koskenutta erityistä vakuutustarvetta tuki järkevän tuulivoimayhtiön toimintalogiikan lisäksi se, että kaikilla muilla alueen tuulivoimaloilla oli nimenomaan salamaniskujen varalta otettu vakuutus. Siten ei voitu katsoa, että S Oy olisi tietoisesti päättänyt jättää ottamatta tällaisen vakuutuksen. Vakuutusyhtiön edustaja oli selvittänyt asiaa henkilökohtaisesti. Tällöin edustajan esittämät seikat painoivat enemmän kuin mahdollisesti toimitettu markkinointimateriaali.

S Oy:n toimitusjohtajan mukaan vakuutuksen neuvotellut yrityksen osakas I.K. oli kertonut, että vakuutusyhtiön edustajan kanssa oli keskusteltu nimenomaisesti salamaniskuilta suojanneesta vakuutuksesta. Vakuutusyhtiö ei ollut esittänyt näyttöä vakuutusesitteen toimittamisesta S Oy:lle, mistä todistustaakka kuului vakuutusyhtiölle. S Oy:n edustaja ei ollut rastittanut vakuutusehdotuksen kohtaa, jossa hän olisi vahvistanut tutustuneensa materiaaliin. Nämä seikat viittasivat siihen, että asiaa oli selvitetty henkilökohtaisesti edustajan kanssa, eikä esitteitä ollut edes tarjottu. S Oy:llä oli ollut täysi oikeus luottaa siihen, mitä vakuutusyhtiön edustaja oli neuvottelujen aikana ilmoittanut. Vakuutusyhtiön olisi ennen vakuutushakemuksen hyväksymistä kuulunut varmistaa, että materiaaliin oli tutustuttu, mikäli ehdotuksen kyseistä kohtaa ei ollut rastitettu.

Sillä, että vakuutussopimuslain 4 b § ei ollut voimassa vuonna 2014, ei ollut merkitystä. Vakuutustarpeen kartoittaminen oli ollut osa hyvää vakuutustapaa. Sen puitteissa vakuutusyhtiön olisi tullut joka tapauksessa selvittää S Oy:n vakuutustarve, vaikkei velvoitetta ollut säädetty lakiin. Vakuutusyhtiö ei ollut näyttänyt, että se olisi riittävästi selvittänyt S Oy:lle vakuutuksen sisällön ennen vakuutuksen myymistä.

Pääsyy vakuutuksen ottamiselle oli ollut ajatus kaikkien luonnonilmiöistä aiheutuvien vahinkojen korvaamisesta. Tämä ilmeni S Oy:n ennen vakuutuksen alkamista toiselle vakuutusyhtiölle 28.2.2014 lähettämästä sähköpostista. Siinä S Oy:n edustaja oli kertonut vakuutustarpeesta ja maininnut erikseen salamaniskut. Vaikka S Oy oli päätynyt lopulta puheena olevaan vakuutukseen, vakuutustarve ei ollut muuttunut. Kaikki seikat puhuivat sen puolesta, että S Oy:llä oli ollut oikeus olettaa salamaniskuvahinkojen kuuluneen vakuutusturvaan.

S Oy on korostanut lisäkirjelmässä 25.9.2023 vakuutusehdotuksen rastittamatta jääneen kohdan tuote-esitteeseen tutustumisesta osoittavan, ettei vakuutusyhtiö ollut täyttänyt tiedonantovelvollisuuttaan. Oli erittäin epätodennäköistä, että S Oy olisi jättänyt ottamatta salamaniskut kattaneen lisäturvan, jos se olisi tiennyt sen tarpeellisuudesta. Vakuutusyhtiön edustajan ammattilaisuudella, ei ollut asiassa todistusarvoa. Vakuutusyhtiön toteamus vakuutustarjouksen liitteiden tulostumisesta ei todistanut S Oy:n tosiasiallista mahdollisuutta tutustua asiakirjoihin sopimusta tehtäessä. S Oy:llä oli ollut oikeus luottaa vakuutusedustajan kertomukseen vakuutuksen sisällöstä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on vakuutusehtoihin vedoten kiistänyt S Oy:n vaatimukset ja toistanut korvauspäätöksissään lausumansa. Kohdetta ei ollut vakuutettu rikko- tai sähköilmiövakuutuksella, joten vahinkoa ei voitu korvata yritysvakuutuksesta. Tiedonanto- tai vakuuttamisvirhettä ei ollut tapahtunut. Kyse oli salaman aiheuttamasta vahingosta, jota ei korvattu myrskyvakuutuksesta, jonka korvattavat vakuutustapahtumat olivat tuulen, tuulen irrottamien esineiden ja rakeiden aiheuttamat vahingot, kun myrsky katsottiin vakuutusehtojen mukaiseksi myrskyksi eli kyse oli tuulesta, jonka nopeus ylitti 21 m/s.

S Oy oli väittänyt, että vakuutusyhtiö olisi ilmoittanut vuonna 2014, että myrskyvakuutus kattoi salaman tuulivoimalalle aiheuttamat vahingot. Salaman aiheuttamia vahinkoja koskeneesta vakuutustarpeesta ei kuitenkaan ollut merkintöjä eikä tieto siitä ollut myöhemminkään vakuutustarpeen tarkistusten yhteydessä vuosina 2016 tai 2019 noussut esille. Vakuutustarpeen kartoitusta koskeva vakuutussopimuslain 4 b § ei ollut vakuutuksen myyntihetkellä vuonna 2014 voimassa. Vakuutusyhtiö oli täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa asianmukaisesti toimittamalla S Oy:lle tuote-esitteen, jossa oli selostettu myrskyvakuutuksen korvauspiiri. Esitteen edellisellä sivulla oli erikseen mainittu salamaniskuja korvaava sähköilmiövakuutus, jota S Oy ei ollut valinnut vakuutusturvaansa. Myrskyvakuutuksen korvauspiiri oli määritelty selkeästi ja myrskyn määritelmä oli yksiselitteisesti avattu vakuutusehdoissa.

Tuote-esitteen sivulla 7 oli erikseen todettu, että vakuutusturvaa voitiin laajentaa sähköilmiövakuutuksella, joka korvasi salamaniskuja. Salamaniskujen aiheuttamien vahinkojen korvauspiiriä voitiin laajentaa rikkoturvalla tai All Risks -vakuutuksella. Tästäkin näkökulmasta oli hyvin epätodennäköistä, että S Oy:lle olisi väitetty myrskyvakuutuksen korvaavan salamaniskuja, kun sille oli ollut olemassa kokonaan oma turvansa. Esite oli ollut vakuutusehdotuksen liitteenä ja S Oy oli voinut tutustua siihen.

S Oy oli jättänyt vakuutusehdotuksessa rastittamatta kohdan, jossa asiakas vakuutti vastaanottaneensa tuote-esitteet, mutta esitteiden antaminen oli ollut myynnin käytäntö. Vakuutusehdotukseen oli pitänyt erikseen valita tai muokata, mitkä esitteet ehdotuksen mukana tulostuivat ja annettiin asiakkaalle. S Oy oli siis saanut tuote-esitteet tutustuttavakseen ja päätynyt hyväksymään tarjouksen haluamatta ottaa sähköilmiövakuutusta.

Vakuutusyhtiö on huomauttanut, että S Oy:n mainitsemien ratkaisusuositusten FINE-015667 ja FINE-004360 tilanteet erosivat nyt käsiteltävästä tapauksesta.  Tapauksessa FINE-015667, toisin kuin nyt, asiakkaalle ei ollut toimitettu asianmukaisia tietoja kuten tuote-esitettä, jossa luonnonilmiöiden määritelmä vakuutusehdoissa olisi avattu. Tapauksessa FINE-004360 asiakas oli nimenomaisesti ilmaissut vakuutustarpeensa vakuutusyhtiölle, mutta hänelle oli alkuperäisestä pyynnöstä poiketen tarjottu suppeaa vakuutusturvaa.

Tässä tapauksessa S Oy ei ollut väitteestään huolimatta tuonut esiin vakuutustarvettaan salamaniskun aiheuttamille vahingoille. S Oy:n saamassa esitteessä oli kuvattu myrskyvakuutus ja määritelty selvästi siitä korvattavat vahingot.

Vahinko ei kuulunut myrskyvakuutuksen korvauspiiriin, sillä voimala oli vahingoittunut salamaniskusta, joka ei ollut edes tapahtunut vakuutusehtojen tarkoittaman myrskyn aikana. Voimalan koneiston automaatio ei myöskään täysin estänyt vahinkoja, minkä varalle vakuutus oli otettu. Kaikki tiedot oli asianmukaisesti annettu S Oy:lle, joka oli päätynyt valitsemaansa vakuutusratkaisuun.

Vakuutusyhtiö on lausunut lisävastineessaan 31.8.2023, että virheeseen vetoavan asiakkaan tuli osoittaa virheellisen tiedon antaminen. Asiakirjojen perusteella vakuutusyhtiö oli antanut tuote-esitteellä S Oy:lle riittävät tiedot vakuutuksen sisällöstä. Selvitys keskustelusta toisen vakuutusyhtiön kanssa osoitti, että S Oy oli tiedostanut salamaniskun aiheuttaman vahingon mahdollisuuden noin puoli vuotta ennen vakuutuksen ottamista. Vastaavaa viestinvaihtoa nyt kyseessä olevasta vakuutuksesta ei löytynyt, mikä osoitti, ettei S Oy ollut lähestynyt vakuutusyhtiötä nimenomaan salamaniskuilta suojaavaa vakuutusta etsien tai ainakaan maininnut siitä vakuutusyhtiölle.

Käsin merkityn allekirjoituksen ja vuoden 2014 myyntikäytännön perusteella vakuutus oli varmastikin tehty henkilökohtaisessa tapaamisessa. Yritysasiakkaiden kanssa käytiin ennen tapaamista viestien vaihtoa ja keskusteltiin muun muassa vakuutustarpeesta, jotta henkilökohtaisessa tapaamisessa osattiin tarjota asiakkaan ilmoittamaan vakuutustarpeeseen sopivia turvia, joista sopiminen oli mahdollista. Tällaista salamaniskuja koskenutta vakuutustarpeen ilmaissutta viestiä ei kuitenkaan ollut lähetetty, joten se ei ollut ensisijainen syy myrskyvakuutuksen ottamiselle. Ei ollut näyttöä siitä, että S Oy olisi esittänyt salamaniskuja koskeneen vakuutustarpeensa vakuutusyhtiölle, vaan S Oy oli hyväksynyt vakuutusehdotuksen, johon sähköilmiövakuutusta ei ollut sisällytetty. Oli epätodennäköistä, että vakuutusyhtiön edustaja olisi unohtanut sähköilmiövakuutuksen ja väittänyt myrskyvakuutuksen korvaavan myös salamaniskuista aiheutuvia vahinkoja. Lisäturvan myyminen asiakkaalle olisi ollut vakuutusyhtiön näkökulmasta kannattavaa.

Vakuutuksen tuote-esitteiden antamista koskevan näytön osalta vakuutusyhtiö on lausunut, että vakuutusehdotusta tulostettaessa tulostuivat samalla sen liitteet, jotka tässä tapauksessa ilmenivät vakuutusehdotuksesta, joten 1.4.2012 päivätty tuote-esite oli tulostunut vakuutusehdotuksen mukana. Vakuutusyhtiön edustaja oli alan koulutettu ammattilainen, ja tuote-esitteiden antaminen ennen vakuutussopimuksen solmimista oli ohjeistettu ja se oli olennainen osa myyntiprosessia. Se, että edustaja ei ollut allekirjoitustilanteessa varmistanut, että S Oy:n edustaja oli rastinut kohdan, jossa hän vahvisti vastaanottaneensa tuote-esitteet, oli ollut huolimatonta. Se ei kuitenkaan poistanut tosiseikkaa, että vakuutusyhtiön edustaja oli kuitenkin antanut vakuutusehdotuksen mukana tulostamansa esitteet tutustuttavaksi S Oy:lle ennen vakuutussopimuksen solmimista myyntiohjeistusten mukaisesti.

Vakuutusyhtiö on huomauttanut, ettei sitä ollut lähestytty pelkän myrskyvakuutuksen takia, sillä S Oy:n vakuutusturvaan oli allekirjoitetun vakuutusehdotuksen mukaisesti kuulunut palo-, räjähdys-, murto- ja ilkivaltavakuutus. Voimalan lisäksi oli vakuutettu samassa osoitteessa sijaitseva muuntajakoppi laitteineen. Myrskyvakuutus oli ollut vain osavakuutus muiden omaisuusvakuutusten joukossa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko vakuutuksenottaja S Oy:n tuulivoimalan keskijännitemuuntajan rikkoutuminen salamaniskusta 2.7.2022 korvattava tuulivoimalalle ja muuntajalaitteistolle otetusta muun muassa myrskyvakuutusturvan sisältäneestä omaisuusvakuutuksesta. Lähemmin kyse on siitä, oliko vakuutusyhtiö antanut S Oy:lle vakuutuksesta vuonna 2014 sovittaessa vakuutussopimuslain edellyttämät asianmukaiset tiedot vakuutuksen korvauspiiristä ja keskeisistä rajoitusehdoista, ja onko vakuutusyhtiö tämän tiedonantovelvollisuutensa mahdollisen laiminlyönnin perusteella joka tapauksessa korvausvastuussa vahingosta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 5 §:n 1 momentin mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.

Vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Kysymyksessä olevaan myrskyvakuutukseen sovellettavien 1.11.2013 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen mukaan myrskyvakuutusehto määrittelee myrskyvakuutuksen sisällön yhdessä yleisten sopimusehtojen (Vakuutussopimuslaista johtuvia oikeuksia ja velvollisuuksia), omaisuusvakuutusten yhteisten ehtojen, vakuutuskirjan ja vakuutuskirjaan merkittyjen erityisehtojen ja suojeluohjeiden kanssa. Vakuutusta tehtäessä on voitu sopia vakuutusturvaa laajentavista tai supistavista erityisehdoista. Nämä on merkitty vakuutuskirjaan. Myrskyvakuutuksen kohteet ja vakuutusmäärät on merkitty vakuutuskirjaan.

Vakuutusehtojen kohdan 1, Korvattavat vahingot, mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti aiheutunut esinevahinko, joka on suoranainen seuraus
- myrskystä, syöksyvirtauksesta, trombista tai niiden kaatamasta puusta tai irrottamasta muusta esineestä
- vahinkopaikalla puhaltaneen paikallisen myrskytuulen aiheuttamasta vesistön vedenpinnan noususta
- raesateesta.
Lisäksi vakuutuksesta korvataan edellä kuvatun korvattavan esinevahingon välittömänä ja väistämättömänä seurauksena tapahtunut vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden varkaus, katoaminen ja äkillinen vahingoittuminen. Vakuutuksesta korvataan myös vesi- ja lumisateen, sulamisveden ja kylmyyden aiheuttama vahinko vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle edellyttäen, että vahinko on ollut edellä kuvatun myrskyn tai raesateen välitön ja väistämätön seuraus. Myrskyllä tarkoitetaan tuulta, jonka puuskanopeus on vähintään 21 metriä sekunnissa.

Asian arviointi

Lautakunnalle toimitettujen asiakirjojen mukaan S Oy:n tuulivoimalan keskijännitemuuntaja on rikkoutunut salamaniskusta 2.7.2022 ja myös voimalan generaattorin on ilmoitettu vaurioituneen. Vakuutusyhtiön voimalalle ja sen laitteistolle myöntämää vakuutusta koskevan 20.10.2014 päivätyn vakuutuskirjan mukaan voimalan omaisuusvakuutus on ollut voimassa palon, räjähdyksen, myrskyn, murron ja ilkivallan varalta. Lisäksi voimassa ovat olleet keskeytys-, oikeusturva- ja vastuuvakuutukset. Vakuutusyhtiö on kieltäytynyt korvaamasta S Oy:lle 2.7.2022 sattunutta vahinkoa, koska vakuutusyhtiön mukaan salamaniskusta aiheutuvat vahingot eivät kuulu voimassa olleen myrskyvakuutuksen korvauspiiriin.

S Oy on perustanut vahinkoa koskevan korvausvaatimuksensa nimenomaan salamaniskun aiheuttamaan vahinkotapahtumaan. S Oy:n voimassa olleeseen tuulivoimalan omaisuusvakuutukseen sovellettavissa vakuutusehdoissa salamaniskujen aiheuttamia vahinkoja ei ole kuitenkaan määritelty vakuutuksen korvauspiiriin kuuluviksi vahingoiksi. Näin ollen lautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

S Oy onkin vedonnut asiassa ensisijaisesti siihen, että sen mielestä vakuutusyhtiö oli laiminlyönyt vakuutussopimuslain 5 §:n mukaisen tiedonantovelvollisuutensa ennen vakuutussopimuksen tekemistä. Vakuutusyhtiö ei ollut selvittänyt salamaniskujen rajoittuneen vakuutusturvan ulkopuolelle ja että sillä olisi ollut tarjota S Oy:n tarpeita vastannut lisäturvavakuutus. S Oy oli vakuutusta vuonna 2014 ottaessaan halunnut vakuuttaa tuulivoimalan luonnonilmiöiden ja kertomansa mukaan erityisesti salamaniskujen varalta, joita se oli pitänyt todennäköisimpänä tuulivoimalaa vaurioittavana luonnonilmiönä. S Oy:llä on mielestään ollut perusteltu oikeus olettaa, että sen hankkima luonnonilmiöturva kattoi myös tällaisen vahingon. S Oy:n kertoman mukaan asiasta olisi keskusteltu vakuutusyhtiön edustajan kanssa vakuutussopimuksesta neuvoteltaessa.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutussopimuslain 5 §:n, jota lähtökohtaisesti sovelletaan myös yritysten vakuutuksiin, mukaan vakuutusyhtiön on tullut ennen vakuutussopimuksen tekemistä antaa S Oy:lle sen vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot ja kiinnittää S Oy:n huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. Ellei vakuutusyhtiö voi osoittaa näin menetelleensä, lain 9 §:n 1 momentin mukaan vakuutuksen on katsottava olleen voimassa sen sisältöisenä kuin S Oy:llä oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää. Mikäli vakuutuksenottaja väittää vakuutusyhtiön antaneen vakuutussopimuksesta vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, kuuluu näyttövelvollisuus tästä seikasta kuitenkin vakuutuksenottajalle.

Tässä tapauksessa S Oy on lautakunnalle toimittamissaan kirjelmissä korotanut sitä, että vakuutussopimus oli vuonna 2014 tehty vakuutusyhtiön edustajan kanssa käydyn henkilökohtaisen keskustelun perusteella. S Oy:n mukaan vakuutusyhtiön edustaja olisi sopimusneuvottelussa vielä erikseen varmistanut vakuutuksen kattavan salamaniskujen aiheuttamat vahingot. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei S Oy ole kuitenkaan esittänyt lautakunnassa mitään kertomustaan tukevaa selvitystä keskustelun sisällöstä tai siitä, että nimenomaan salamaniskujen korvattavuutta olisi vakuutussopimuksesta neuvoteltaessa käsitelty. Näyttönä neuvottelujen sisällöstä ei tältä osin voida pitää S Oy:n esittämää edustajansa reilut puoli vuotta aiemmin toiselle vakuutusyhtiölle lähettämää sähköpostiviestiä.

Myöskään vakuutusyhtiö ei ole tässä tapauksessa toimittanut lautakunnalle vakuutussopimuksen tehneen edustajansa omaa selvitystä vakuutuksen myyntitilanteesta S Oy:n kanssa. Sopimusneuvottelujen kohteena olleen omaisuusvakuutuksen rakenne huomioon ottaen lautakunta pitää kuitenkin lähtökohtaisesti epätodennäköisenä, että vakuutusyhtiön edustaja olisi vastoin vakuutusehtoja ilmoittanut salamaniskujen kuuluvan tarjotun myrskyvakuutuksen piiriin varsinkin, kun vakuutuskokonaisuuteen oli ollut tarjottavissa mainitun riskin kattava erillinen sähköilmiövakuutus.

Vakuutusyhtiö on toimittanut lautakunnalle jäljennöksen S Oy:lle antamastaan 24.9.2014 päivätystä vakuutusehdotuksesta, jonka mukaan se oli tarjonnut voimalalle mainitut palo-, räjähdys-, myrsky-, murto- ja ilkivaltavahingot kattavaa vakuutusta. Lautakunta on kiinnittänyt huomiota ensinnäkin siihen, että kyseisen vakuutusehdotuksen perusteella S Oy:lle ei ollut tarjottu sen lautakuntakäsittelyssä mainitsemaa luonnonilmiövakuutusta vaan myrskyvakuutusta. Vakuutusehdotuksen mukaan sen liitteenä on ollut vakuutussopimusta koskeva 1.4.2012 päivätty vakuutusesite. Vakuutusesitteessä on muun muassa kuvattu myrskyvakuutuksen keskeinen korvauspiiri sekä erillisen myös salamaniskut korvaavan sähköilmiövakuutuksen keskeinen sisältö.

Lautakunta toteaa, että mikäli vakuutusturvan jääminen puutteelliseksi ja mahdollisesti vakuutuksen hakijan tarkoittamaa suppeammaksi on johtunut olennaisesti siitä, ettei vakuutuksen hakija ole riittävästi perehtynyt vakuutusyhtiön hänelle antamaan vakuutuksen sisältöä kuvaavaan aineistoon, kyse ei ole vakuutuksenantajalle kuuluvan tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä.

Tässä tapauksessa lautakunnalle toimitetusta vakuutusehdotuksen jäljennöksestä ilmenee, että kirjallinen vakuutusehdotus oli vakuutussopimusta koskeneen neuvottelun yhteydessä annettu S Oy:n edustajalle, sillä S Oy:n edustaja on allekirjoituksellaan 19.10.2014 vahvistanut hyväksyvänsä vakuutusehdotuksen. Vaikka S Oy:n edustaja on ehdotuksen hyväksyessään jättänyt täyttämättä kohdan, jossa hän vakuuttaa vastaanottaneensa vakuutuksen tuote-esitteet, lautakunta pitää epätodennäköisenä, että vakuutusyhtiön kuvaamin tavoin vakuutusehdotuksen liitteenä tulostunutta tuote-esitettä ei olisi samalla S Oy:lle luovutettu. Vakuutuslautakunta katsoo, että 1.4.2012 päivättyyn vakuutusesitteeseen normaalilla huolellisuudella perehtyvä vakuutuksenottaja on sen perusteella saanut tiedon myrskyvakuutuksen keskeisestä korvauspiiristä samoin kuin siitä, että erityisesti salamaniskujen muodostaman vahinkoriskin varalle olisi tullut ottaa erillinen sähköilmiövakuutus.

Selostamillaan perusteilla lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiön voida todeta laiminlyöneen asiassa sille vakuutussopimuslain nojalla kuulunutta tiedonantovelvollisuuttaan tarjoamansa vakuutussopimuksen sisällöstä S Oy:tä kohtaan, vaan vakuutussopimuksen on katsottava olleen 20.10.2014 alkaen voimassa vakuutussopimukseen sovellettavien vakuutusehtojen ja vakuutusyhtiön S Oy:lle antaman vakuutuskirjan mukaisena. Tämän vuoksi ja koska S Oy:n tuulivoimalalle salamaniskusta 2.7.2022 aiheutunut vahinko ei vakuutusehtojen mukaan kuulu vakuutuksen piiriin, vakuutusyhtiö ei ole velvollinen korvaamaan vahinkoa S Oy:lle.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheejohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski
Jäsenet:
Jaakkola
Makkula
Rajamäki
Sarpakunnas
Sjögren