Tapahtumatiedot

Asiakkaan vuonna 1970 rakennetussa omakotitalossa sattui vesivahinko elokuussa 2021. Vahinkokohteessa tehdystä kosteuskartoituksesta laaditun tarkastusraportin mukaan vahingon syynä oli vuoto sulkuventtiilin ja vesimittarin välisessä runkoputkessa rakennuksen ulkopuolella. Vuodon seurauksena vettä oli tullut sisätiloihin läpiviennistä sekä rakenteen läpi. Vahinko kohdistui noin kymmenen neliömetrin laajuiseen askarteluhuoneeseen, jossa lattian betonirakenne oli kastunut lähes koko huoneen osalta, ja lisäksi vuotokohdalla oli kahdella seinällä kastunut betonista seinärakennetta. Maanvaraisissa seinissä oli muuallakin hieman koholla olevia kosteusarvoja. Pahasti kastuneen lattiabetonin osalta raportissa suositeltiin sen piikkaamista pois kuivaan betoniin asti, vaihtoehdon ollessa imu-puhalluskuivaus. Kastuneille seinille suositeltiin koneellista kuivausta. Kohteessa todettiin olevan meneillään sisäpuolen remontti.

Vakuutusyhtiö teki asiassa korvauspäätöksen 9.9.2021. Päätöksen mukaan rikkoutuneesta putkesta sekä maankaivu- ja täyttökustannuksista ei jää ikävähennysten jälkeen korvattavaa. Rakennukselle aiheutuneesta vahingosta tehdään 30 % vuotovähennys. Korvauksen piiriin päätöksessä todettiin kuuluvan lattiabetonin piikkaaminen ja uudelleen valaminen sekä seinärakenteiden koneellinen kuivaus.

Asiakas kävi loka-marraskuussa 2022 yhtiön kanssa sähköpostikeskustelua vakuutuksesta korvattavista kustannuksista ja toimitti yhtiölle remontin aiheuttamista kustannuksista excel-yhteenvedon ja erittelyn tositteineen. Kustannusyhteenvedon saatekirjeessä asiakas kertoo tehneensä rakennusvahinkoon liittyen omaa työtä satunnaisten rakennustöiden osalta 20 tuntia ja siivoustöiden osalta 15 tuntia. Keskustelun yhteydessä asiakas tiedusteli omasta työstä maksettavan korvauksen määrää saaden vastaukseksi, että siivoustyöstä yhtiö maksaa kymmenen euroa tunnilta ja rakennustöistä 15 euroa. Asiakas myös totesi, ettei vahinkokartoituksen tehneeltä vakuutusyhtiön yhteistyökumppanilta saatu tarjousta korjaustöistä ilmeisesti yrityksen työkiireiden vuoksi.

Yhtiön puolelta keskustelussa todettiin, että talossa oli ollut vahingon sattuessa remontti meneillään. Näin ollen korvauksen piiriin kuuluu vuotovahingon korjaustöistä aiheutuneet ylimääräiset kulut. Asiakkaan toimittamaan kustannuserittelyyn yhtiön tekninen asiantuntija merkitsi korvattaviksi hyväksyttävät kustannukset, joiden määräksi tuli 14 878,28 euroa. Vuotovahingon 30 % ikävähennys huomioiden yhtiö ilmoitti maksettavaksi jäävän 10 414,80 euroa.

Asiakas toimitti yhtiölle lisäselvityksenä videon, josta ilmenee, että vahingoittuneen huonetilan lattia oli paikallaan ennen vesivahingon sattumista. Alkuperäisen remonttisuunnitelman mukaan tarkoitus oli tehdä pientä remonttia, esimerkiksi seinien maalausta, mutta seinistä löytyneiden piilovirhevakuutukseen kuuluvien ongelmien takia seinät purettiin. Lattialle ja katolle ei kuitenkaan ollut tarkoitus tehdä toimenpiteitä, mutta suunnitelma muuttui vesivahingon takia. Seinien osuus sen sijaan rajautui pois kotivakuutusta koskevasta korvausvaatimuksesta, koska niihin kohdistuvat toimenpiteet oli tarkoitus tehdä jo ennen vesivahinkoa. Lisäksi asiakas viittasi tarkastusraportin kuvaan, josta ilmenee, että askartelutilan viereisen huonetilan katto oli paikallaan vahingon sattuessa.

Yhtiö teki korvausten maksuun liittyen korvauspäätöksen 10.1.2023. Päätöksessä todettiin selvitysten perusteella katsotun, että vahinkoon liittyvät korvaukset ovat olleet riittävät. Tätä perusteltiin sillä, että työsuorituksissa ja materiaaleissa on havaittavissa tasonparannuksia, jotka eivät ole vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvia. Piha-alueen osalta yhtiö maksoi korvauksen asiakkaan vaatimuksen mukaisesti.

Asiakas haki muutosta korvauspäätökseen yhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä toimittaen aiempaan kustannusyhteenvetoon pohjautuvan kustannuseräkohtaisen kirjelmän korvausvaatimuksen perusteista. Lisäksi asiakas toimitti yhtiön pyytämiä selvityksiä rakennusvirhevakuutuksesta korvattavaan vahinkoon liittyen, muun muassa kauppakirjan, kuntotarkastusraportin sekä korjaustapaselvityksiä. Asiakkaan valituksen perusteella yhtiö maksoi lisäkorvauksena kuivaimen ja alipaineistuksen sähkönkulutuksesta 607,61 euroa. Sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä tehdyn päätöksen mukaan yhtiön tekninen asiantuntija oli tehnyt korvattavista kustannuksista kustannuslaskelman, jossa oli huomioitu vaurioituneen tilan katon ja lattian korjaustyöt urakoitsijahinnoilla. Sähkö- ja LVI-työt oli laskelmasta jätetty pois, koska niihin ei kohdistunut suoraa esinevahinkoa. Myöskään seiniä ei laskelmassa ollut huomioitu. Laskelman mukaan korjauskustannusten määräksi muodostui 14 052,20 euroa eli vähemmän kuin korvattaviksi aiemmin hyväksytty määrä 14 878,28 euroa, joten perustetta lisäkorvauksen maksamiselle ei ollut.

Asiakkaan valitus

Asiakas kertoo tonttisulun hajoamisesta aiheutuneen yhteensä 71 037,60 euron kustannukset, pihatyöt mukaan lukien. Kaikista kuluista on toimitettu kuitit vakuutusyhtiölle. Vahingosta myös ilmoitettiin yhtiölle heti sen tapahduttua, ja yhtiön antamia ohjeita korjauksen suhteen on noudatettu. Korvausta kotivakuutuksesta on vaadittu kastuneen lattiarakenteen korjaamisesta, puretun lattiarakenteen sisällä kulkeneiden sähkö- ja putkirakenteiden ennalleen saattamisesta, katon korjauskustannuksista sekä pihan uudelleen rakentamiseen liittyvistä töistä. Seinien korjauskuluja korvausvaatimus ei sisällä, koska seinien osalta remontti piti tehdä jo ennen vahingon sattumista, ja piha-alueen korvausten osalta asia ei enää ole riitainen.

Yhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä annetun ratkaisun perusteella yhtiön alun perin korvauksen ulkopuolelle rajaamat lattian ja katon entisöinti sekä betonilaatan alapuolelle vaihdettu hiekka kuuluvat vakuutuskorvauksen piiriin. Yhtiön maksaman korvauksen määrään tämä ei kuitenkaan vaikuttanut yhtiön muutettua korvauksen laskentaperusteita ja määrittäessä korvauksen todellisten kustannusten sijaan laskentaohjelman perusteella. Asiakas toteaa uuden laskentatavan olevan vaikeaselkoinen eikä se ole käynyt ymmärrettävällä tavalla ilmi vakuutusehdoista tai yhtiön kanssa vahingon aikana käydyistä keskusteluista. Asiakas myös kiinnittää huomiota siihen, ettei yhtiö ole oikaisuvaatimuksen jälkeen tekemässään päätöksessä ottanut kantaa asiakkaan eriteltyyn korvausvaatimukseen. Yhtiö ei myöskään ole huomioinut laskelmassaan kohteen erityispiirteitä liittyen esimerkiksi materiaalien kuljettamiseen. Lattialaatan alapuolisen hiekkatäytön osalta asiakas toteaa, että jos hiekka olisi korvattu hiekalla eikä muutenkin edullisemmalla sepelillä, olisi hiekka pitänyt kuljettaa vaikean kulkureitin takia ämpäreillä.

Asiakas toteaa yhtiön ilmoittaneen, että asiakkaan täytyy toimia työn tilaajana eikä yhtiö osoittanut sopimuskumppania, jota asiakas voisi käyttää. Asiakas kilpailutti työt ja valitsi edullisimmat toimijat, mihin hänellä oli 30 % ikävähennyksen takia myös taloudellinen intressi. Yhteenvetona asiakas toteaa yhtiön hyväksyneen rakennusvahingon osalta vakuutuksesta korvattaviksi kustannuksiksi ensin 14 878,28 euroa sekä myöhemmin sähkönkulutuksesta 868,02 euroa. Riidanalaisten korjauskustannusten määrä on 16 017,50 euroa, josta korvausvaatimus on ikävähennys huomioiden 11 233,25 euroa. Korvausvaatimus muodostuu asiakkaan laskentataulukkoon erittelemistä 34 eri korvauserästä, osan koskiessa remonttityötä, osan tarvikkeita. Tarkempina perusteluina vaatimukselleen asiakas esittää seuraavaa:
1 Puutarhaletku uppopumpulle liittyy toimiin vahingon minimoimiseksi, ja sitä tarvittiin talon alla olevan, pitkin kesää vahingon takia täyttyneen kaivon tyhjentämiseen. Ilman kaivon tyhjentämistä olisi vahinko saattanut koskea koko alakertaa.
2. Vahinkohuoneen remontin aikaiseen siivoukseen liittyvät pölypussit.
3. Sepelipuhalluksesta aiheutunut kustannus. Jos laatan alta poistetun märän hiekan tilalle olisi laitettu hiekkaa, olisi täyttö pitänyt toteuttaa kottikärry- ja ämpärikuljetuksin, koska urakoitsijan kertoman mukaan hiekan puhaltaminen ei hiekan hienojakoisuuden takia olisi onnistunut. Sepelipuhallus tuli edullisemmaksi kuin hiekalla täyttö, ja jos kyseessä katsottaisiin olevan perusparannus, pitäisi kustannuksista korvata korjaushinta vahinkoa edeltäneen tason mukaan, mikä kuitenkin olisi ollut kalliimpi toteutustapa.
4. Huoneen sähkövedot kulkivat vesivahingon takia puretun rautabetonilattiarakenteen sisällä, ja purkutöiden yhteydessä rikkoutuneet sähköjohdot piti vahingon seurauksena uusia. Kyse ei ole tason parannuksesta vaan vakuutusehtojen mukaisesti vahingoittuneen omaisuuden saattamisesta vahinkoa edeltäneeseen kuntoon.
5. Vahinkohuoneen lattia- ja kattopintojen korvaamisesta aiheutuneiden kustannusten osalta kyse ei ole tasonparannuksesta vaan huonetilan saattamisesta vahinkoa edeltäneeseen kuntoon. Yhtiölle toimitetuista tallenteista selviää, että puulattia ja lautakatto olivat paikoillaan vahingon sattuessa, eikä tila siten ollut korvauspäätöksissä todetun mukaisesti betonipinnalla. Väliseinätolppien osalta asiakas toteaa, että niitä käytettiin putket sisäänsä sulkevan keskuskaapin uudelleen rakentamiseen, ei väliseinien rakentamiseen. Korvaus tulee määrittää toteutuneiden kustannusten mukaan, kuten yhtiö alun perin teki, eikä vaihtamalla korvausperusteeksi kustannuslaskentaohjelmalla tehty laskelma.
6. Vahinkotilassa ollut vesikiertoinen patterilämmitys jouduttiin vahingon takia uusimaan. Lämmitysjärjestelmäksi vaihdettiin vesikiertoinen lattialämmitys, minkä osalta asiakas vaatii korvauksena puolet vahinkotilan pinta-alaan perustuvasta osuudesta kyseisistä LVI-töistä ja -tarvikkeista. Korvausvaatimus perustuu siihen, että patterit olisi täytynyt vahingon takia joka tapauksessa uusia.
7. Alipaineistajan hankkiminen. Alakerran korkean suhteellisen kosteuden vuoksi asiakas laittoi tilaan alipaineistajat estääkseen vahinkoa laajenemasta. Myöhemmin alipaineistajaa tarvittiin pölynhallinnassa, mikä oli tarpeen myös sen vuoksi, että talossa asuttiin remontin aikana yhtä viikkoa lukuun ottamatta.
8. Muut kuin sähkö- ja LVI-työt tehneen rakennusurakoitsijan laskujen korvaaminen todellisen laskutuksen mukaan. Korvausvaatimuksesta on vähennetty tasonparannukseksi katsotun lattiakaivoasennuksen osuutena 1 000 euroa.
9. Sokkelikaistaa käytettiin uuden betonilaatan ja seinän välissä estämässä laatan halkeaminen laatan kutistuessa kuivumisen yhteydessä. Sokkelikaista ei ole liittynyt ulkotöihin, kuten yhtiö on esittänyt.
10. Betonilaatan valun jälkeiseen peittämiseen tarvittavat muovit, jotka liittyvät suoraan vahingon korvaamiseen, toisin kuin yhtiö on esittänyt.

Vakuutusyhtiön vastine

Yhtiö viittaa asiassa aiemmin tekemiinsä korvauspäätöksiin. Lisäksi yhtiö toteaa, että vakuutuksesta korvataan vaurioituneelle kohteelle aiheutuneen vahingon korjaaminen siihen tasoon, jossa kohde oli ennen vahingon sattumista. Tasonparannuksia vakuutuksesta ei korvata. Kosteuskartoituksesta laaditussa tarkastusraportissa suositeltuina toimenpiteinä mainittiin pahasti kastuneen lattiabetonin piikkaaminen kuivaan betoniin asti tai vaihtoehtoisesti lattiabetonin koneellinen imu-puhalluskuivaus sekä kastuneiden betoniseinien koneellinen kuivaus. Kohteessa oli meneillään sisäpuolen remontti.

Yhtiön tekemä kustannuslaskelma sisältää vahinkotilan lattian ja katon purkamisen ja jälleenrakentamisen. Kustannuslaskentaohjelman antama korjauskustannus vastaa sitä korjauskustannusta, jonka yhtiö olisi maksanut urakoitsijalle, jos korjaustyöt olisi tehnyt yhtiön valitsema urakoitsija. Yhtiö lisäksi huomauttaa, että vahingon yhteydessä ei ole luotettavasti voitu selvittää, mikä merkitys piilovirhevakuutukseen liittyvillä ja siten vuotovahingosta riippumattomilla vaurioilla on yhtiön korvausvelvollisuuden kannalta.

Vastauksena asiakkaan pääkohdittain eriteltyyn korvausvaatimukseen yhtiö toteaa seuraavaa:
1. Kaivon tyhjennystarpeen ei ole osoitettu johtuvan putkivuodosta ja siten liittyvän vahinkoon.
2. Pölypussihankinnat sisältyvät kustannuslaskelmaan.
3. Kustannuslaskelma sisältää hiekan osuuden, joten maksettu korvaus on riittävä huomioiden myös asiakkaan esiintuoman soravaihtoehdon edullisempi hinta.
4. Kiinteistökaupan yhteydessä tehdyn kuntokartoitusraportin mukaan rakennuksen sähköjärjestelmän tekninen käyttöikä oli lopussa, eikä sähköjohtoihin myöskään kohdistunut vuotovahingon seurauksena suoranaista esinevahinkoa. Uusien sähköjen asentaminen on tasonparannusta, jota vakuutuksesta ei korvata.
5. Lattian ja katon korjaustyöt sisältyvät kustannuslaskelmaan. Alkuperäiseen kattovalaistukseen ei kohdistunut suoranaista esinevahinkoa, joten valaistuksen uusiminen ei ole vakuutuksesta korvattavaa kulua.
6. Kohteen vesikiertoinen patterilämmitysjärjestelmä oli alkuperäinen, ja siihen kohdistuvat ikävähennykset ovat yli 100 %, joten lämmitysjärjestelmän uusimisesta ei jää korvattavaa osuutta. Lattialämmityksen asentamisessa on kyse tasonparannuksesta.
7. Yhtiö on korvannut alipaineistuksesta aiheutuneen sähkönkulutuksen, eikä perustetta lisäkorvauksen maksamiselle ole.
8. Rakennusurakoitsijan laskutuksen osalta yhtiö katsoo vakuutuksesta korvattavan osuuden kustannuksista sisältyvän laskentaohjelmalla tehtyyn kustannuslaskelmaan.
9. Sokkelikaistan lisäämisessä on kyse tasonparannuksesta.
10. Muovihankinnat sisältyvät kustannuslaskelmaan.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on ollut käytössään muun muassa seuraavat selvitykset:
- kohteessa tehdystä kosteuskartoituksesta laadittu tarkastusraportti
- asiakkaan korjauskustannuksista laatima excel-yhteenveto, johon myös vakuutusyhtiö on kommentoinut perusteluita rivikohtaisesti
- kiinteistökauppaan liittyviä asiakirjoja, kuten kauppakirja ja kuntotarkastusraportti

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys vakuutuksesta korvattavien korjauskustannusten määrästä; tarkemmin siitä, mikä merkitys vahingon määrää koskevaa näyttöä arvioitaessa on yhtäältä toteutuneilla kustannuksilla, toisaalta kustannuksista jälkikäteen tehdyllä laskelmalla.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 69 §:n (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huo­mioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.4.2021 alkaen, kohdan 5.1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa.

Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.
[…]

Kohdan 5.1.4 (Putkistovuototurva) mukaan putkistovuototurvasta korvataan vuotovahinko, jonka on aiheuttanut neste, kun se on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan rakennuksen omasta tai sen käyttöä palvelevasta kiinteästä putkistosta tai siihen kytketystä käyttölaitteesta.

Putkistoa tai käyttölaitetta, josta vuoto on alkanut, ei korvata tästä turvasta.

Vakuutusehtojen korvaussääntöjen kohdan 7.1 (Jälleenhankinta-, päivän- ja jäännösarvot) mukaan rakennusvahingossa korvauksen määrän perusteena on omaisuuden jälleenhankinta-arvo, jolla tarkoitetaan uuden samanlaisen tai lähinnä vastaavan omaisuuden hankintakustannusta. Jos omaisuuden arvo iän, käytön, käyttökelpoisuuden alenemisen tai muun vastaavan seikan vuoksi on alentunut yli 50 % jälleenhankinta-arvosta, määritellään korvaus päivänarvon mukaan. Vahingon määrää arvioitaessa otetaan myös huomioon rakennuksen jäännösarvo, jolla tarkoitetaan omaisuuden arvoa välittömästi vakuutustapahtuman jälkeen arvioituna samojen perusteiden mukaan kuin välittömästi ennen vakuutustapahtumaa. Ikävähennysten kohteena olevien rakennuksen koneiden, laitteiden ja putkistojen arvo määritellään kuitenkin palovahinkoja lukuun ottamatta kohdan 7.5 mukaisesti omaisuuden iän perusteella.

Kohdan 7.2 (Jälleenhankinta-arvokorvauksen suorittaminen) mukaan jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus edellyttää, että vahingoittunut omaisuus kahden vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta joko korjataan tai samalle rakennuspaikalle rakennetaan uusi samanlaatuinen ja samaan käyttöön tarkoitettu rakennus. […]

Kohdan 7.5 (Ikävähennykset rakennuksen koneiden, laitteiden ja putkistojen vahingoissa) mukaan rakennuksen koneiden, laitteiden sekä putkistojen jälleenhankinta- ja korjauskustannuksista tehdään seuraavat vuotuiset ikävähennykset toisesta käyttövuodesta alkaen:

Kohdan 7.6 ([vakuutuksen] vuotovähennys putkistovuototurvan vahingoissa) mukaan, kun vahinko korvataan putkistovuototurvasta ja vahingon syynä on vuoto käyttövesiputkistosta tai lämmitysputkistosta, tehdään vuodosta aiheutuneen vahingon määrästä vuotaneen käyttövesiputkiston tai lämmitysputkiston iän perusteella vähennys seuraavasti:

Vuotovähennys lasketaan vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvan vahingon määrästä.

Putkiston ikä on asentamisvuotta seuranneiden täysien kalenterivuosien lukumäärä. Vuotovähennysten lisäksi ei vähennetä vakuutuskirjassa mainittua omavastuuta. Vuotovähennys on kuitenkin vähintään tämän omavastuun suuruinen.

Vuotovähennystä ei tehdä viemäriputkistosta tai käyttölaitteesta (esimerkiksi lämminvesivaraajasta tai vesikalusteesta) aiheutuneessa vuotovahingossa.

Vuotovähennystä ei tehdä vuokra- ja osakehuoneiston osista.

Rakennuksen koneiden, laitteiden ja putkistojen jälleenhankinta- ja korjauskustannuksista ikävähennys tehdään kuitenkin aina kohdan 7.5 mukaisesti.

Vakuutusehtojen korvaussääntöjen kohdan 3 kolmannen kappaleen mukaan vakuutusyhtiöllä on oikeus korvauksen rahana maksamisen asemasta hankkia tilalle vastaava omaisuus tai korjauttaa vahingoittunut omaisuus. Vakuutusyhtiöllä on myös oikeus määrätä rakentaja tai korjaaja, joka uudelleen rakentaa tai korjaa vahingoittuneen omaisuuden, tai määrätä hankintapaikka, josta vastaavanlainen omaisuus hankitaan. Mikäli korvaus kuitenkin suoritetaan rahana, korvauksen enimmäismäärä määräytyy sen mukaan, mitä yhtiö olisi esineestä maksanut sen myyjälle tai korjauskustannuksista korjaajalle. Korvauksen suuruutta määritettäessä otetaan huomioon kaikki ne käteis-, tukku-, erityis- ja muut alennukset, joihin yhtiöllä olisi ollut oikeus omaisuuden hankkiessaan tai korjauttaessaan.

Asian arviointi

Asiakkaan omakotikiinteistöllä sattuneen vuotovahingon korvattavuus on asiassa riidatonta. Vakuutusyhtiön maksamien korvausten jälkeen riitai­seksi asiassa on jäänyt rakennusvahingosta korvattavien kustannusten määrä. Osapuolten keskeinen erimielisyys koskee sitä, voiko yhtiö määrittää korvauksen määrän kustannuslaskentaohjelman perusteella vai tuleeko se arvioida asiakkaalle aiheutuneiden todellisten korjauskustannusten mukaan.

Vakuutuslautakunta toteaa asiakkaan esittäneen seikkaperäisen, myös tositteet sisältävän yhteenvedon ja erittelyn vahingon takia tehdyistä korjaustoimenpiteistä ja niistä aiheutuneista kustannuksista. Asiakas on joiltain osin tarkentanut erittelyään vahinkokäsittelyn aikana, ja myös yhtiö on kommentoinut samaan taulukkoon kohdittain perustelut, miksi se ei ole kyseistä kustannusta korvannut. Samoin yhtiö on alun perin maksanut korvauksen riidattoman osan asiakkaan erittelyn pohjalta hyväksyen vahinkoon kuuluviksi katsomansa toimenpiteet erittelyn mukaisina kustannuserinä.

Asiakas on tuonut esille, että yhtiö on vahinkokäsittelyn yhteydessä kertonut asiakkaan toimivan korjaustöiden tilaajana, mutta se ei ollut osoittanut asiakkaalle sopimuskumppania, joka olisi voinut korjaustyöt tehdä. Yhtiö ei ole asiakkaan esittämää kiistänyt. Lautakunta toteaa selvyyden vuoksi, ettei asiassa ole esitetty väitteitä siitä, että asiakkaan menettely korjaustöiden teettämisessä olisi lisännyt kustannuksia tai vaikeuttanut vahingon määrän arvioimista.

Lautakunta toteaa yleisesti, että omaisuusvakuutuksissa vahingon määrää arvioitaessa lähtökohtana ovat jälleenhankinta- tai korjauskustannukset, joilla tarkoitetaan rakennustyöstä aiheutuneita todellisia kustannuksia. Esillä olevaan tapaukseen sovellettavista vakuutusehdoista tämä ilmenee esimerkiksi korvaussääntöjen kohdista 7.1 ja 7.2. Vahingon määrän arvioiminen kustannuslaskentaohjelmaa käyttäen voi kuitenkin olla useissa tilanteissa perusteltua. Näin on erityisesti silloin, kun korjaustyön hinnasta sovitaan etukäteen urakoitsijan kanssa, tai esimerkiksi silloin, kun asiakkaan kanssa sovitaan kertakorvauksesta. Myös tilanteissa, joissa yhtiölle ei ole ilmoitettu vahingosta ennen korjaustöiden tilaamista tai jos asiakas on toiminut vastoin yhtiön antamia ohjeita, laskentaohjelmien avulla on mahdollista muodostaa perusteltu näkemys korjaustyön hinnasta.

Vahingon määrää koskevan näyttötaakan osalta lautakunta viittaa vakuutussopimuslain 69 §:ään, jonka mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys. Tässä tapauksessa asiakas on esittänyt yhtiölle tarkan selvityksen toteutuneista korjauskustannuksista, ja lautakunta katsookin asiakkaan täyttäneen edellä mainitun lainkohdan hänelle asettamat vaatimukset. Tämä tarkoittaa, että yhtiöllä on näyttötaakka korjauskustannusten määrästä esittämistään väitteistä. Lautakunta huomioi tältä osin myös sen, että yhtiö on ollut vahingosta tietoinen pian vahingon satuttua, joten sillä on ollut mahdollisuus omilla toimillaan vaikuttaa ohjaavasti korjaustöistä syntyvien kustannusten määrään.

Asiaa arvioidessaan lautakunta kiinnittää huomiota siihen, että yhtiö on maksanut korvauksen riidattoman osan asiakkaan toimittaman selvityksen perusteella hyväksyen urakoitsijoiden laskutusperusteet korvattaviksi katsomiensa töiden osalta laskujen mukaisina. Riitaiseksi on siten jäänyt se, miltä osin tehdyt korjaustyöt rajautuvat korvauksen ulkopuolelle. Yhtiön myöhemmin hyväksyttyä katon ja lattian korjaukset korvauksen piiriin se ei ole muutoin kuin tekemäänsä laskelmaan vedoten perustellut kyseisten töiden osalta sitä, miksi korvausta ei makseta urakoitsijan laskujen mukaan eli samoin kuin muiden korvattavien rakennustöiden osalta. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella lautakunnalle jää myös epäselväksi, millä perustein yhtiö on alun perin katsonut rakennusurakoitsijan työtä sisältävien kahden laskun sisältävän tasonparannukseen liittyviä töitä. Näillä perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, että rakennusurakoitsijan laskut kuuluvat vakuutuskorvauksen piiriin asiakkaan korvauserittelyssä esitetyssä laajuudessa.

Asiakkaan korvausvaatimukseen sisältyvien riidanalaisten tarvikehankintojen osalta lautakunta toteaa, että useimmissa kohdissa on kyse rakennusurakassa tavanomaisesti käytettävistä tarvikkeista. Yhtiön vastineessaan esittämän perusteella lautakunta tulkitsee yhtiön näkemyksen perustuvan siihen, että tarvikkeet on huomioitu yhtiön tekemässä kustannuslaskelmassa, jolloin niitä ei korvausta laskettaessa erikseen huomioida todellisten kustannusten mukaan. Lautakunta toteaa myös tältä osin, että yhtiön maksama korvaus ei ole alun perin perustunut kustannuslaskelmaan vaan asiakkaan toimittamaan erittelyyn, ja samoin kuin korjaustyötä koskevan laskutuksen osalta, myös tarvikkeiden osalta vahingon määrä on tässä perusteltua arvioida todellisten kustannusten mukaan.

Huomioiden, että riidanalaisista tarvikehankinnoista huomattava osa on määrältään verrattain pieniä ja laadultaan tavanomaisia (34 vaatimuskohdasta 27 koskee alle 175 euron hankintoja) lautakunta pitää ilmeisenä niiden olevan määrältään kohtuullisia. Yhtiö ei myöskään ole esittänyt kustannuslaskelmansa perusteella tarvikkeista kustannuseräkohtaista tai tarvikehankintojen yhteismäärään pohjautuvaa perustelua siitä, miksi korvausta ei tulisi maksaa asiakkaan vaatimuksen mukaan. Lautakunta myös toteaa esimerkinomaisesti, että lattiamateriaalin osalta yhtiö on merkinnyt asiakkaan kustannuserittelyyn tarvikkeiden rajautuvan korvauksen ulkopuolelle tasonparannuksena, mutta yhtiön kustannuslaskelmassa huonetilan alkuperäisen materiaalin perusteella laskettu kustannus on asiakkaan korvausvaatimusta suurempi. Lautakunta toteaakin, ettei tasonparannuksen kyseessä ollessakaan koko materiaalihankintaa tai työsuoritusta voi rajata korvauksen ulkopuolelle vaan rajaus koskee pelkästään tasonparannuksesta aiheutuvaa lisäkustannusta.

Alipaineistajan hankinnan osalta lautakunta toteaa, että korjaustöissä käytettävien laitteiden korvaaminen osana korjauskustannusta ei yleensä ole perusteltua. Tässä tapauksessa alipaineistuksen tarpeellisuus on lautakunnan käsityksen mukaan riidatonta jo silläkin perusteella, että yhtiö on korvannut alipaineistuksesta aiheutuneen sähkönkulutuksen. Asiakkaan korvausvaatimuksen määrän ollessa 139 euroa lautakunta pitää ilmeisenä, ettei alipaineistuksen toteuttaminen asiakkaan itsensä hankkimalla laitteella ole lisännyt kustannuksia verrattuna siihen, että tarvittava laite olisi korjaustöiden ajaksi vuokrattu.

Yhteenvetona lautakunta toteaa pitävänsä asiakkaan korvausvaatimusta tarvikehankintojen osalta määrältään perusteltuna. Tätä tukee myös se, että asiakkaan kustannuserittelyn perusteella yhtiön aiemmin korvaamien ja nyt riidanalaisten tarvikehankintojen yhteismäärä on pienempi kuin materiaalien osuus yhtiön tekemässä kustannuslaskelmassa. Uppopumpun puutarhaletkun osalta lautakunta kuitenkin katsoo, että asiassa on jäänyt osoittamatta kaivon tyhjennystarpeen aiheutuneen putkivuodosta. Led-valaistuksen osalta asiassa puolestaan on jäänyt osoittamatta, millainen kattovalaistus vahinkotilassa oli ja että se olisi vaurioitunut vahingon yhteydessä. Lautakunta toteaa, ettei viereisestä huonetilasta otetun kuvan perusteella ole tehtävissä johtopäätöksiä näistä seikoista. Edellä mainittujen korvauksen ulkopuolelle rajautuvien hankintojen yhteismäärä on 275,95 euroa.

Asiakkaan LVI-töistä ja -tarvikkeista esittämän vaatimuksen yhtiö on kiistänyt rakennuksen koneiden, laitteiden ja putkistojen korjauskustannuksiin myös vuotovahingoissa sovellettavien ikävähennysten perusteella. Lautakunta toteaa, että vuotovahinkojen ikävähennystä koskevan ehtokohdan 7.6 mukaan rakennuksen koneiden, laitteiden ja putkistojen jälleenhankinta- ja korjauskustannuksista tehdään aina ehtokohdan 7.5 mukaiset, kyseisten esineiden ikään perustuvat ikävähennykset. Lattialämmityksen korjauskustannusten osalta kyse on ehtokohdan tarkoittamista kustannuksis­ta, joista ei vaurioituneen omaisuuden iän perusteella jää korvausta maksettavaksi. Näin ollen lautakunta katsoo yhtiön päätöksen olevan tältä osin vakuutusehtojen mukainen. Korvauksen ulkopuolelle näillä perusteilla rajautuvien kustannusten määrä on 597,02 euroa.

Sähkötöiden rajaamista korvauksen ulkopuolelle yhtiö on perustellut kuntotarkastusraportin maininnalla, että sähköjohtojen tekninen käyttöikä oli lopussa sekä lisäksi sillä, ettei sähköjärjestelmään kohdistunut putkivuodon seurauksena suoranaista esinevahinkoa. Asiakkaan kertoman mukaan sähköjohdot kulkivat lattian betonivalussa siten, että ne rikkoutuivat purkutöiden yhteydessä. Lautakunnan käsityksen mukaan yhtiö ei ole tätä kiistänyt, ja lautakunta pitää sinänsä uskottavana, että lattiarakenteessa olevat sähköjohdot joudutaan lattian purkutöiden seurauksena uusimaan. Kyse on tällöin suoranaisesta, vakuutuskorvauksen piiriin kuuluvasta esinevahingosta, ja sama koskee kattovalaistukseen liittyvää sähkötyön osuutta.

Sähkötöistä korvattavaksi tulevan määrän osalta lautakunta toteaa, ettei vuotovahinkojen ikävähennystä koskevaan ehtokohtaan sisälly sähköjohtojen osalta vastaavaa ikävähennysehtoa kuin edellä LVI-laitteiden osalta on todettu. Lautakunta katsoo, että sähkötyöt sisältyvät ehtokohdan 7.6 tarkoittamaan vuodosta aiheutuneen vahingon määrään, joten sähkötyöt tulevat korvattavaksi kyseisen ehtokohdan mukaiset ikävähennykset huomioiden. Asiakas on korvausvaatimuksenaan sähkötöiden osalta esittänyt 20 prosenttia koko remontin yhteydessä tehtyjä sähkötöitä koskevasta laskusta 12 077,20 euroa eli 2 415,44 euroa. Yhtiö ei ole kiistänyt kyseisen määrän liittyvän vahinkohuoneen sähkötöihin. Edellä todetuin perustein Vakuutuslautakunta katsoo asiakkaan vaatiman osuuden sähkötöistä kuuluvan vakuutuskorvauksen piiriin vuotovahingon ikävähennys huomioiden.

Yhteenvetona lautakunta toteaa asiakkaan korvausvaatimuksen olevan 15 928,85 euroa, missä summassa on huomioitu asiakkaan erittelyyn sisältynyt laskuvirhe. Edellä todetuin perustein korvauksen ulkopuolelle rajautuu vaadituista kustannuksista 275,95 ja 597,02 euroa eli yhteensä 872,97 euroa. Yhtiön aiemmin korvaamien kustannusten lisäksi vakuutuksesta korvattaviin kustannuksiin kuuluu siten 15 055,88 euroa, josta 30 % ikävähennysosuuden jälkeen jää maksettavaksi 10 539,12 euroa. Lisäksi Vakuutuslautakunta toteaa asiakkaan esittäneen vahinkokäsittelyn yhteydessä korvausvaatimuksen rakennusvahinkoon liittyvistä omista töistä; rakennustöiden osalta 20 tuntia ja siivoustöiden osalta 12 tuntia. Lautakunnan käyttöön toimitetuista asiakirjoista ei ilmene, että yhtiö olisi tältä osin tehnyt korvauspäätöksen. Lautakunta suosittaakin yhtiötä käsittelemään asian myös asiakkaan omien töiden osalta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan asiakkaalle lisäkorvauksena 10 539,12 euroa laillisine viivästyskorkoinen sekä käsittelemään asian asiakkaan omien töiden osalta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Korpelainen

Jäsenet:
Rahijärvi
Rantala
Vaitomaa
Vyyryläinen