Tapahtumatiedot

Vahingonkärsinyt A:n BMW M550d merkkinen ja vuonna 2013 käyttöönotettu ajoneuvo oli määräaikaiskatsastuksessa 5.7.2022, kun pakokaasutestin yhteydessä auton koneesta alkoi kuulua kovaa kolinaa eikä katsastusmies tämän jälkeen uskaltanut jatkaa katsastusta. Auton katsastukseen vienyt henkilö ajoi auton pois katsastusliikkeestä. Myöhemmin auto jouduttiin hinaamaan korjaamolle, jossa ilmeni, että auton moottori oli vaurioitunut.

Korvauksia A:n moottorin vaurioista haettiin katsastusliike X Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen, jossa se toteaa, että katsastusliikkeen vastuun edellytyksenä on se, että liike ei ole toiminut huolellisesti tehdessään katsastusta. Yhtiö toteaa, että käytettävissä olevan selvityksen mukaan A:n auton savutusmittaus on tehty liikenteen turvallisuusvirasto Trafin ohjeiden mukaisesti. Tapauksessa on ollut selvää, että A:n auton kierrosluvun rajoitin ei ole toiminut tavanomaisesti ja ajoneuvon kierrosluku on noussut tavanomaista korkeammalle. Lisäksi yhtiö toteaa, että käsillä olevassa tapauksessa jää myös epäselväksi, mistä nimenomaisesta syystä ajoneuvon moottori on vaurioitunut, mutta yhtiön näkemyksen mukaan tapauksessa on luotettavasti selvitetty, ettei vaurioituminen ole seurausta katsastusmiehen virheestä.

Päätöksen mukaan katsastusmies on olettanut öljyn määrän olleen riittävä ennen ryntäytystä, kun ajotietokone ei antanut asiasta ilmoitusta. Lisäksi hän on olettanut moottorin olevan riittävän lämmin, koska kyseessä oli lämmin heinäkuinen päivä ja auto myös tuntui lämpimältä. Auton kierrosluvut nousivat ryntäytyksessä poikkeuksellisen korkealle, noin 5000rpm, kun BMW:n dieselmoottoreissa on vakiona kierrosluvun rajoitin 3900rpm:n kohdalla. Katsastusmiehen näkemyksen mukaan kierrosrajoitin oli joko poistettu tai sitten se ei toiminut. Katsastus lopetettiin ja asiakas päätti ajaa auton pois katsastuspaikalta.

Yhtiön näkemyksen mukaan edellinen selvitys osoittaa sen, ettei katsastusliikkeen toiminnassa ole voitu todeta sellaista huolimattomuutta, jonka perusteella se olisi vastuussa A:n ajoneuvolle aiheutuneista vaurioista. Niin ikään yhtiö katsoo, että X Oy on osoittanut toimineensa katsastuksen yhteydessä huolellisesti eikä vahinkoa voida tälläkään perusteella korvata sen toiminnan vastuuvakuutuksen perusteella.

Asiakkaan valitus

A oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksessaan ja sen lisäkirjelmissä A toistaa vaatimuksensa auton vaurioiden korvaamisesta X Oy:n vastuuvakuutuksesta. A toteaa, että vastoin vakuutusyhtiön esittämää, ei katsastusmies tarkistanut moottorin eikä öljyn lämpötilaa ennen ryntäytyksen aloittamista. Katsastusmies on itse selvityksessään todennut olettaneensa öljyn olevan lämmintä. Öljyn lämpötilaa ei siis mitattu mittarilla eikä sitä myöskään katsonut sitä auton mittaristosta. A:n mukaan testi voidaan suorittaa vasta öljyn ollessa minimissään 80 asteen lämpöistä. Kymmenen asteen ulkolämpötilassa pitää autolla ajaa noin 20 kilometriä ennen kuin tämä edellytys täyttyy. Vaikka katsastuspäivänä oli noin 20 astetta lämmintä, oli autolla ajettu vain kilometri ennen katsastusta. A:n mukaan on näin ollen ilmeistä, ettei öljy ollut riittävän lämmintä ennen ryntäytyksen suorittamista. A toteaa myös, ettei auton kierrosrajoitinta ole millään tavalla muokattu eikä sen mahdollista toimimattomuutta olisi normaaliajossa voinut edes huomata, koska kyseessä on automaattivaihteinen auto. Autoon oli myös vaihdettu öljyt siten, että vaihdon jälkeen oli sillä ajettu noin 1000 kilometriä. Autoa oli A:n kertoman mukaan muutenkin huollettu asianmukaisesti.

Valituksen mukaan moottori on tutkittu merkkihuollossa vaurioitumisen jälkeen. Tällöin on todettu, että moottorin runkolaakerit sekä kampiakseli ovat rikkoutuneet ja runkolinja kieroutunut. Öljypohja oli täynnä kuparisilppua ja moottori oli vaihdettava. Myös huoltoliikkeen edustajan näkemyksen mukaan vauriot ovat seurausta siitä, että moottoria on ryntäytetty liian kylmillä öljyillä.

A viittaa vielä videotallenteeseen hänen poikansa auton katsastuksesta, josta käy ilmi, ettei katsastusmies tällöinkään tarkastanut öljyn lämpötilaa ennen ryntäyttämistä. Selvyyden vuoksi A toteaa myös, että hänen poikansa auto on Audi, joka muilta on muilta ominaisuuksiltaan hyvin erilainen nyt vaurioituneen BMW:n kanssa. Näin ollen sillä seikalla, ettei Audin moottori vaurioitunut, kun ryntäytys tehtiin kylmänä, ei ole osoitus siitä, että BMW:ssä olisi ollut jotain muuta vikaa. Etenkin, kun kyseessä on dieselauto, on kiinnitettävä erityistä huomiota öljyn oikeaan lämpötilaan

Lisäksi A kiistää yhtiön esittämän siitä, että autossa olisi minkäänlaisia tyyppivikoja, jotka olisivat omiaan aiheuttamaan moottorin rikkoutumista.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot sekä viittaa asiassa antamiinsa korvauspäätöksiin.

Vakuutusyhtiö viittaa edelleen X Oy:n edustajan ja katsastusmiehen antamiin selvityksiin, joissa on todettu, että katsastus on suoritettu Trafin ohjeiden mukaisesti ja että öljyn lämpötila on mitattu siten kuin ohjeissa edellytetään. Yhtiö toteaa myös, että sen vahinkotarkastajan mukaan kyseisen automerkin urheilullinen dieselmoottori on suunniteltu tuottamaan huipputehonsa 381 hevosvoimaa kierrosluvuilla 4000–4400 rpm, jolloin reilussa kiihdytyksessä auton kierrosluvut nousevat aina yli 4000 rpm. Kyseisellä autolla on myös selvityksen mukaan pitkä historia Saksassa, joten on myös oletettavaa, että autolla on ajettu moottoritiellä suurilla nopeuksilla, jolloin moottorin kuormitukset ovat olleet suuria. Tarkastajan mukaan myöskään katsastuksessa moottoria ryntäytyksessä ei moottoriin kohdistu kuin murto-osa siitä kuormituksesta, mitä auto kokee esimerkiksi kiihdytettäessä isommalla kaasutuksella. Kun moottoria kierrätetään ilman kuormaa paikallaan, ei siihen kohdistu sellaista voimaa, joka voisi rikkoa kunnossa olevan moottorin. Tarkastajan näkemyksen mukaan myös katsastuspäivän lämpötilassa moottoriöljyn viskositeetti ja voitelukyky ovat niin hyvällä tasolla, että moottorin voi ryntäyttää täyskierroksille sen siitä hajoamatta. Näin ollen tarkastaja toteaa, ettei voiteluöljyn lämpötilalla ole ollut minkäänlaista syy-yhteyttä moottorin hajoamiselle.

Vastineessaan yhtiö toteaa myös, että katsastusmiehen mainitsema moottorin kolkuttava ääni on johtunut suurella todennäköisyydellä moottorin kiertokankien liukulaakereiden kuluneisuudesta, mikä on vahinkotarkastajan mukaan kyseisen moottorimallin yleisesti tiedossa oleva ongelma. Useissa tämän mallin moottoreissa on jouduttu vaihtamaan laakereita jo ennen 200tkm ajomäärää. Kyseisessä automallissa suurella viritysasteella kyseiset liukulaakerit ovat suurien kuormitusten alaisena moottorin elinkaaren aikana, eivätkä ne kulu väljäksi hetkessä. Yhtiö toteaa myös, että moottorin ohjauslaite rajoittaa nykyaikaisissa dieselmoottoreissa ryntäytyskierrokset maksimissaan 4000 kierrokseen, joka ei ole edes näiden moottoreiden maksimikierrosluku.

Vastineen mukaan on selvää, ettei auton ehjä ja kunnossa oleva moottori vaurioidu Trafin ohjeen mukaisesti suoritetusta savutusmittauksesta. Lisäksi yhtiö toteaa, ettei A:n pojan ajoneuvon katsastuksesta otettu video osoita muuta kuin sen, että silloin katsastetun Audin moottori ei vaurioitunut savutusmittauksen yhteydessä. Samoin A:n esittämä selvitys siitä, miten dieselmoottorin rasittamista tulisi välttää kylmissä olosuhteissa ei ole vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan nyt käsillä olevan tapauksen arvioinnin kannalta olennainen.

Yhteenvetona vakuutusyhtiö toteaa, että käytettävissä olevien tietojen perusteella katsastusmies on savumittauksen yhteydessä kierrättänyt moottoria normaalin testimenettelyn mukaisesti ja heti kun auton moottorista alkoi kuulua kolkuttava ääni, toiminta keskeytettiin. Näin ollen vakuutusyhtiö katsoo, että X Oy on kyennyt osoittamaan, että katsastusmies ei ole toiminnallaan voinut aiheuttaa moottorin vaurioitumista, vaan moottorin on täytynyt olla viallinen jo katsastukseen tultaessa. Näkemyksensä tueksi vakuutusyhtiö viittaa FINEn ratkaisusuosituksiin FINE-008683 (2018) ja VKL 554/15.

Vakuutetun kuuleminen

Vakuutettuna olleella X Oy:llä ei ollut lisättävää asiaan.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko katsastusliike vastuussa A:n auton moottorin vaurioitumisesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kuluttajansuojalain eräitä kuluttajapalveluksia koskevan 8 luvun 1 §:n 1 momentin (1258/2001) mukaan tämän luvun säännökset koskevat vastikkeellisia palveluksia, joita elinkeinonharjoittaja (toimeksisaaja) suorittaa kuluttajalle (tilaaja) ja joiden sisältönä on irtaimeen esineeseen, rakennukseen, muuhun rakennelmaan tai kiinteään omaisuuteen kohdistuva työ tai muu suoritus.

Kuluttajansuojalain 8 luvun, 2 §:n mukaan sopimusehto, joka poikkeaa tämän luvun säännöksistä tilaajan vahingoksi, on mitätön, jollei jäljempänä toisin säädetä.

Kuluttajansuojalain 8 luvun yleistä virhesäännöstä koskevan 12 §:n 1 momentin mukaan palveluksen on sisällöltään, suoritustavaltaan ja tulokseltaan vastattava sitä, mitä voidaan katsoa sovitun.

Saman pykälän 2 momentin mukaan palvelus on suoritettava ammattitaitoisesti ja huolellisesti sekä ottaen huomioon tilaajan edut. Palveluksen tulee kestävyydeltään ja muuten vastata sitä, mitä kuluttajalla yleensä on sellaisen palveluksen yhteydessä aihetta olettaa. Palveluksen tulee myös vastata laissa, asetuksessa tai viranomaisen päätöksessä asetettuja vaatimuksia.

Saman pykälän 4 momentin mukaan, jos palvelus poikkeaa siitä, mitä 1–3 momentissa säädetään, siinä on virhe. Todistustaakka siitä, että palvelus on suoritettu ammattitaitoisesti ja huolellisesti, on toimeksisaajalla.

Kuluttajansuojalain 8 luvun 20 §:n mukaan tilaajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii palveluksessa olevan virheen vuoksi. Korvausvelvollisuus käsittää virheestä tilaajalle aiheutuneen henkilö- ja esinevahingon sikäli kuin 21 §:stä ei johdu muuta. Edellä 10 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitetun välillisen vahingon toimeksisaaja on kuitenkin velvollinen korvaamaan vain, jos virhe tai vahinko johtuu huolimattomuudesta hänen puolellaan.

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdassa 3.4 (Insuring Clause) todetaan seuraavaa:

The Insurer shall indemnify the Insured for Bodily Injury and Property Damage when the following apply simultaneously:
- the liability is based on Business Activities Insured or Products Insured;
- the Insured is legally liable for damages; and
- The Loss Event has occurred during the Period of Insurance

The Insurer shall also indemnify the Insurer for costs of settlement and court proceedings which arise out of indemnifiable Bodily Injury and Property Damage.

The Insurer shall have the right and duty to defend the Insured against any claim in relation to the Loss event that falls under the scope of the Insurance and exceed the deductible.

Asian arviointi

Kuluttajansuojalain eräitä kuluttajapalvelussopimuksia koskevassa 8 luvussa säädetään vastikkeellisista palveluksista, joita elinkeinonharjoittaja suorittaa kuluttajan eduksi ja jotka koskevat mm. irtaimia esineitä ja rakennuksia. Palvelus on suoritettava sovitun mukaisesti, ammattitaitoisesti ja huolellisesti ja tilaajan edut huomioiden. Jos nämä edellytykset eivät täyty, palvelussa on virhe. Kun arvioidaan korvausvelvollisuutta toiminnan vastuuvakuutuksen perusteella, niin lähtökohdaksi otetaan osapuolten kesken sovittu toimeksianto sekä se, onko toimeksianto suoritettu asiaan kuuluvalla huolellisuudella. Todistustaakka siitä, että palvelus on suoritettu ammattitaitoisesti ja huolellisesti, on toimeksisaajalla. Asiassa katsastusliikkeen vastuun edellytyksenä on siten se, että se ei ole toiminut huolellisesti autoa katsastaessaan ja että katsastusliike on kyennyt näyttämään toimineensa asianmukaisesti.

Käsillä olevassa tapauksessa A:n auton moottori on vaurioitunut määräaikaiskatsastuksen yhteydessä, kun auton moottorin savutusmittauksen yhteydessä auton moottorista oli alkanut kuulua kolisevaa ääntä. Mittaus oli keskeytetty välittömästi äänen ilmaantuessa ja auton katsastukseen vienyt henkilö oli ajanut auton takaisin kotiin.

A:n laatiman vahinkoilmoituksen mukaan syy konerikkoon on ollut se, etteivät auton öljyt ole ehtineet lämmetä kunnolla ennen ryntäyttämällä tehdyn mittauksen aloittamista. Korjaamon työmääräyksen mukaan auton öljypohja oli täynnä kuparisilppua ja paloja. Myös toisen sylinterin alkava välys ja kolmannen sylinterin laakereiden todettiin olevan vialliset. Määräyksessä esitetään epäilys siitä, että kampiakseli on vaihtokunnossa ja runkolinja kieroutunut. Loppupäätelmänä on, että moottori on vaihdettava. Korjaamon työmääräyksestä ei lautakunnan näkemyksen mukaan suoranaisesti selviä, mitä korjaamo pitää vaurion syynä. A on saanut tarjouksen vastaavasta moottorista ja sen hinnaksi on annettu 11.470 euroa plus rahti.

Katsastuskonttorin laatiman ensimmäisen vahinkoilmoituksen mukaan auton ajotietokone ei antanut ilmoitusta puutteellisesta öljyn määrästä, joten katsastusmies oletti öljyä olevan riittävästi. Ottaen huomioon ilman lämpötilan (+23 astetta), sen, että autolla oli ajettu katsastukseen sekä sen että auto tuntui lämpimältä, katsastusmies oletti myös moottorin olevan riittävän lämmin. Vahinkoilmoituksessa katsastusmies esittää myös, että auton moottori otti mittauksessa epätavallisen korkeat kierrokset (yli 5.000 rpm), joten hän epäilee, että autosta oli poistettu kierrosluvun rajoitin. X Oy:n vakuutusyhtiön pyynnöstä antaman lisäselvityksen mukaan katsastusmies on noudattanut kaikilta osin Traficomin ohjetta ja erityisesti sen savutusmittausta koskevaa kohtaa 3.4.2.1. Lisäksi X Oy vielä selventää, että autolle suoritetaan savustusmittauksessa kierrosluvun asetus, jonka aikana auto hajosi. Katsastusmiehen näkemyksen mukaan vaurion syntymisen suurin syy on ollut kierrosluvun rajoittimen toimimattomuus, mutta moottorissa on voinut olla myös vikoja ennen savutusmittausta.

Lautakunta toteaa, että katsastusliikkeen vastuun edellytyksenä on, ettei se ole toiminut huolellisesti tehdessään ajoneuvon savutusmitattausta. Asianmukaisena toimintana voidaan pitää katsastuksen suorittamista liikenteen turvallisuusvirasto Trafin ohjeiden mukaan.

Trafin ohjeen kohdan 3.4.2.1 (Savutusmittaus) mukaan savustusmittauksessa tulee tarkistaa, että:
a) moottorissa on riittävästi öljyä ja jäähdytysnestettä;
b) moottorin huollot ja hihnojenvaihdot on suoritettu asianmukaisesti;
c) moottorin ääni on normaali eikä auton pakokaasut ole silmämääräisesti arvioiden poikkeavat väriltään tai määrältään;
d) kaikki moottorin komponentit, kuten takaisinkierrätysjärjestelmä ja ilmanpuhdistin ovat silmämääräisesti paikallaan ja ehjät;
e) moottorin vähimmäis- ja enimmäispyörimisnopeus ovat valmistajan ilmoittamissa rajoissa, tarkastaminen tulee tehdä savutuksen mittalaitteen kierroslukuanturi kytkettynä;
f) mittaukseen liittyviä valmistajan ohjeita on noudatettu

Tarkastettavan auton moottorin on oltava normaalissa käyntilämpötilassa. Tämä todetaan joko

a) mittaamalla voiteluöljyn lämpötila, jonka on oltava vähintään 80°C tai, jos se on tätä alhaisempi, moottorin normaalia käyntilämpötilaa vastaava öljyn lämpötila; tai
b) tarkastamalla moottorin jäähdytysnesteen lämpötila auton kojetaulun omasta lämpömittarista; tai
c) mittaamalla moottorin lohkon lämpötila esim. infrapunasäteilyn perusteella.

Lautakunta toteaa, että tapauksessa on sinänsä todennäköistä, että korjaamon työkirjassa mainittu sylinterilaakerin rikkoutuminen on tapahtunut määräaikaiskatsastusta suoritettaessa. Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa kuitenkin, että tämä ei yksinään merkitse sitä, että rikkoutuminen olisi ollut seurausta katsastusmiehen huolimattomuudesta tai muusta laiminlyönnistä. Nyt käsillä olevassa tapauksessa katsastusmiehen oman ensimmäisen selvityksen mukaan ennen katsastusta on kuitenkin ainoastaan olettamuksen perusteella päädytty siihen käsitykseen, että öljyä on ollut riittävästi ja että se on ollut oikean lämpöistä. Ensimmäisessä vahinkoilmoituksessa katsastusmies itse ei siten mainitse mitään muita toimia öljyn lämpötilan varmistamiseksi, kuten esimerkiksi sitä, että lämpötila olisi katsottu mittarista. Vasta myöhemmin, vakuutusyhtiön sitä nimenomaisesti tiedusteltua, on katsastusmiehen puolesta todettu, että moottorin lämpötila on tarkastettu Trafin ohjeen mukaisesti. Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa myös, että Trafin ohje edellyttää lisäksi, että ennen savutusmittausta katsastuksen suorittaja varmistuu myös siitä, että auton moottorin enimmäispyörimisnopeus on valmistajan ilmoittamissa rajoissa. Näin ollen ennen ryntäytystä on siis varmistuttava, ettei moottorin kierrosluku pääse nousemaan liian korkeaksi.

Vakuutuslautakunta toteaa, että tapauksessa, jossa on annettu eri sisältöisiä selvityksiä tapahtumien kulusta, on yleisen elämänkokemuksen perusteella luotettavimpana pidetty sellaista selvitystä, joka on annettu asianosaisten itsensä toimesta ja mahdollisimman pian vahinkotapahtuman jälkeen. Näin ollen lautakunta katsoo, että asiaa arvioitaessa on annettava eniten painoarvoa katsastuksen suorittaman henkilön ensivaiheessa antamalle selvitykselle.

Edellä selvittämillään perusteilla ja käytettävän asiakirjaselvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo asiassa jääneen osoittamatta, että ennen savutusmittauksen tekemistä katsastusmies olisi riittävällä huolellisuudella varmistunut siitä, että ajoneuvon moottori on ollut normaalissa käyntilämpötilassa tai että katsastusmies olisi noudattanut Trafin ohjetta ennen savutusmittauksen aloittamista.

Asiassa on kuitenkin vakuutusyhtiön puolesta toissijaisesti esitetty, että A:n auton vaurioitumiseen on todennäköisesti vaikuttanut se, että auton katsastukseen tuonut henkilö on katsastusmiehen ohjeistuksesta huolimatta päättänyt ajaa auton pois liikkeen pihalta, vaikka hänelle oli suositeltu auton hinauttamista korjaamolle. Vakuutuslautakunta toteaa, että katsastusliikkeen syyksi ei voida lukea sellaista vahinkoa tai vahingon laajentumista, joka on myöhemmin aiheutunut vahinkoa kärsineen omien toimien seurauksena. Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan ajoneuvolla ajaminen tilanteessa, jossa moottorin laakerit ovat syystä tai toisesta vaurioituneet, on omiaan vaurioittamaan moottoria ja etenkin kampiakselia laajemmin kuin, miten se olisi vaurioitunut, mikäli autolla ei olisi enää ajettu.

Tämän vuoksi lautakunta katsoo, että katsastusliike on vastuussa asiakkaan ajoneuvon moottorille aiheutuneesta vahingosta siltä osin kuin sen on katsottava aiheutuneen puutteesta katsastuksen suorittamisessa. Tältä osin Vakuutuslautakunta palauttaa asian vakuutusyhtiön arvioitavaksi.

Lopputulos

Edellä toteamillaan perusteilla Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä suorittamaan A:lle korvausta A:n auton moottorille katsastuksen yhteydessä aiheutuneista vaurioista. Vakuutuslautakunta jättää asianmukaisen korvauksen määrän osapuolten kesken selvitettäväksi.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Hanén
Jäsenet
Haapasaari
Karhu
Korpiola
Koskinen