Tapahtumatiedot

Asunto-osakeyhtiön kellarin väestönsuojaan ja sen viereisiin tiloihin tulvi vettä lattiakaivoista rankkasateella heinäkuussa 2022. Lattiakaivoista lähtevät viemärit oli johdettu sadevesien kanssa samaan pumppukaivoon rakennuksen pihamaalla. Ukkonen oli laukaissut pumppukaivon pumpun releen, eikä pumppu ollut toiminut. Lattiakaivosta tulvineesta vedestä aiheutui kosteusvahinkoja kellarin lattia- ja seinärakenteille.

Vakuutusyhtiö käsitteli asian taloyhtiön kiinteistövakuutuksesta ja teki asiassa 31.8.2022 kielteisen korvauspäätöksen vedoten siihen, että pihaalueella oleva pumppukaivo ja sen pumppu ovat maaperän kuivanapitojärjestelmää. Maaperän kuivanapitojärjestelmän toimimattomuudesta ja itse kuivanapitojärjestelmälle aiheutuneet vahingot oli rajattu pois vakuutuksen korvauspiiristä. Viestissään 25.10.2022 yhtiö lisäksi totesi, että kielteinen päätös oli annettu sillä perusteella, että piha-alueella oleva pumppu pumppaa rakennuksen ulkopuolista vettä eli se on osa maaperän kuivanapitojärjestelmää. Samoin yhtiö totesi, että vakuutusehtojen edellyttämä korvattavien rankkasadevahinkojen sademäärä ei ylittynyt.

Taloyhtiö katsoi, ettei rajoitusehto maaperän kuivanapitojärjestelmästä sovellu, koska pumppukaivo on ollut osa sadevesijärjestelmää. Vuoto- ja LVI-turvan sadevesijärjestelmää koskevassa rajoitusehdossa ei ole rajoitusta, joka koskisi pumpun toimimattomuutta. Lisäksi taloyhtiö katsoi Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen FINE-049069 viitaten, ettei vakuutusyhtiö voi vedota vuotovahinkoja koskevaan rajoitusehtoon haettaessa korvausta muun vahinkotapahtuman turvasta.

Vakuutusyhtiö ilmoitti, että muun vahinkotapahtuman turvassa on selvästi todettu, että korvattavia vahinkoja ovat muut äkilliset ja ennalta arvaamattomat suoranaiset omaisuusvahingot, joita ei muualla ehtojen viidennessä luvussa ole rajoitettu korvattavuuden ulkopuolelle. Kaikki viidennen luvun rajoitukset koskevat siis myös muun vahinkotapahtuman turvaa.

Taloyhtiö toi esiin, että tässä tilanteessa kaivo oli osa sadevesijärjestämää, jolloin sitä ei voi samalla tulkita maaperän kuivanapitojärjestelmään kuuluvaksi. Sadevesijärjestelmän rajoitusehdossa ei mainita pumpun toimimattomuutta.

Vakuutusyhtiö totesi, että vuoto- ja LVI-turvan ja luonnonilmiöturvan vakuutusehdoissa on todettu, että sadevesijärjestelmällä tarkoitetaan kouruja ja syöksyjä sekä sisäpuolisen vedenpoiston kattokaivoja ja piha-alueen sadevesikaivoja. Lista on tyhjentävä, eikä siinä ole mainittu pumppukaivoa. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan sadevesikaivo on ritiläkannella varustettu kaivo, joka kerää pihan sade- ja pintavedet ja johtaa ne sadevesiviemäriin. Pumppukaivoon oli johdettu maan alla putkia pitkin sekä sadevedet että väestönsuojan lattiakaivojen viemärivedet. Pumppukaivon oli tarkoitus johtaa nämä vedet edelleen eteenpäin. Pumppukaivo ei siten ollut sadevesikaivo.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Taloyhtiö pyytää FINEä tutkimaan, onko vakuutusyhtiö osoittanut rajoitusehdon soveltuvuuden korvauksen epäämiseksi vai tulisiko vahinko korvata. Taloyhtiön selvityksen mukaan kyseiseen pumppukaivoon oli johdettu katolta tulevat sadevedet, takapihalla olevien kolmen pihakaivon vedet ja talon salaojat. Taloyhtiö katsoo, että pumppukaivo ei ole yksinomaan salaojitus tai muuta maaperän kuivanapitojärjestelmää, joten vakuutusehtojen rajoitusehto salaojitus- tai muun maaperän kuivanapitojärjestelmän rikkoutumisesta tai toimimattomuudesta ei sovellu tapaukseen.

Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan kyseessä on maaperän kuivanapitojärjestelmä, koska kaivon ja pumpun pääasiallinen tarkoitus on johtaa hulevedet poispäin rakennuksesta. Pumppu pumppaa vettä eteenpäin ja pitää rakennuksen ympäristön kuivana. Sade- ja hulevesipumppuja on pidetty vakiintuneen korvauskäytännön mukaan maaperän kuivanapitojärjestelmään kuuluvina.

Vakuutusyhtiö toistaa näkemyksensä siitä, että sadevesikaivosta on kyse silloin, kun hulevedet pääsevät valumaan suoraan kaivon kannessa olevan ritilän läpi tai vesi johdetaan suoraan kouruja ja syöksyjä pitkin kaivoon. Sadevesikaivot sijaitsevat tavallisesti rakennuksen välittömässä läheisyydessä tai esimerkiksi asfaltilla, jotta vesi pääsee valumaan kaivoon hyvin. Kartoitusraportin perusteella tässä tapauksessa pumppukaivon kansi on umpinainen ja sijaitsee nurmialueella, mikä viittaa siihen, että kyseessä ei ole vakuutusehdoissa tarkoitettu piha-alueen sadevesikaivo. Näin ollen pumpun ja pumppukaivon voidaan katsoa olevan maaperän kuivanapitojärjestelmää, eikä vahinko sen vuoksi ole korvattava.

Sopimusehdot

Kiinteistövakuutuksen 1.1.2022 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 5.3 (Rakennusta palvelevan LVI-tekniikan rikkoutuminen ja siitä aiheutuva vuoto) mukaan korvattavia vahinkoja ovat:

• vuoto- ja LVI-turvalla vakuutetun rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- ja ilmastointitekniikan rikkoutuminen
• vuotovahinko, jonka syynä on rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- tai ilmastointitekniikan rikkoutuminen tai viemärin tukkeutuminen. Vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVI-putkistosta tai -laitteesta. Tukkeutumisvahingolla tarkoitetaan vahinkoa, jossa vesi ei tukoksen takia pääse vapaasti virtaamaan viemärissä eteenpäin, patoutuu ja tulvii huonetilaan kaivosta, altaasta tai poistoputken liitoksesta. Viemärin tukkeutumisesta ei ole kyse silloin, kun vesi ei pääse lainkaan viemäriin.
• ​​​​​​​vuotovahinko, joka aiheutuu käyttölaitteesta vuotaneesta vedestä. Käyttölaitteella tarkoitetaan esimerkiksi pyykin- tai astianpesukonetta, joka on kiinteästi ja hyväksytyillä liitännöillä liitetty vesijohto- ja viemäriverkkoon ja liitetty vesijohtoon sulkuventtiilillä.

[…]
Vuoto- ja LVI -turvasta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu
[…]

• veden pääsyn estymisestä sadevesijärjestelmään, sadevesijärjestelmän rikkoutumisesta, tukkeutumisesta tai jäätymisestä. Sadevesijärjestelmällä tarkoitetaan tässä kouruja ja syöksyjä sekä sisäpuolisen vedenpoiston kattokaivoja ja piha-alueen sadevesikaivoja
• ​​​​​​​[…]
• salaojitus- tai muun maaperän kuivanapitojärjestelmän rikkoutumisesta tai toimimattomuudesta
• ​​​​​​​[…].

Kohdan 5.6 (Luonnonilmiö) mukaan korvattavia vahinkoja ovat

• […]
• rankkasade, jolla tarkoitetaan poikkeuksellisen voimakasta paikallista sadetta. Korvattavia vahinkoja ovat rankkasateen aiheuttama veden tunkeutuminen rakennukseen maan alla ulkoseinien läpi, pohjaviemärin kautta tai maan pinnalla tulvien. Korvattavuus edellyttää, että sadevesiviemärit, vesieristykset ja kallistukset on tehty rakennusmääräysten mukaisesti eivätkä ne ehdi johtaa vettä pois normaalilla tavalla. Poikkeuksellisena pidetään sadetta, jossa tunnin aikana sataa yli 30 mm tai vuorokaudessa yli 75 mm
  […]

Kohdan 5.7 (Muu vahinkotapahtuma) mukaan korvattavia vahinkoja ovat

• muut äkilliset ja ennalta-arvaamattomat suoranaiset omaisuusvahingot, joita ei muualla ehtojen 5. luvussa ole rajoitettu korvattavuuden ulkopuolelle.[…]                                

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys asunto-osakeyhtiön asuinrakennukselle aiheutuneen vuotovahingon korvattavuudesta. Rakennuksen väestönsuojatiloihin oli tulvinut rankkasateella vettä lattiakaivoista pihamaalla sijaitsevan pumppukaivon toimimattomuuden vuoksi. Ukkonen oli laukaissut pumppukaivon pumpun releen. Pumppukaivoon oli johdettu katolta tulevat sadevedet, talon salaojavedet sekä rakennuksen kellarista tulevat viemärit. Asuinrakennus on ollut vakuutettuna muun muassa vuoto- ja LVI-turvan, luonnonilmiöturvan ja muun vahinkotapahtuman turvan sisältävällä kiinteistövakuutuksella.

FINE toteaa selvyyden vuoksi, että tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen luonnonilmiövahinkoja koskevan ehtokohdan 5.6 mukaan rankkasateen aiheuttamia vahinkoja korvataan silloin, kun sade on poikkeuksellisen voimakasta. Poikkeuksellisena pidetään sadetta, jossa tunnin aikana sataa yli 30 mm tai vuorokaudessa yli 75 mm. Asiassa ei ole esitetty, että sade olisi tässä tapauksessa täyttänyt edellä mainittuja poikkeuksellisen sateen määritelmän mukaisia sademääriä. Näin ollen vahinko ei tule korvattavaksi luonnonilmiöturvan perusteella.

Asiaan sovellettavien vakuutusehtojen vuoto- ja LVI-turvan korvaussäännöksessä on määritelty korvattavaksi rakennuksen toimintaa palvelevan LVI-tekniikan rikkoutuminen. Toisaalta vakuutusehtojen muun vahinkotapahtuman turvasta korvataan muita äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja, joita ei ole muualla ehtojen viidennessä luvussa rajoitettu korvattavuuden ulkopuolelle.

FINEn käytössä olleista selvityksistä ei ilmene tarkalleen, oliko pumpun lauenneeksi mainittu rele rikkoutunut vai oliko pumppu muulla tavoin toimimaton releen laukeamisen johdosta. Rele oli kuitenkin selvitysten mukaan lauennut ukkosen vuoksi, minkä FINE tulkitsee viittaavan siihen, ettei kyseessä ole ollut laitteen rikkoutuminen.

Vakuutusyhtiö on vedonnut asiassa vuoto- ja LVI-turvan rajoitusehtoon, jonka mukaan vuoto- ja LVI-turvasta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu salaojitus- tai muun maaperän kuivanapitojärjestelmän rikkoutumisesta tai toimimattomuudesta. Vakuutusyhtiö on katsonut, että pumppukaivo ja sen pumppu ovat olleet osa rajoitusehdon mukaista maaperän kuivanapitojärjestelmää. Vuoto- ja LVI-turvan rajoituksen perusteella vahinko ei vakuutusyhtiön mukaan tule korvattavaksi myöskään muun vahinkotapahtuman turvasta.

Taloyhtiö on katsonut, ettei vuoto- ja LVI-turvan rajoituksia voi soveltaa käsiteltäessä asia muun vahinkotapahtuman turvasta. Taloyhtiö on viitannut Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen FINE-049069, jossa Vakuutuslautakunta lausui muun ohella tilanteesta, jossa vuoto- ja LVI-turvaan sisältyvää kondenssivettä koskevaa rajoitusta ei lautakunnan näkemyksen mukaan voinut soveltaa käsiteltäessä vahinkoa muun vahinkotapahtuman turvasta. Ratkaisusuosituksessa FINE-049069 käsitellyssä tapauksessa vahinko kuitenkin rajautui vuoto- ja LVI-turvan ulkopuolelle jo kyseisen turvan korvaussäännöksen perusteella. Nyt käsillä olevassa tapauksessa salaojitus- tai muun maaperän kuivanapitojärjestelmän rikkoutumista tai toimimattomuutta koskeva rajoitusehto tosiasiallisesti rajoittaa vuoto- ja LVI-turvan korvauspiiriä siitä, mitä se olisi ilman kyseistä rajoitusta. Tilanne on siten eri kuin kondenssivettä koskevan rajoituksen kohdalla tapauksessa FINE-049069. FINE toteaa näin ollen, että asiassa on arvioitava, voiko vakuutusyhtiö vedota sekä ehtokohdan 5.7 (muun vahinkotapahtuman turva) että ehtokohdan 5.3 (vuoto- ja LVI-turva) osalta ehtokohtaan 5.3 (vuoto- ja LVI-turva) sisältyvään korvausrajoitukseen koskien salaojitus- ja muita maaperän kuivanapitojärjestelmiä.

Taloyhtiö on kiistänyt yhtiön vetoaman rajoitusehdon soveltumisen sillä perusteella, että pumppukaivo ei ole osa maaperän kuivanapitojärjestelmää vaan se on osa sadevesijärjestelmää. Vakuutusehtojen mukaan vuoto- ja LVI-turvasta ei korvata muun muassa vahinkoa, joka aiheutuu veden pääsyn estymisestä sadevesijärjestelmään, sadevesijärjestelmän rikkoutumisesta, tukkeutumisesta tai jäätymisestä. Ehtokohdan mukaan sadevesijärjestelmällä tarkoitetaan tässä kouruja ja syöksyjä sekä sisäpuolisen vedenpoiston kattokaivoja ja piha-alueen sadevesikaivoja. Taloyhtiön mukaan kyseisessä vuoto- ja LVI-turvan rajoitusehtokohdassa ei ole rajattu pois vakuutuksen korvauspiiristä vahinkoja, jotka johtuvat sadevesijärjestelmän toimimattomuudesta, toisin kuin sadevesijärjestelmän rikkoutumisesta aiheutuvat vahingot. Tämän vuoksi sadevesijärjestelmän toimimattomuudesta aiheutuvat vahingot eivät rajaudu pois myöskään muun vahinkotapahtuman turvasta, vaan vahinko tulee tuosta turvasta korvata.

Vakuutusyhtiö taas on katsonut, että pumppukaivo ei ole ollut vuoto- ja LVI-turvan rajoitusehdoissa tarkoitettu sadevesijärjestelmään kuuluva piha-alueen sadevesikaivo tai muukaan ehtokohdassa määritellyn mukainen osa sadevesijärjestelmää. Näin ollen vuoto- ja LVI-turvan sadevesijärjestelmien rikkoutumista koskeva rajoitusehto ei lainkaan sovellu tapaukseen eikä kyseisen rajoitusehdon perusteella siten ole tehtävissä taloyhtiön esittämää johtopäätöstä vahingon korvattavuudesta muun vahinkotapahtuman turvan osalta.

FINE katsoo vakuutusyhtiön esittämin tavoin, ettei pumppukaivo ole osa ehtokohdassa 5.3 määriteltyä sadevesijärjestelmää. FINEn näkemyksen mukaan suoraan tällä perusteella ei kuitenkaan ole tehtävissä johtopäätöstä siitä, onko kaivo osa vakuutusehdoissa mainittua salaojitus- tai muuta maaperän kuivanapitojärjestelmää ja soveltuuko tapaukseen siten vuoto- ja LVI-turvan rajoitusehto, jonka mukaan vuoto- ja LVI-turvasta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu salaojitus- tai muun maaperän kuivanapitojärjestelmän rikkoutumisesta tai toimimattomuudesta. Edellä lausutun perusteella FINE toteaa myös selvyyden vuoksi, että jos rajoitusehdon katsotaan tapaukseen soveltuvan, tulee se sovellettavaksi myös muun vahinkotapahtuman turvan osalta.

Tässä tapauksessa pumppukaivo on toiminut osana useampaa rakennusta palvelevaa vedenkäsittelyjärjestelmää. Taloyhtiön toimittaman selvityksen perusteella pumppukaivoon on johdettu salaojien vesiä, mikä tukee vakuutusyhtiön tulkintaa siitä, että kaivo on osa yhtiön vetoamassa vuoto- ja LVI-turvan rajoitusehdossa mainittua maaperän kuivanapitojärjestelmää. FINE kuitenkin toteaa lisäksi, että koska kaivoon on johdettu väestönsuojatilan lattiakaivojen viemärit, on kaivo pumppuineen osa myös rakennuksen toimintaa palvelevaa LVI-tekniikkaa, jonka rikkoutumisesta aiheutuvia vuotovahinkoja korvataan vuoto- ja LVI-turvasta ja muusta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta toimimattomuudesta aiheutuvia vahinkoja muun vahinkotapahtuman turvasta. Asiaa arvioitaessa tulee huomioitavaksi myös se, ettei vakuutusehdoissa ole, toisin kuin sadevesijärjestelmän kohdalla, tarkemmin määritelty, mitä muulla maaperän kuivanapitojärjestelmällä tarkoitetaan.

Yhteenvetona FINE toteaa, että puheena olevan kaltainen monitulkintainen tilanne, jossa sama laitteisto palvelee kiinteistöllä useaa tarkoitusta, on omiaan johtamaan epäselvyyteen sen suhteen, miten vuoto- ja LVI-turvan rajoitusehtoa tulisi tulkita. Huomioiden, että epäselviä vakiosopimusehtoja koskevien tulkintaperiaatteiden mukaan ehdon ollessa epäselvä asia on ratkaistava ehdon laatineen sopimusosapuolen vahingoksi ja että vakuutussopimusten rajoitusehtoja on vakiintuneesti tulkittu suppeasti, FINE katsoo, ettei pumppukaivoa laitteineen ole tässä pidettävä osana salaojitus- tai muuta maaperän kuivanapitojärjestelmää.

Koska vuoto- ja LVI-turvan rajoitusehdot eivät edellä todetusti sovellu tapaukseen ja koska pumpun toimimattomuudesta aiheutunut vuotovahinko muutoin täyttää muun vahinkotapahtuman turvan korvattavuuden edellytykset äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahingosta, katsoo FINE, ettei vakuutusyhtiö voi esittämillään perusteilla evätä pumpun toimimattomuuden seurauksena rakennukseen tulvineen viemärin aiheuttamaa vahinkoa. Jos pumpun rele FINEn käsityksestä poiketen on kuitenkin rikkoutunut, tulee vahinko korvattavaksi vuoto- ja LVI-turvasta kyseisen turvan mukaisena lämpö-, vesi- tai ilmastointitekniikan rikkoutumisen aiheuttamana vuotovahinkona.

Edellä todetuilla perusteilla FINE katsoo, että kyseessä on kiinteistövakuutuksesta korvattava vahinko.     

Lopputulos

FINE suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittelijä Salo