Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan (DV) ja hänen puolisonsa (JV) omistamassa omakotitalossa oli 15.12.2021 havaittu vuotovahinko. Yritys D Oy oli 17.12.2021 tehnyt kohteessa JVT-töitä ja 20.12.2021 vahinkokartoituksen. Tarkastusraportin mukaan käyttövesiputki oli jäätynyt ja ilman lauhtuessa putki oli rikkoutunut useista kohdista jään turpoamisen seurauksena. Rakennuksen yläpohjassa ei ollut väliaikaista lämmöneristystä huhtikuussa 2021 sattuneen palovahingon jälkeen tehtyjen purkutöiden ja rakennuksen korjaustöiden vuoksi.

Raportin mukaan asiakkaat olivat käyneet asunnossa edellisenä sunnuntaina 12.12.2021, eikä vesivahinkoa ollut tuolloin tapahtunut. Kun asiakkaat olivat 15.12.2021 illalla käyneet asunnossa, he olivat havainneet vettä koko asunnon lattioilla. Tila oli ollut alipaineistettuna, minkä vuoksi kylpyhuoneen lattiakaivo oli teipattuna umpeen. Vettä oli tullut asuntoon kolmen vuorokauden ajan.

Vakuutusyhtiö on 14.1.2022 korvauspäätöksessään vedonnut rakennuksen riittävää lämmitystä koskevan suojeluohjeen laiminlyöntiin ja ilmoittanut korvaavansa puolet vuotovahingon korjauskuluista. Kylpyhuoneen lattialämmitys ja ilmalämpöpumppu eivät olleet olleet päällä, ja kylpyhuoneessa sekä vaatehuoneessa oli irrotettu yläpohjan höyrynsulkumuovi, joka oli heinäkuussa 2021 jätetty paikoilleen. Myös sähkönkulutuksen perusteella kohteessa ei ole ollut riittävää lämmitystä, kun otetaan huomioon erityisesti se, että rakenteista oli puuttunut riittävä lämmöneristys. Vaikka kohteessa olisi ollut riittävä lämmöneristys, sähkönkulutuksen perusteella lämmitys ei olisi ollut riittävää. Vakuutusyhtiö on pitänyt laiminlyöntiä vähäistä suurempana.

Vakuutusyhtiö on 4.2.2022 maksanut korvauksena jäätymisvahingosta 63 980 euroa (64 480 – omavastuu 500 euroa) euroa eli puolet C Oy:n 28.1.2022 tekemän kustannusarvion mukaisista korjauskustannuksista (128 960 euroa).

Asiakkaan pyydettyä oikaisua ratkaisuun vakuutusyhtiö on sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä 30.11.2022 antamassaan ratkaisussa katsonut korvauspäätöksen perusteluineen vakuutusehtojen mukaiseksi.

Asiakkaan valitus

Asiakas katsoo, että he ovat noudattaneet suojeluohjeita asianmukaisesti. Vuotovahinko johtuu vakuutusyhtiön ja heidän urakoitsijoidensa huolimattomuudesta. Vakuutusyhtiön ylläpitovastuu palovahingon korvauspäätöksen mukaisesti on jatkunut kiinteistössä 31.12.2021 saakka. Kiinteistöä ei ollut millään muodolla ilmoitettu tai esitetty luovutetuksi vakuutuksenottajille.  

Asiakas vaatii korjauskustannusten korjaamista täysimääräisenä ilman vähennyksiä suojeluohjeiden laiminlyönnistä. Lisäkorvausvaatimus on 63.980 euroa.

Vuotovahinko syntyi, koska vakuutusyhtiö ja D Oy eivät olleet asentaneet rakennuksen yläpohjaan väliaikaista lämmöneristystä koko kaistaleelle vasten naapuritonttia. Kiinteistössä oli ollut sähkölämmitys ja sähköpatterit päällä. Vesiputkissa oli ollut paineellinen vesi. Asunnossa oli vakuutusyhtiön urakoitsijan yritys D Oy:n vahinkotorjunnan (kuivatus ja tutkimustyöt) jäljiltä kuivatusjärjestelmä päällä ja suihkutilan lattiakaivo oli alipaineistuksen vuoksi teipattu umpeen. JV sammutti urakoitsijan kuivaimet, jotka olivat olleet päällä kuivattamassa edellisen vahingon jälkiä. Lisäksi JV avasi umpeen teipatun lattiakaivon, jotta suihkutilassa oleva vesi pääsee valumaan lattiakaivoon, ja tarkasti, että veden tulo vesiputkesta loppuu.

Vakuutusyhtiö ja D Oy ovat huolimattomalla toiminnallaan laiminlyöneet huolenpitovastuunsa kiinteistöstä. Vakuutusyhtiö on omalla toiminnallaan turmellut asiakkaiden omaisuutta. Urakka oli vakuutusyhtiöllä kesken. Urakoitsija on 17.4.2021 lähtien päässyt kiinteistölle aina halutessaan. Asiakkaat ovat lähettäneet kirjelmän asiasta D Oy:lle ja pyytäneet heitä toimittamaan kirjelmän, valokuvan käynnissä olevasta laitteesta, vakuutusyhtiön korvauspäätöksen sekä korvauslaskelman heidän vakuutusyhtiöönsä käsiteltäväksi vastuuvakuutusasiana.

Asiakas korostaa sitä, että heidän talonsa oli huhtikuussa 2021 sattuneen tulipalon vuoksi ollut vakuutusyhtiön hallinnassa vuoden 2021 loppuun saakka ja että vuotovahingon sattuessa talo oli edelleen vakuutusyhtiön vastuulla. Lisäksi asiakas väittää, että heidän saamansa puutteelliset ohjeet ja lämmöneristeiden puuttuminen kylpyhuoneessa olivat johtaneet putkien jäätymiseen. He eivät olleet missään vaiheessa saaneet vakuutusyhtiöltä ohjeita lisälämmityksen tarpeesta tai muista toimenpiteistä, jotka olisivat voineet estää vesivahingon.

Asiakkaat kiistävät vakuutusyhtiön väitteet riittämättömästä lämmittämisestä perusteettomina. He vaativat vakuutusyhtiötä vastuuseen puutteellisesta ohjeistuksesta ja lämmöneristeiden laiminlyönnistä. Asiakas korostaa myös sitä, ettei vakuutusyhtiö ollut milloinkaan viesteissään ilmoittanut, että asian käsittely olisi heillä päättynyt. Vastuun siirtymisestä asiakkaille ei ole missään vaiheessa ilmoitettu heille. Asiakkaat katsovat vakuutusyhtiön töiden olleen vuotovahingon tapahtumishetkellä kesken. Vakuutusyhtiö on tehdyn sopimuksen mukaisesti hoitanut asunnon kulut vuoden 2021 loppuun saakka. Jos lämmitystä olisi pitänyt lisätä tai muuttaa, vakuutusyhtiö olisi voinut ilmoittaa siitä asiakkaille.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa korvauspäätökseensä ja sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä antamaansa ratkaisuun sekä esittää, ettei korvauspäätöstä suositeta muutettavaksi. Vakuutusyhtiöllä on ollut oikeus vähentää vuotovahingon perusteella maksettavasta korvauksesta 50 %. Vakuutusyhtiö ei voi maksaa vuotovahingosta suojeluohjeen laiminlyönnin vuoksi täyttä korvausta.

Kohteesta huolehtiminen oli vuotovahingon sattuessa ollut kokonaan vakuutuksenottajan vastuulla. Vuotovahinko oli seurausta jäätymisestä, joka oli aiheutunut kohteen liian alhaisesta lämmityksestä. Jos kohdetta olisi lämmitetty riittävästi, putki ei olisi jäätynyt ja rikkoutunut eikä vuotovahinkoa olisi tapahtunut. Asiakkaan suojeluohjeiden vastainen toiminta ja vesiputken jäätyminen ovat näin ollen syy-yhteydessä toisiinsa.

Vakuutusyhtiö toteaa, ettei se ollut päässyt asiakkaan kanssa yksimielisyyteen palovahingon korjaustavasta ja korjauskustannuksista. Tämän vuoksi vakuutusyhtiö maksoi asiakkaalle 25.11.2021 C Oy:n korjauskustannuslaskelmaan perustuvan kertakorvauksen, jolla suorituksella vakuutusyhtiö korvasi asiakkaan talon vauriot vakuutusehtojen mukaisesti. Korvauksen maksamisesta vakuutusyhtiö oli tehnyt korvauspäätöksen 17.9.2021, mutta asiakas ilmoitti korvaustilin ja maksuosuudet vasta 25.11.2021.

Vakuutusyhtiö toteaa lisäksi, ettei sillä ollut heinäkuun 2021 jälkeen mahdollisuutta vaikuttaa korjaustyön kilpailuttamiseen ja tilaamiseen, vaan vastuu jatkotoimenpiteistä jäi asiakkaalle. Asiakkaan velvollisuutena oli viimeistään kertakorvauksen saatuaan itse huolehtia kohteesta mukaan lukien sen lämmittäminen riittävästi. Korjaustyön tilaaminen ja huolehtiminen vahinkokohteesta jäivät asiakkaan vastuulle, ja asiakkaan täytyi tämä ymmärtää.

Vakuutusyhtiö huomauttaa lisäksi, että 24.11.2021 yhtiön korvausneuvoja oli puhelimitse yhteydessä asiakkaaseen palovahingon kertakorvausta koskevan muutoksenhakuasian vuoksi. Tässä yhteydessä korvausneuvoja oli tiedustellut rakennuksen lämmityksestä talviaikana ja varmistanut asiakkaalta, että se oli kunnossa. Asiakas oli tällöin kertonut, että talo oli hieman pilaantunut vakuutusyhtiön käsittelyn hitauden takia.

Sillä seikalla, että vakuutusyhtiö on palovahingon vuoksi maksanut asiakkaalle vakuutusehtojen perusteella korvausta asumiskeskeytyksestä vuoden 2021 loppuun saakka, ei ole merkitystä nyt käsiteltävänä olevaa vahinkoasiaa arvioitaessa. Se ei ole osoitus vakuutusyhtiön vahinkokohdetta koskevasta huolenpitovelvollisuudesta.

Vakuutusyhtiö toteaa lisäksi, että jälkivahinkojen torjuntatyöt D Oy:n osalta päättyivät jo heinäkuussa 2021. Yritys oli tuolloin jättänyt kohteeseen yhden kuivurin ylläpitämään oikeaa ilmankosteutta, koska heinäkuussa ilmankosteus oli ollut korkea eikä kertakorvaussummaa ollut vielä tällöin asiakkaan kanssa sovittu. D Oy:ltä ei ollut tilattu mitään työtä kosteuskartoituksen ja siihen liittyvien tutkimuspurkujen lisäksi. Nämä toimet oli suoritettu jo kesällä 2021. Putken jäätyminen 15.12.2021 ei liity D Oy:n toimintaan.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on osapuolten välisen sähköpostikirjeenvaihdon lisäksi ollut

• D Oy:n 7.1.2022 päivätty tarkastusraportti
• D Oy:n sähköpostiviesti, jonka mukaan yritys oli heinäkuussa 2021 jättänyt kohteeseen kuivurin ylläpitämään ilmankosteutta. Vesikaton eristevilloja oli poistettu osana kosteuskartoitusta, eikä kyse ollut jälkivahinkojen torjuntatyöstä.
• C Oy:n 28.1.2022 päivätty kustannusarvio vuotovahingon korjausten budjetointia varten
• paikallisen sähkölaitoksen antama selvitys kiinteistön sähkönkulutuksesta ajalla 1.11. – 20.12.2021
• asiakkaan ja vakuutusyhtiön korvausneuvojan 24.11.2021 käymästä puhelinkeskustelusta laadittu litterointi.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiöllä vakuutussopimukseen perustuva oikeus alentaa korvausta suojeluohjeen laiminlyönnin vuoksi. Tarkemmin tarkasteltuna kiista koskee sitä, onko vakuutetun osoitettu laiminlyöneen suojeluohjeiden noudattamisen vähäistä suuremmasta huolimattomuudesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.4.2020 alkaen, korvaussääntöjen kohdan 4 (Omavastuu) mukaan jokaisessa vakuutustapahtumassa on vakuutuskirjaan merkitty omavastuu vahingon määrästä.

Suojeluohjeiden kohdan 1 (Suojeluohjeiden merkitys) mukaan vakuutetun tulee noudattaa vakuutuskirjassa, vakuutusehdoissa tai muutoin kirjallisesti annettuja suojeluohjeita. Jos vakuutettu laiminlyö suojeluohjeiden noudattamisen, hänelle tulevaa korvausta voidaan alentaa tai se evätä yleisten sopimusehtojen kohdan 6 mukaisesti.

Kohdan 4 (Omaisuuden suojelu vuotovahingoilta) mukaan vesijohtoverkoston ja LVI-laitteiden jäätymisen ja vuotovahinkojen estämiseksi rakennuksen riittävästä lämmityksestä ja valvonnasta on huolehdittava. Mikäli rakennus jätetään ilman valvontaa yli viikoksi, on tonttivesijohdon sulkuventtiili suljettava tai käyttövesipumppu kytkettävä pois käytöstä. […]

Yleisten sopimusehtojen kohdan 6.1 (Velvollisuus noudattaa suojeluohjeita) mukaan vakuutetun tulee noudattaa vakuutuskirjassa, vakuutusehdoissa tai kirjallisesti muutoin annettuja suojeluohjeita. Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt suojeluohjeiden noudattamisen, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä. Harkittaessa, onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys suojeluohjeen laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta käsittelee asiakkaan ja vakuutusyhtiö välisiä erimielisyyksiä siltä osin, kuin kyse on vakuutussopimuksen ehtojen soveltamisesta ja tässä tapauksessa suojeluohjeiden noudattamisesta. Vakuutuslautakunta arvioi sitä, onko vakuutusyhtiö osoittanut vakuutettujen menettelyn olleen rakennuksen lämmittämistä ja valvontaa koskevan suojeluohjeen vastaista siten, että vakuutusyhtiölle on syntynyt oikeus alentaa korvausta. Lisäksi lautakunta arvioi vakuutusyhtiön tekemän vähennyksen suuruutta vakuutusehdoissa asetettujen edellytysten mukaisesti.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutuksenottajan ja vakuutusyhtiön välisessä vakuutussopimuksessa ei ole asetettu vakuutusyhtiölle velvollisuutta noudattaa sopimukseen sisältyviä suojeluohjeita. Suojeluohjeiden noudattamisvelvollisuus koskee vakuutussopimuksessa vakuutettuina olevia henkilöitä. Edellä esitetystä seuraa se, ettei lautakunta käsittele asiaa siltä osin, kuin asiakkaat ovat katsoneet vakuutusyhtiön tai sen yhteistyökumppanina käyttämän ulkopuolisen yrityksen (D Oy) olleen velvollisia noudattamaan suojeluohjeita.

Asiassa on kiistatonta se, että rakennuksen kylpyhuoneessa olevassa käyttövesiputkessa ollut vesi oli jäätynyt, minkä seurauksena putki oli joulukuussa 2021 rikkoutunut useista kohdista. Vesi oli valunut rikkoutuneesta putkesta ja aiheuttanut vahinkoa rakennuksen rakenteille. Kiistatonta on myös se, että rakennuksen yläpohjasta oli purettu lämmöneristystä huhtikuussa 2021 sattuneen palovahingon vuoksi, eikä uusia lämmöneristyksiä ollut asennettu ennen vuotovahingon tapahtumista.

Osapuolet eivät olleet kesällä 2021 päässeet yksimielisyyteen palovahingon korjaustöistä, eikä niitä myöskään ollut vielä vuoden 2021 joulukuussa tapahtuneen vuotovahingon aikana aloitettu. Asiakkaiden vakuutusyhtiölle 10.8.2021 lähettämästä viestistä ilmenee, etteivät he olleet suostuneet vakuutusyhtiön nimeämän asiantuntijayrityksen C Oy:n esittämien purku- ja korjaustöiden aloittamiseen. Asiakkaat eivät myöskään olleet hyväksyneet D Oy:tä tekemään korjaustöitä rakennuksessa.

Asiakas on katsonut vakuutusyhtiön olleen hoitovastuussa kiinteistöstä ja rakennuksesta 31.12.2021 asti, koska yhtiö on maksanut kiinteistön kuluja ja asumiskeskeytyskorvausta vuoden 2021 loppuun asti.

Toisin kuin asiakkaat ovat esittäneet, Vakuutuslautakunta katsoo vakuutuksenottajalla ja hänen puolisollaan olleen rakennuksen omistajina määräysvalta rakennuksessa tehtävien purku- ja korjaustöiden aloittamisen ja jatkamisen osalta. Rakennuksessa on asiakkaiden suostumuksella käyty useita kertoja selvittämässä palovahinkoa, mutta tämä ei merkitse sitä, että rakennuksen hoitovastuu tai esimerkiksi vastuu rakennuksen riittävästä lämmittämisestä olisi siirtynyt omistajilta muille tahoille.

Vakuutusehtojen mukaan vakuutussopimuksessa vakuutettuna olevien henkilöiden, eli tässä tapauksessa ainakin vakuutuksenottaja DV:n ja hänen puolisonsa JV:n, tulee noudattaa sopimukseen sisältyviä suojeluohjeita muun muassa vuotovahinkojen välttämiseksi.  Suojeluohjeen mukaan vakuutetun on huolehdittava rakennuksen riittävästä lämmityksestä ja valvonnasta vesijohtoverkoston ja LVI-laitteiden jäätymisen ja vuotovahinkojen estämiseksi. Jos rakennus jätetään ilman valvontaa yli viikoksi, vakuutetun on suljettava tonttivesijohdon sulkuventtiili tai kytkettävä käyttövesipumppu pois käytöstä.

Kun arvioidaan suojeluohjeen laiminlyönnin vaikutusta vahingon syntymiseen, otetaan huomioon huolimattomuuden laatu ja olosuhteet muutoin. Tässä tapauksessa olosuhteet ovat lautakunnan käsityksen mukaan olleet poikkeukselliset sen vuoksi, että huhtikuussa 2021 sattuneen palovahingon korjaustöitä ei ollut aloitettu vielä syksyllä 2021 ja että yläpohjarakenteesta oli purettu lämpöeristeitä.

Vakuutusehdoissa ei ole erikseen määritelty, milloin rakennuksen lämmitys ja valvonta on riittävää. Vakuutusyhtiö on viitannut kunnan sähkölaitokselta saatuihin tietoihin ja katsonut, että rakennuksen lämmittämiseen oli kulunut sähköä noin 6 kWh vuorokaudessa ja ettei tuo sähkömäärä ole suojeluohjeessa tarkoitetuin tavoin riittänyt rakennuksen lämmittämiseen. Vakuutuslautakunta toteaa kuitenkin, että kiinteistön sähkönkulutuksen on selvitetty olleen 1.11.–20.12.2021 yhteensä 5 532,33 kWh. Tuntikohtainen kulutus on ollut keskimäärin 4,61 kWh. Vuorokausikohtaiseksi kulutukseksi muodostuu selvityksen perusteella noin 110 kWh.

Asiakkaat ovat kritisoineet vakuutusyhtiön menettelyä siitä, ettei heille ollut korostettu lisälämmityksen tarvetta eikä myöskään annettu mitään täsmällisiä ohjeita asianmukaisten lämmitysratkaisujen tekemiseksi. Esitetystä selvityksestä ilmenee kuitenkin, että vakuutusyhtiön korvausneuvoja oli 24.11.2021 kiinnittänyt asiakkaiden huomiota rakennuksen lämmittämiseen tiedustelemalla seuraavasti: ”Talvi painaa päälle, niin onko millä mallilla siellä nyt” … ”Kaikki on kuitenkin lämmityksessä. Kaikki on ok, eikö vaan?” Asiakas (DV) on todennut: ”joo, joo”.

Lautakunta katsoo, että koska omakotitalon sisällä kylpyhuoneen käyttövesiputkessa ollut vesi oli marras- ja joulukuun 2021 vaihteessa jäätynyt, rakennuksen lämmitys ei ole ollut riittävä. Tältä osin suojeluohjeessa oleva edellytys rakennuksen riittävästä lämmityksestä ja valvonnasta ei ole täyttynyt. Koska vuotovahingon on aiheuttanut käyttövesiputkessa olleen veden jäätymisestä seurannut putken rikkoutuminen ja sulaneen veden valuminen rikkoutuneesta putkesta rakennuksen rakenteisiin, lautakunta katsoo vakuutettujen laiminlyöneen huolehtia rakennuksen riittävästä lämmityksestä ja valvonnasta. Laiminlyönnillä on syy-yhteys sattuneeseen vuotovahinkoon.

Vakuutusehtojen mukaan korvausta voidaan alentaa, jos huolimattomuuden katsotaan olevan vähäistä suuremman. Lautakunta katsoo edellä mainitsemiensa palovahingosta johtuneiden poikkeuksellisten olosuhteiden lisäksi seuraavien tekijöiden vaikuttavan huolimattomuuden laadun arviointiin.

Asiakkaat olivat palovahingon korjaustöiden keskeneräisyyden vuoksi vielä marras- ja joulukuussa 2021 asuneet muualla kuin kyseisessä rakennuksessa. Lautakunta pitää sen vuoksi ilmeisenä, ettei rakennuksen valvonta ole ollut päivittäistä. Tätä näkemystä tukee tarkastusraportissa oleva maininta siitä, että asiakkaat olivat käyneet rakennuksessa sunnuntaina 12.12.2021 ja että vahinko oli havaittu keskiviikkoiltana 15.12.2021, kun rakennukseen oli seuraavan kerran tultu paikalle.

Tarkastusraportissa on mainittu, että ilma oli jo marraskuussa 2021 jäähtynyt pakkasen puolelle, ja vakuutusyhtiö oli 24.11.2021 kiinnittänyt asiakkaan huomiota rakennuksen lämmittämiseen. Lautakunta katsoo, että Suomen talviolosuhteissa marras- ja joulukuun 2021 vaihteessa vallitseva pakkaskausi on sellainen tavanomainen tekijä, että asiakkaiden olisi pitänyt ryhtyä toimenpiteisiin varmistaakseen sen, että rakennuksessa oleva lämmitys on riittävä estämään putken jäätymisen. Koska vakuutetut eivät olleet tarkistaneet lämmityksen riittävyyttä rakennuksessa, jossa ei asuttu ja jonka yläpohjasta oli purettu lämmöneristyksiä, lautakunta katsoo suojeluohjeen laiminlyönnin olleen vähäistä suuremman siten, että vakuutusyhtiöllä on oikeus alentaa korvausta.

Vakuutuslautakunta katsoo kuitenkin, ettei vakuutusyhtiöllä ole perusteita alentaa korvausta 50 prosentilla. Näin erityisesti sen vuoksi, että rakennuksen lämmittämiseen oli todistetusti käytetty sähköä selvästi enemmän, kuin mitä vakuutusyhtiö on väittänyt. Asiaa kokonaisuutena arvioituaan lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö voi tehdä korvauksesta yhden kolmasosan (1/3) suuruisen suojeluohjevähennyksen.

Esitetyn selvityksen mukaan vahingon määrä on ollut 128 960 euroa, josta vakuutusyhtiö on ilmoittanut korvaavansa puolet eli 64 480 euroa. Omavastuuosuuden (500 euroa) vähentämisen jälkeen vakuutusyhtiö on maksanut asiakkaalle 63 980 euroa. Asiakkaan valituksessaan esittämä lisäkorvausvaatimus 63 980 euroa on laskennallisesti sisältänyt omavastuuvähennyksen toiseen kertaan.

Vakuutuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että vakuutussopimuksessa olevien korvaussääntöjen mukaan jokaisessa vakuutustapahtumassa on vakuutuskirjaan merkitty omavastuu vahingon määrästä. Omavastuu olisi sen vuoksi tullut vähentää 128 960 eurosta, jolloin korvaus olisi ilman suojeluohjevähennystä ollut 128 460 euroa (128 960 – 500).

Vakuutuslautakunta toteaa, että suojeluohjevähennyksessä on kyse vakuutetuille tulevan korvauksen alentamisesta ja että vähennyksen euromäärä lasketaan omavastuulla vähennetystä vahingon määrästä eli tässä tapauksessa 128 460 eurosta. Vakuutusyhtiön käyttämän 50 prosentin suojeluohjevähennyksen perusteella asiakkaille maksettavan korvauksen olisi vakuutusehtojen korvaussääntöjen mukaan pitänyt olla 64 230 euroa eli 250 euroa maksettua korvausta suurempi.

Koska lautakunta katsoo yhden kolmasosan (1/3) vähennyksen olevan asianmukainen, vakuutusyhtiön tulee maksaa vakuutetuille kaksi kolmasosaa (2/3) korvauksesta. Vakuutussopimuksen perusteella vakuutusyhtiölle on syntynyt velvollisuus maksaa asiakkaille 85 640 euron suuruinen korvaus. Kun otetaan huomioon asiakkaiden saama 63 980 euron korvaus, vakuutusyhtiön tulee maksaa lisäkorvausta 21 660 euroa (85 640 – 63 980).

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa asiakkaille lisäkorvauksena 21 660 euroa laillisine viivästyskorkoineen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin                                         
Sihteeri Pellikka

Jäsenet

Kankkunen
Vaitomaa
Vuori
Vyyryläinen