Tapahtumatiedot

Vuonna 1974 rakennetun yksikerroksisen omakotitalon viereisessä rakennuksessa syttyi 17.4.2021 aamulla noin kello 6.30 tulipalo. Pelastuslaitoksen pelastusyksiköt jäähdyttivät asiakkaan taloa vedellä tulipalon leviämisen estämiseksi ja sammuttivat palamaan syttyneitä rakennuksen katon räystäsrakenteita sekä saunan ja kylpyhuoneen ikkunoiden karmeja.

Vakuutuksenottajan (asiakas DV) talon jäähdyttämiseen ja sammuttamiseen käytetyn veden määräksi pelastuslaitos merkitsi 18.4.2021 päivättyyn onnettomuusselosteeseen 200 (kuutiometriä). Pelastuslaitoksen sammutusyksiköiden käyttämä veden kokonaismäärä oli selosteen mukaan 35 200 (kuutiometriä). Pelastuslaitokselta ilmoitettiin myöhemmin, että käytetyn veden määrä oli merkitty selosteeseen litroina. Palomestarin 15.7.2021 antaman selvityksen mukaan asiakkaan rakennuksen jäähdyttämiseen käytetyn veden kokonaismääräksi oli arvioitu kolme kuutiometriä.

Vahinkopäivänä yritys A Oy teki päivystystyönä vahinkokartoituksen rakennuksessa. Asiakkaan antaman alustavan kuvauksen mukaan märkätiloihin oli tullut savua ja sammutusvettä oli suihkutettu talon seinälle ja katolle. JVT-raportin mukaan rakennuksen julkisivun räystäsrakenteita oli palanut. Myös saunan ja kylpyhuoneen ikkunakarmit olivat palaneet ja ikkunalasit rikkoutuneet. Kylpyhuoneessa ja saunassa oli ollut voimakas savun haju. Jälkivahinkotorjuntatöiksi raporttiin on merkitty kylpyhuoneen ja saunan osastointi ja alipaineistus sekä saunan rikkoutuneen ikkunan irrotus/suojaus sekä hajupatruunan asennus.

Vakuutuksenottajan puoliso (JV) teki vahinkopäivänä vakuutusyhtiöön vahinkoilmoituksen puhelimitse. Rakennuksen lisäksi myös koti-irtaimistoa ja kiinteistön piha-alueella olleita rakenteita oli vahingoittunut. Vahinkoilmoituksen kohtaan ”Vahingon tiedot, Korvaustapa” on merkitty ”Rahakorvauksena. Korjausliike arvioinut, että korjaus ei kannata”.

Vakuutusyhtiön vahinkopäällikkö (B) kävi vahinkopaikalla 20.4.2021, minkä jälkeen A Oy teki 21.4.2021 vahinkokartoituksen, jota se täydensi 22.4.2021 tekemällään tarkastuksella. Tarkastusraportin mukaan palo oli ollut rakennuksen eteläsivulla, ja etelänpuoleinen julkisivu oli palo- ja kosteusvaurioitunut kauttaaltaan. Raportin toimenpide-ehdotusten mukaan purkutöiden laajuus selviää vasta rakenneavauksilla ja purkutöiden edetessä. Raportin laatija suositteli erillisen korjaussuunnitelman laatimista, kun vahinkojen koko laajuus on saatu selvitettyä. Rakenneavauksia hän suositteli mm. ylä- ja alapohjien sekä julkisivun vaurioiden kartoittamiseksi. Vesikaton osalta raportissa on suositeltu palaneen aluskatteen (alin rivi räystäältä) purkamista, kattotuolien tarkastamista ja räystään alus- sekä otsalaudoitusten purkamista ja myös eteläpuolen tiilikuvioidun peltikatteen, kattoturvatuotteiden ja sadevesikourujen sekä syöksyputkien purkamista. Myös tuuletus- ja hormiputket puretaan ja tarkastetaan kattotuolit. Julkisivusta on suositeltu poistettavaksi selkeästi irtonaiset tiilet ja muurauslaastit. Myös palaneet ikkunat karmeineen puretaan.

Yritys D Oy teki 29.4.2021 ja 4.5.2021 kosteusvauriokartoituksia, joissa tarvittavilla menetelmillä (rakenneavauksin ja rakennuskosteusmittauksin ym.) selvitettiin jatkotoimenpiteitä edellyttävien kosteusvaurioiden laajuus ja määritettiin tarvittavat jatkotoimenpidemenetelmät.

Rakennuksen yläpohjan puurakenteita ja kastuneita eristemateriaaleja poistettiin ja puuosien kuivaus aloitettiin rakennuksen eteläosuudella 7.5.2021.

Asiakkaat ottivat 10.5.2021 yhteyttä yritykseen E. Oy (MS) palokohteen korjausten arviointia varten. He ovat käyttäneet asiantuntijana myös rakennusvalvoja JH:ta.

Vakuutusyhtiön toimeksiannosta yritys C Oy aloitti 6.5.2021 jatkotutkimusten suunnittelun ja teki 14.5.2021 katselmuksen kohteessa sekä laati 21.5.2021 päivätyn jatkotutkimussuunnitelman vahingon vaikutuslaajuuden selvittämiseksi. Suunnitelmassa suositeltiin muun ohessa kosteusmittauksia, rakenneavauksia ja tähystysreikien tekemistä sekä mikrobianalyysiä ja muurauslaastin ohuthieanalyysiä sekä vedenimeytyvyyden määrittelyä. Vahingon vaikutuslaajuuden kokonaistarkastelussa tarvittavien lähtötietojen edustavuuden näkökulmasta suunnitelmassa suositeltiin lisäksi alapohjan kosteusprofiilin määrittämistä, rakenneavauksia ja tähystysreikiä.

D Oy teki lisää kosteusteknisiä tutkimuksia 31.5.- 3.6.2021, koska asiakkaiden ilmoituksen mukaan puutteellisten suojausten vuoksi rakenteisiin oli aiheutunut lisää kosteusvaurioita sateiden aikana. C Oy ja D Oy ottivat 3.6.2021 materiaalinäytteitä mikrobianalyysiä ja ohuthietutkimusta varten.

Yritys F Oy laati mikrobinäytteistä tekemiinsä tutkimuksiin perustuvan 18.6.2021 päivätyn tutkimusraportin. C Oy:n laboratorio tutki ohuthietutkimuksia varten otetut näytteet ja laati 23.6.2021 päivätyn tutkimusselostuksen. Lisäksi C Oy laati 28.6.2021 päivätyn muistion mikrobi- ja ohuthietutkimusten tuloksista.

Vakuutusyhtiö lähetti 21.6.2021 sekä vakuutuksenottajalle (asiakas) että hänen (vakuutuksessa vakuutettuna olleelle) puolisolleen sähköpostiviestin, jossa yhtiö ilmoitti korvaavansa rakennuksen korjauskulut vahinkoa edeltäneeseen tasoon ulkopuoliselta C Oy:ltä pyydetyn korjaustyöselostuksen mukaisesti ja vahinkopäällikön (B) hyväksymässä laajuudessa. Lisäksi vakuutusyhtiö kertoi vuokrien ja sijaisasumisesta sekä sähkön- ja vedenkulutuksesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta.

Asiakas teki 28.6.2021 reklamaation asian käsittelystä ja ilmoitti muun ohessa odottavansa korjaussuunnitelmaa ja korvauspäätöstä. C Oy toimitti 30.6.2021 asiakkaalle ja vakuutusyhtiölle lausunnon, joka sisälsi vahingon jälkeisten tutkimustulosten analysointia ja korjaussuosituksia.

Tämän jälkeen osapuolet pitivät 8.7.2021 korjaustöiden ennakkopalaverin, josta C Oy (TK) laati pöytäkirjan. Vakuutusyhtiön vahinkopäällikön (B) ja asiakkaiden (vakuutuksenottaja DV ja hänen puolisonsa JV) lisäksi palaveriin osallistuivat asiakkaiden käyttämät asiantuntijat JH ja MS sekä myös C Oy:n ja D Oy:n asiantuntijat. Osapuolilta pyydettiin kommentteja palaverissa käsitellyistä asioista ja pöytäkirjasta. C Oy:n asiantuntija (SN) kirjasi pöytäkirjan oheen asiakkaiden ja MS:n 10.7.2021 esittämät kommentit ja lisäykset. SN kirjasi 13.7.2021 kannanottoja asiakkaiden ja MS:n esittämiin näkökohtiin.

Vesikaton ja ikkunoiden suojaustoimet D Oy teki 8.7.2021. Lisäksi D Oy tutki 12.7.2021 kylpyhuoneen seinärakennetta ja yläpohjan rakenteiden kuivumista koneellisen kuivatuksen lopettamiseksi. Näistä toimista D Oy laati 12.7.2021 päivätyn tarkastusmuistion.

Vakuutusyhtiö selvitti 12.7.2021 pelastuslaitokselta sammutus- ja jäähdytystöissä käytetyn veden määrä. Palomestari antoi asiakkaalle 15.7.2021 selvityksen pelastustoimista ja rakennuksen jäähdyttämiseen käytetystä vesimäärästä.

Asiakkaiden käyttämä asiantuntijayritys E Oy (MS) antoi 28.7.2021 asiantuntijalausunnon C Oy:n ja D Oy:n laatimien raporttien ja mittaustulosten perusteella.

Osapuolet olivat heinäkuussa 2021 pidetyn palaverin jälkeen edelleen eri mieltä purku- ja korjaustöiden laajuudesta. Asiakkaat katsoivat 10.8.2021 sähköpostiviestissä, ettei D Oy:n kanssa ehdotettu sopimus ole riittävä korjaamaan rakennuksen sammutusvahinkoja. Vähimmäismääräisesti purkutarve on osoitettu MS:n lausunnossa. Ennen kuin he suostuvat ryhtymään korjaustoimiin, jotka eivät riitä läheskään tulipalo- ja sammutusvahinkojen korjaamiseen, he haluaisivat tiedustella kokonaisvaltaisesta rahallisesta korvauksesta. Kertakaikkisen korjaussumman tietoon saamisen jälkeen he voisivat ainakin harkita kertakorvauksen maksamiseen liittyvää vaihtoehtoa.

Tämän jälkeen C Oy laati 19.8.2021 päivätyn kustannusarvion korjausten budjetointia varten. Jäähdytysvesivahingon korjaustoimenpiteiden rakennusteknisten töiden arvonlisäverottomaksi hinnaksi C Oy arvioi 67.800 euroa (84.071, alv 24 %). Asiakkaan 1.9.2021 sähköpostiviestissä esittämien, laskelmassa olevien puutteellisuuksien perusteella C Oy laati 8.9.2021 päivätyn uuden kustannusarvion, jonka mukaisiksi korjauskustannuksiksi yritys arvioi 93.400 euroa (alv 0 %, ja 115.816 euroa alv 24 %). Vakuutusyhtiön 10.9.2021 asiakkaalle lähettämän selvityksen mukaan laskelmiin ei sisälly yläpohjan tutkimiskustannuksia eikä muun kuin etelänpuoleisen vesikaton korjausta eikä myöskään alapohjiin tiivistyvästä kosteudesta aiheutunutta vahinkoa.

Vakuutusyhtiö on 17.9.2021 korvauspäätöksessään todennut, että vakuutussopimuksen mukaan vakuutusyhtiöllä on oikeus määrätä rakentaja tai korjaaja, joka uudelleen rakentaa tai korjaa vahingoittuneen omaisuuden. Korvauksen enimmäismäärä määräytyy sen mukaan, mitä yhtiö olisi maksanut korjauskustannuksista korjaajalle, jos korvaus maksetaan rahakorvauksena.

Asiakkaiden tilauksen perusteella E Oy (MS) laati 12.10.2021 päivätyn luettelon korjaustoimenpiteistä eriteltynä rakennuksen ulkopuolen ja sisäpuolen korjauksiin. Asiakirjan mukaan luettelo liittyi 28.7.2021 päivättyyn asiantuntijalausuntoon.

Syksyn 2021 aikana osapuolet eivät päässeet yksimielisyyteen vakuutuksesta korvattavien purku- ja korjaustöiden laajuudesta sekä niistä aiheutuvista kustannuksista. Rakennuksen purku- ja korjaustöitä ei ollut aloitettu vielä marraskuussa 2021. Asiakkaat toimittivat 25.11.2021 vakuutusyhtiölle tiedon pankkitilistä, jonne rahamääräinen korvaus voitiin ohjata. Vakuutusyhtiö maksoi 29.11.2021 ns. riidattomana korvauksena 115.816 euroa vakuutuksenottajalle (DV) ja hänen puolisolleen (JV), jotka yhdessä omistavat kyseisellä kiinteistöllä olleen omakotitalon. Korvausmäärä perustui C Oy:n 8.9.2021 päivättyyn laskelmaan. Erillistä kertakorvaussopimusta osapuolet eivät tehneet.

Asiakkaat lähettivät 12.10.2021 päivätyn tarjouspyynnön palovahingon korjaustöistä ainakin kahdelle yritykselle. Vastauksina lähetettyihin tarjouspyyntöihin asiakkaat saivat yritys G Oy:ltä 3.12.2021 päivätyn tarjouksen ja yritys H Oy:ltä 5.12.2021 päivätyn tarjouksen.

Huhtikuussa 2022 asiakas teki valituksen korvauspäätöksestä vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiö käsitteli asian sisäisessä muutoksenhakumenettelyssään, ja ilmoitti 5.12.2022, ettei perusteita lisäkorvauksen maksamiselle ollut esitetty. Vakuutusyhtiö korosti sitä, että asiakkaiden esittämät tarjoukset sisältävät C Oy:n laskelmaa laajempia korjaustoimenpiteitä, ja että vakuutuksesta korvataan vain ne kustannukset, joilla vahingoittunut omaisuus saatetaan vahinkoa edeltävään kuntoon. Jos korvaus maksetaan rahana, vakuutusyhtiö korvaa enintään sen, mitä yhtiö olisi korjauskustannuksista maksanut korjaajalle. Vakuutusyhtiö olisi maksanut enintään C Oy:n kustannuslaskelman mukaisen määrän, joka asiakkaalle oli jo korvattu. Vakuutusyhtiö viittasi myös rakennuskustannusten nousuun ja siihen, etteivät rakennuksen alapohjan kosteusvauriot ole aiheutuneet sammutusvesistä, minkä vuoksi alapohjan korjauskustannukset eivät ole vakuutuksesta korvattavia.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii vakuutusyhtiön velvoittamista korvaamaan 66.684 euroa viivästyskorkoineen. Asiakkaat olivat pyytäneet urakoitsijoilta rinnakkaistarjoukset kohteen korjausrakentamisesta E Oy:n korjaustyöluettelon ja C Oy:n kustannusarvion pohjalta. Urakoitsijoiden tarjoaman urakkatyön hinta poikkeaa huomattavasti C Oy:n laskelmista ja asiakkaille maksetusta korvauksesta. Korvausvaatimus perustuu H Oy:n tarjoukseen, joka on asiakkaiden hankkimista tarjouksista edullisin ja joka perustuu E Oy:n määrittämään korjaustapaan, jonka mukaisesti korvaus tulisi määritellä.

Asiakas ei ole ollut tyytyväinen korvauspäätökseen eikä vakuutusyhtiön palkkaaman konsulttiyrityksen C Oy:n toimintaan, korjaustapaehdotukseen tai korjaussummaan. Asiakkaat olivat omakustanteisesti pyytäneet kosteusvaurio- ja korjausrakentamiseen erikoistuneen E Oy:n asiantuntijan MS:n tutkimaan kiinteistössä sattuneen vahingon laajuuden. MS on 28.7.2021 antanut asiakkaille asiantuntijalausunnon, joka poikkeaa merkittävästi C Oy:n lausunnosta. E Oy:n ehdottama korjaustapa on huomattavasti C Oy:n ehdotusta laajempi ja vahinkojen laajuus on MS:n mielestä mittavampi. Asiakas katsoo, että vakuutusyhtiö on jättänyt E Oy:n lausunnon huomioon ottamatta.

Asiakkaat olivat joutuneet vastaanottamaan kertakorvauksen, koska he eivät olleet päässeet vakuutusyhtiön kanssa yhteisymmärrykseen vahingon laajuudesta tai edes sen tutkimisesta. Vahinkoon liittyy myös vesivahinko, josta asiakkaat hakevat erikseen ratkaisun FINEn kautta.

Vakuutusyhtiön vastineen johdosta asiakkaat toteavat, että urakoitsijoiden mukaan julkisivua ei ole laskettu kokonaan uusittavaksi. Urakkalaskelmissa on otettu huomioon päätyjen panelointien uusiminen, mikä vastaa todellista tilannetta. Saunan seinäpintojen eristeiden on jo katselmuksessa todettu vaurioituneen, minkä vuoksi seinäpinnat pitää uusia. Urakoitsija on eritellyt ulkopuolen korjauksia ja yläpohjaa sekä laskenut näille kokonaishinnan. Kyse on myös räystäspohjien laajemmasta korjaamisesta. D Oy oli piikannut huonetilojen lattiat rikki useista kohdista. C Oy:n laskelmissa ei ole esitetty korvaavaa materiaalia. Rakennuksessa oli korkkilaattalattiaa ja puuparkettia, jotka rikottiin täysin ja vaurioitettiin tutkimusten yhteydessä.

Asiakas katsoo, että pelastuslaitoksen käyttämä vesimäärä oli ollut niin suuri, että se oli riittänyt aiheuttamaan suurta vahinkoa rakennuksessa, vaikka vesimäärä oli ollut ensimmäisessä onnettomuusselosteessa ilmoitettua pienempi. E Oy:n laskelma perustuu MS:n lausuntoon rakennuksen tulipalovahingosta ja korjaustyöluettelossa mainituista vahingon perusteella tarvittavista korjaustoimista. Asiakas ei kiistä vakuutusyhtiön näkemystä siitä, että E Oy:n laskelma sisältää laajempia korjaustoimia kuin C Oy:n laskelma, koska asiakas on vakuutusyhtiön kanssa eri mieltä väitteestä C Oy:n selvitystyön riittävyydestä.

Osapuolten rooleista asiakas toteaa, että vakuutusyhtiön tulee korjata ja vastata korjauksista niin, ettei kiinteistön arvo muutu. Korjauksista ei myöskään saa aiheutua ”tilkkutäkkimäistä” vaikutusta. Asiakas pitää kiistattomana sitä, että vakuutusyhtiöllä ei ollut edes aikomusta tehdä tarvittavia tutkimuksia ja purku- sekä korjaustoimenpiteitä, joilla talo olisi saatu asuttavaan kuntoon. Riski ryhtyä vakuutusyhtiön ehdottamiin vajavaisiin toimenpiteisiin olisi asiakkaan mukaan ollut liian suuri. Vakuutusyhtiö ei ollut edes ottanut huomioon asiakkaan esittämiä tosiseikkoja, minkä vuoksi riski kosteusvaurioiden jäämisestä rakennukseen olisi ollut hyvin todennäköinen. Asiakas korostaa sitä, että tulipalon vastaisella sivulla olevan saunan ja kylpyhuoneen rakenteita ei ollut tutkittu tarvittavalla laajuudella. Vakuutusyhtiön tarjoamalla korvaussummalla ei olisi saanut tehtyä tarvittavia toimenpiteitä riippumatta siitä, mikä rakennusyritys ne olisi tehnyt.

Asiakas katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole osoittanut mikrobivaurioiden syntyneen muusta kuin sammutusveden vaikutuksesta. C Oy:n purkusuunnitelmassa esitetty julkisivun tutkimus-, purku- ja korjaustyön laajuus ei ole riittävä. Vakuutusyhtiön väittämän rakennuskustannusten nousun osalta asiakas viittaa talonrakentamisen tarjoushinta- ja markkinatilanneindekseihin heinä- ja elokuussa 2021. Yritykset antoivat tarjoukset joulukuussa 2021. Rakennuskustannusten nousu tapahtui maaliskuussa 2022.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa korvauspäätökseensä ja sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä antamaansa ratkaisuun sekä katsoo, että sen tekemä korvausratkaisu on vakuutusehtojen mukainen. Perusteita asiakkaan vaatiman lisäkorvauksen maksamiselle ei ole.

Vakuutusyhtiöllä on vakuutusehtojen perusteella ollut oikeus määrätä rakentaja tai korjaaja, joka uudelleen rakentaa tai korjaa vahingoittuneen omaisuuden. Vakuutuksesta korvataan vain ne kustannukset, joilla omaisuus saatetaan vahinkoa edeltäneeseen kuntoon.

Vakuutusyhtiön vahinkopäällikkö oli 22.7.2021 ilmoittanut asiakkaalle, että yhtiö oli valinnut C Oy:n tekemään tutkimussuunnitelmat ja johtamaan tutkimuksia sekä antamaan lausunnon. C Oy:n toimintaperiaatteena on ehdoton puolueettomuus, eikä kyseinen yhtiö toimi vakuutusyhtiön intressissä. C Oy:n oli määrä riittävien purkutöiden jälkeen tehdä korjauskustannuslaskelma ja kilpailuttaa jälleenrakennustyöt. Tästä huolimatta, ja vakuutusyhtiölle ilmoittamatta, asiakas oli kesän 2021 jälkeen pyytänyt tarjouksia rakennuksen korjaamisesta. E Oy:n laskelma ja asiakkaan toimittamat tarjoukset sisältävät C Oy:n laskelmaa laajempia korjaustoimenpiteitä. Jos korjaustyö olisi toteutettu E Oy:n laskelman mukaisesti, asiakkaan talo olisi korjattu olennaisesti parempaan tasoon, kuin sen ennallistaminen olisi edellyttänyt.

Vakuutusyhtiö toteaa, että suurella toimijalla, kuten vahinkovakuutusyhtiöllä ja sen yhteistyöyrityksellä, on paremmat mahdollisuudet saada kilpailukykyisiä tarjouksia korjausurakasta ja valvoa urakan toteuttamista, kuin yksittäisellä kuluttajalla. Vakuutusyhtiö ei ollut päässyt vaikuttamaan siihen, keneltä tarjouksia oli pyydetty. Asiakkaan saamat tarjoukset eivät, varsinkaan ilman korjaustyöselostusta, ole vertailukelpoisia niihin tarjouksiin nähden, joita vakuutusyhtiö olisi voinut saada, jos vahingon hoito olisi edennyt suunnitellulla tavalla.

Vakuutusyhtiö oli päätynyt maksamaan korvauksen C Oy:n kustannusarvion mukaisena, vaikka se olisi voinut vakuutusehtojen perusteella maksaa ensin päivänarvon mukaisen korvauksen ja loppuosan sitten, kun korjaustyö olisi tehty. Vastineessaan vakuutusyhtiö lisäksi huomauttaa, että asiakkaalle on maksettu yli 40.000 euroa purku-, kuivaus- ja tutkimuskuluista. Vahinkokohteessa ei ole tehty muita purkutöitä, eivätkä korjaustyöt ole asiakkaan ottamista tarjouksista huolimatta edenneet.

Osapuolten erimielisyyksien vuoksi kohteen purkutyöt olivat heinäkuussa 2021 jääneet kesken, eikä saunan rakenteita ollut purettu ja mm. tutkimus- ja purkuaukkojen suojaus oli sen vuoksi jäänyt puutteelliseksi. Asiakas ei ole kuitenkaan osoittanut, että näistä olisi aiheutunut vakuutuksesta korvattavaa lisävahinkoa. Vakuutusyhtiö katsoo, että C Oy:n laatima kustannusarvio on oikea sen selvityksen perusteella, joka kohteesta oli saatavissa kesällä 2021 ennen töiden keskeytymistä.

Vakuutusyhtiö toteaa lisäksi, että koko katon sääsuojaus ei kaikilta osin ole ollut vakuutuksen korvauspiiriin kuuluva toimenpide. D Oy:n raportin valokuvasta näkyy vanhoja vesijälkiä. Katon läpi oli tullut vettä myös ennen sammutustoimia, mutta vesi oli haihtunut, kun eristevillat olivat olleet paikoillaan. Katon pellityksen pintakäsittelyn vaurioituminen ei ole yksin aiheuttanut katon vuotamista.

Vakuutuksesta korvataan sammutusvesien talon rakenteille aiheuttamia vahinkoja. E Oy:n lausunnon mukaan seinärakenteessa olevat sädesienet voivat olla vanhaa kasvustoa ja sammutusvedet ovat voineet aktivoida vanhoja vähäisiä mikrobikasvustoja seinän eristetilassa. Lausunnon mukaan näytteissä esiintyy myös muita homelajeja, jotka ovat voineet syntyä sammutusvesien aiheuttamasta kosteudesta. Lisäksi lausunnossa todetaan olevan mahdollista, että rakenteisiin on syntynyt mikrobivaurioita myös sammutusvesien vaikutuksesta. Vakuutusyhtiö toteaa, ettei asiakas kuitenkaan ole näyttänyt toteen, että mikrobivauriot olivat syntyneet sammutusveden vaikutuksesta.

Vakuutusyhtiö viittaa vielä C Oy:n 30.6.2021 päivätyn lausunnon 2. sivulla olevaan lausumaan, jossa todetaan: ”Jatkotutkimussuunnitelman mukaisten selvitysten perusteella saatiin kattava kuva rakennuksesta sekä viereisen talon tulipalon ja jäähdytysveden vaikutuksista rakenteille.”. Vakuutusyhtiö katsoo, että raportissa tuodaan esille olennaiset seikat ja tarvittavat toimenpiteet rakennuksen saattamiseksi paloa edeltävään kuntoon.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut seuraavat selvitykset, raportit ja lausunnot:
- JVT-raportti A Oy:n 17.4.2021 tekemistä jälkivahingon torjuntatöistä
- Tarkastusraportti A Oy:n vahinkokartoittajan (EV) 21.-22.4.2021 tekemästä tarkastuksesta ja kosteusmittauksista.
- Tarkastusraportti D Oy:n (SN) 29.4.2021 ja 4.5.2021 sekä 29.4.-7.5.2021 kosteusteknisen tutkijan (MN) tekemistä kosteusteknisistä kartoituksista.
- C Oy:n 21.5.2021 päivätty jatkotutkimussuunnitelma, joka käsittää rakenne- ja kosteustekniset lisätutkimukset vahingon vaikutuslaajuuden selvittämiseksi.
- F Oy:n 18.6.2021 päivätty tutkimusraportti mikrobitutkimuksista.
- C Oy:n 30.6.2021 päivätty lausunto tutkimustulosten analysoinnista ja korjaussuosituksista. Lausunnon liitteinä on F Oy:n raportti mikrobinäytteitä koskevista laboratoriotuloksista ja C Oy:n 23.6.2021 päivätty tutkimusselostus ohuthietutkimuksesta sekä C Oy:n 28.6.2021 päivätty muistio ”mikrobinäytteenotto sekä näytteenotto ohuthietutkimuksiin”.
- C Oy:n (TK) 10.7.2021 päivätty pöytäkirja 8.7.2021 pidetystä korjaustöiden ennakkopalaverista sekä pöytäkirjan liitteeksi kirjattuja asiakkaiden, heidän käyttämänsä asiantuntijan, vakuutusyhtiön ja asiaa hoitaneiden yritysten edustajien kommentteja ja selvityksiä erimielisyyttä aiheuttaneista osapuolten näkemyksistä.
- D Oy:n tarkastusmuistio 12.7.2021 tehdyistä kosteusteknisistä tutkimuksista.
- E Oy:n asiantuntijan MS:n 28.7.2021 päivätty asiantuntijalausunto ja hänen allekirjoittamansa 12.10.2021 päivätty luettelo korjaustoimenpiteistä.
- C Oy:n 19.8.2021 päivätty kustannusarvio kohteen jäähdytysvesivahinkojen korjausten budjetointia varten ja 8.9.2021 päivätty uusi kustannusarvio, jossa oli otettu huomioon asiakkaan esittämiä puutteellisuuksia.
- G Oy:n 3.12.2021 päivätty tarjous omakotitalon saneerauksesta.
- H Oy:n 5.12.2021 päivätty tarjous omakotitalon palovahingon korjaustöistä ja tarjousta koskevia 14.11.2022 tehtyjä tarkennuksia, joissa on eritelty korjaustöitä ja niistä aiheutuvia kustannuksia.

Lisäksi asiakirjoihin sisältyy
- pelastuslaitoksen 18.4.2021 päivätty onnettomuusseloste, jonka mukaan ensimmäisen pelastusyksikön toiminta esti palon leviämisen viereiseen rakennukseen, jäähdyttämällä seinä- ja räystäsrakenteita sen aikaa, kun muu kalusto tuli paikalle. Käytetyn veden määräksi oli merkitty (m3): 200.
- palomestarin 15.7.2021 asiakkaalle lähettämä sähköpostiviesti, jonka mukaan kokonaisarvio asiakkaan talon jäähdytykseen käytetystä vesimäärästä on noin 3 m3. Arvio koostuu pääasiallisesti kolmen pelastusyksikön käyttämästä vedestä.
- kiinnityksenhaltijan suostumus korvauksen maksamiseen kiinteistön omistajille
- osapuolten ja asiantuntijayritysten sähköpostikirjeenvaihtoa
- mm. laskuja ja kuitteja sekä tietoja maksetuista korvauksista.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, mikä on sammutus- ja jäähdytysvesistä aiheutuneen vahingon laajuus ja määrä sekä vakuutuksesta maksettavan korvauksen suuruus.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Asiassa sovelletaan 1.4.2020 alkaen voimassa olleita kotivakuutusehtoja.

Korvaussääntöjen kohdan 3 (Korvauksen suorittamisvaihtoehdot) mukaan ensisijaisesti vahingoittunut omaisuus korvataan korjauttamalla vahingoittunut esine. Mobiililaitteiden osalta vahingoittunut laite voidaan korvata myös hankkimalla tilalle vastaava vaihtolaite, jos korjauskulut ylittävät vaihtolaitteen hankkimisesta aiheutuneet kustannukset. Jos korjauskustannukset tai kustannukset vaihtolaitteen hankkimisesta ylittävät näiden korvaussääntöjen mukaan määritellyn omaisuuden arvon, korvaus on kuitenkin enintään omaisuuden arvon suuruinen. Korjauskustannuksina korvataan ne kustannukset, jotka ovat syntyneet vahingoittuneen omaisuuden saattamisesta vahinkoa edeltäneeseen kuntoon.

Korjauksen yhteydessä tehdyistä perus- tai muista parannuksista syntyneitä kustannuksia ei korvata.

Vakuutusyhtiöllä on oikeus korvauksen rahana maksamisen asemasta hankkia tilalle vastaava omaisuus tai korjauttaa omaisuus. Vakuutusyhtiöllä on myös oikeus määrätä rakentaja tai korjaaja, joka uudelleen rakentaa tai korjaa vahingoittuneen omaisuuden, tai määrätä hankintapaikka, josta vastaavanlainen omaisuus hankitaan. Mikäli korvaus kuitenkin suoritetaan rahana, korvauksen enimmäismäärä määräytyy sen mukaan, mitä yhtiö olisi esineestä maksanut sen myyjälle tai korjauskustannuksista korjaajalle. Korvauksen suuruutta määritettäessä otetaan huomioon kaikki ne käteis-, tukku-, erityis- ja muut alennukset, joihin yhtiöllä olisi ollut oikeus omaisuuden hankkiessaan tai korjauttaessaan.
[…]

Kohdan 7 (Rakennuksen ja vuokra- ja osakehuoneiston osien korvaaminen) alakohdan 7.2 (Jälleenhankinta-arvokorvauksen suorittaminen) mukaan jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus edellyttää, että vahingoittunut omaisuus kahden vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta joko korjataan tai samalle rakennuspaikalle rakennetaan uusi samanlaatuinen ja samaan käyttöön tarkoitettu rakennus. Jos rakentaminen viivästyy viranomaisen toimenpiteen johdosta, viivästysaika lisätään edellä mainittuun aikaan.

Jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus maksetaan kahdessa erässä. Ensin suoritetaan päivänarvon mukainen korvaus. Lisäkorvaus, joka on jälleenhankinta-arvon ja päivänarvon mukaisten korvausten erotus, suoritetaan, kun yhtiö on saanut selvityksen edellä mainituista jälleenhankintatoimenpiteistä.

Asian arviointi

Asiakas on asian käsittelyn aikana esittänyt näkemyksenään, että vakuutusyhtiön tulee korjata kiinteistölle aiheutuneet vahingot. Vahinko ei ollut aiheutunut asiakkaista vaan asiakkaisiin nähden ulkopuolisesta naapurikiinteistön tulipalosta ja siihen liittyvästä sammutuksesta. Vakuutusyhtiön tulee vastata asunnon ja kiinteistön korjauksista niin, ettei kiinteistön arvo muutu. Lähtökohtana
vakuutuksen ottamiselle vahingon sattuessa on, että vakuutuksenottajan omaisuus saatetaan vahinkoa edeltäneeseen kuntoon, mikä ei ole tässä tapauksessa toteutunut. Asiakas on myös kiirehtinyt kiinteistön saattamista samaan tilanteeseen kuin ennen vahinkoa.

Vakuutusehtojen mukaan korvauksen hakijan tulee esittää vahingon suuruudesta sellainen selvitys, joka on tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi ja joka häneltä voidaan kohtuudella vaatia. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat muun muassa ne, joiden avulla voidaan todeta vahingon suuruus ja korvauksen saaja. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutusyhtiön mahdollisuudet hankkia selvitys. Vakuutusyhtiö ei ole velvollinen suorittamaan korvausta ennen kuin se on saanut edellä tarkoitetut selvitykset.

Vakuutuslautakunta toteaa, että lähtökohtaisesti vahingon korjaustöiden tekeminen tai teettäminen on rakennuksen omistajan vastuulla. Se seikka, että vakuutusyhtiö ja sen käyttämät asiantuntija- ja yhteistyöyritykset osallistuvat vahingon laajuuden selvittämiseen sekä purku- ja korjauskustannusten arviointiin, ei vaikuta asiakkaan korjausvelvollisuuteen tai päätösvaltaan korjaustöiden tekemisestä tai teettämisestä. Asian arviointiin ei myöskään vaikuta se, että vahinko on ollut seurausta viereisen rakennuksen tulipalosta.

Vakuutusyhtiö on heti vahinkoilmoituksen saatuaan pyytänyt ulkopuolisia yrityksiä (A Oy, C Oy ja D Oy) selvittämään vahinkoa. Lisäksi vakuutusyhtiö on maksanut asiakkaalle korvauksia muun muassa irtaimiston kunnostamisesta ja tilapäisasumisesta aiheutuneista kustannuksista. Ulkopuolisten yritysten huhti-, touko- ja kesäkuussa 2021 tekemien useiden tarkastusten, selvitysten ja analyysien sekä tehtyjen laboratoriotutkimusten perusteella vakuutusyhtiö on osaltaan pyrkinyt selvittämään vahingon laajuutta ja määrää. Esitetystä asiakirjaselvityksestä ei saa tukea sille asiakkaan väitteelle, että vakuutusyhtiö tai sen käyttämät asiantuntijayritykset olisivat viivytelleet vahingon selvittämisessä. Purku- ja korjaustöiden laajuuden selvittämiseen sekä havaintojen analysointiin ja raportointiin eri vaiheissa kulunutta aikaa Vakuutuslautakunta pitää kohtuullisena.

Käytetty vesimäärä ja vahinkojen laajuus

Asiakas on valituksessaan korostanut sitä, että rakennus kärsi mittavia palo- ja vesivahinkoja. Hän on esittänyt huolensa vahinkoon liittyvien asioiden vähättelystä ja hyvin suurista näkemyseroista vahinkojen laajuuden suhteen.

Lautakunta katsoo, että nyt käsiteltävänä olevassa riidassa keskeinen kysymys liittyy siihen, kuinka suuri vesimäärä rakennukseen oli jäähdytettäessä ja tiettyjä rakenteita sammutettaessa kohdistettu. Kun arvioidaan veden rakennukselle aiheuttamien vahinkojen laajuutta, merkitystä on sillä, onko vettä käytetty kolme vai 200 kuutiometriä.

Asiakas on vielä heinäkuun 2021 alussa katsonut pelastuslaitoksen suihkuttaneen vettä rakennukseen 200 kuutiometriä. 13.7.2021 päivätyssä sähköpostiviestissä JV on katsonut, että ensimmäinen pelastusyksikkö oli onnettomuusselosteen mukaan käyttänyt vettä kaksi kuutiometriä. E Oy:n 28.7.2021 päivätyn lausunnon taustatiedoissa veden määräksi on merkitty 20 kuutiometriä. Tietoa ei ole siitä, mihin lausunnon laatija on perustanut kyseisen vesimäärän. Lausunnossa on myös mainittu todellinen vesimäärä, noin kolme kuutiometriä.

Palomestarin asiakkaalle 15.7.2021 antaman selvityksen mukaan pelastuslaitos oli arvioinut rakennuksen jäähdyttämiseen ja sammuttamiseen käytetyn veden kokonaismääräksi kolme kuutiometriä. Ensimmäinen pelastusyksikkö oli alkanut jäähdyttää asiakkaan talon seinää ja räystästä palaneen naapuritalon puolella. Kyseisen pelastusyksikön käytettävissä oli ollut 300 litraa vettä ja 20 litraa sammutusvaahtoa. Selvityksestä ilmenee myös, että asiakkaan taloa jäähdytettiin useiden pelastusyksiköiden vesisäiliöistä saadulla vedellä aina silloin, kun tulessa olleen naapuritalon liekit uhkasivat asiakkaan taloa. Vettä oli suihkutettu räystäälle ja seinärakenteisiin noin 200 litraa minuutissa.

Tehtyjen selvitysten perusteella C Oy on katsonut, että käytetyllä muutamalla kuutiometrillä vettä ei ole ollut selkeää reittiä rakenteisiin ja että vain eteläsivun räystäältä oli päässyt hieman enemmän vettä lämmöneristeiden yläosaan. Se osa vettä, joka ei ollut haihtunut kuumuudessa, oli ohjautunut maahan rakennuksen ulkovaipan normaalin vedenohjauskyvyn ansiosta. 

Lautakunta on asiaa arvioidessaan kiinnittänyt huomiota erityisesti siihen, että pelastuslaitoksen käyttämä vesimäärä (kolme kuutiometriä) on vain 1,5 prosenttia asiakkaan väittämästä vesimäärästä eli 200 kuutiometristä ja 15 prosenttia E Oy:n lausunnon taustatiedoissa mainitusta 20 kuutiometristä.  Vakuutuslautakunta ei ole käytettävissään olevien asiakirjojen perusteella voinut tulla siihen johtopäätökseen, että vakuutusyhtiö tai vahinkoa selvittäneet yritykset A Oy, C Oy tai D Oy olisivat vähätelleet vahingon laajuuteen liittyviä asioita kuten asiakas on esittänyt. Lautakunta pitää ilmeisenä, ettei 200 kuutiometrin käyttäminen olisi käytännössä ollut edes mahdollista ja että tuollainen vesimäärä olisi aiheuttanut rakennukselle huomattavasti suuremmat vauriot.

Lautakunta toteaa vielä, etteivät asiakas tai hänen käyttämänsä asiantuntijayritys E Oy ole todellisen vesimäärän selviämisen jälkeen esittäneet näkemyksiään siitä, miten rakenteisiin suihkutettu kolmen kuutiometrin vesimäärä olisi voinut aiheuttaa heidän selvitystensä mukaiset vahingot rakennuksen rakenteille.

Keskeiset erimielisyyttä koskevat asiat

Lautakunnan käsityksen mukaan vahingon laajuutta koskeva erimielisyys liittyy siihen, ovatko etelänpuoleisen tiiliseinän ja sen lämmöneristeiden lisäksi myös itä- ja länsipuolen seinät sekä niiden eristeet vahingoittuneet siten, että kyseisten kolmen ulkoseinän tiilirakenne pitää purkaa ja myös niiden takana olevat lämmöneristeet uusia. Lisäksi erimielisyys koskee sitä, ovatko sammutus- ja jäähdytysvedet aiheuttaneet alapohjassa ja sokkelihalkaisun kohdalla havaitut mikrobivauriot.

Kolmas erimielisyyttä koskeva kiista liittyy erityisesti siihen, miltä osin sauna- ja kylpyhuoneiden rakenteet tulisi purkaa ja rakentaa uudelleen sekä miten keittiön kattoon syntynyt kosteusvaurio otetaan huomioon vahingon laajuuden arvioinnissa. Vesikaton puutteellisesta suojauksesta keittiön kattoon aiheutunut kosteusvaurio on esitetyn selvityksen mukaan sisällytetty C Oy:n laatimaan korjaustyöselostukseen.

Asiakas on katsonut, että saunan ja kylpyhuoneen ikkunoiden puutteellisesta suojauksesta oli sateiden vuoksi aiheutunut lisävahinkoa seinärakenteille. Pelkkä asiakkaan ja MS:n esittämä epäilys mahdollisesta lisävahingosta ei kuitenkaan ole riittävä näyttö asiassa. D Oy:n 12.7.2021 tekemistä selvityksistä laaditun raportin mukaan kyseisille rakenteille ei ollut aiheutunut lisävahinkoa.

Edellä esittämänsä seikat huomion ottaen Vakuutuslautakunta katsoo, ettei asiakas ole osoittanut rakenteiden puutteellisesta suojauksesta aiheutuneen sellaista lisävahinkoa, joka olisi pitänyt keittiön katon lisäksi ottaa huomioon korjaustyössä. Selvitykset osoittavat myös sen, että C Oy:n korjaustapaehdotuksen mukaan etelänpuoleisen seinän tiili- ja eristerakenteet puretaan ja uusitaan. Itä- ja länsipuolen seinien ulkopuolisen tiilimuurauksen osalta C Oy on katsonut, että riittävänä voidaan pitää irronneiden tiilien korvaamista uusilla tiilillä, mutta että muilta osin näiden seinien tiilirakenteen purkaminen ja eristeiden uusiminen kokonaan ei ole sattuneen vahingon vuoksi tarpeellinen toimenpide.

E Oy:n lausunnossa on mainittu, että alapohjaan ei välttämättä ole joutunut sammutusvesiä ja että yläpohjan puurakenteissa näkyy vanhoja vesivaurioita. Lausunnon laatinut MS on pitänyt mahdollisena, että rakenteisiin on syntynyt mikrobivaurioita myös sammutusvesien vaikutuksesta. Eristetilan ja alimman betonilaatan väliin oli noussut maakosteutta kuivatuksen yhteydessä. Lisäksi lausunnossa on mainittu muun muassa, että sammutusvesien valuminen eteläsivun ulkoseinien eristetilassa sokkelihalkaisun alaosaan saakka on mahdollista ja hyvin todennäköistä ja että itäsivun paneeliseinän kautta on mahdollisesti päässyt jäähdytysvesiä rakenteisiin.

Lautakunta toteaa tältä osin, etteivät asiantuntijan esittämät mielipiteet mahdollisista vaurioista ole riittävä osoitus siitä, että kyse on ollut vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvasta vahingosta. Käytännössä riittävä näyttö olisi ollut saatavissa purkamalla kyseisiä rakenteita tai muulla tavoin kiistattomasti osoittamalla, että jäähdytys- ja sammutusvesiä on päässyt näihin rakenteisiin aiheuttaen niiden vahingoittumisen.

Havaittu kosteusvaurio on E Oy:n lausunnon mukaan asumisterveysasetuksen perusteella syy korjaustoimenpiteisiin ryhtymiselle. Mikrobivaurioituneen rakennuksen korjausohjeiden mukaan vaurioituneiden materiaalien poisto tulee ulottaa 0,5–1 metriä vaurioitumattomalle osalle rakennetta, ja purkutyön laajuus tulee varmistaa materiaalinäyttein.

Lautakunta toteaa, että asumisterveysasetuksen edellyttämistä vahinkoon kuulumattomista korjaustoimista aiheutuvat kustannukset jäävät asiakkaan vastuulle. Jos rakenteen vaurioituminen ei ole seurausta sammutus- ja jäähdytysvesistä, niiden korjauskustannuksia vakuutusyhtiö ei ole velvollinen korvaamaan, vaikka asiakkaalla olisi hyvän rakennustavan perusteella velvollisuus korjata kyseiset rakenteet.

Mikrobitutkimuksissa oli havaittu etelänpuoleisen seinän yläosan kastuneissa rakenteissa nopeasti kasvavaa mikrobistoa, ja näiden rakenteiden korjaamisen on katsottu kuuluvan korvattavaan vahinkoon. C Oy:n lausunnon mukaan vahingon selvityksissä oli todettu monin paikoin vahinkoon liittymättömiä mikrobivaurioita ulkoseinien eristeissä. Mikrobikasvustojen on katsottu voineen jonkin verran aktivoitua sammutusvesistä. Erityisesti alapohjassa ja sokkelihalkeamassa havaitut mikrobit ovat useiden vuosien aikana vähitellen kehittyneitä mikrobilajeja. Näissä kohdissa ei löydetty nopeasti kehittyviä mikrobilajeja.

C Oy:n suunnitelman mukaan kosteusvarioituneet eristeet puretaan pois ja varmistetaan purkamatta jäävien eristeiden vaurioitumattomuus 50 senttimetrin korkeudelta. Jos vaurioituneita rakenteita löydetään purkutyön yhteydessä lisää, purkamista jatketaan riittävän pitkälle. C Oy on katsonut, että etelänpuoleisen ulkoseinän tiilimuuraus puretaan ja lämmöneristeet uusitaan, jotta voidaan varmistua rakenteen oikeasta korjauslaajuudesta.

Lautakunta ei ole vahingon laajuudesta esitetyn näytön tai muidenkaan selvitysten perusteella voinut todeta, että etelänpuoleisen seinän lisäksi muiden ulkoseinärakenteiden purkamista ja uusimista pitäisi tehdä laajemmin kuin mitä C Oy:n suunnitelmassa ja arviossa on katsottu tarvittavan. C Oy on korostanut sitä, että jos rakenteiden purkuvaiheessa löytyy jotain lisäpurkamista vaativia, jäähdytys- ja sammutusveden aiheuttamia vaurioita, purkamista jatketaan ja rakenteet korjataan vahinkoa edeltäneeseen aikaisempaa vastaavaan tasoon.

Rakennuskustannusten nousun vaikutus

Kun vakuutusyhtiö oli toukokuussa 2022 pyytänyt asiakasta toimittamaan kustannuserittelyt joulukuussa 2021 saamiinsa kahteen tarjoukseen, asiakas on 1.6.2022 lähettämässään sähköpostiviestissä viitannut siihen, että tarjousten summat saattavat rakennuskustannusten nousun vuoksi olla korkeammat kuin alkuperäisissä tarjouksissa oli ollut. Vakuutusyhtiö on vastauksessaan asiakkaalle todennut, että erittely tulee toimittaa annettujen tarjousten kokonaishinnoista joulukuulta 2021.

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei rakennuskustannusten nousulla vuonna 2022 ole merkitystä asian arvioinnissa, koska G Oy:n ja H Oy:n tarjousten mukaiset kustannukset sekä H Oy:n marraskuussa 2022 antama erittely ovat perustuneet kokonaishintoihin joulukuulta 2021, kuten vakuutusyhtiö oli edellyttänyt.

Vakuutuskorvauksen maksamista koskevat sopimusehdot

Vakuutusyhtiö on 21.6.2021 ilmoittanut korvaavansa rakennuksen korjauskulut vahinkoa edeltäneeseen tasoon C Oy:n korjaustyöselostuksen mukaisesti ja vahinkopäällikkö B:n hyväksymässä laajuudessa. 22.7.2021 vakuutusyhtiö on todennut, että vaurioituneen omaisuuden omistava vakuutuksenottaja toimii vakiintuneen vakuutuskäytännön mukaisesti korjaustyön tilaajana. Vakuutusyhtiö korvaa korjaustyöstä aiheutuneet laskut vakuutusehtojen ja sovitun korjauslaajuuden mukaisesti. Vakuutusyhtiö ei tule tilaamaan kohteeseen purku- ja korjaustöitä vastoin asiakkaan tahtoa. Viestissä on lisäksi selostettu vakuutussopimukseen sisältyvää ehtoa vakuutusyhtiön oikeudesta määrätä rakentaja tai korjaaja, sekä kerrottu, että jos korvaus suoritettaisiin rahana, korvauksen enimmäismäärä määräytyy sen mukaan, mitä vakuutusyhtiö olisi maksanut korjauskustannuksista määräämälleen korjaajalle.

Vakuutusehtojen mukaan jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus rakennusvahingossa edellyttää, että vahingoittunut omaisuus kahden vuoden kuluessa vahingosta korjataan tai samalle rakennuspaikalle rakennetaan uusi samanlainen tai samaan käyttöön tarkoitettu rakennus. Jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus maksetaan kahdessa erässä. Ensin maksetaan päivänarvon mukainen korvaus. Lisäkorvaus, joka on jälleenhankinta-arvon ja päivänarvon mukaisten korvausten erotus, maksetaan, kun yhtiö on saanut selvityksen jälleenhankintatoimenpiteistä.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiöllä olisi vakuutusehtojen mukaan ollut oikeus maksaa purku- ja jälleenrakennuskustannuksista korvaus päivänarvon mukaan, koska rakennukselle aiheutuneita vahinkoja ei ole korjattu. Vakuutusyhtiö on tässä tapauksessa kuitenkin maksanut C Oy:n kustannusarvioon ja vakuutusehtojen mukaiseen jälleenhankinta-arvoon perustuvan korvauksen rahana asiakkaan esittämän pyynnön mukaisesti.

Vakuutuksesta maksettavan korvauksen määrä

Marraskuussa 2021 maksamaansa rahakorvausta vakuutusyhtiö on perustellut vetoamalla oikeuteensa rajata korvaus siihen korjauskustannusten enimmäismäärään, jonka yhtiö olisi maksanut määräämälleen korjaajalle.  Vakuutusyhtiö ei ollut kuitenkaan määrännyt vahingoittuneen omaisuuden korjaajaa, eikä vakuutusyhtiö ole edes väittänyt, että C Oy olisi tullut toimimaan rakennuksen korjaavana yrityksenä.

Korvauksen suuruus on perustunut C Oy:n 8.9.2021 antamaan kustannusarvioon, jonka alkuosassa on mainittu, että arvio on alustava ja että se toimii korjauksen budjetointia varten suuntaa antavana. Esitetyn selvityksen mukaan C Oy:n oli tarkoitus riittävien purkutöiden jälkeen tehdä korjauskustannuslaskelma ja kilpailuttaa jälleenrakennustyöt. Asiakirjoista ei ilmene, että vakuutusyhtiö olisi pyrkinyt urakkatarjouksia tai muita lisäselvityksiä hankkimalla määrittämään korjauskustannuksia C Oy:n kustannusarviota tarkemmalla tasolla. Selvitystä ei ole myöskään siitä, etteikö vakuutusyhtiö olisi tällaista selvitystä voinut hankkia, vaikka osapuolet olivat olleet purku- ja korjaustöiden jatkamisesta eri mieltä heinäkuun 2021 yhteispalaverin jälkeen tai vielä sen jälkeen, kun vakuutusyhtiö oli saanut C Oy:n syyskuun 2021 alussa täsmentämän kustannusarvion.

Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö ei voi rajata korvauksen enimmäismäärää esittämillään perusteilla. Lautakunta pitää lisäksi perusteettomana vakuutusyhtiön näkemystä siitä, että asiakas ei voisi pyrkiä selvittämään purku- ja korjauskustannusten määrää hankkimalla itse urakkatarjouksia saneeraus- tai muilta rakennusliikkeiltä, varsinkaan silloin, kun vakuutusyhtiö ei ole alustavien arvioiden lisäksi pyytänyt tarkempia urakkatarjouksia.

Esitettyjen urakkatarjousten sisältöä tulee tässä tapauksessa arvioida asian kokonaisvaltaisen tarkastelun yhteydessä. Tarjoukset ovat niissä olleiden merkintöjen mukaan perustuneet 12.10.2021 päivättyihin tarjouspyyntöihin. Asiakas oli saanut tarjoukset vasta sen jälkeen, kun vakuutusyhtiö oli maksanut C Oy:n tekemän alustavan arvion mukaisen rahakorvauksen. Lautakunta on asiaa arvioidessaan ottanut lisäksi huomioon sen, ettei vakuutusyhtiö ollut lainkaan hankkinut C Oy:n korjaustapaan perustuvia urakkatarjouksia.

Osapuolet ovat olleet yhtä mieltä siitä, että E Oy:n korjaustapa sisältää laajempia korjaustoimia kuin C Oy:n laskelmissaan käyttämä korjaustapa. Lautakunnan käytettävissä olevissa kahdessa urakkatarjouksessa on kuitenkin eritelty kustannukset C Oy:n ja E Oy:n korjaustavan mukaisesti. C Oy:n korjaustavan mukainen urakkasumma on G Oy:n tarjouksessa ollut 177 900 euroa ja H Oy:n tarjouksessa 182 500 euroa. Asiakkaan asiantuntijana käyttämän E Oy:n korjaustavan mukainen urakkasumma on G Oy:llä ollut 206 200 euroa ja H Oy:llä 218 500 euroa. Vakuutusyhtiö ei ole erikseen paljoksunut tai muutoinkaan kiistänyt tarjouksen antaneiden yritysten esittämiä urakkahintoja tai H Oy:n myöhemmin laatimassa erittelyssä olevia kustannuksia.

Koska rakenteiden purkutöitä ei jatkettu kesällä 2021 eikä rakenteita ole uusittu, todellisia purku- ja jälleenrakennuskustannuksia ei tiedetä. Lautakunta katsoo, että vahingon määrä tulee tässä tapauksessa arvioida käytettävissä olevien selvitysten pohjalta. Vahingon määrä ei kuitenkaan määräydy H Oy:n tarjouksen mukaisella urakkahinnalla, kuten asiakas on esittänyt, koska G Oy:n tekemä urakkatarjous on C Oy:n korjaustavan mukaisten töiden osalta ollut alhaisempi kuin H Oy:n vastaava tarjous.

Koska C Oy:n erittelemät purku- ja korjauskustannukset ovat olleet alustavia arvioita ja koska niitä on ollut tarkoitus täsmentää urakkatarjouksilla, Vakuutuslautakunta katsoo, ettei kyseisiä kustannuksia voida pitää selvityksenä vahingon määrästä. Tämän vuoksi lautakunta yhtyy asiakkaan näkemykseen siitä, ettei vakuutusyhtiö ole osoittanut C Oy:n laatiman kustannusarvion mukaisten korjauskustannusten olleen riittäviä saattamaan vahingoittuneita rakenteita vahinkoa edeltäneeseen tasoon.

Asiakkaan esittämässä G Oy:n tarjouksessa C Oy:n korjaustavan mukaiset rakenteiden korjauskustannukset ovat 177 900 euroa. Muun selvityksen puuttuessa ja huomioiden, että C Oy:n laskelmassa on kyse alustavasta kustannusarviosta, lautakunta katsoo, että kyseisen ulkopuolisen saneerausliikkeen urakkatarjousta on tässä perusteltua pitää osoituksena vakuutuksesta korvattavan, C Oy:n korjaustavan mukaisesti lasketun vahingon määrästä.  

Kun otetaan huomioon vakuutusyhtiön maksama 115 816 euron korvaus, vakuutuksenottajalla (CV) ja hänen puolisollaan (JV) on rakennuksen omistajina oikeus 62 084 euron suuruiseen lisäkorvaukseen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa asiakkaille 62 084 euron lisäkorvauksen laillisine viivästyskorkoineen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin                                         
Sihteeri Pellikka

Jäsenet

Kankkunen
Vaitomaa
Vuori
Vyyryläinen