Tapahtumatiedot
A (s. 1963) on hakenut korvausta koronavirusrokotteesta aiheutuneesta lääkevahingosta 5.1.2022 päivätyllä vahinkoilmoituksella.
A sai toisen koronavirusrokotteen Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech and Pfizer) 13.4.2021.
A kertoi vahinkoilmoituksessaan, että hänen vasen polvensa yliojentui taaksepäin hänen ollessaan 13.4.2021 iltavuorossa. Lisäksi hänen täytyi siristellä ja räpsytellä silmiään. A lepäili kotona 14.4.2021. A:n piti mennä töihin 15.4.2021, mutta hän halusi vielä seurata tilannettaan. A kaatui 16.4.2021 eikä hän päässyt enää ylös. A hakeutui terveyskeskukseen, josta hänet kuljetettiin ambulanssilla sairaalan päivystykseen. A pääsi samana päivänä magneettikuviin. Neurologit totesivat kuvissa näkyvän tukoksen. A otettiin neurologian päivystysosastolle osastohoitoon ja hänelle aloitettiin Klexane-hoito. A oli 16.—20.4.2021 keskussairaalassa ja 20.—27.5.2021 toisessa sairaalassa neurologisella osastolla. Kesäkuun puolivälissä A oli huonossa kunnossa ja pystyi juomaan vain jääkylmiä juomia. A laihtui lähes 20 kiloa kuukauden aikana. Heinäkuun puolivälissä A kävi laboratoriokokeissa, joiden tulosten perusteella hänellä todettiin munuaisten vajaatoiminta. Lisäksi A:n kilpirauhasarvot olivat sekaisin, koska sairaalassa häneltä oli lopetettu Thyroxin-lääkitys.
A hakeutui uudelleen sairaalaan päivystykseen. A:lle tehtiin ultraäänitutkimus, jossa todettiin yllättäen keuhkoveritulppa. A oli yhden yön sydänvalvontaosastolla, josta hän siirtyi sisätautien ja reumakeskuksen osastolle. A sai muutaman päivän ajan antibioottia. Kyseinen sairaalajakso kesti noin viikon.
A:n olo alkoi helpottua antibiootilla. Klexane-lääkitys vaihdettiin Innohep-lääkitykseen. A totesi, että vaikka hän käytti verenohennuslääkitystä koko kevään, hän sai silti keuhkoveritulpan. A arvioi, että hänellä saattoi olla keuhkoveritulppa jo keväällä. Hänen astmansa oireili siitepölyajan vuoksi, joten tulppa saattoi jäädä huomaamatta. Sisätautien ja reumakeskuksen osastolla A:n lääkitystä purettiin. Verenpainelääke laitettiin tauolle, ja Thyroxin-lääkitys aloitettiin uudelleen. A:n vointi koheni pikkuhiljaa. Elokuussa A:lla alkoi fysioterapia. A:n vasemmalle puolelle jäi halvausoireita. A pystyy kävelemään kotosalla kyynärsauvojen tuella, mutta hän ei pysty menemään ulos muuta kuin rollaattorin avulla. A teki lääkevahinkoilmoituksen koronarokotteen aiheuttamasta henkilövahingosta neurologin kehotuksesta.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 22.3.2022. Yhtiö katsoi, että A:lla todettu aivoinfarkti ja keuhkoveritulppa olivat Comirnaty-rokotteesta riippumattomia sairauksia ja oireita. Yhtiö totesi, että A:ta koskevien potilasasiakirjojen perusteella aivoinfarktin taustalla olivat todennäköisesti hoitamaton verenpainetauti, korkea kolesteroli ja diabetes. A:lla todetun keuhkoembolian syy jäi avoimeksi. Yhtiön mukaan Comirnaty-rokotteen ei tiedetä aiheuttavan aivoinfarkteja tai veritulppia. Yhtiö totesi lisäksi, etteivät kaikki veritulpat johdu koronarokotteesta, vaikka niillä olisi siihen ajallinen yhteys. Kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa Comirnaty-koronarokotteen ei ole todettu lisäävään yksittäisten veritulppien riskiä verrattuna sellaiseen potilasryhmään, jota ei ole rokotettu. Yhtiön mukaan syvät laskimotukokset/keuhkoveritulpat ovat väestössä melko yleisiä. Kansainvälisessä ja kansallisessa selvityksessä niitä on todettu ilmenevän rokottamisen jälkeen saman verran kuin rokottamattomalla väestöllä keskimäärin. Yhtiö katsoi päätöksessään, ettei A:lla ilmenneillä oireilla ja vaivoilla ollut todennäköistä syy-yhteyttä 13.4.2021 annettuun koronarokotteeseen, eikä se tämän vuoksi korvannut vahinkoa lääkevahinkovakuutuksesta.
Asiakkaan valitus
A ilmoittaa asiamiehen välityksellä tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön päätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A katsoo, että hänelle aiheutui Comirnaty-rokotteesta keuhkojen ja aivojen verisuonitukos vakavine seurauksineen. A pyytää Vakuutuslautakuntaa vahvistamaan syy-yhteyden Comirnaty-koronavirusrokotteen ja hänellä pian rokotuksen jälkeen todettujen verisuonitukosten välillä.
A toteaa, että vakuutusyhtiö on vedonnut hänellä todettuihin perussairauksiin infarktien syinä. A:n mukaan mikään näistä taudeista ei ole kuitenkaan sellainen, joka aiheuttaisi veritulppia. A toteaa, että esimerkiksi hänellä olevat verenpainetauti ja dyslipidemia ovat hyvässä hoitotasapainossa.
A toteaa, että mRNA-koronarokotteiden ja veritulppien mahdollisesta syy-yhteydestä on lääkeaineen tuoreus ja siitä johtuva tutkimusaineiston rajallisuus huomioiden vakuuttavaa näyttöä. Hänellä ei ole myöskään todettu mitään hyytymissairauksille altistavaa tekijää. A katsoo, ettei hän olisi saanut infarkteja ilman rokotetta, minkä vuoksi hän pitää rokotetta niiden laukaisevana tekijänä. A myös toteaa, että rokotteen saamisen ja infarktien välillä on realistinen ajallinen yhteys. Lisäksi A katsoo, ettei hänen kohdallaan ole osoitettavissa mitään Comirnaty-koronarokotetta todennäköisempää selittävää tekijää veritulpille.
A viittaa mRNA-koronarokotteen ja tukosten välisestä yhteydestä julkaistuihin yksittäistapaustutkimuksiin, jotka A on toimittanut Vakuutuslautakunnalle valituksensa yhteydessä. A toteaa, että tapaustutkimusten perusteella ei voida katsoa, että mRNA-rokotteiden jälkeen ilmaantuvat verisuonitukokset olisivat täysin tuntematon asia. A pyytää, että Vakuutuslautakunta kiinnittää erityistä huomiota hänellä todettujen oireiden ja tutkimustulosten samankaltaisuuteen. A:n mukaan oireet olivat kaikissa tapauksissa samankaltaisia ja alkoivat vaihtelevalla aikavälillä rokotuksen jälkeen. Kaikissa tapauksissa diagnoosi varmistui TT-tutkimuksella. Kaikissa tapauksissa kyse on ollut henkilöistä, joilla ei A:n tapaan ole aiempaa hyytymissairaushistoriaa tai sukuanamneesia. Minkään potilaan kohdalla ei löydetty mitään yleistä hyytymishäiriötä tai tukostaipumusta aiheuttavaa sairautta.
A toteaa, että asian laatu ja hänen käytettävissään olevat todistelumahdollisuudet huomioiden hänen on riittävästi katsottava näyttäneen Comirnaty-koronavirusrokotteen ja hänellä todettujen infarktien välinen syy-yhteys. Lisäksi hän korostaa, että oikeustieteellisessä syy-yhteysarvioinnissa ei edellytetä täyttä lääketieteellistä varmuutta.
A toteaa, että vaikka kyseessä ei vielä ole niin sanottu tunnettu haittavaikutus, se ei poissulje syy-yhteyden mahdollisuutta yksittäistapauksissa. A:n mielestä lääkevahinkovakuutuksesta korvattavien vahinkotapahtumien kriteerinä ei voida pitää minkään yksittäisen tahon tilastoihin ja suurten ihmisjoukkojen sisältämiin tapausmääriin perustuvaa luokittelua lääkkeiden sivuvaikutuksista. A korostaa, että syy-yhteysharkinnassa on kyse aidosta oikeudellisesta kokonaisharkinnasta. Lisäksi A viittaa korkeimman oikeuden ennakkopäätökseen KKO:1995:53, potilasvahinkolautakunnan täysistuntoratkaisuun dnro 707/04.00/2018 ja FINEn Vakuutuslautakunnan antamaan ratkaisusuositukseen FINE-052786.
Valituksessa viitataan A:n itse kirjoittamaan selvitykseen, jossa käydään läpi hänellä olevia perussairauksia ja niiden taustaa.
Lisäkirjelmässään A käy läpi aiempia terveystietojaan ja niihin liittyviä näkemyksiään. Lisäksi A toteaa, että 80 prosenttinen työaika oli hänen oma päätöksensä johtuen muun muassa työpaikan sijainnista. A ei halunnut työterveyslääkärin palveluja, koska hän oli ilmoittanut lähtevänsä keväällä 2021. Hänellä ei ole ollut mitään erityisempiä vaivoja ja koronatestit tehtiin paikallisessa terveyskeskuksessa. Muut käynnit hoituivat vapaa-ajalla. Työterveyslääkäri oli silloin toisessa paikassa, jonka vuoksi neurologi kirjoitti työkyvyttömyyseläkkeen. A:lla ei ole neurologista eikä TULES-sairautta.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan A:n katsovan, että hänen perussairautensa olivat olleet hyvässä hoitotasapainossa, eikä niitä voi pitää aivoinfarktin todennäköisenä syynä. Yhtiön mukaan tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa A:ta koskevien potilasasiakirjojen valossa. A:ta koskevan merkinnän 20.4.2021 mukaan A ei ollut pitkään aikaan syönyt hänelle perussairauksien hoitoon määrättyjä lääkkeitä. Terveydenhuollossa aivoinfarktin todennäköisenä syynä pidettiinkin hoitamatonta verenpainetautia, korkeaa kolesterolia sekä diabetesta. Yhtiö katsoo, ettei se, että A sai koronarokotteen muutamaa päivää aikaisemmin, tee rokotteesta infarktin todennäköistä aiheuttajaa.
Yhtiö toteaa, että kysymys syy-yhteyden todennäköisyydestä on viime kädessä oikeudellinen. Harkinnassa otetaan lääketieteellisen selvityksen ohella huomioon muutkin seikat, joiden perusteella voidaan tehdä päätelmiä syy-yhteyden olemassaolosta tai sen puuttumisesta. Vahingon kilpailevilla syillä tai niiden puuttumisella on luonnollisesti merkitystä syy-yhteysharkinnassa. Vastaajan velvollisuutena ei kuitenkaan ole vaatimuksen torjuakseen osoittaa todellista syytä vahinkoon. A:n puolesta esitetty väite siitä, että vakuutusyhtiön tulisi vastuusta vapautuakseen kyetä osoittamaan muu syy keuhkoemboliaan, on yhtiön näkemyksen mukaan virheellinen.
Yhtiö toteaa, että ratkaisusuosituspyynnössä katsotaan, että mRNA-rokotteiden ja veritulppien välisestä syy-yhteydestä on olemassa varsin vakuuttavaa näyttöä. Asiassa toimitetut selvitykset ovat kuitenkin vain yksittäisiä tapausselostuksia, eikä niistä voi vetää yleisen tason johtopäätöksiä rokotteiden ja veritulppien välisestä syy-yhteydestä. Yhtiö katsoo, ettei tällaisen näytön puute tarkoita sitä, etteikö syy-yhteyttä joissakin yksittäistapauksissa voitaisi juridisesti arvioiden pitää todennäköisenä. Näytön vähäisyys itsessään ei kuitenkaan ole seikka, joka asettaisi asiakkaan ratkaisusuosituspyynnössä tarkoitetulla tavalla eriarvoiseen asemaan.
Yhtiö toteaa, että Euroopan lääkevirasto (EMA) vastaa lääkevalmisteiden tieteellisestä arvioinnista, valvonnasta ja turvallisuusseurannasta EU:n alueella. Koronarokotteita alettiin jakamaan vuonna 2020 ja rokotteiden turvallisuusseurantaa jatketaan yhä. Yhtiö toteaa, että merkitystä on annettava sille, ettei EMA edelleenkään katso Comirnaty-rokotteen aiheuttavan tukostapahtumia tai lisäävän niihin sairastumisen riskiä. Tämä on yhtiön mukaan vahva viite siitä, ettei vakuuttavaa näyttöä rokotteen ja veritulppien välisestä syy-yhteydestä ole olemassa.
Yhtiö toteaa, että A:n kohdalla keuhkoembolian ja koronarokotuksen välillä ei ole ajallista yhteyttä. Yhtiön mukaan A:n ratkaisusuosituspyynnössä ei ole tuotu esiin mitään uskottavaa mekanismia sille, että 13.4.2021 annettu Comirnaty-rokote olisi todennäköisesti aiheuttanut hänelle keuhkoveritulpan useiden kuukausien viiveellä. Yhtiö toteaa katsovansa edellä mainitut seikat huomioiden, ettei A:n saama koronarokote ole todennäköinen keuhkoembolian aiheuttaja. Yhtiö katsoo, ettei kyseessä ole korvattava lääkevahinko.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 16.4.2021—20.4.2023.
Käytössä olevan selvityksen mukaan A:lla on perussairauksina insuliinihoitoinen tyypin 2 diabetes, dyslipidemia, kilpirauhasen vajaatoiminta, astma, vaikea-asteinen uniapnea ja verenpainetauti. A:lla oli ollut aiemmin käytössä CPAP-laite uniapnean hoitoon, mutta hän oli palauttanut laitteen vuonna 2015.
16.4.2021 päivättyjen sairaalan päivystyspoliklinikan tekstien mukaan A tuli päivystykseen terveyskeskuksen lähetteellä, jossa tulosyy oli aivohaveri. A oli saanut 13.4.2021 toisen annoksen koronarokotetta. Seuraavana päivänä A oli ollut väsynyt. A:lla oli ollut töistä vapaapäivä ja hän oli lähinnä lepäillyt. A oli iltapäivällä yrittänyt nousta sohvalta, mutta hänen vasen jalkansa ei kantanut kunnolla. Tekstin kirjauspäivänä A oli kaatunut, jolloin hänen omaisensa olivat toimittaneet hänet hoitoon. A:lla oli ilmeisesti tullut kirjauspäivänä oirekuvaan mukaan dysartriaa. A:lta kysyttiin erikseen nielemisvaikeudesta. A kertoi, että hänellä oli tällaistakin, mutta tätä oli ollut myös aiemmin. A koki lisäksi, että hänen vasen kätensä oli toiminut jo pidempään huonommin. A:lla ei ollut rintakipua, hengenahdistusta, rytmihäiriötuntemuksia, päänsärkyä, pahoinvointia tai huimausta. A oli kaatunut istuma-asennossa taaksepäin, kun hoitaja oli tutkinut häntä.
Terveyskeskuksessa A:lla oli todettu vasemmalla dysmetriaa. Lisäksi A oli voimakkaan hypertensiivinen ja hyperglykeeminen. Sairaalan päivystyspoliklinikalla A:n verenpaine oli 189/121, pulssi 70/min ja happisaturaatio 95 %. A oli orientoitunut, hyvin väsyneen oloinen ja hänen hengityksensä oli puuskuttavaa. A ei kuitenkaan kokenut hengenahdistusta, ja hän saturoitui hyvin. A:n pupillit olivat symmetriset ja niiden valoreaktiot olivat normaalit. A:lla ei ollut katsepareeseja, nystagmusta tai kaksoiskuvia. A:lla oli sormiperimetrialla normaalit näkökentät. Lääkärille tuli vaikutelma vasemmanpuoleisesta alafacialisheikkoudesta. A:n vasemman suupielen ympärillä oli puutuneisuutta. A:n kieli oli keskilinjassa. A:n vasen yläraaja laskeutui lievästi yläraajakannattelussa. A:n puristusvoima oli heikompi vasemmalla, ja hänellä ilmeni dysmetriaa sormi-nenänpää-kokeessa. A:n vasen alaraaja oli kannattelussa selkeästi oikeaa heikompi, mutta se voitti kuitenkin painovoiman. Kantapää-polvi-kokeen suorittaminen onnistui A:lta hitaasti, ja muutoinkin hän noudatti kehotuksia varsin hitaasti. A:n sensoriikka oli symmetristä raajaparien alueilla. A:n sydämessä oli tasainen rytmi, eikä siitä kuulunut sivuääniä. A:n keuhkoista ei kuulunut vinkunoita eikä rohinoita. A:n kehon ääreisosissa ei ollut merkittäviä turvotuksia. A:n puheessa oli dysartriaa, mutta siitä sai kuitenkin selvän. A oli ollut myös marraskuussa 2019 tutkittavana puhehäiriökohtausten vuoksi. Hänelle oli tuolloin tehty pään TT-tutkimus, josta ei löytynyt poikkeavaa. A:n oire oli tuolloin kuvautunut lähinnä dysartriana. A:lla ei ollut käytössään mitään verenkiertolääkkeitä. A:ta oli suositeltu välttämään ASA-lääkitystä astman vuoksi.
A:lla todettiin statuksessa selvä vasen hemipareesi. A:lle tehty Babinskin koe oli myös selvästi positiivinen. A:lle tehtiin pään TT-tutkimus, jossa todettiin oikealla striatumin tai capsula internan alueella selvä lähinnä subakuutiksi sopiva infarkti harventuma. Verenvuotoa ei kuvautunut. A:lla todettiin puoliäkillinen aivoinfarkti oikealla, josta hänelle oli seurannut vasen hemipareesi. A siirtyisi aivoverenkiertohäiriöyksikköön. A:lle annettiin verenhyytymistä estävää Plavix-lääkettä ja trombiprofylaksiana Klexane-lääkettä. Lääkäri arvioi, että A:lla todetun aivoinfarktin taustalla oli todennäköisesti verenpainetaudin ja diabeteksen aiheuttama mikroangiopatia tai pienen suonen tukos. A:n kaulasuonissa ei ollut hemodynaamisesti merkittäviä ahtaumia. A:n laboratoriokoetulokset olivat muilta osin kunnossa, mutta hänen sokeriarvonsa olivat 14.9—16.2. A:lla oli EKG-tutkimuksessa sinusrytmi. A:lle tehdyssä keuhkojen röntgentutkimuksessa ei todettu verekkyyden osalta erityistä, mutta ylämediastinum prominoi ilmeisemmin vinosta projektiosta johtuen.
17.4.2021 päivätyn aivoverenkiertohäiriöyksikön tekstin mukaan A:lla oli seurannassa sinusrytmi, mutta hänellä oli runsaasti lisälyöntejä ja lisäksi trigeminiaa. A:lla oli ollut Seretide-astmalääkitys, mutta A ei pystynyt teknisesti käyttämään sairaalassa ollutta valmistetta, minkä vuoksi astmalääke vaihdettiin Atrodual-sumutinliuokseen. A kertoi, että hänellä oli ollut kainalossa kookas patti jo kuukausien ajan. Patti oli ollut ajoittain kipeä. A:n yleisvointi oli kohtalainen, mutta hän oli voipuneen oloinen. A vastaili kysymyksiin asiallisesti. A:lla ei todettu erityistä sydämen ja keuhkojen kuuntelussa. A:n verenpaine oli 178/88. A:lla oli edelleen vasemman raajaparin hemipareesi, selvä voimanalenema ja dysmetria. A:lle tehty Babinskin koe oli vasemman jalan osalta edelleen positiivinen. Lisäksi A:lla oli edelleen vasemmalla puolella facialisheikkoutta. Lääkäri palpoi A:n rinnat, kainalot, kaulan ja soliskuopat. Lääkäri ei tuntenut muita kyhmyjä kuin A:n oikeassa kainalossa olevan kookkaan kyhmyn.
18.4.2021 päivätyn aivoverenkiertoyksikön tekstin mukaan A:n vointi oli kello 10 kohtalainen. A:n verenpaine oli 152/77. A oli rauhallinen, asiallinen ja orientoitunut. A:lla oli lievä dysartria. A:lla oli todettu vasen hemipareesi. A:n yläraaja oli dysmetrinen, mutta se voitti kuitenkin painovoiman. A:lla oli lievää alafacialisheikkoutta, ja hänelle tehty Babinskin koe oli vasemmassa jalassa positiivinen. A:lla ei ollut kipua tai pahoinvointia. Laboratoriokokeissa A:lla todettiin lievä hypokalemia. A:lle tehtäisiin seuraavana päivänä TEE-tutkimus. A siirrettiin neurologian vuodeosastolle.
Neurologian vuodeosaston loppulausunnon mukaan A oli osastolla 18.—20.4.2021. A:lla oli aivoinfarktiin sopiva kuva ja kliinisesti vasemman puolen hemipareesi. Lisäksi A:lla oli hoitamaton verenpainetauti, diabetes ja kilpirauhasen vajaatoiminta. A:n kanssa käydyissä keskusteluissa ilmeni, ettei A ollut käyttänyt viime aikoina lääkkeitä. A:lle oli viimeksi kirjoitettu resepti Thyroxin-lääkitykseen vuonna 2018. A:lla vuoden kainalossa ollut tulehtunut patti avattiin osastolla ja siitä tuli reilusti märkää eritettä. Lääkäri arvioi löydöksen vaikuttavan tulehtuneelta ateroomalta. Paiseen onkalo huuhdeltiin keittosuolalla ja siihen laitettiin Sorbact-sidos.
A:lle tehtiin etiologisena lisäselvittelynä sydämen ultraäänitutkimus ruokatorven kautta. Lausunnon mukaan sydämen vasemman kammion pumppufunktio oli normaali eikä kammionsisäisiä trombeja tai merkittäviä läppäpoikkeavuuksia todettu. Sydämen eteiset olivat normaalikokoiset eikä smoke-ilmiötä esiintynyt. Vasen eteiskorvake oli siisti ja eteisväliseinämä ehyt. Aortankaarella oli vähäistä kalkkiplakkia, mutta ei trombeja. A:n verenpaineet olivat laskeneet tasolle 144–155/97–107. A oli kuumeeton. A:lla oli ajoittaista hengenahdistusta, mutta keuhkoauskultaatiossa ei ilmennyt poikkeavaa. Atrodual-sumutinliuos lopetettiin, ja sen tilalla aloitettiin Seretide Evohaler -inhalaatiosumute. A:n verensokeriarvot olivat korkeat. Paastosokeriarvot olivat 8–12 luokkaa ja iltasokeriarvot ad 14.9. Levemir-insuliinivalmisteen annosta nostettiin. Atorvastatin-kolesterolilääkitys lopetettiin, ja sen tilalle vaihdettiin Rosuvastatin-kolesterolilääkitys. Diformin-lääkitys aloitettiin uudelleen insuliinilääkityksen rinnalle. Amlodipin- ja Diovan comp -verenpainelääkityksiä jatkettiin aiemmilla kotiannoksilla.
Puheterapeutin arvion mukaan A:lla oli lievä veltto dysartria alafacialisheikkouden ja kielen liikkeiden toispuolisuuden hitauteen ja väsyvyyteen liittyen. A:lle oli tehty arvio nielemisestä, ja hänellä ilmeni lämpimillä ohuilla nesteillä edelleen kertaluonteista yskimistä. Toimintaterapeutin arvion mukaan A:n yläraajan liikkeet onnistuivat, mutta vasen puoli oli selkeästi yläraajan nostoliikettä hitaampi. A:n vasemman käden hienomotoriikka oli hidasta, ja sormen pinsettiotteen näyttäminen vasemmalla kädellä oli jähmeää. A:lle suositeltiin toimintaterapiaa jatkokuntoutuksena. A:n tilanteesta oli pyydetty myös fysioterapeutin arvio, mutta se ei ollut vielä nähtävissä.
Lääkäri arvioi, että A:n sairastaman aivoinfarktin ja siihen liittyvän vasemman hemipareesin ja dysartrian taustalla oli todennäköisesti hoitamaton verenpainetauti, korkea kolesteroli ja diabetes. Edellä kerrottujen lääkitysten lisäksi A:lle jatkettaisiin Thyroxin-lääkitystä, trombiprofylaksiana Inhixa-lääkettä mobilisoitumiseen saakka ja Plavix-lääkitystä pysyvänä hoitona. A siirtyi toiselle osastolle jatkokuntoutukseen.
Sisätautien päivystysosaston väliloppulausunnon tekstin mukaan A oli osastolla 14.—16.7.2021. A tuli lähetteellä päivystykseen 14.7.2021 epäselvän infektion ja akuutin munuaisten vajaatoiminnan vuoksi. A:n tullessa päivystykseen infektiofokukseksi mietittiin rinnan alueen ruusua. A:lta otetussa virtsanäytteessä U-Leuk-arvo oli kuitenkin 366. Lisäksi näytteessä todettiin E. coli -bakteerikasvustoa. A:n CRP-arvo lähti laskuun (89, 70, 39). A:lla oli aluksi antibioottina kefuroksiimi tablettina. Munuaisfunktion korjaannuttua 16.7.2021 alkaen A:lle annettiin kefuroksiimiantibioottia suonensisäisesti. Akuutin munuaisten vajaatoiminnan osalta Krea-arvo oli lähtenyt laskemaan nestehoidolla. A tarvitsi vielä runsaasti avustamista wc-käynneillä ja peseytymisessä. Wc-käynnin yhteydessä A:ta oli heikottanut. A:lta mitattiin matalat verenpainearvot RR 92/66. A:lla ei ollut kuivumisen eikä hypovolemian merkkejä. A:lla ei ollut kuumetta, ja hänen CRP-arvonsa oli laskusuuntainen. A:n syketaso oli mittauksissa välillä 65–85. Heikotuskohtauksen jälkeen A:lle tehtiin EKG-tutkimus, jossa ei todettu akuuttiin iskemiaan viittaavaa. Lausunnon kirjoittamispäivänä A:n TnT-arvo oli 127 eli nousussa. Päivystykseen tullessa arvo oli ollut 59. A:lla ei ollut rintakipuanamneesia. A:n ProBNP-arvo oli 1300 eli koholla. A:lta otetuissa kilpirauhaskokeissa TSH-arvo oli 8.6 ja T4V-arvo 9.6. A:lla oli ilmeisesti ollut aiemmin keväällä kilpirauhaslääkitys käytössä, mutta hän oli lopettanut sen ripuloinnin takia. A:lle aloitettiin uudelleen Thyroxin-lääkitys hypotyreoosiin viittaavien arvojen vuoksi. A oli laihtunut muutaman kilon, ja hänellä oli jonkinlaista nielun alueen tuntemusta, liman nousua ja hiekan tunnetta. A:n KNK-statuksessa ei todettu mitään A:n oireita selittävää. A:n infektiofokuksena pidettiin virtsateitä/munuaisia. Akuutti munuaisten vajaatoiminta oli korjaantumassa, mutta aiempi Krea-taso oli noin 70. Kotilääkkeistä verenpaine- ja diabeteslääkkeet olisivat toistaiseksi tauolla.
17.7.2021 päivätyn sydänvalvontaosaston loppulausunnon mukaan A oli osastolla 16.—17.7.2021. A:lla oli todettu keuhkoembolia ja oikean puolen kuormitus, jonka vuoksi A oli tullut sydänvalvontaosastolle. Sydänvalvonnassa antikoagulaatiohoitona oli Innohep-lääke. A:n TnT arvo oli laskusuuntainen (136–116). A:n ProBNP-arvo oli 8753 eli noussut. A:lla ei ollut laboratoriokoevastausten perusteella muita poikkeamia. A:n Krea-arvo oli 112, eli se oli laskussa. A:n hemodynamiikka oli vakaa. A saturoitui jopa ad 100 % ilman lisähappea. A:n NEWS-pisteet vaihtelivat 1–3 verenpainetason mukaan. A:lle 17.7.2021 tehdyssä sydämen ultraäänitutkimuksessa todettiin normaali vasemman kammion ejektiofraktio, eikä läppävikoja todettu. A:n sydämen oikea kammio oli vielä keskivaiheelta suurentunut, mutta epäsuorasti hänellä ei ollut enää merkittävää oikean puolen kuormitusta. A oli runsaan nesteytyksen vuoksi nestelastissa, jonka vuoksi hänelle aloitettiin furosemidi-lääkitys. Akuutti tilanne A:lla todetun keuhkoembolian suhteen oli ohittunut. A:n hemodynamiikka oli vakaa ja vointi hyvä. A siirtyisi sisätautien ja reumakeskuksen osastolle.
21.7.2021 päivätyn sisätautien ja reumakeskuksen osaston loppulausunnon mukaan A oli osastolla 17.—21.7.2021. A oli mobilisoitunut rollaattorin tuella. A:lla ei ollut hengenahdistusta eikä kliinisesti nestelastia. Keuhkoauskultaatio oli siisti. A:lta oli tullut virtsaa. Nesteenpoistolääkitys lopetettiin. A:lla ei ollut kuumetta. Kefuroksiimi-lääkitys lopetettiin 19.7.2021. A:lla oli aiemmin todettu virtsaviljelyssä ESBL E.coli -bakteerikasvustoa, jonka antibioottihoitoa ei pidetty aiheellisena. A sairasti molemminpuolisen keuhkoembolian. Selvää altistetta ei embolialle todettu. Tukoksesta oli seurauksena A:n sydämen oikean puolen kuormitus. Antikoagulaatiohoitoa suunniteltiin pysyväksi. Innohep-lääkitys lopetettaisiin ja Lixiana-lääkitys aloitettaisiin. A:n krea-arvo oli korjaantunut tasolle 117—123, GFRe-arvo oli 42 ja Urea-arvo 8.7. A:lla ei ollut hyperkalemiaa eikä asidoosia. Lääkäri arvioi, että laskun hidastumiseen saattoi myötävaikuttaa A:lle tehty varjoainekuvaus ja sydäntilanne. A:lle ohjelmoitiin keuhkoembolian selvittelynä kaulan ultraäänitutkimus sekä mammografiatutkimus. Lisäksi A sai lähetteen gastroskopiatutkimukseen nielemisongelmien vuoksi.
23.9.2021 päivätyn sisätautien ja reumakeskuksen osaston tekstin mukaan A:lle tehdyssä kaulan ultraäänitutkimuksessa todettiin suurentunut kilpirauhanen, joka sopi struumaan. Epäilyttäviä pesäkemuutoksia ei todettu. A:lle oli tehty myös mammografiatutkimus ja rintojen sekä kainaloiden ultraäänitutkimus, joissa todettiin oikeassa kainalossa ensisijaisesti lipomaoperaation jälkitilaan sopiva liponekroosimuutos. Tutkimuksessa ei todettu malignisuspekteja löydöksiä.
2.12.2021 päivätyn neurologian poliklinikan tekstin mukaan A:n kuntoutusta oli tarkoitus jatkaa toukokuuhun 2022 saakka. Vasemmanpuoleisen hemioireiston lisäksi A:lla oli TULES-tyyppisiä ongelmia ilmeisesti erityisesti vasemmalla puolella. Lääkäri tulkitsi A:n lonkka-ristiselkäkivut piriformissyndroomaksi ja trochanterbursiitiksi. Tämän vuoksi A:n liikkuminen oli vaikeaa ja hän liikkui rollaattorin avulla.
20.4.2023 päivätyn B1-lääkärilausunnon mukaan A ei ollut kuntoutunut aivoinfarktin sairastamisen jälkeen työkykyiseksi. A oli ollut vuoden kuntoutustuella. A:lle ei ollut pystytty ohjelmoimaan kevyempää työnkuvaa. A:lla oli edelleen lievä vasemmanpuoleinen hemipareesioireisto. A:lla ei kuitenkaan ollut spastisuutta. A:lla on runsaasti perustauteja, ja hänen kävelykykynsä oli näiden pohjalta heikentynyt siten, että hän käveli rollaattorin kanssa. Lääkäri katsoi, että A on perussairauksiensa vuoksi pysyvästi työkyvytön.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse siitä, tuleeko A:lla Comirnaty-rokotteen saamisen jälkeen todetut aivoinfarkti ja keuhkoveritulppa korvata Comirnaty-rokotteen aiheuttamana lääkevahinkona.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)
Asian arviointi
Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.
Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A sai toisen koronarokoteannoksen Comirnaty-valmisteella 13.4.2021. A:lla on perussairauksina insuliinihoitoinen tyypin 2 diabetes, dyslipidemia, kilpirauhasen vajaatoiminta, astma, vaikea-asteinen uniapnea ja verenpainetauti. A:lla oli ollut aiemmin käytössä CPAP-laite uniapnean hoitoon, mutta hän oli palauttanut laitteen vuonna 2015. A:lla ilmeni koronarokotteen saamisen jälkeisenä päivänä väsymystä. Sitä seuraavana päivänä A oli yrittänyt nousta sohvalta, mutta hänen vasen jalkansa ei kantanut kunnolla. 16.4.2021 A vietiin päivystykseen, koska hän oli kaatunut. Lisäksi A:lla oli dysartriaa. A:lla todettiin vasemmalla dysmetriaa ja hän oli voimakkaan hypertensiivinen ja hyperglykeeminen. A:lle tehtiin pään TT-tutkimus, jossa todettiin oikealla striatumin tai capsula internan alueella selvä lähinnä subakuutiksi sopiva infarkti harventuma. Verenvuotoa ei kuvautunut. A:lla todettiin puoliäkillinen aivoinfarkti oikealla, josta hänelle oli seurannut vasemmanpuoleinen hemipareesi. A:n laboratoriokoetulokset olivat muilta osin kunnossa, mutta hänen sokeriarvonsa olivat 14.9—16.2.
A oli neurologian vuodeosastolla 18.—20.4.2021. A:lla oli hoitamaton verenpainetauti, diabetes ja kilpirauhasen vajaatoiminta. A:n kanssa käydyissä keskusteluissa ilmeni, ettei A ollut käyttänyt viime aikoina lääkkeitä. A:lle oli viimeksi kirjoitettu resepti Thyroxin-lääkitykseen vuonna 2018. A:lle tehtiin etiologisena lisäselvittelynä sydämen ultraäänitutkimus ruokatorven kautta, eikä tutkimuksessa todettu A:n infarktia selittävää. A:lla oli lievä veltto dysartria alafacialisheikkouden ja kielen liikkeiden toispuolisuuden hitauteen ja väsyvyyteen liittyen. Lääkäri arvioi, että A:n sairastaman aivoinfarktin ja siihen liittyvän vasemman hemipareesin ja dysartrian taustalla oli todennäköisesti hoitamaton verenpainetauti, korkea kolesteroli ja diabetes.
A oli sisätautien päivystysosastolla 14.—16.7.2021. A tuli lähetteellä päivystykseen 14.7.2021 epäselvän infektion ja akuutin munuaisten vajaatoiminnan vuoksi. Lausunnon kirjoittamispäivänä A:n TnT-arvo oli 127 eli nousussa. Päivystykseen tullessa arvo oli ollut 59. A:lla ei ollut rintakipuanamneesia. A:n ProBNP-arvo oli 1300 eli koholla. A:lta otetuissa kilpirauhaskokeissa TSH-arvo oli 8.6 ja T4V-arvo 9.6. A:lla oli ilmeisesti ollut aiemmin keväällä kilpirauhaslääkitys käytössä, mutta hän oli lopettanut sen ripuloinnin takia. A:lle aloitettiin uudelleen Thyroxin-lääkitys hypotyreoosiin viittaavien arvojen vuoksi. A:n infektiofokuksena pidettiin virtsateitä/munuaisia. Akuutti munuaisten vajaatoiminta oli korjaantumassa.
A oli sydänvalvontaosastolla 16.—17.7.2021. A:lla todettiin keuhkoembolia ja oikean puolen kuormitus. Sydänvalvonnassa antikoagulaatiohoitona oli Innohep-lääke. A:n TnT-arvo oli laskusuuntainen (136–116). A:n ProBNP-arvo oli 8753 eli noussut. A:lla ei ollut laboratoriokoevastausten perusteella muita poikkeamia. A:n Krea-arvo oli 112, eli se oli laskussa. A:lle 17.7.2021 tehdyssä sydämen ultraäänitutkimuksessa todettiin normaali vasemman kammion ejektiofraktio, eikä läppävikoja todettu. A:n sydämen oikea kammio oli vielä keskivaiheelta suurentunut, mutta epäsuorasti hänellä ei ollut enää merkittävää oikean puolen kuormitusta. Akuutti tilanne A:lla todetun keuhkoembolian suhteen oli ohittunut. A:n hemodynamiikka oli vakaa ja vointi hyvä.
A oli sisätautien ja reumakeskuksen osastolla 17.—21.7.2021. A oli mobilisoitunut rollaattorin tuella. Selvää altistetta ei embolialle todettu. Tukoksesta oli seurauksena A:n sydämen oikean puolen kuormitus. Antikoagulaatiohoitoa suunniteltiin pysyväksi. A:lle aloitettiin Lixiana-lääkitys. A:n krea-arvo oli korjaantunut tasolle 117—123, GFRe-arvo oli 42 ja Urea-arvo 8.7. A:lle tehdyssä kaulan ultraäänitutkimuksessa todettiin suurentunut kilpirauhanen, joka sopi struumaan. Epäilyttäviä pesäkemuutoksia ei todettu. A:lle oli tehty myös mammografiatutkimus ja rintojen sekä kainaloiden ultraäänitutkimus, joissa todettiin oikeassa kainalossa ensisijaisesti lipomaoperaation jälkitilaan sopiva liponekroosimuutos.
Huhtikuussa 2023 kirjoitetun B1-lääkärilausunnon mukaan A ei ollut kuntoutunut aivoinfarktin sairastamisen jälkeen työkykyiseksi. A oli ollut vuoden kuntoutustuella. A:lle ei ollut pystytty ohjelmoimaan kevyempää työnkuvaa. A:lla oli edelleen lievä vasemmanpuoleinen hemipareesioireisto. A:lla ei kuitenkaan ollut spastisuutta. A:lla on runsaasti aivoverenkiertohäiriöille altistavia perustauteja, ja hänen kävelykykynsä oli näiden pohjalta heikentynyt siten, että hän käveli rollaattorin kanssa. Lääkäri katsoi, että A on perussairauksiensa vuoksi pysyvästi työkyvytön.
Vakuutuslautakunta viittaa käyttöönsä toimitettuun lääketieteellisen selvitykseen ja toteaa, että A:lla on runsaasti hoitamattomia, aivoverenkiertohäiriöille altistavia perussairauksia. Lääketieteellisissä tutkimuksissa ei ole todettu, että Comirnaty-koronarokotteet lisäisivät aivohalvauksen riskiä. Vakuutuslautakunta katsoo, että todennäköinen syy-yhteys Comirnaty-koronarokotteen ja A:lla todetun aivohalvauksen välillä jää osoittamatta. Lautakunta pitää tältä osin vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.
A:lla todetun keuhkoembolian osalta lautakunta toteaa, että A hakeutui heinäkuussa 2021 sairaalaan epäselvän infektion ja munuaisten vajaatoiminnan vuoksi. Pian sairaalahoidon alkamisen jälkeen A:n proBNP-arvo nousi voimakkaasti, mikä lautakunnan käsityksen mukaan viittaa keuhkoemboliaan ja liittyy todennäköisesti A:lla olleeseen infektioon. Keuhkoembolian toteamisen aikaan A:n saamasta koronarokotteesta oli kulunut kolme kuukautta. Lääketieteellisissä tutkimuksissa koronarokotteiden ei ole todettu aiheuttavan viivästynyttä keuhkoemboliaa. Näin ollen A:lla todettu keuhkoembolia ei ajallisestikaan sovi koronarokotteen aiheuttamaksi. Vakuutuslautakunta katsoo, että todennäköinen syy-yhteys Comirnaty-koronarokotteen ja A:lla todetun keuhkoembolian välillä jää osoittamatta. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä myös tältä osin vakuutusehtojen mukaisena.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheejohtaja Norio
Sihteeri Pippola
Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila