Tapahtumatiedot

Asiakkaat ovat nostaneet vuonna 2021 pankista 242.500 € annuiteettilyhenteisen asuntolainan, jonka laina-ajaksi on sovittu 28 vuotta ja johon on liitetty marginaalissa veloitettava 10 vuoden korkokatto. Korkokaton voimassaoloaikana velan vuotuiseen korkoon sisällytetään korkokattomaksu 0,650 % ja velasta perittävä viitekorko on enintään 0,010 %. Velasta perittävä vuotuinen korko oli siten korkokaton voimassaoloaikana velkakirjan laatimishetkellä voimassa olevalla marginaalilla enintään 1,160 %. Korkokaton päätyttyä velan vuotuinen korko on 0,500 %-yksikköä yli 12 kk euriborkoron.  Luotossa on lisäksi erityisehto, jonka mukaan viitekorkoa ei voi vaihtaa korkokaton voimassaoloaikana.

Asiakkaiden valitus

Asiakkaiden mukaan heidän kuukausieränsä oli velkakirjan laatimishetkellä

14.09.2021 määrältään 817,12 €. Koron tarkistuksen yhteydessä vuonna 2022 he saivat ilmoituksen muuttuneesta korosta, jolla ei kuitenkaan kerrottu korkokaton vuoksi olevan vaikutusta maksuerään. Vuoden 2023 korontarkistuksen yhteydessä maksuerä kuitenkin nousi 107 € eli 925,11 €:oon, mitä asiakkaat pitävät merkittävänä nousuna ja jonka mahdollisuudesta heitä ei informoitu ennen lainanottoa ja mistä ei myöskään ilmoitettu velkakirjan mukaisesti 30 päivää ennen voimaantuloa.

Asiakkaat nostavat myös esiin, että velkakirjassa ei lainkaan mainita koronlaskun tapahtumista kahdessa erässä ja ettei heille muutoinkaan ole kerrottu laskukaavasta, joka kasvattaa maksuerän lyhennyksen osuutta merkittävästi jo korkokaton aikana. Lisäksi asiakkaat tuovat esiin, että heille on myös suullisesti annettu korkokaton aikaisen maksuerän suuruudesta ennen lainanottoa erilaista tietoa.

Asiakkaiden mukaan he eivät ymmärrä, miten he kuluttajina voivat hyötyä korkokaton ostamisesta, sillä pankin käyttämän laskutavan vuoksi he eivät hyödy korkokatosta, koska joutuvat jo sen voimassaoloaikana etukäteen maksamaan suurempaa kokonaiskorkoa. Asiakkaiden näkemyksen mukaan kyseessä on kuluttajan kannalta monimutkaiseksi luotu järjestelmä, jossa korkokaton ostaminen osaksi lainaa tuo erittäin kyseenalaista hyötyä vain ensimmäisen viitekoron nousun ja maksuerän suurenemisen valossa.

Asiakkaiden mukaan pankin asiassa tekemän sovintoehdotuksen hyväksyminen ja maksuerän lasku nostaisi korkokaton jälkeiselle ajalle arvioidun maksuerän arvon kuluttaja-asiakkaan näkökulmasta kohtuuttoman suureksi. Asiakkaat haluavat lautakunnan näkemyksen velkakirjan ehtojen ja erityisesti pankin käyttämän kahden korkoehdon laskentatavan lainmukaisuudesta. Lisäksi he toivovat vastausta siihen, että olisiko pankin pitänyt ilmoittaa velkakirjassa tarkemmin kahden korkoehdon laskentatavasta ja sen vaikutuksesta korkokaton aikaiseen maksuerään.

Pankin vastine

Pankki myöntää, että se on aikanaan verkkosivuillaan ja asiakkaille alun perin toimitetussa tarjouksessa viestinyt epätarkasti maksuerän käyttäytymisestä korkokaton voimassaoloaikana, mutta sen näkemyksen mukaan annettuaan asiakkaille heidän vaatimuksensa täyttävän sovintoehdotuksen, ei osapuolten välillä ole enää riitaa, joka Pankkilautakunnan tulisi ratkaista. Pankki myös korostaa, että asiakkaat ovat ensisijaisesti vedonneet velkakirjansa ehtoihin ja että lainan maksuerä on viitekoron tarkastuksen jälkeen muodostunut oikein lainalle velkakirjalla sovitun lyhennystavan ja maksusuunnitelman mukaisesti.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
- osapuolten välinen velkakirja yleisine ehtoineen
- osapuolten välistä reklamaatiokirjeenvaihtoa
- pankin asiakkaille antama yhteenveto sovitusta luottoratkaisusta
- virallinen asuntolainatarjous liitteineen
- asiakkaiden tulosteet pankin verkkosivuilta

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Voidakseen ratkaista osapuolten välisen erimielisyyden, Pankkilautakunnan tulee ottaa kantaa, onko pankki kertonut asianmukaisesti mahdollisen koronnousun vaikutuksesta luoton kuukausierään korkokaton voimassaoloaikana sekä johtaako pankin asian sovinnolliseksi ratkaisemiseksi esittämä malli korkokaton voimassaolon jälkeen mahdollisesti asiakkaiden näkökulmasta kohtuuttoman suureen maksuerään.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Kuluttajasuojalain 2 luvun 7 § mukaan:
Markkinoinnissa tai asiakassuhteessa ei saa jättää antamatta sellaisia asiayhteys huomioon ottaen olennaisia tietoja, jotka kuluttaja tarvitsee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen tekemiseksi ja joiden puuttuminen on omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee päätöksen, jota hän ei olisi riittävin tiedoin tehnyt.

Arvioitaessa tietojen riittävyyttä otetaan huomioon tietojen selkeys, ymmärrettävyys ja oikea-aikaisuus, käytettyyn viestimeen liittyvät rajoitteet sekä elinkeinonharjoittajan muut toimenpiteet olennaisten tietojen antamiseksi kuluttajille.

Kuluttajasuojalain 7 luvun 13 §:n mukaan luotonantajan on luotonannossa meneteltävä vastuullisesti. 7 luvun 13 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan erityisesti edellytetään, että luotonantaja antaa kuluttajalle ennen luottosopimuksen tekemistä riittävät ja selkeät selvitykset sen arvioimiseksi, soveltuuko luotto ja mahdollisesti tarjotut lisäpalvelut kuluttajan tarpeisiin ja hänen taloudelliseen tilanteeseensa, sekä tiedon siitä, voiko kuluttaja irtisanoa lisäpalvelua koskevan sopimuksen erikseen ja mitä seuraamuksia irtisanomisesta kuluttajalle aiheutuu;

Kuluttajasuojalain 7a luvun 6 §:n mukaan:
Sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään tiedonantovelvollisuudesta, luotonantajan ja luotonvälittäjän on ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun kuluttaja on antanut tietoja luottoon liittyvistä odotuksistaan ja tarpeistaan sekä taloudellisista olosuhteistaan, ja hyvissä ajoin ennen asuntoluottosopimuksen tekemistä annettava kuluttajalle pysyvällä tavalla ESIS-lomaketta käyttäen tiedot seuraavista seikoista:
1) luotonantaja;
2) luotonvälittäjä;
3) tarjottava luotto, luottokustannukset ja luoton takaisinmaksu;
4) kuluttajan muut velvoitteet;
5) kuluttajalle lain nojalla kuuluvat oikeudet;
6) neuvontapalvelut;
7) sopimusrikkomuksen seuraamukset;
8) oikeussuojakeinot ja valvontaviranomaiset.
Ennakkotiedoista ja lomakkeesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.            

Osapuolten välisen velkakirjan mukaan velasta perittävä vuotuinen korko on 0,500 %-yksikköä yli 12 kuukauden euriborkoron.
Velan viitekoron arvo määräytyy ensimmäistä nostopäivää edeltävän päivän mukaan. Viitekoron arvon muutos vaikuttaa velasta perittävään korkoon velan yleisten ehtojen kohdan 3.2 mukaisesti.
Velkaan on sovittu marginaalissa veloitettava korkokatto, joka astuu voimaan velan nostopäivänä ja päättyy 10 vuoden kuluttua nostopäivästä. Korkokaton voimassaoloaikana velan vuotuiseen korkoon sisällytetään korkokattomaksu 0,650 % ja velasta perittävä viitekorko on enintään 0,010 %. Velasta perittävä vuotuinen korko korkokaton voimassaoloaikana on velkakirjan laatimishetkellä voimassa olevalla marginaalilla enintään 1,160 %.

Korkokaton laskennallinen kustannus velan nostopäivästä korkokaton päättymispäivään asti on 13678,45 euroa. Kustannus on laskettu velkakirjan laatimishetkellä 14.09.2021 tiedossa olevilla maksusuunnitelma-ja korkotiedoilla.
Korkokaton päätyttyä velan vuotuinen korko on 0,500 % -yksikköä yli 12 kk euriborkoron.

Koron maksun osalta on lisäksi sovittu seuraavaa:
Velan viimeinen takaisinmaksupäivä on 03.10.2049.
Muuttuva annuiteetti on velkakirjan laatimishetkellä 817,12 € (sisältää koron).
Maksuerien lukumäärä on 336 kappaletta.
Lyhennyksen ensimmäinen eräpäivä on 03.11.2021. Sen jälkeen eräpäivät ovat joka kuukauden 3. päivä.
Velan nostohetki ja koron muutokset vaikuttavat muuttuvan annuiteetin euromäärään.
Maksuerien lukumäärä muuttuu velkakirjalla sovitusta, mikäli velka nostetaan niin myöhään, että velan ensimmäinen eräpäivä ohitetaan.
Koron ensimmäinen eräpäivä on 03.11.2021. Sen jälkeen eräpäivät ovat joka kuukauden 3. päivä.
Velan lyhennykset, korot ja muut velan hoitoon liittyvät maksut veloitetaan automaattisesti luotonhoitotililtä. Velallinen sitoutuu huolehtimaan siitä, että luotonhoitotilillä on riittävä kate eräpäivän alkaessa.

Velkakirjassa viitatun yleisten ehtojen kohdan 3.2 mukaan:
Asuntoluoton korkoa laskettaessa viitekoron arvo on aina vähintään 0 %. Viitekoron arvosta riippumatta muun kuin asuntoluoton korko on aina vähintään 0 %.

Euriborkorko
Euriborkorko on euroalueen rahamarkkinoiden viitekorko, jonka arvon määräytyminen ja noteerauspäivät perustuvat kulloinkin voimassa olevaan kansainväliseen käytäntöön.
Velan korko pysyy samana koronmääräytymisjakson ajan. Koronmääräytymisjakson pituus ilmenee viitekoron nimestä.
Ensimmäinen koronmääräytymisjakso alkaa velan ensimmäisen erän nostopäivänä. Ensimmäisen koronmääräytymisjakson korko ilmenee velan nostotositteesta. Seuraava koronmääräytymisjakso alkaa edellisen koronmääräytymisjakson päätyttyä.
Velan viitekoron arvo muuttuu kunkin koronmääräytymisjakson alkamispäivää edeltävän pankkipäivän arvon mukaiseksi. Jos tämä päivä ei ole euriborkoron noteerauspäivä, velan viitekoron arvona käytetään edellisen noteerauspäivän viitekoron arvoa. Velan korko muuttuu yhtä paljon kuin viitekoron arvo on muuttunut.

Asian arviointi

Yleistä

Korkokatto on pankkien tarjoama määräaikainen lisätuote lainoihin, minkä avulla voidaan varmistaa, että lainan viitekorko ei nouse yli määritetyn enimmäistason sovitun ajanjakson aikana, vaikka markkinakorot nousisivatkin.

Annuiteetti on puolestaan lyhennystapa, jossa lainan jokainen takaisinmaksuerä on alkutilanteessa yhtä suuri, kunnes viitekorko muuttuu. Annuiteettilainassa takaisinmaksuerät määritetään aina korontarkistuksen yhteydessä uudestaan koko laina-ajalle. Maksuerän korkoerä ja lyhennyserä tyypillisesti muuttuvat korontarkistuksen yhteydessä. Kun annuiteettilainassa on korkokatto ei maksuerän korkoerä voi kuitenkaan nousta yli sovitun korkokaton korkokattojakson aikana. Sen sijaan lainan loppuajalle, jolloin korkokatto ei ole enää voimassa, maksettavat korot lasketaan korontarkistuspäivän mukaisen korkoprosentin mukaan, joka tässä tapauksessa on ollut suurempi kuin korkokatto.

Kun annuiteettilyhenteisessä lainassa kaikki maksuerät ovat yhtä suuria, vaikuttavat korkokatottoman jakson korkokattoa suuremmat korot korkokaton aikaisiin maksueriin, jotta laina tulisi sovitun laina-ajan puitteissa maksettua. Korkokaton voimassaolon aikana kuukausimaksuerän nousun syynä on kasvanut lyhennyksen määrä, eikä asiakkaalta korkosuojan aikana perittävä korkeampi korko. Käytännössä asiakas siis maksaa velan pääomaa alkuperäistä aikataulua nopeammin pois laina-ajan pysyessä ennallaan.

Mitä asiakkaan ja pankin välillä voidaan katsoa sovitun luottoa myönnettäessä?

Asiakkaiden mukaan heille on luottoneuvotteluiden yhteydessä esitelty korkokattotuote siten, että luoton maksuerä ei juurikaan nousisi laina-aikana. Asiakkaat ovat vedonneet tältä osin myös pankin internetsivuilla aiemmin olleeseen tietoon, jossa on korostettu nimenomaan maksuerän ennakoitavuutta. Siksi asiakkaille on tullut yllätyksenä, että pankki on myöhemmin viitekorkojen noustua nostanut korkokaton aikana maksuerää.

Vastineessaan pankki on todennut, että annuiteettityyppisen korkokattoluoton takaisinmaksueriä ei koskaan pysty ennalta takaamaan tietyssä tasossa säilyväksi korkokattoaikanakaan, mutta toisaalta myöntänyt, että asiakkaille on alun perin viestitty epätarkasti maksuerän käyttäytymisestä.

Asiasta saadun selvityksen perusteella lautakunta katsoo, että asiakkaalle on luottoa myönnettäessä selostettu korkokaton toimivuus siten, että korkokatto rajoittaa merkittävästi luoton maksuerien kohoamista, ja että myös luottoneuvottelua hoitanut pankin asiantuntija on todennäköisesti ollut vastaavassa käsityksessä asiantilasta. Siten pankin myöhempi menettely maksuerien korottamisessa ei ole ollut asiakkaalle alun perin annettujen tietojen mukainen.

Pankkilautakunta kiinnittää huomiota myös maksuerien määrittämisen kannalta keskeiseen velkakirjan sopimusehtoon, jonka mukaan ”Velan nostohetki ja koron muutokset vaikuttavat muuttuvan annuiteetin euromäärään”. Sopimusehdossa ei tarkemmin yksilöidä, mikä korko on tämän sopimusehdon kannalta merkityksellinen takaisinmaksuerien määrittämisen kannalta tilanteessa, jossa sovelletaan myös korkokattoehtoa.

Edellä todetut seikat huomioiden lautakunta katsoo, että sopimusehto yhdessä korkokattoehdon kanssa on tulkinnanvarainen ja sopimusehtoa on mahdollista tulkita siten, että sillä tarkoitetaan kulloinkin velkakirjan ehtojen mukaista korkoa, jolloin korkokaton voimassaoloaikana pankki ei voisi huomioida maksuerien määrittämisessä korkokattoa ylittävää korkotasoa miltään osin, mikä vastaavasti rajoittaa merkittävästi maksuerien kohoamista korkokaton voimassaoloaikana. Tältä osin lautakunta kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että ehdossa ei viitata esimerkiksi viitekoron tai korkotason muutokseen, vaan pelkästään korkoon.

Kun otetaan sopimusehdon tulkinnanvaraisuuden ohella huomioon asiakkaan ja pankin esittämät seikat luoton myöntämisen aikana annetuista tiedoista, pankkilautakunta katsoo asiakkaan ja pankin sopimusoikeudellisesti sitoutuneen sellaiseen sopimukseen, jossa maksuerät säilyvät lähes samana korkokaton voimassaoloaikana.

Siten asiakkaiden pankille esittämää alkuperäistä vaatimusta maksuerien korjaamiseksi takautuvasti, johon myös pankki on sittemmin sovintoratkaisuna ilmoittanut suostuvansa, on lautakunnan näkemyksen mukaan pidettävä luotonmyöntöhetkellä alun perin sovitun mukaisena.

Pankin menettelyn ja sopimuksen kohtuuttomuuden arviointi

Asiakkaat ovat valituksessaan pankkilautakunnalle todenneet, että eivät hyväksy pankin menettelyä maksuerien korottamista korkokattoaikana ja vaatineet maksuerien palauttamista takautuvasti tasolle, josta on alun perin asiakkaiden näkemyksen mukaan sovittu. Pankki on ollut suostuvainen korjaamaan asian asiakkaiden vaatimalla tavalla. Edellä todetun mukaisesti pankkilautakunta on arvoinut, että tämä ratkaisu vastaa sitä, mitä asiakkaiden ja pankin välillä voidaan alun perinkin katsoa sovitun, eikä pankkilautakunnalla ole asian suhteen huomauttamista.

Asian käsittelyn edetessä asiakkaat ovat toisaalta todenneet, että he eivät voi sitoutua heidän alun perin itsensä vaatimaan järjestelyyn ja johon siis pankkikin on ollut valmis. Asiakkaat ovat perustelleet tätä sillä, että korkokattoajan jälkeen luoton takaisinmaksuerä voisi nousta merkittävästikin korkosuojauksen päättyessä luoton muuttuessa normaaliksi vaihtuvakorkoiseksi luotoksi. Asiakkaat ovat tältä osin vedonneet luottosopimuksen kohtuuttomuuteen.

Pankkilautakunta kiinnittää huomiota siihen, että asiakkaille oli luottotarjouksen yhteydessä annettu tavanomaiseen vaihtuvakorkoiseen luottoon liittyvä stressitestilaskelma kuuden prosentin korolla havainnollistettuna. Korkokaton toimivuudesta ei ollut esitettynä havainnollistavaa kuvausta.

Lautakunta toteaa, että kuluttajansuojalain 7 luvun 13 §:ssä säädetyn hyvän luotonantotavan mukaisesti luotonantajan on annettava kuluttajalle ennen luottosopimuksen tekemistä riittävät ja selkeät selvitykset sen arvioimiseksi, soveltuuko luotto ja mahdollisesti tarjotut lisäpalvelut kuluttajan tarpeisiin ja hänen taloudelliseen tilanteeseensa. Lautakunta katsoo saamansa selvityksen perusteella, että pankin antamat tiedot korkokattoisesta asuntoluotosta eivät ole olleet laajuudeltaan ja laadultaan hyvän luotonantotavan mukaiset. Myöskään sopimusehtoja takaisinmaksuerien määrittämisestä, joiden lautakunta katsoo edellä kerrotulla tavalla olevan epäselviä, ei voida pitää hyvän luotonantotavan mukaisina.

Pankkilautakunnan näkemyksen mukaan pankin olisi tullut hyvän luotonantotavan näkökulmasta havainnollistaa ja konkretisoida asiakkaille korkokaton vaikutus ennen luottosopimuksen tekemistä. Ainoastaan korkokatottomaan vaihtuvakorkoiseen luottoon liittyvää stressitestilaskelmaa ei selvästi voida pitää tilanteeseen soveltuvana selvityksenä sen vuoksi, että korkokattoluoton ominaisuudet voivat poiketa olennaisesti vaihtuvakorkoisesta luotosta. Asiakkaille olisi tullut selostaa, millä tavalla korkokattoehdon voimassaolo ja korkokaton päättyminen vaikuttavat korontarkistusten yhteydessä uudelleen määriteltävien takaisinmaksuerien muodostumiseen ja sitä kautta asiakkaan luotonhoitomenoihin. Pankkilautakunnan näkemyksen mukaan asiakkaan maksaman koron ohella asiakkaalle yhtä merkityksellistä on myös luoton takaisinmaksuerä kokonaisuudessaan.

Kohtuuttomuuden osalta lautakunta toteaa, että nyt kyseessä oleva asuntoluotto vaikuttaa takaisinmaksuajaltaan ja muilta ehdoiltaan tyypilliseltä asuntoluotolta. Sinänsä pitää paikkaansa, että luoton takaisinmaksuerissä saattaa tapahtua merkittäväkin muutos korkokaton päättymisen yhteydessä, jos takaisinmaksuohjelmaa korjataan asiakkaiden alun perin vaatimalla tavalla, joka siis lautakunnankin käsityksen mukaan vastaa sitä, mitä pankin ja asiakkaiden välillä voidaan katsoa sovitun. Maksuerän muutos on kuitenkin riippuvainen korkokaton päättymisajankohdan mukaisesta korkotasosta. Korkokattoehto edellä mainitulla tavalla sovellettuna rajoittaa merkittävästi asiakkaiden luotonhoitomenoja korkokaton aikana korkotason ollessa korkokattoa korkeammalla. Tällöin asiakkaat saavat korkokattoehdosta merkittävää hyötyä verrattuna tavanomaiseen vaihtuvakorkoiseen asuntoluottoon paitsi matalampina korkomenoina, myös maltillisempina takaisinmaksuerinä kokonaisuudessaan. Lisäksi asiakkailla on vielä useita vuosia aikaa varautua korkokaton päättymiseen.

Lautakunta toteaa, että asiakkaat eivät ole esittäneet yleisemmän kohtuuttomuusväitteen ohella tarkempaa vaatimusta luottosopimuksen sovittelemiseksi tai tarkempia perusteluita sille, miltä osin asiakkaat katsovat luottosopimuksen olevan heidän kannaltaan kohtuuton. Asiakkaiden tyytymättömyys pankin menettelyä kohtaan ei sellaisenaan ole peruste sopimuksen kohtuullistamiselle.

Asiasta saadun selvityksen perusteella pankin menettely luottoa myönnettäessä on aiheuttanut väärinkäsityksiä korkokattoisen asuntoluoton keskeisistä ominaisuuksista. Tämä on saattanut johtaa tilanteeseen, jossa asiakkaat ovat sitoutuneet sellaisiin takaisinmaksuehtoihin, joihin he eivät olisi paremmin informoituina sitoutuneet.

Pankkilautakunta katsoo hyvän luotonantotavan mukaiseksi menettelyksi, että asiakkaat ja pankki sopivat luottosopimuksen takaisinmaksuohjelman muuttamisesta tavalla, joka huomioi tarkoituksenmukaisella tavalla asiakkaan taloudellisen tilanteen sekä korkokaton päättymisestä aiheutuvan riskin maksuerien muuttumiselle. Pankin tulisi tässä yhteydessä informoida asiakkaita eri takaisinmaksuvaihtoehtojen vaikutuksia havainnollistavasti, eikä pankin tule veloittaa tästä kuluja asiakkailta.

Lopputulos

Pankkilautakunta suosittaa, että pankki ja asiakkaat sopivat luoton takaisinmaksuohjelman asiakkaan valitseman lyhennystavan mukaisesti eikä pankin tule veloittaa tästä kuluja. Lisäksi lautakunta suosittaa, että pankki samassa yhteydessä informoi asiakkaita selkeästi ja havainnollistavasti eri takaisinmaksuvaihtoehtojen vaikutuksista koko laina-ajalla maksettaviin korkoeriin ja pääomaeriin.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Sillanpää
Sihteeri Sainio
Jäsenet:
Atrila
Laine
Makkonen
Punakivi