Tapahtumatiedot

A:n vahinkoilmoituksen mukaan hän havaitsi 28.3.2023 lumen puhdistamisen yhteydessä autonsa tuulilasissa hankausjälkiä kuljettajan puolella. A oli ryhtynyt puhdistamaan henkilöautonsa päällä ollut paksua lumikerrosta ja tuoreen lumen alla oli ollut lasiin kiinni jäätynyt lumikerros. Tuulilasin jäljet viittasivat siihen, että joku oli poistanut jäätynyttä lumikerrosta jollakin terävällä esineellä. Auto oli ollut pysäköitynä A:n asuintalon takana väliaikaisilla parkkipaikoilla. A teki tapahtuneesta vahinkoilmoituksen tietoja vastaavan sisältöisen rikosilmoituksen poliisille 1.4.2023.  

Vakuutusyhtiö viittasi kielteisessä korvauspäätöksessään 31.3.2023 ilkivalta- ja lasiturvien ehtoihin. Lasiturvasta korvataan tuulilasin äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta aiheutunut välitön esinevahinko, kun rikkoutumisen syynä on lasiin ulkoapäin suoraan kohdistunut isku. Vakuutusyhtiön tekninen asiantuntija oli tarkastanut kuvat tuulilasista ja vaurioista. Hänen lausuntonsa mukaan naarmut olivat laadultaan lumen ja jään poistosta syntyneitä. Jäljet viittasivat siihen, että jäätä tai lunta on poistettu väärällä välineellä tai sitten 'skrapa' on ollut puutteellisessa kunnossa. Kyseessä ei näin ollen ollut vakuutusehtojen tarkoittama äkillinen ja ennalta arvaamaton ulkoinen isku. Turvien yleisten rajoitusten perusteella vakuutuksesta ei korvata työ- tai käsittelyvirheestä aiheutuvaa vahinkoa. Näyttöä ei ollut myöskään siitä, että vahinko olisi syntynyt tahallisen vahingonteon seurauksena. Vahinko ei ole vakuutuksesta korvattava.

Oikaisupyynnössään A pyysi vakuutusyhtiötä käsittelemään tapauksen uudelleen ilkivaltaturvan perusteella. Uudessa päätöksessään vakuutusyhtiö totesi vahingon ilkivaltana korvaamisen edellyttävän sen osoittamista, että tuulilasissa olevat jäljet ovat aiheutuneet tahallisen vahingonteon seurauksena. Tahallista vahingontekoa on nimenomaisessa vahingoittamistarkoituksessa suoritettu vakuutuksen kohteen vaurioittaminen. Koska näyttöä tahallisesta vahingonteosta ei ole, vahinko ei ole ilkivaltaturvasta korvattava

Asiakkaan valitus

A vaatii tuulilasin vaihtokustannusten korvaamista vakuutuksesta. Hän katsoo, että kyse on ollut ilkivallasta. Autosta on yritetty poistaa jäätynyttä lunta jollain terävällä esineellä tuulilasista kuljettajan puolelta. Auton päälle oli satanut 2 kerrosta lunta ja A huomasi lunta harjatessaan, että alempaa kerrosta oli yritetty poistaa jollain terävällä esineellä. A itse käytti vain lumiharjaa päällimmäiseen lumikerrokseen ja kun hän huomasi alla olevan lumikerroksen, hän laittoi auton käyntiin ja puhalluksen tuulilasiin. Sulaneen lumikerroksen A vain harjasi pois lasin pinnasta.

A pitää perusteettomana vakuutusyhtiön väitettä siitä, että hän olisi itse tahallaan vahingoittanut omaa autoaan. Tuulilasi on ollut hyväkuntoinen ennen 28.3.2023, jolloin A huomasi vauriot. A oli käyttänyt autoaan edellisen kerran 24.3., jolloin lasi oli kunnossa jätettäessä auto parkkipaikalle.

Vakuutusyhtiön vastineen johdosta A on lausunut, että ilkivallan tekijä ei yleensä välitä kiinnijäämisestään, vaan toimii hetken mielijohteesta. Tuulilasissa on vauriojälkiä vai pienessä osassa kuljettajan puolella. Tällaisen vaurion aiheuttamiseen ei mene kauan aikaa. A:n käyttämä lumiharja on autokäyttöön tarkoitettu. Väite siitä, että vauriot olisi voitu aiheuttaa tätä harjaa käyttämällä, on perusteeton. A:n käyttämässä harjassa ei edes ole ns. skrapaa. A korostaa, että vaurio on aiheutettu ilkivaltaisesti edellisen lumisateen jälkeen jäätynyttä lunta poistettaessa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan aiemmissa korvauspäätöksissään esittämänsä perustelut. Vauriot eivät ole aiheutuneet lasiin ulkoapäin suoraan kohdistuneesta iskusta. Rajoitusehdon perusteella vakuutuksesta ei korvata työ- tai käsittelyvirheestä aiheutunutta vahinkoa.

Näyttöä siitä, että tuulilasin vauriot olisivat syntyneet tahallisen vahingonteon seurauksena, ei ole. Poliisin kirjaama vahingonteko ei ole sama kuin vakuutusehtojen tarkoittama ilkivaltaturvan tahallinen vahingonteko. Vahinkotarkastuksen havaintojen ja yleisen elämänkokemuksen perusteella vauriot eivät ole laadultaan tyypillistä ilkivaltaa. Vauriot rajoittuvat ainoastaan tuulilasiin alueelle, josta on talvella muutenkin poistettava jäätä tai lunta. Ajoneuvoa ei ole muilta osin vahingoitettu.

Ilkivallantekijä olisi teon aikana ottanut suuren riskin kiinni jäämisestä naarmuttaessaan tuulilasia hyvin huolellisesti eri suuntiin jollakin terävällä ja leveällä esineellä. Vaurioiden laadun ja sijainnin perusteella ne ovat syntyneet jään ja lumen poistamisesta puutteellisessa kunnossa olevilla tai tähän tarkoitukseen sopimattomilla välineillä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, ovatko A:n ajoneuvon vauriot aiheutuneet ilkivaltavakuutuksesta korvattavan vahingon seurauksena. Toissijaisesti kysymys on siitä, onko kyse lasivakuutuksesta korvattavasta vahingosta.

Sovellettavat vakuutusehdot

Autovakuutusehtojen (voimassa 1.11.2021 alkaen) kohdan 5.4 (Ilkivaltaturva) mukaan ilkivaltaturvasta korvataan tahallisesta vahingonteosta vakuutuksen kohteelle aiheutunut vahinko, jonka tapahtuma-aika ja -paikka voidaan tarkoin määritellä. Tahallista vahingontekoa on nimenomaisessa vahingoittamistarkoituksessa suoritettu vakuutuksen kohteen vaurioittaminen.

Ehtokohdan 5.7 (Lasiturva) mukaan lasiturvasta korvataan tuulilasin, sivuikkunan tai takalasin äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta aiheutunut välitön esinevahinko, kun rikkoutumisen syynä on lasiin ulkoapäin suoraan kohdistunut isku. Korvaaminen edellyttää lisäksi, että vaurio on sellainen, että lasin korjaaminen tai vaihtaminen on ajoneuvon liikenneturvallisuuden säilyttämisen vuoksi välttämätöntä. Lasiturvasta korvataan kokonaiskustannuksiltaan edullisin vaihtoehto.

Ehtokohdan 6 (Turvien yleiset rajoitukset) alakohdan 1 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu ajoneuvolle sen suunnittelu-, asennus-, huolto-, käsittely- tai työvirheestä, rakenne-, valmistus- tai aineviasta tai ajoneuvon korjaamiseen käytetyistä sopimattomista tai laadultaan heikoista osista tai materiaaleista, puutteellisesta kunnossapidosta, taitamattomasta tai varomattomasta käsittelystä.

Asian arviointi

Vakuutusehtojen mukaan ilkivaltavakuutuksesta korvataan tahallisesta vahingonteosta vakuutuksen kohteelle aiheutunut vahinko. Tahallista vahingontekoa on nimenomaisessa vahingoittamistarkoituksessa suoritettu vakuutuksen kohteen vaurioittaminen.

Yleisten vakuutus- ja vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan näyttötaakka siitä, että vakuutuksesta korvattava vahinko on sattunut, on korvauksen hakijalla. Tämä tarkoittaa sitä, että A:n tulee ilkivaltavakuutuksesta korvausta saadakseen osoittaa, että tuulilasin vaurioiden syynä on ollut vakuutusehdoissa tarkoitettu tahallinen vahingonteko.

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut valokuvia A:n henkilöauton tuulilasista. Niistä ilmenee, että tuulilasin kuljettajan puoleisella osalla on laajasti eri kokoisia, pääosin vaakasuuntaisia naarmuja sekä lasin reunassa myös pidempiä pystysuuntaisia naarmuja. Vauriojälkien perusteella on ilmeistä, että auton tuulilasia on naarmutettu jollakin terävällä esineellä. Vauriot muistuttavat jälkiä, joita tuulilasin jäiseen pintaan toisinaan jää ns. jääraappaa käytettäessä.

Vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt A:n kertomusta vaurioiden havaitsemisen ajankohdasta tai myöskään väittänyt, että jäljet olisivat A:n itsensä aiheuttamia. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan on sinänsä mahdollista, että jokin henkilö on esimerkiksi autosta erehtymisen vuoksi ryhtynyt puhdistamaan A:n lumen peitossa olleen ajoneuvon tuulilasia jääraapalla tai muulla esineellä, joka on ollut tarkoitukseensa soveltumaton siten, että puhdistusyrityksestä on tullut tuulilasiin vaurioita. Mikäli näin on tapahtunut, kyse on kuitenkin lähtökohtaisesti ollut huolimattomuudesta aiheutuneesta vahingosta. Vakuutusehtojen mukaan ilkivaltavahingon korvattavuus edellyttää, että teko on tehty nimenomaisessa vahingoittamistarkoituksessa. Vakuutuslautakunta pitää epätodennäköisenä, että jokin tuntemattomaksi jäänyt henkilö olisi tahallisessa vahingoittamistarkoituksessa ryhtynyt naarmuttamaan A:n henkilöauton jäisen lumen peitossa olevaa tuulilasia juuri siltä alueelta, jolta lumen ja jään puhdistaminen muutoinkin on tarpeen. Koska asiassa ei ole esitetty muutakaan näyttöä, joka viittaisi siihen, että tuulilasin vauriot olisivat tahallisessa vahingoittamistarkoituksessa aiheutettuja, lautakunta katsoo asiassa jäävän näyttämättä, että tuulilasin vaurioitumisen syynä olisi ollut ilkivaltana korvattava tahallinen vahingonteko.

Lasiturvan ehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan tuulilasin äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta aiheutunut välitön esinevahinko, kun rikkoutumisen syynä on lasiin ulkoapäin suoraan kohdistunut isku. Vakuutusyhtiö on lasiturvan osalta katsonut, että tuulilasin vauriojäljet eivät ole iskun aiheuttamia.

A:n henkilöauton tuulilasin vauriojäljet ovat todennäköisesti jollakin tuulilasia vasten painetulla esineellä aiheutettuja. Ilmaisun ”isku” voidaan ymmärtää tarkoittavan esimerkiksi lyöntiä tai jonkin esineen äkillistä osumista toiseen. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan ehtokohdan määritelmää ”lasiin ulkoapäin suoraan kohdistunut isku” ei tule tulkita niin ahtaasti, että tuulilasiin kuvatun kaltaisella mekanismilla aiheutuneet jäljet eivät olisi lasiturvasta korvattavia. Vakuutusyhtiö ei myöskään ole kiistänyt A:n kertomusta siitä, että tuulilasin jäljet ovat syntyneet yhdellä kertaa vahinkoilmoituksessa mainittuna ajankohtana. Tämän perusteella lautakunta pitää tuulilasin naarmuja lähtökohtaisesti lasiturvasta korvattavana vahinkona.  

Vakuutusyhtiö on vedonnut siihen, että vahinko on ollut seurausta työ- tai käsittelyvirheestä. Sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 6 alakohdan 1) mukaan 6 vakuutuksesta ei korvata muun ohella vahinkoa, joka aiheutuu ajoneuvolle sen suunnittelu-, asennus-, huolto-, käsittely- tai työvirheestä. Lautakunta toteaa, että vakuutusyhtiöllä on näyttötaakka vetoamansa rajoitusehdon soveltumisesta vahinkotapahtumaan.

Vakuutuslautakunnan mielestä ajoneuvon tuulilasin vaurioitumista sen seurauksena, että tuntematon henkilö on puhdistanut lasia jollakin tarkoitukseensa sopimattomalla esineellä, ei voida pitää ”ajoneuvolle sen työvirheestä” aiheutuneena vahinkona, mitä rajoitusehtokohdan ilmaisua on yleisemminkin pidettävä sanamuotonsa puolesta tarkoitukseltaan osin epäselvänä. Sen sijaan tuulilasin vaurioitumista puhdistettaessa lasia jäästä ja lumesta sellaisella esineellä, jonka voi ennalta mieltää aiheuttavan vaurioita lasiin, voidaan lautakunnan näkemyksen mukaan pitää ajoneuvolle sen käsittelyvirheestä aiheutuneena. Koska rajoitusehtokohdassa merkitystä ei ole annettu sille, kuka käsittelyvirheen on tehnyt, lautakunta katsoo ehtokohdan sanamuotonsa mukaan lähtökohtaisesti soveltuvan kyseessä olevaan tapaukseen.

Ilmaisu ”käsittelyvirhe” on kuitenkin erityisesti moottoriajoneuvojen osalta merkityssisällöltään erittäin laaja. Vakuutuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että esimerkiksi ajoneuvon kuljettamisesta käytetään yleisesti termiä ”ajoneuvon käsittely”. Sanamuotonsa perusteella ajoneuvon käsittelyvirheestä aiheutuneita vahinkoja koskeva rajoitusehto koskisi siten ajoneuvoa kuljetettaessa tapahtuvia, esimerkiksi ohjausvirheestä, varomattomasta peruuttamisesta tai muulla tavoin kuljettajan huolimattomuudesta aiheutuneita kolarointivahinkoja. Myös esimerkiksi ovien avaamista ja muutoinkin lähes kaikkia ajateltavissa olevia ajoneuvon tavanomaisia käyttötapoja voidaan kutsua ajoneuvon käsittelyksi.­Vakuutuslautakunta viittaa vakuutussopimuslain 3 §:ään ja lain 30, 31 ja 34 §:n määräyksiin tahallisuudesta, törkeästä huolimattomuudesta ja suojeluohjeista sekä korvauksen alentamisesta ja epäämisestä. Lautakunta katsoo, ettei vakuutusehdoissa voida pätevästi asettaa kuluttajavakuutuksenottajalle vakuutussopimuslain määräyksiä pidemmälle meneviä huolellisuusvelvoitteita.

Vakuutusyhtiö ei ole väittänyt A:n tai jonkin häneen samastettavan henkilön aiheuttaneen tuulilasin vauriot tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella. Koska vaurioiden on edellä selostetuin perustein katsottava aiheutuneen lasiturvasta korvattavasta syystä, vahinko on lasiturvasta korvattava.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa A:lle vahingosta vakuutusehtojen mukaisen korvauksen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin                                         
Sihteeri Siirala

Jäsenet

Kankkunen
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho