Tapahtumatiedot

Asiakkaan omistama omakotitalo tuhoutui 28.8.2021 myöhään illalla syttyneessä tulipalossa. Asiakas haki rakennukselle ja koti-irtaimistolle aiheutuneesta vahingosta korvausta kotivakuutuksesta. Asiakas ilmoitti palovahingosta vakuutusyhtiölle puhelimitse 30.8.2021. Yhtiön vahinkomuistioonsa kirjaaman mukaan asiakas oli kertonut kyseessä olevan totaalipalon.

Vakuutusyhtiö tutki palopaikkaa 3.9. ja 6.9.2021. Vahinkotarkastuksissa todettiin talon palaneen purkukuntoiseksi, ja että palo oli saanut alkunsa keittiön viereisessä eteistilassa, jossa olivat pahimmat palojäljet. Vakuutustutkijan muistioon kirjatun mukaan palo oli siitä levinnyt muualle taloon ja myös keittiöön. Ovien karmien palaminen ja hiiltyminen syvemmälle eteistilan puolelta osoitti muistion mukaan palon etenemissuunnan.

Asiakas kertoi vakuutustutkijalle olleensa palopäivänä kotona ja juoneensa illan aikana runsaasti alkoholia sammuen tämän seurauksena olohuoneen sohvatuolille, josta hän oli noin kello 23–24 havahtunut runsaaseen savuun koiran työnneltyä häntä kuonollaan. Mentyään keittiöön asiakas oli huomannut mikroaaltouunin takaa tulevan liekkejä, jolloin hän oli ottanut pistorasian johdon irti ja pudotettuaan uunin lattialle hän oli peittänyt sen matolla. Maton sytyttyä palamaan asiakas oli poistunut talosta. Asiakas sai käsiinsä palovammoja, ja ambulanssin tultua hän puhalsi alkometriin 2,67 promillea.

Vahinkotarkastuksessa 6.9.2021 eteistilasta löytyi rasvakeitin, ja palojälkien perusteella syttymissyynä olisi ollut rasvapalo. Tarkastuksen aikaan vahinkopaikalla olivat yhtiön edustajien lisäksi yrityksen A palokoiraohjaaja, poliisin edustaja sekä B Oy:n sähköpalontutkija. Muistioon kirjatun mukaan kaikki tutkijat tulivat siihen johtopäätökseen, että palo oli saanut alkunsa eteistilasta talon takaoven kohdalta, josta se oli edennyt keittiöön.

B Oy:n sähköpalontutkinnan raportin mukaan paloalueen ehjänä säilyneet sähkölaitteiston osat ovat huolella tehtyjä, eikä niistä löydetty mitään sellaista, mikä selittäisi palon syttymisen. Raportissa todetaan, ettei mikroaaltouuni voi olla palon syttymiskohta. Edelleen raportissa esitetään yhtenä mahdollisena tapahtumainkulkuna rasvakeittimen syttyminen palamaan. Pohdintana todetaan, että jos keitin olisi syttynyt keittiössä palamaan, sen siirtely olisi voinut aiheuttaa keittiön lattialta löydetyn allasmaisen jäljen, ja ulosviennin yhteydessä laite olisi voinut kaatua eteistilan lattialle, mikä voisi selittää sieltä löytyneiden palojälkien synnyn. Eteistilan osalta raportissa lisäksi todetaan, että varsinainen syttymiskohta sijaitsee kyseisessä tilassa. Tilan valaisin on rakenteeltaan palamaton ja sijaitsee niin kaukana puurakenteista, ettei valaisin ole voinut paloa sytyttää. Palojäljet eteistilassa osoittavat, että palo on polttanut rakennuksen lattian, kun yleensä tulipalon lämpötila jää lattiatasossa suhteellisen alhaiselle tasolle. Eteistilasta etsittiin pistorasiaa tai jatkojohtoa, joilla rasvakeittimen olisi voinut liittää sähköverkkoon, mutta niitä ei ollut sillä alueella, minne laitteen liitosjohto yltää. Etäluettavan kWh-mittarin taltioimien kulutuslukemien perusteella rasvakeitin olisi voinut olla useita tunteja päällä ennen palon syttymistä. Kulutustiedoissa oli poikkeama aiempaan kulutushistoriaan 27.8.2011 kello 23 alkaen. Tuolloin sähköverkkoon oli kytketty jokin laite, jonka sähköenergian kulutus jatkui hieman vaihdellen onnettomuuden tapahtumahetkeen saakka. Muina mahdollisina syttymissyinä raportissa viitataan tarkemmin yksilöimättä kotieläimien vaikutukseen tai laitteiden vääriin käyttötapoihin.

Palokoiralausunnon mukaan palokoira ei merkannut löytäneensä sille opetettuja palavia nesteitä. Koira oli kuitenkin kiinnostunut eteistilasta ja sen pahiten palaneesta osasta.

Yhtiö teki asiassa korvauspäätöksen 25.2.2022. Yhtiö katsoi asiakkaan alkoholin käytön olennaisella tavalla vaikuttaneen vahingon syntyyn, koska asiakas oli voimakkaan päihtymystilan vuoksi nukahtanut ja jättänyt rasvakeittimen valvonnatta. Lisäksi yhtiö katso asiakkaan tahallisesti antaneen vahinkotapahtumasta vääriä tietoja hänen kerrottuaan palon alkaneen mikroaaltouunista. Yhtiö piti selvitettynä rasvakeittimen syttymistä keittiöstä sekä sitä, että asiakas oli kantanut keittimen eteistilaan pudottaen sen kohtaan, jossa oli todettavissa reikä lattiassa. Yhtiö kertoi alentavansa korvausta 50 prosentilla perustuen siihen, että asiakkaan alkoholin käyttö on vaikuttanut vakuutustapahtumaan sekä siihen, että asiakas oli vilpillisesti antanut yhtiölle vääriä tietoja vahinkoon liittyen.

Poliisi käynnisti syyskuussa 2021 esitutkinnan törkeän petoksen yrityksestä perustuen asiakkaan palon syttymisestä vakuutusyhtiön edustajille kertoman ristiriitaisuuksiin palopaikalla tehtyjen havaintojen kanssa. Esitutkinnassa asiakas kertoi aloittaneensa alkoholin nauttimisen noin kello 17 alkaen. Havahduttuaan hereille palon sytyttyä hän meni keittiöön, jossa hänen ensimmäinen havaintonsa oli, että mikroaaltouunin takaa tuli liekkejä. Asiakas kertoi vetäneensä töpselin irti ja tarttuneensa uuniin, mutta se tippui lattialle. Hänellä ei kuitenkaan ollut käsitystä, mistä palo sai alkunsa. Asiakas myös kiisti ainakaan tietoisesti valehdelleensa paloon liittyvistä tapahtumista. Asiakas kertoi säilyttävänsä rasvakeitintä kylmässä eteistilassa ja aina välillä paistavansa ranskalaisia terassilla, koska keittimestä syntyvän käryn takia sitä ei voi sisällä käyttää. Palopäivän iltana asiakas kiisti ranskalaisia perunoita paistaneena. Asiakkaan mukaan eteistila ei ollut tulessa hänen poistuessaan keittiöstä. Esitutkinta-aineistoon sisältyvän hätäkeskustallenteen mukaan asiakas kertoi tulipalosta hätäkeskukseen ilmoittaessaan mikroaaltouunin palavan keittiössä.

Syyttäjä teki asiassa syyttämättäjättämispäätöksen 30.1.2023, koska asiassa ei ollut riittävää näyttöä siitä, että asiakas olisi tietoisesti ja tahallisesti salannut palon todellisen syttymissyyn. Päätöksessä todetaan muun muassa, että esitutkinnan perusteella on sinänsä todennäköistä, että palo on voinut alkaa rasvakeittimestä vakuutusyhtiön esittämällä tavalla, jolloin asiakkaan kertoma syy palon syttymiselle olisi virheellinen. Asiakkaan todetaan eri yhteyksissä kertomansa mukaan olleen siinä käsityksessä, että palo olisi lähtenyt mikroaaltouunista, mikä on perustunut hänen havaintoihinsa palon alettua. Osa kohteessa otetuista valokuvista myös tukee asiakkaan kertomusta. Asiakas ei myöskään ole salannut niitä hänen omaan toimintaansa liittyviä seikkoja, jotka ovat voineet myötävaikuttaa palon syttymiseen, kuten päihtymystila ja nukahtaminen. Päätöksen mukaan riippumatta siitä, mikä palon todellinen syttymissyy on ollut, mikään asiassa ei viittaa siihen, että asiakas olisi todellisen syttymissyyn tiennyt.

Asiakkaan teki yhtiölle uudelleenkäsittelypyynnön toimittaen sen mukana D Oy:n lausunnon palovahinkoon liittyen. Lausunto on annettu vahinkoon liittyvien asiakirjojen sekä kohteessa elokuussa 2022 tehdyn käynnin perusteella. Johtopäätöksinä lausunnossa todetaan muun muassa, että vaikuttaa siltä, että keittiön tasolla mikroaaltouunin alla on olut paloa. Palavaa esinettä poistettaessa on kuuma esine tippunut kuistin lattialle ulko-oven eteen ja aiheuttanut palon leviämisen. Tuossa vaiheessa asiakas on polttanut itseään ja poistunut ulos, mutta shokkitilansa seurauksena ei ole rekisteröinyt toimintaansa, eikä se ole jäänyt hänen mieleensä. Edelleen lausunnossa todetaan, että esiin ei tullut asioita, joiden mukaan palo olisi lähtenyt sähkölaitteista, mutta vahinkovuorokauden sähkönkulutus oli ollut tavanomaista korkeampi, eikä rasvakeittimen käyttö yksistään selitä sähkönkulutusta etenkään vuorokauden kahden ensimmäisen tunnin aikana ja iltapäivällä kello 17.00–20.00.

Yhtiö teki asiassa uuden korvauspäätöksen 15.3.2023 muuttamatta aiemman päätöksen lopputulosta. Päätöksessä todettiin syyttäjän käsityksen palon syttymissyyn merkityksestä olevan virheellinen. Vakuutusyhtiön vastuun arvioimisen kannalta todettiin olennaista olevan, onko palo alkanut asiakkaan kertomalla tavalla mikroaaltouunin takaa ilman, että uunia on lainkaan käytetty, vai siten, että käytössä ollut rasvakeitin on syttynyt palamaan, kun asiakas on päihtymystilan ja nukahtamisen vuoksi laiminlyönyt sen jatkuvan valvonnan. Rasvakeittimen todettiin olevan erittäin palovaarallinen kodinkone, ja kuumennetun rasvan syttymisriskin olevan yleisesti tiedossa oleva seikka. Päätöksen mukaan eteistilasta löytyneiden palojälkien perusteella oli selvää, että keittimessä oli syttymishetkellä ollut rasvaa, joka on kaatunut lattialle syttymiskohtaan ja aiheuttanut allasmaisen palon kyseisessä kohdassa. Rasvaa oli edelleen ollut noin metrin päässä syttymiskohdasta löytyneen rasvakeittimen sisällä.

Asiakkaan alkoholin käytöllä ja päihtymystilalla yhtiö totesi olevan välitön ja olennainen syy-yhteys vahingon syntymiseen. Yhtiö katsoi selvitysten osoittavan asiakkaan kantaneen rasvakeittimen keittiöstä eteistilaan, josta rakennuksen palo on alkanut. Asiakas oli tuossa yhteydessä polttanut kätensä, joten hänen täytyi tietää, mikä laite oli palon aiheuttanut. Asiakkaan toimittamassa lausunnossa esitettyä spekulaatiota shokkitilan vaikutuksista asiakkaan muistikuviin yhtiö ei pitänyt uskottavana. Yhtiö siten katsoi asiakkaan olleen tietoinen vahingon todellisesta syttymissyystä ja antaneen väärää ja puutteellista tietoa, minkä vuoksi yhtiöllä oli myös tällä perusteella oikeus alentaa korvausta.

Rakennusvahingon määrän osalta yhtiön omassa laskelmassa 31.5.2022 todetaan rakennuksen uudishinnan olevan 286 000 euroa ja nykyhinnan siitä 50 prosenttia eli 143 000 euroa. Insinööritoimistolta C Oy:ltä tilatussa laskelmassa uudishinnaksi on laskettu 341 976 euroa ja nykyhinnaksi siitä 49 prosenttia eli 167 568 euroa.

Korvauksen alentamisen määrän osalta yhtiö viittasi tavoitellun perusteettoman hyödyn suuruuteen ja alkoholin käytön olennaiseen vaikutukseen vahingon syntymisen osalta ja totesi korvausta alennettavan väärien tietojen antamisen perusteella 30 prosenttia ja alkoholin käytön perusteella 20 prosenttia. Maksupäätöksen korvauserittelyssä 12.4.2023 todettiin rakennuksen päivänarvon olevan 167 568 euroa, josta kiinnityksenhaltijalle on maksettu 50 643,91 euroa. Asiakkaalle jäävää osuutta 116 924,09 euroa alennettiin korvauspäätösten mukaisesti 50 prosenttia, jolloin maksettavaksi jäi 58 462,04 euroa. Lisäksi yhtiö totesi sillä olevan oikeus periä asiakkaalta takaisin alkoholin käytön perusteella tehtävää korvauksen alentamista vastaava osuus eli 30 prosenttia. Tämä osuus vähennettiin asiakkaalle maksettavasta osuudesta. Koti-irtaimiston osalta yhtiö totesi enimmäiskorvauksen olevan 21 731 euroa, mistä yhtiö korvasi 50 prosenttia eli 10 865,50 euroa.

Asiakkaan valitus

Valituksessaan asiakas ensisijaisesti vaatii yhtiötä maksamaan palovahingosta täyden korvauksen. Toissijaisesti vakuutuskorvauksen alentamisen osalta vaaditaan, että alentamisen tulee olla enintään 20 prosenttia. Asiakas kiistää antaneensa yhtiölle tietoisesti vääriä tietoja, vaan hän on kertonut asiat juuri siten kuin on ne muistanut ja tilanteessa havainnoinut. Vakuutusyhtiön teoria asiakkaan humalatilan vaikutuksesta on vain yksi mahdollinen tapahtumainkulku, eikä muita mahdollisia tapahtumainkulkuja ole voitu riittävällä varmuudella sulkea pois.

Asiakas kertoo hänen muistikuvansa tilanteesta olevan, että liekit ovat tulleet mikroaaltouunin takaa. Palovammat käsiin ovat syntyneet hänen otettuaan laitteen käsiinsä. Asiakas on peittänyt uunin matolla, ja esitutkintamateriaalin kuvaliitteestä ilmenee uunin olleen lattialla matolla peitettynä siten kuin asiakas on kertonut. Valituksen mukaan ei ole millään tavoin uskottavaa, että asiakas olisi kyennyt yli kahden promillen päihtymystilassa suunnitellusti antamaan vääriä tietoja asiasta jo hälytyskeskukselle. Päihtymystila on voinut vaikuttaa asiakkaan muistikuviin tapahtumista, mutta mitään viitteitä väärien tietojen antamisesta ei ole.

Yhtiön palon syystä esittämien näkemysten osalta asiakas toteaa, ettei asiassa ole pohdittu mahdollisuutta, että palo olisi voinut alkaa myös jollain muulla tavalla kuin rasvakeittimestä ja voimakkaampi palo keittimen läheisyydessä selittyisi sillä, että keittimeen jäänyt rasva palaa voimakkaammin. Keitin puolestaan on voinut pudota pois eteistilan pöydältä esimerkiksi lemmikkieläimen toiminnan tai palomiesten ensisammutustoimien vuoksi ilman asiakkaan myötävaikutusta. Keittimen tippuminen selittäisi rasvan roiskumisen lattialle ja lattian palojäljet. Edelleen asiakas toteaa, että lattian palojäljet eivät välttämättä liity mitenkään rasvaan, vaan kyse voi olla jostain muusta palavasta aineesta. Asiaa ei ole näiltä osin tutkittu.

Asiakas myös viittaa sähköpalontutkinnan raporttiin, jossa rasvakeittimen osalta esitetyn todetaan olevan yksi mahdollinen tapahtumainkulku, mutta jota ei ole raportissa arvioitu todennäköisimmäksi vaihtoehdoksi, toisin kuin yhtiö on tehnyt. Lisäksi asiakas viittaa D Oy:n raportissa esitettyyn.

Myöhemmässä lausumassa todetaan yhtiön pitävän täysin mahdollisena, että havaittuaan rasvakeittimen sytyttäneen tulipalon eteisessä olisi voimakkaassa humalatilassa ollut asiakas mennyt keittiöön lavastamaan tilanteen mikroaaltouunin kanssa. Asiakas kiistää yhtiön väitteen todellisuudesta vieraantuneena todeten lisäksi, ettei yhtiön teoria antane vastausta siihen, miten asiakas olisi poistunut palavasta rakennuksesta, kun keittiössä ei ole ovea, josta poistua. Asiakas myös toteaa, että loogisin selitys siihen, ettei hän muista tilannetta rasvakeittimen kanssa, on se, ettei sellaista tilannetta ole ollut.

Asiakas kertoo aktiivisesti pyytäneensä yhtiöltä lisätutkintaa palon syttymissyyn selvittämiseksi. Yhtiön kuvauksia tapahtumasta asiakas pitää ristiriitaisina, koska yhtiö väittää, ettei asiakas ole voinut polttaa käsiään mikroaaltouunia siirtäessään, mutta korvauspäätöksessä kuitenkin katsotaan palon alkaneen uunin läheisyydessä olleesta rasvakeittimestä. Tällöin on täysin mahdollista, että myös uuni olisi ollut tulessa. Asiakas myös kiistää yhtiön väitteen siitä, että palon olisi näytetty alkaneen rasvakeittimestä. Tutkimusten mukaan sitä on pidetty yhtenä mahdollisena tapahtumainkulkuna. Lattiatermostaatin osuutta palon syttymiseen ei puolestaan ole lainkaan tutkittu. Myöskään keittiön ja eteistilan erilaisten rakennusmateriaalien vaikutusta paloon ja sen etenemiseen ei ole selvitetty. Pahiten palaneiden kohtien osalta mahdollisena pidetään, että voimakkaampi palo selittyy palavan nesteen läheisyydellä, eikä sillä, että palo olisi vaikuttanut pidempään noilla kohdin.

Asiakas myös huomauttaa, etteivät hänen käsiinsä aiheutuneet palovammat käy yhteen vakuutusyhtiön väitteen kanssa, että hän olisi kantanut palavaa rasvakeitintä, josta olisi vielä läikkynyt rasvaa. On oletettavaa, että tämän tyyppinen palavan rasvan kanssa tekemisissä oleminen olisi aiheuttanut laajat ja syvät palovammat, kun nyt kyse on ollut vain lievistä palovammoista. Yhteenvetona asiakas korostaa vakuutusyhtiön näkemyksen perustuvan yhteen teoreettiseen tapahtumainkulkuun.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö viittaa korvauspäätöksiinsä ja kiistää asiakkaan vaatimukset. Yhtiön mukaan on epäuskottavaa, että asiakas muistaisi ottaneensa mikroaaltouunin käsiinsä ja pudottaneensa sen lattialle, mutta ei muistaisi käsitelleensä rasvakeitintä, josta tuli tosiasiassa lähti leviämään.

Yhtiö katsoo selvitetyksi, että asiakas on, huomattuaan rasvakeittimen syttyneen tuleen, yrittänyt siirtää sitä ja poltettuaan kätensä pudottanut sen eteisen lattialle. Hän on keksinyt tarinan mikroaaltouunista ymmärrettyään, että mikroaaltouunin syttyminen voisi hänen päihtymystilastaan riippumattomana tapahtumana oikeuttaa hänet saamaan täysimääräisen vakuutuskorvauksen. Yhtiö pitää uskottavaa, että asiakas on kyennyt keksimään pelastuslaitokselle tarinan palavasta mikroaaltouunista ja myös suorittamaan tarvittavan lavastuksen. Hänellä on ollut myös tähän aikaa, koska palon on osoitettu alkaneen eteisestä, josta se vasta myöhemmin on levinnyt keittiöön, jossa mikroaaltouuni oli. Vaikka kyse ei olisikaan varsinaisesta lavastamisesta vaan siitä, että asiakas olisi herättyään ollut niin sekaisin, että olisi unohtanut käyttäneensä rasvakeitintä ja siksi ensin erehtynyt tuleen syttyneestä kodinkoneesta ja irrottanut mikroaaltouunin ennen rasvakeittimen kantamista eteiseen, yhtiö katsoo hänen joka tapauksessa täytyneen olla tietoinen palon tosiasiallisesta syttymissyystä.

Asiassa tehtyjen selvitysten osalta yhtiö toteaa, että tulipalo ei ole selvityksen mukaan voinut alkaa mikroaaltouunista, eikä asiakas siten ole myöskään voinut polttaa käsiään sitä siirtäessään. Palojälkien perusteella voidaan varmuudella todeta palon edenneen eteistilasta keittiön suuntaan myös sillä perusteella, että tuli oli polttanut ja hiillyttänyt puisia ovia ja karmeja voimakkaammin sekä syvemmälle siitä suunnasta, kun tullaan eteistilasta kohti keittiötä eikä toisinpäin. Tarina tuleen syttyneestä mikroaaltouunista on yhtiön mukaan mahdoton myös siksi, että keittiön lattiassa paloa oli tapahtunut vain vähän.

Yhtiö toteaa asiakkaan itse kertoneen säilyttäneensä rasvakeitintä eteistilan pöydällä. Verkosta irti kytketty tai sammuksissa ollut rasvakeitin ei syty itsestään tuleen. Rasvakeittimessä on paloa tutkittaessa todettu edelleen olleen rasvaa. Ylikuumentunut palava rasva on sytyttänyt eteisen lattian tuleen ja tuli on sieltä levinnyt kohti keittiötä. Asiassa ei ole palon syttymisen osalta kyse teoriasta vaan toteen näytetyistä seikoista. D Oy:n raportin osalta yhtiö toteaa, että jos asiakas oli käyttänyt rasvakeitintä keittiössä, on selvää, että palavan rasvakeittimen siirtämistä pois ja putoamista lattialle ei ollut voinut suorittaa kissa tai koira vaan ainoastaan yksin talossa ollut asiakas. Muilla raportissa mahdollisina esitetyillä mahdollisilla tapahtumainkuluilla ei ole varteenotettavaa merkitystä asiaa arvioitaessa niiden epätodennäköisyyden vuoksi.

Yhteenvetona yhtiö toteaa, että asiakas oli tulipalon syttyessä vahvasti päihtynyt. Rasvakeittimen käytössä tulee sen käyttö- ja huolto-ohjeiden mukaan olla erityisen varovainen. Tulipalon on näytetty aiheutuneen rasvakeittimessä olleesta palavasta rasvasta. Palovaarallisen rasvakeittimen käyttäminen ilman jatkuvaa valvontaa, vahvasti päihtyneenä ja sammuneena oikeuttaa vakuutussopimuslain 30 §:n ja 34 §:n nojalla vähentämään korvauksesta 30 prosenttia. Lisäksi yhtiö katsoo asiakkaan tietoisena palon todellisesta syttymissyystä antaneen siitä vilpillisesti vääriä tietoja saadakseen perusteetonta hyötyä, millä perusteella yhtiöllä on oikeus alentaa korvausta lisäksi 20 prosenttia. Edelleen yhtiö toteaa, ettei sillä, syttyikö rasvakeitin palamaan rasvan pinnan alenemisesta ja ikääntymisestä johtuneen ylikuumentumisen vuoksi vai laitteen termostaatin vikaantumisen takia, ole asiakkaan vilpillisen menettelyn vuoksi käsiteltävän asian kannalta olennaista merkitystä.

Vastauksena asiakkaan lausumaan yhtiö toteaa, että palojälkien perusteella tulipalon alkusyyksi on osoitettu rasvakeitin, olipa se alkuaan ollut keittiössä tai eteisessä. Kyse ei siten ole yhdestä mahdollisesta tapahtumainkulusta. Keittiössä on myös ollut ovet kahteen suuntaan, joten sieltä on ollut mahdollista päästä pois muutakin kautta kuin eteistilan läpi. Tiloissa käytetyillä materiaaleilla ei ole asian arvioinnissa merkitystä, koska kokeneet asiantuntijat ovat pystyneet määrittämään palon etenemissuunnan. Asiakas ei myöskään ole esittänyt mitään näyttöä siitä, että palon alkusyynä olisi voinut olla jokin sähkölaite, kuten lattiatermostaatti.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on ollut käytettävissään seuraavat selvitykset:
- vakuutusyhtiön tarkastusraportit tarkastuksesta 6.9.2021
- yrityksen A palokoiralausunto 8.9.2021
- poliisin esitutkinta-aineisto, sisältäen myös vakuutustutkijan muistion 20.9.2021 sekä B Oy:n sähköpalontutkinnan raportin 6.10.2021
- vakuutusyhtiön ja insinööritoimisto C Oy:n laskelmat rakennusvahingon määrästä
- D Oy:n lausunto 27.9.2022 palovahinkoon liittyen

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on ensinnäkin kysymys siitä, onko vakuutusyhtiöllä oikeus alentaa asiakkaalle palovahingosta maksettavaa korvausta sillä perusteella, että asiakkaan alkoholinkäyttö on vaikuttanut palon syttymiseen. Lisäksi kysymys on siitä, onko yhtiöllä oikeus alentaa korvausta asiakkaan palon syystä vilpillisesti antamien väärien tietojen perusteella.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslaki

30 § Vakuutustapahtuman aiheuttaminen vahinkovakuutuksessa

Vakuutuksenantaja on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.
Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.
Vahinkovakuutuksen vakuutusehdoissa voidaan lisäksi määrätä, että vakuutetulle tulevaa korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä, jos hänen alkoholin tai huumausaineen käyttönsä on vaikuttanut vakuutustapahtumaan. Vapaaehtoisen moottoriajoneuvovakuutuksen vakuutusehdoissa voidaan määrätä alkoholin, huumausaineen tai muun huumaavaan aineen käytön vaikutuksesta vakuutuskorvaukseen siten kuin liikennevakuutuslain 48 §:ssä säädetään.
[…]

34 § Korvauksen alentaminen tai epääminen vahinkovakuutuksessa

Harkittaessa, onko korvausta vahinkovakuutuksessa tässä luvussa säädetyllä perusteella alennettava tai evättävä, tulee ottaa huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, tai vahingonvaaraa lisänneellä muuttuneella olosuhteella taikka vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutuksenottajan, vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.
[… ]

69 § Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä

Korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

72 § Väärät tiedot vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen

Jos korvauksen hakija on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutuksenantajalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta, hänen korvaustaan voidaan alentaa tai se voidaan evätä sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Kotivakuutukseen sovellettavat yleiset sopimusehdot (voimassa 1.4.2021 alkaen)

7 Vakuutustapahtuman aiheuttaminen
7.1 Vahinkovakuutus (30 § ja 34 §)
Vakuutusyhtiö on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.
Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta tai jos vakuutetun alkoholin tai huumausaineiden käyttö on vaikuttanut vakuutustapahtumaan, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.
Harkittaessa, onko korvausta edellä mainituissa tapauksissa alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys vakuutetun henkilön toimenpiteellä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Asian arviointi

Riidanalaisten kysymysten koskiessa tulipalon syttymissyytä sekä asiakkaan tästä väitetysti vilpillisesti antamia vääriä tietoja Vakuutuslautakunta toteaa asiassa olevan keskeistä osapuolten, erityisesti vakuutusyhtiön, edellä mainituista seikoista esittämän näytön arviointi. Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa, ettei yhtiö ole väittänyt asiakkaan aiheuttaneen paloa tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella. Lautakunta toteaa, että korvauksen alentaminen edellyttää tässä yhtiö osoittavan, että palo on syttynyt rasvakeittimestä, että asiakkaan alkoholinkäyttö on vaikuttanut palon syttymiseen ja että asiakas on tietoisesti antanut väärää tietoa palon syttymisestä.

Palon syttymissyytä on tutkittu palopaikalla joitakin päiviä palon jälkeen poliisin, sähköpalontutkijan, palokoiratutkijan sekä vakuutustutkijan toimesta. Tutkijat tulivat siihen johtopäätökseen palojälkien perusteella, että palo oli saanut alkunsa talon eteistilasta. Tämä johtopäätös perustui erityisesti siihen, että eteistila oli rakennuksen pahiten palanut kohta. Eteistilan lattiaan oli palanut reikä, jonka läheisyydestä löytyi kaatunut rasvakeitin. Koska rakenteet olivat palaneet eteistilassa keittiötä pahemmin, on yhtiö katsonut palon levinneen eteistilasta keittiöön.

Palokoiratutkijan lausunnossa todetaan, ettei eteistilassa ole pystynyt olemaan siellä havaittuihin vaurioihin nähden riittävää palokuormaa ja että palovaurioihin on mahdollisesti käytetty jotain kiihdyttävää ainetta. Eteisen lattian palojälkien, samoin keittiön lattiassa olleen allasmaisen palojäljen, yhtiö on katsonut aiheutuneen rasvakeittimestä läikkyneestä tai kaatuneesta rasvasta. Sähköpalontutkija toteaa, ettei palon syttymispaikka voi sijaita keittiössä. Tämän osoittaa se, etteivät keittiön ikkunat ole rikkoutuneet, toisin kuin rakennuksen eteistilan puoleiselta seinältä. Lisäksi rakennuksen ulkoseinässä eteistilan puolella on maahan asti ulottuvat V-jäljet, jotka syntyvät palon syttymiskohtaan. Mikroaaltouunin kohdalla keittiössä vastaavia jälkiä ei ole, eikä uunin yläpuolinen kaapisto ole vaurioitunut muuta kuin palon muodostamasta lämmöstä.

Sähköpalontutkija esittää yhdeksi selittäväksi tekijäksi palon etenemiselle ja palojäljille sen, että asiakas olisi siirtänyt keittiössä palamaan syttyneen rasvakeittimen eteistilaan, missä yhteydessä rasvaa olisi myös voinut kaatua lattialle. Sähkön kulutustietojen perusteella rakennuksessa on ollut aiempaan kulutukseen nähden poikkeuksellista sähkönkulutusta vajaan vuorokauden ajan ennen palon syttymistä. Sähköpalontutkinnan raportin mukaan kulutuslukemien perusteella on mahdollista, että rasvakeitin on ollut verkkoon kytkettynä onnettomuuden sattuessa. Palojälkien perusteella sähköpalontutkija katsoo, ettei mikroaaltouuni voi olla palon syttymiskohta.

Asiakas on palosta hätäkeskukselle ilmoittaessaan kertonut mikroaaltouunin palavan. Vakuutustutkijalle hän on kertonut huomanneensa uunin takaa tulevan liekkejä ja tämän jälkeen irrottaneensa virtajohdon pistorasiasta sekä tarttuneensa uuniin pudottaen sen kuitenkin keittiön lattialle. Asiakas on lisäksi kertonut peittäneensä lattialle pudonneen uunin matolla, mikä ilmenee myös vahinkopaikalta otetuista valokuvista.

Lautakunta toteaa edellä mainittujen selvitysten tukevan yhtiön näkemystä siitä, että eteistilassa ollut rasvakeitin on sytyttänyt palon. Asiakas puolestaan kiistää käyttäneensä palopäivänä rasvakeitintä, ja lisäksi hän kertoo käyttävänsä keitintä sisätilojen sijaan terassilla. Lautakunta toteaa, että palopaikalla tehtyjen selvitysten mukaan eteistilasta ei ole löytynyt jatkojohdon jäänteitä eikä rasvakeittimen virtajohto yllä eteistilan pistorasiaan, joten tuossa tilassa keitin ei lautakunnan näkemyksen mukaan ole voinut olla päällä palon sattuessa.

Syyttämättäjättämispäätöksessä syyttäjä toteaa, että esitutkinnan perusteella on sinänsä todennäköistä, että palo on voinut alkaa rasvakeittimestä vakuutusyhtiön esittämällä tavalla. Lautakunta kuitenkin toteaa, että vaikka rasvakeittimen syttymistä voidaan pitää todennäköisenä syynä palovahingolle, liittyy asiaan myös useita selvittämättömiä ja epäselviksi jääneitä seikkoja, jotka on arvioinnissa otettava huomioon. Lautakunta toteaa, ettei sen käyttöön ole toimitettu pelastuslaitoksen onnettomuusselostetta, joten käytössä ei ole mahdollisia sammutusvaiheen havaintoja palon etenemiseen liittyen. Samoin tiedossa ei ole, kuinka nopeasti sammutusyksikkö on ollut palopaikalla. Sähköpalontutkijan raportin nimenomaisesta maininnasta huolimatta asiassa ei ole selvitetty, mitä sähkölaitteita rakennuksessa on käytetty palopäivänä ja sitä edeltäneen vuorokauden aikana. Tämä olisi ollut perusteltua, koska 1.7.–28.8.2021 välisen ajanjakson kulutustietojen perusteella paloa edeltäneen vuorokauden aikana sähkönkulutuksessa on ollut selkeä poikkeama muuhun ajanjaksoon nähden. Lautakunta toteaa, ettei kulutuspoikkeaman syystä ole selvityksessä esitetty arviota.

Lisäksi lautakunta toteaa, että esitutkinta-aineiston kuvaliitteestä ilmenee, että myös keittiön alakaapistossa on nähtävissä palon syttymiseen viittaava V-jälki. Samoin kuvaliitteestä näkyy, että mikroaaltouuni on suojannut palolta levytasoa, jolla uuni on sijainnut. Tämän lautakunta katsoo osoittavan, että keittiössä on ollut paloa jo ennen uunin siirtämistä lattialle, mikä tukee asiakkaan kertomusta. Lautakunnalle toimitetussa selvityksessä ei ole otettu kantaa siihen, mitä edellä mainitun V-jäljen katsotaan osoittavan palon syttymisestä ja tapahtumien etenemisestä. Toisaalta yhtiön tekemästä vahinkotarkastuksesta laaditusta tarkastusraportissa kerrotaan mikron kannessa olevan rasvaa, minkä lautakunta katsoo voivan viitata siihen, että rasvakeitintä on siirretty keittiössä. Eteis- ja keittiötilan lattiassa olevien poikkeavien palojälkien osalta lautakunta toteaa, ettei palonsyyntutkinnassa ole selvinnyt, mitä palamista edistävää ainetta kohdissa on ollut, vaikkakin vahinkopaikalla tehtyjen havaintojen perusteella se luultavimmin on ollut rasvakeittimestä peräisin olevaa rasvaa.

Yhteenvetona lautakunta toteaa, että yhtiön palon syttymisestä ja etenemisestä esittämän osalta kyseessä on sähköpalontutkijan raportissa todetun mukaisesti yksi mahdollinen tapahtumainkulku, jonka osalta varmuutta ei ole vahinkopaikalla tehtyjen tutkimusten perusteella saatavissa. Syyttäjän tavoin lautakunta sinänsä katsoo, että palo on voinut alkaa rasvakeittimestä. Vakuutusyhtiön näyttötaakkaa tapauksessa arvioidessaan lautakunta ottaa kuitenkin huomioon myös asian laadun tuota näyttötaakkaa korostavan vaikutuksen. Korvauksen alentamisen alkoholinkäytön perusteella edellyttäessä riittävän varmaa näyttöä sekä palon syttymissyystä että asiakkaan alkoholinkäytön vaikutuksesta siihen lautakunta katsoo asiaa kokonaisuutena arvioiden, että korvauksen alentamisen edellyttämä näyttö jää tässä esittämättä. Alkoholinkäytön vaikutusten osalta lautakunta toteaa myös, että vaikka on verrattain ilmeistä asiakkaan tapahtuma-ajankohdan aikaisen vahvan päihtymystilan osaltaan vaikeuttaneen palon syttymiseen liittyvien tapahtumien selvittämistä, sillä ei tässä ole merkitystä arvioitaessa yhtiöllä olevaa näyttötaakka.

Lautakunta toteaa lopuksi, että koska alkoholinkäyttöön perustuva korvauksen alentamisperuste jää näyttämättä, ei asiassa voi tulla kyseeseen myöskään korvauksen alentaminen palon syystä vilpillisesti annettujen väärien tietojen perusteella. Edellä todetuilla perusteilla Vakuutuslautakunta suosittaa yhtiötä korvaamaan vahingon vakuutusehtojen ja -sopimuksen mukaisesti, ilman tekemiään vähennyksiä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan palovahingon täysimääräisesti ja maksamaan viivästyneille korvauksille laillisen viivästyskoron.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Korpelainen

Jäsenet:
Kankkunen
Rantala
Vaitomaa
Vyyryläinen