Tapahtumatiedot
Asiakas on myynyt yhdessä puolisonsa kanssa vuonna 2016 kiinteistön, jossa on käräjäoikeuden 22.3.2023 antamasta tuomiosta ilmenevin tavoin ollut laatuvirhe. Ostajat ovat esittäneet asiakkaalle hinnanalennus- ja vahingonkorvausvaatimuksen, ja käräjäoikeus on tuomiossaan velvoittanut asiakkaan yhteisvastuullisesti puolisonsa kanssa maksamaan ostajille vahingonkorvauksena 50 000 euroa. Vakuutuksenottaja puolisoineen on tuomittu maksamaan vahingonkorvausta sillä perusteella, että vakuutuksenottaja on toiminut huolimattomasti vuonna 2013 suorittamansa salaojaremontin yhteydessä, koska hän ei ole havainnut, että kiinteistön viemärien toteutus on osin poikennut suunnitelmasta, joka on toimitettu kiinteistönvälittäjälle. Viemärien virheellinen sijainti on aiheuttanut kiinteistön ostajille vesivahingon. Asiakas on hakenut tuomitun vahingonkorvausmäärän korvaamista vastuuvakuutuksestaan. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei asiaa voida käsitellä asiakkaan vastuuvakuutuksesta, sillä korvausvastuu on perustunut sopimukseen.
Asiakkaan valitus
Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja katsoo, että vakuutusyhtiö on soveltanut kielteisissä korvauspäätöksissään väärää vakuutusehtoa. Vakuutusehtojen mukaan ”vakuutuksesta korvataan kuitenkin äkillinen vahinko, jonka syynä on satunnainen tai yksittäinen virhe tai laiminlyönti tai rakennukseen, laitokseen tai laitteeseen vakuutuksenottajan korvausvastuun perustavasta syystä äkillisesti tai ennalta arvaamatta syntynyt vika tai puute. Lisäksi edellytetään, että myös vahingon syntyminen edellä mainitut edellytykset täyttävän syyn seurauksena on tapahtunut äkillisesti, odottamattomasti ja nopeasti eikä perustu hitaaseen, vähitellen tapahtuvaan vaikutukseen tai jatkettuun tekoon tai laiminlyöntiin tai muutoin toistuviin tapahtumiin”.
Vakuutusyhtiön mainitsemalla, vuonna 2016 tehdyllä kauppasopimuksella ei ole merkitystä tässä asiassa. Käräjäoikeus ei muuttanut tai alentanut kauppasopimuksessa sovittua kauppahintaa lainkaan, eli asiakasta ja hänen puolisoaan ei ole tuomittu suorittamaan kauppahinnan alennusta. Kysymys on vahingonkorvausvastuusta, joka käy ilmi käräjäoikeuden tuomiosta.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö vastustaa asiakkaan lausuntopyynnössään esittämiä vaatimuksia perusteettomina ja katsoo, ettei korvausvaatimusta voida käsitellä asiakkaan vastuuvakuutuksesta. Vakuutusyhtiö vetoaa korvauspäätöksessään 29.3.2023 esittämäänsä ja toteaa lisäksi seuraavaa.
Asiakas on myynyt yhdessä puolisonsa kanssa vuonna 2016 kiinteistön, jossa on käräjäoikeuden 22.3.2023 antamasta tuomiosta ilmenevin tavoin ollut laatuvirhe. Ostajat ovat esittäneet asiakkaalle hinnanalennus-/vahingonkorvausvaatimuksen, ja käräjäoikeus on tuomiossaan velvoittanut asiakkaan yhteisvastuullisesti puolisonsa kanssa maksamaan ostajille vahingonkorvauksena 50 000 euroa ja korvauksena oikeudenkäyntikuluista 13 500 euroa, molemmat määrät lainmukaisine viivästyskorkoineen.
Asiakas on pyytänyt vakuutusyhtiötä käsittelemään ostajien vaatimuksen vakuutuskokonaisuuteensa kuuluvan yksityishenkilön vastuuvakuutuksen perusteella.
Vakuutusyhtiö katsoo, että asiakkaan vahingonkorvausvelvollisuus asiassa perustuu ainoastaan ostajien kanssa vuonna 2016 tehtyyn kiinteistön kauppasopimukseen, eikä korvausvastuuta olisi ilman mainittua sopimusta. Tällöin kyse on vakuutusehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) rajoitusehtokohdan mukaisesta ns. puhtaasta sopimusvastuusta, joka ei kuulu vakuutuksen korvauspiiriin. Tällä perusteella vakuutusyhtiö ei voi ottaa asiakkaan vahingonkorvausvastuuta käsiteltäväksi.
Asiassa ei ole merkitystä sillä, onko tuomioistuin käsitellyt myyjän vastuuta vahingonkorvausvastuuna vai hinnanalennuksena. Asiassa ei ole myöskään merkitystä sillä, onko tuomioistuin todennut myyjän toimineen jollakin tapaa huolimattomasti vai ei. Tässä tapauksessa ostajan oikeus vaatia vahingonkorvausta/hinnanalennusta perustuu siihen, että myyjä on rikkonut kauppasopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Edellä mainittu kaupanvastuusta seuraava vahingonkorvausvastuu ei kuulu vastuuvakuutuksesta korvattavaksi, sillä kyse on rajoitusehtokohdan mukaisesta puhtaasta sopimusvastuusta.
Lisäksi asiassa sovellettavien 1.1.2021 voimaan tulleiden ehtojen mukaan ”vakuutuksesta ei korvata vahinkoa omaisuudelle, joka vahingon aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin tapahtuessa on tai oli vakuutetun hallussa, lainassa tai muutoin hänen hyödykseen käytettävänä”. Vahingoittunut kiinteistö on kokonaisuutena ollut vesivahingon aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin aikana vakuutuksenottajan hallussa olevaa omaisuutta, joten vahinko ei kuulu vastuuvakuutuksen korvauspiiriin rajoitusehdon perusteella.
Vakuutusyhtiö pyytää, että Vakuutuslautakunta antaa vakuutusyhtiön kannan mukaisen ratkaisusuosituksen asiassa.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, onko kiinteistön laatuvirheeseen perustuva ja asiakkaalle maksettavaksi tuomittu vahingonkorvaus korvattava asiakkaan vastuuvakuutuksesta.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutusehdot
4.2.5 Sopimusvastuu
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa siltä osin kuin korvausvastuu perustuu lupaukseen, sopimukseen, takuuseen tai muuhun sitoumukseen, ellei tällaista korvausvastuuta olisi ilman mainittua sitoumusta.
Asian arviointi
Asiaan sovellettavien vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa siltä osin kuin korvausvastuu perustuu lupaukseen, sopimukseen, takuuseen tai muuhun sitoumukseen, ellei tällaista korvausvastuuta olisi ilman mainittua sitoumusta.
Sanamuodoltaan vastaava vakuutusehto on ollut korkeimman oikeuden arvioitavana ratkaisussa KKO 2017:44. KKO katsoi, että sopimusehdon tulkinnan lähtökohdaksi oli perusteltua ottaa jaottelu sopimusperusteisen korvausvastuun ja muun vahingonkorvausvastuun eli rikkomusvastuun välillä. Sopimukseen perustuvan korvausvastuun ala oli KKO:n mukaan perusteltua ymmärtää vakuutusehdossa siten kuin sopimukseen perustuva korvausvastuu oikeudessamme vakiintuneesti ymmärretään.
Tapauksessa on siten arvioitava, voidaanko vakuutuksenottajan katsoa aiheuttaneen vahinkoa muulla tavoin kuin vain sopimusvelvoitteiden puutteellisen täyttämisen kautta. Kyse on toisin sanoen siitä, voidaanko vakuutuksenottajan katsoa toiminnallaan loukanneen sellaisia sopimuksista riippumatta voimassa olevia käyttäytymisnormeja, joiden tuottamuksellinen rikkominen voi johtaa korvausvastuuseen sopimuksenulkoisella perusteella. Kuten ratkaisusta KKO 2017:44 samoin kuin aiemmista ratkaisuista KKO 2008:31 ja KKO 2009:92 käy selkeästi ilmi, yksin se, että sopimusvelvoite on täytetty puutteellisesti ja näin on aiheutettu toiselle vahinkoa, ei perusta vastuuta sopimuksenulkoisen normiston mukaan.
Tapauksessa käräjäoikeuden tuomion mukaan kiinteistössä on ollut maakaaren mukainen laatuvirhe. Myyjänä toiminut vakuutuksenottaja on puolisoineen velvoitettu maksamaan vahingonkorvausta laatuvirheen perusteella aiheutuneesta vahingosta. Vahingonkorvausvastuu on syntynyt sillä perusteella, että vakuutuksenottaja on toiminut huolimattomasti vuonna 2013 suorittamansa salaojaremontin yhteydessä, koska hän ei ole havainnut, että kiinteistön viemärien toteutus on osin poikennut suunnitelmasta (yleinen kartta), joka on toimitettu kiinteistönvälittäjälle. Kyseinen havaittava ero on ollut se, että wc:n viemäriputki ja pesuhuoneen lattiakaivon viemäriputki ovat vielä tontilta lähtiessään olleet todellisuudessa erillään toisistaan. Viemärien virheellinen sijainti on aiheuttanut ostajille vesivahingon.
Vakuutuslautakunta katsoo, ettei kenelläkään ole yleistä, sopimuksista riippumatonta velvollisuutta havainnoida viemäriputkien poikkeaminen ja antaa poikkeamisesta tietoa toiselle. Vakuutuksenottajan sanotuissa, vahinkoon johtaneissa toimissa on siten ollut kyse yksinomaan sopimusvelvoitteiden täyttämisestä. Vakuutuksenottaja ei ole vastuussa vahingosta sopimuksenulkoisella perusteella. Näin vahinko ei tule edellä siteeratun rajoitusehdon vuoksi myöskään vastuuvakuutuksesta korvattavaksi.
Asiakas on ratkaisupyynnössään katsonut, että vakuutusyhtiö on soveltanut asiassa väärää vakuutusehtoa. Asiakkaan mukaan asiassa tulisi soveltaa kosteutta ja tulvimista koskevaa vakuutusehtoa 4.2.10. Vakuutuslautakunta toteaa, että asiaan sovellettava vakuutusehto 4.2.5., jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa siltä osin kuin korvausvastuu perustuu lupaukseen, sopimukseen, takuuseen tai muuhun sitoumukseen, ellei tällaista korvausvastuuta olisi ilman mainittua sitoumusta, on itsenäinen vastuunrajoitusehto, joka tulee yleisesti sovellettavaksi. Sen sijaan asiakkaan viittaama rajoitusehto 4.2.10 on poikkeus ehdon pääsäännöstä, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu kosteudesta, sadevedestä, sulamisvedestä tai tulvimisesta. Sopimuksia koskeva rajoitusehto on ensisijainen rajoitusehtoon 4.2.10 nähden.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä asianmukaisena eikä suosita siihen muutosta.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norros
Luukkonen Yli-Rahnasto
Jäsenet:
Haapasaari
Karimäki
Korpiola
Koskinen