Tapahtumatiedot

Vakuutetut A ja B olivat osapuolina riita-asiassa, johon oli myönnetty oikeusturvaetu. Hakemus koski riita-asiaa liittyen 16.6.2015 tehtyyn kiinteistön kauppaa, jossa vakuutetut olivat myyjäosapuolina.  Vakuutetuilta vaadittiin kauppahinnan alennusta, palautusta tai vahingonkorvausta kiinteistön kauppaan liittyvän laatuvirheen vuoksi. Vakuutetut kiistivät vastapuolensa vaatimukset kokonaisuudessaan 17.3.2022.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen, jossa se viittasi tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin ja totesi, että vakuutetuille korvataan asianajokulut riidan syntymisen jälkeiseltä ajalta eli 17.3.2022 jälkeen. Sen sijaan 7.3.2022-16.3.2022 syntyneet kulut (818,40 euroa) yhtiö katsoi kuuluvan vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.

Asiakkaan valitus

Vakuutetut olivat tyytymättömiä vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysivät asiassaan ratkaisuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksessaan vakuutetut toistavat asian käsittelyn kulut ja tapahtumatiedot. Valituksessaan vakuutetut tarkentavat, että he olivat myyneet omakotitalonsa C:lle ja D:lle, jotka puolestaan olivat myyneet kiinteistön eteenpäin E:n perheelle. E:n perhe vaati kiinteistön virheistä korvausta C:ltä ja D:ltä, jotka vaativat korvausta taas A:lta ja B:ltä. Vakuutettujen asiamies laati vastauksen C:lle ja D:lle 17.3.2022, mutta asiamies oli vastaanottanut toimeksiannon jo 7.3.2022. Ennen vaatimusten kiistämistä asiamies oli selvitellyt vaatimusten taustoja sekä perehdytty riitaan liittyviin asiakirjoihin. Näin ollen kaikki toimenpiteet 7.3.2022 ovat olleet tarpeellisia ja olennaisia riita-asian hoitamiseksi. Asiassa päädyttiin lopulta sovintoon ja lasku asianajotoimeksiannon hoitamisesta toimitettiin vakuutusyhtiöön 2.9.2022.

Valituksen mukaan vakuutustapahtuman on katsottava syntyneen jo siinä vaiheessa, kun A:lle ja B:lle esitettiin asiassa vaatimus eli 4.3.2022. A ja B ovat suhtautuneet vaatimuksiin kielteisesti jo alusta lähtien, ja tämän vuoksi he ovat kääntyneet asiamiehen puoleen. Sillä seikalla, missä vaiheessa vastapuolille lähetettiin kirjallinen kiistäminen, ei tulisi olla merkitystä, kun arvioidaan, milloin vaatimus on kiistetty. Niin ikään kyse ei ole ollut asian alustavasta selvittelystä, vaan monimutkaisen asian tutkimisesta ennen vastauksen antamista.

Valituksessa esitetään niin ikään, että vakuutusyhtiön tapaa tulkita ehtojaan on pidettävä kohtuuttomana. Ne selvitykset, jotka yhtiö on kuitannut pois korvauksen piiristä ovat olleet välttämättömiä vastauksen laatimiseksi asiassa. Edellä todetuin perustein A ja B vaativat edelleen puuttuvaan 818,40 euron korvaamista oikeusturvavakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot sekä asian käsittelyn kulun vakuutusyhtiössä.

Vastineessaan vakuutusyhtiö viittaa tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin ja toteaa, että riita-asiassa vakuutustapahtuma katsotaan syntyneeksi, kun esitetty yksilöity vaatimus on nimenomaisesti kiistetty joko määrältään tai perusteeltaan. Käsillä olevassa tapauksessa annettujen selvitysten perusteella vaatimuksen kiistäminen on tapahtunut 17.3.2022, kun vakuutetut ovat vastanneet vastapuolensa vaatimuksiin. Vakuutusehtojen mukaan oikeusturvavakuutuksesta ei myöskään korvata kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet ennen vakuutustapahtumaa suoritetuista toimenpiteistä tai asian alustavasta selvittelystä. Näin ollen ne toimenpiteet, jotka on suoritettu 7. – 16.3.2022 ennen vahinkotapahtuma syntymistä, eivät tule oikeusturvavakuutuksesta korvattavaksi. Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, ettei asiassa annettua korvauspäätöstä ole aihetta muuttaa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys vakuutetulle maksettavan oikeusturvakorvauksen määrästä. Lisäksi kysymys on siitä, johtaako riita-asian syntymistä koskevan ehtokohdan soveltaminen tässä tapauksessa kohtuuttomuuteen.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n mukaan, jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella, jollei 2 §:stä muuta johdu, tai se voidaan jättää huomioon ottamatta. Sopimuksen ehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja, jollei 2 §:stä muuta johdu, olojen muuttuminen sekä muut seikat.

Jos 1 momentissa tarkoitettu ehto on sellainen, että sopimuksen jääminen voimaan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon sovittelun vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan, jollei 2 §:stä muuta johdu, sovitella muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan.

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 4.2 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneet vakuutustapahtumat.

Riita- ja hakemusasiassa vakuutustapahtuma on sattunut, kun esitetty yksilöity vaatimus on todisteellisesti kiistetty joko perusteeltaan tai määrältään.

Rikosasiassa vakuutustapahtuma on sattunut, kun juttu on tullut vireille joko siten, että syyttäjän tai asianomistajan haastehakemus on saapunut käräjäoikeuden kansliaan, tai siten, että syyttäjä on antanut haasteen tiedoksi. Jos vakuutus on kuitenkin vakuutustapahtuman syntymisajankohtana ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, on myös niiden seikkojen, joihin riita, vaatimus tai syyte perustuu, oltava syntyneitä vakuutuksen voimassaoloaikana.

Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan se aika, jonka tämä vakuutus on yksin tai peräkkäin yhdessä muiden päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa ollut vakuutetun osalta voimassa yhtäjaksoisesti.

Jos vakuutustapahtuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä vakuutus.

Vakuutusehtojen kohdan 4.5.1 mukaan vakuutuksesta ei korvata

• oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun perusteella valtion varoista suoritettavia oikeudenkäyntikuluja
• kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet ennen vakuutustapahtumaa suoritetuista toimenpiteistä tai asian alustavasta selvittelystä taikka sellaisesta riitaisen asian selvittelystä tai hoitamisesta, jonka seurauksena vakuutettu perustellustikin luopuu vaatimuksistaan vastapuolta kohtaan.

Asian arviointi

Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita-asiassa riidan syntyminen. Vaatimus katsotaan riitautetuksi, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on todisteellisesti ja yksilöidysti kiistetty perusteen tai määrän osalta.

Asiassa on osapuolten kesken riidatonta, että riidassa vastaajan roolissa olleet vakuutetut ovat kirjallisesti kiistäneet ostajien vaatimukset 17.3.2022. Vastapuoli oli esittänyt vaatimukset vakuutetuille 4.3.2022 ja vakuutetut olivat kääntyneet asiamiehensä puoleen 7.3.2022, jolloin asia vastaanotettiin ja asiasta käytiin alustava neuvottelu A:n ja B:n kanssa. Seuraavaksi vakuutettujen asiamies on 15.3.2022 perehtynyt vastapuolen vaatimuskirjelmiin sekä kiinteistön kauppakirjaan ja kiinteistön esitetyistä virheistä annettuihin raportteihin. Varsinainen vastauskirjelmä oli laadittu 17.3.2022.

Vakuutuslautakunta toteaa, että tapauksessa on sinänsä ilmeistä, että A:n ja B:n vastapuolen esittämät vaatimukset ovat kiistetty vasta kirjelmässä 17.3.2022, jolloin vakuutusehdon sanamuodon mukaan riita on katsottu syntyneeksi. A ja B ovat kuitenkin toissijaisesti vedonneet siihen, että vakuutusyhtiön tapaa tulkita vakuutusehtoa on pidettävä kohtuuttomana etenkin siitä syystä, että korvauksen ulkopuolelle jääneet toimenpiteet ovat olleet välttämättömiä asian hoidan kannalta.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vapaaehtoisten vakuutussopimusten antaman vakuutusturvan laajuus on lähtökohtaisesti sopimuksenvarainen asia. Korkeimman oikeuden julkaistujen ratkaisujen KKO 1993:18 ja KKO 2001:135 mukaan sellaiseen sopimusehtojen sovitteluun, joka laajentaisi vakuutusturvaa yli sen, mistä on selkeästi ja yksiselitteisesti sovittu, tulee suhtautua varsin pidättyvästi. Vakuutuksenantajan vastuuta rajoittavaa vakuutusehtoa voidaan ennakkopäätösten perusteella vain poikkeuksellisesti pitää sillä tavoin kohtuuttomana, että sitä voitaisiin sovitella tai jättää se huomioimatta huolimatta siitä, että sanamuotonsa mukaan ehtoa voitaisiin pitää selvänä.

Lautakunta katsoo, että vakuutusehdon kohtuullistamisen puolesta voidaan ottaa huomioon muun muassa se, onko vakuutusehdon muotoilu tavanomaisesta poikkeava tai muuten ennalta arvaamaton. Lisäksi kohtuullisuusarvioinnissa tulee ottaa huomioon se, onko tapauksessa käsillä sellaisia erityisen painavia seikkoja, joiden perusteella voitaisiin katsoa, että kyseessä olevan vakuutusehdon soveltaminen johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen taikka että sitä voitaisiin pitää yllättävänä tai ankarana. Mikäli ehdon sanamuoto on joiltain osin tulkinnanvarainen, voidaan sitä pitää myös sovittelua puoltavana seikkana. Muita harkinnassa huomioon otettavia seikkoja ovat muun muassa se, kuinka keskeinen ehto on ollut kysymyksessä ja millaiset mahdollisuudet vakuutuksenottajalla olisi ollut vaikuttaa sopimuksen sisältöön. Niin ikään sovittelussa ja sopimusehdon mahdollisessa kohtuullistamisessa otetaan huomioon kussakin tapauksessa vallitsevat yksilölliset olosuhteet.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vaikka kyseisenkaltainen ehtomuotoilu ja vakuutustapahtumien piirin määrittely ovat yleisesti käytössä myös muissa markkinoilla olevissa oikeusturvavakuutuksissa, eroaa ehtomuotoilu muun muassa alun perin ehdon taustalla olevien malliehtojen vastaavan kohdan muotoilusta. Oikeusturvavakuutuksen malliehtojen mukaisen sanamuodon mukaan riita on syntynyt, kun perusteeltaan tai määrältään yksilöity vaatimus on kiistetty perusteen tai määrän osalta. Näin ollen malliehdoissa ei muun muassa ole aikanaan edellytetty nyt käsillä olevaan tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen tapaan kiistämisen todisteellisuutta. Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa kuitenkin, että pelkästään sanamuotonsa perusteella on molempia ehtomuotoiluja pidettävä sinänsä selvänä eikä mainittua ehtokohtaa voida muutoinkaan pitää kategorisesti kohtuuttomana. Lautakunta toteaa kuitenkin, että vaikka kysymyksessä olisi tavanomainen ehto, ei se kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö ehtokohta voisi tulla soviteltavaksi tilanteessa, jossa sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen yksittäistapauksessa. 

Vakuutuslautakunta toteaa, että vaikka riidan syntymisen ajankohtaa koskevaa ehtokohtaa ei sinänsä voida pitää epäselvänä, on sitä kuitenkin käsillä olevan tapauksen olosuhteet sekä oikeusturvavakuutuksen tarkoitus huomioon ottaen pidettävä vaikeasti ennakoitavana ja yllättävänä. Lautakunta toteaa, että oikeusturvavakuutuksen tarkoituksena on korvata vakuutetulle tarpeellisia ja kohtuulliseksi arvioituja asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja hänen yksityiselämäänsä liittyvissä riita-, rikos- ja hakemusasioissa. Nyt käsillä olevassa tapauksessa A:lle ja B:lle oli esitetty erinäisiä vaatimuksia liittyen kiinteistön kauppaan, jonka jälkeen A ja B olivat viipymättä kääntyneet asiamiehen puoleen, jonka avustuksella he olivat kiistäneet vastapuolen vaatimukset kokonaisuudessaan. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan asiamiehen laskuttamat 15.3.2022 toimenpiteet ovat olennaisesti koskeneet vaatimusten kiistämistä ja että asiakirjoihin perehtyminen on ollut osa kiistämisen osoittamista. A ja B ovat myös viivytyksettä kääntyneet asiamiehen puoleen juurikin vaatimusten kiistämiseksi. Näin ollen nyt käsillä olevan tapauksen olosuhteet huomioiden, on lautakunnan näkemyksen mukaan pidettävä kohtuuttomana, etteivät itse kiistämisen esittämistä koskevat toimenpiteet kuuluisi vastaajan asemassa olleiden A:n ja B:n oikeusturvavakuutuksen korvauspiirin. Niin ikään lautakunta pitää kohtuuttomuutta arvioitaessa merkityksellisenä myös sitä, että oikeusturvavakuutuksesta korvattavaksi vaadittuja kustannuksia voidaan pitää sekä vaatimuksen kiistämisestä aiheutuneiden toimenpiteiden osalta että myös kokonaisuutena arvioiden varsin maltillisina ja kohtuullisina ottaen huomioon asian intressi.

Vakuutuslautakunta katsoo siten, että vakuutusehtojen kohdan 4.2 soveltaminen vakuutusyhtiön esittämällä tavalla johtaa nyt käsillä olevan tapauksen olosuhteet kokonaisuutena huomioiden kohtuuttomaan lopputulokseen. Edellä selostamillaan perusteilla lautakunta pitää asianmukaisena ja kohtuullisena sovitella siten, että käsillä olevassa tapauksessa A:n ja B:n oikeusturvavakuutuksesta tulee korvata myös 15.3.2022 – 16.3.2022 laskutetut toimenpiteet osana riita-asian hoitamista. Sen sijaan 7.3.2022 asian vastaanottamisen kulu on vakuutusturvan ulkopuolelle rajattu asian alustavasta selvittelystä johtuva kulu.

Lopputulos

Edellä selostetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta suosittaa, että A:lle ja B:lle suoritetaan oikeusturvavakuutuksesta lisäkorvausta edellä esitetyn mukaisesti.

Ratkaisusuositus syntyi äänin 3–2. Ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat jäsenet Haapasaari, Karhu ja Korpiola. Puheenjohtaja Norroksen ja jäsen Koskisen eriävä mielipide on liitteenä.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Hanén

Jäsenet:
Haapasaari
Karhu
Korpiola
Koskinen

LIITE

Puheenjohtaja Norroksen ja jäsen Koskisen eriävä mielipide asiassa FINE-060522

Olemme Vakuutuslautakunnan enemmistön kanssa samaa mieltä siitä, miten riidanalaista sopimusehtoa tulee tapauksessa tulkita. Toteamme samoin kuin enemmistö, että sellaiseen vakuutusehdon sovitteluun, joka laajentaisi vakuutusturvaa yli sen, mistä on selkeästi ja yksiselitteisesti sovittu, tulee suhtautua varsin pidättyvästi. Katsomme, ettei ehdon sanamuodon mukaisesta tulkinnasta ole näytetty aiheutuvan tapauksen olosuhteista sellaista kohtuuttomuutta, johon olisi tarvetta puuttua vakuutusehdon sovittelun kautta.