Tapahtumatiedot

Asiakas ilmoitti vakuutusyhtiölle 23.2.2023, että hänen vuonna 1948 rakennettu, paalutettu venevajansa oli siirtynyt 10.2.2023 myrskyn ja jääsohjon voimasta puoli metriä pois paikaltaan. Asiakas toimitti kuvia vahingoittuneesta rakennuksesta yhtiölle.

Vakuutusyhtiö teki asiassa 24.3.2023 kielteisen korvauspäätöksen todeten päätöksessään, että kuvien perusteella venevajan katto oli pysynyt ehjänä, mutta vajan sivuseinät olivat irronneet päätyseinästä. Vahinko oli yhtiön mukaan aiheutunut selvitysten perusteella jään tai jääsohjon vaikutuksesta. Vakuutusyhtiö katsoi päätöksessään, että vahingon syyksi ei ole voitu osoittaa mitään äkillistä ja ennalta arvaamatonta syytä, joten vahinkoa ei voitu korvata asiakkaan vakuutuksesta.

Asiakas oli yhteydessä FINEen 30.3.2023 ja toimitti kuvia tapahtumapaikalta sekä tilastoja tuulen voimakkuudesta, samoin otteen Ilmatieteen laitoksen kuukausikatsauksesta. Sen mukaan Pohjois-Norjassa riehui 8.2.2023 erittäin voimakas lounaismyrsky, ja 10.2.2023 aamuun mennessä myrskytuulien alue liikkui kaikkien Suomen merialueiden yli kaakkoon. Voimakkain tuulilukema merialueilla havaittiin Kökarin Bogskärissä, missä lounaistuuli puhalsi 10.2.2023 vastaisena yönä kovimmillaan 27,7 m/s. Puuskissa tuulen nopeus ylitti jopa 30 m/s. Asiakkaan mukaan tapahtumahetkellä vedenkorkeus oli noussut äkillisesti myrskyn seurauksena aiheuttaen tilanteen, jossa aallonmurtaja ei pystynyt hidastamaan myrskytuulen painamaa jäämassaa. Tuhon vaikutusta lisäsi se, että jäästä oli muodostunut jäälautta, jonka myrskytuuli ja korkea vesi ohjasi suoraan venevajaa kohti. Venevajan perustana olevat tolpat vääntyivät tai katkesivat myrskytuulen painaessa jäitä rakenteita vasten. Vastaavaa tilannetta ei ole asiakkaan mukaan koskaan ennen tapahtunut, ja alueen rantarakennelmille sattui paljon vastaavia vahinkoja myrskyn ja jäiden yhteisvaikutuksesta.

Vakuutusyhtiö käsitteli asian uudelleen pyytäen ensin Ilmatieteen laitokselta lausunnon meriveden tulvatilanteesta. Ilmatieteen laitoksen lausunnon mukaan kohdealueella kerran 50 vuodessa toistuvan vedenkorkeuden arvo on +136 cm. Samaa menetelmää käyttäen on lausunnon mukaan kohdealueen vedenkorkeudeksi 10.2.2023 saatu +69 cm. Vastaavasti saadaan yhden vuoden välein toistuvaksi vedenkorkeudeksi kohdealueella +86 cm, joten 10.2.2023 merivesi oli kohdealueella tasolla, jonka esiintymistiheys on useammin kuin kerran vuodessa. Yhtiö totesi Ilmatieteen laitoksen lausuntoon viitaten, ettei vahinkopaikalla ole vallinnut poikkeuksellinen merivesitulva. Aiemman päätöksen mukaisesti yhtiö katsoi vahingon aiheutuneen rajoitusehdossa tarkoitetusta jään liikkumisesta. Lisäksi yhtiö totesi, että jos vahingon olisi aiheuttanut pelkkä myrsky, pelkästään venevaja olisi vääntynyt rikki, eikä sen alla oleville paaluille olisi aiheutunut vahinkoa, sillä ne ovat lujasti paalutettuina pohjaan. Koska venevajan alapuoliset paalut ovat vääntyneet, on vahinko aiheutunut siitä, kun jää on painanut rakennuksen alla olevia paaluja vinoon, jolloin venevaja on vaurioitunut. Yhtiö myös totesi, että jos myrsky olisi ollut niin voimakas, että se vaurioittaa tällaista venevajaa, olisi myös viereisellä pihamaalla aiheutunut vahinkoja.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii vahingon korvaamista perustellen vaatimustaan sillä, että palo- ja luonnonilmiöturvan tulisi korvata juuri tällaisia vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet meriveden noususta ja kovasta tuulesta. Kyseessä olevat luonnonilmiöt ovat vaikuttaneet jäiden liikkumiseen siten, että venevaja on kärsinyt huomattavia vaurioita. Vahingon määräksi asiakas arvioi 20 000 – 30 000 euroa kiistäen korvauspäätöksessä esitetyn näkemyksen rakennuksen vähäisistä vaurioista, sillä rakennuksen korjaaminen vaatii koko paalutuksen uusimisen.

Lisäksi asiakas toteaa, että pelkkä korkealle noussut vesi ei olisi aiheuttanut vahinkoja ja että myrskytuulen irrottama jäämurska olisi joka tapauksessa massallaan aiheuttanut mittavat vahingot venevajalle. Vedenkorkeus osaltaan edesauttoi myrskytuulten aiheuttamaa vahinkoa. Poikkeuksellista on myös, että vedenkorkeus nousee näin paljon talvella. Vedenkorkeus on siten tässä tapauksessa ollut lisäämässä vahinkoja, mutta ei olisi yksinään aiheuttanut niitä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan aikaisempaan korvauspäätökseensä ja sen jälkeiseen viestinvaihtoon ja toteaa, että Ilmatieteen laitoksen lausunnon perusteella merenpinnan korkeus vahinkohetkellä ei ole täyttänyt ehtokohdan 5.1.1 mukaista merivesitulvan määritelmää ja että jään liikkumisesta aiheutuneet vahingot korvataan ainoastaan, jos ne johtuvat merivesitulvasta. Kyseisen ehtokohdan perusteella poikkeuksellista ei ole aallokosta johtuva tulva. Siltä osin, kun vahingon on esitetty aiheutuneen myrskytuulen tai poikkeuksellisen voimakkaan tuulen tai tuulenpuuskan johdosta, yhtiö toteaa, että koska pelkästään venevajalle ei ole aiheutunut vahinkoa vaan myös paalut ovat vääntyneet, vahinko ei ole aiheutunut myrskytuulesta vaan jään liikkeestä.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on ollut käytössään seuraavat selvitykset:
- valokuvia tapahtumapaikalta
- ote Ilmatieteen laitoksen Ilmastokatsaus-lehden helmikuun 2023 kuukausikatsauksesta
- Ilmatieteen laitoksen lausunto 30.6.2023 merivedenkorkeudesta ja sen toistuvuudesta helmikuussa 2023 vahinkopaikkakunnalla
- kummankin osapuolen toimittamana saman Ilmatieteen laitoksen mittausaseman tuulilukematietoja ajalta 9.–10.2023
- asiakkaan karttapohjaan merkitsemä selvitys tuulen suunnasta vahinkohetkellä sekä jääpeitteen laajuudesta ennen myrskyä ja sen jälkeen.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys sen arvioimisesta, täyttävätkö venevajan vaurioitumisen aiheuttaneet olosuhteet palo- ja luonnonilmiöturvassa vahingon korvattavuudelle asetetut edellytykset.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Kuluttajansuojalain 4 luvun 3 §:n mukaan, jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on laadittu etukäteen ilman, että kuluttaja on voinut vaikuttaa sen sisältöön, ja ehdon merkityksestä syntyy epätietoisuutta, ehtoa on tulkittava kuluttajan hyväksi.

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.4.2022 alkaen, kohdan 5.1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta-arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa.

Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.
[…]

Kohdan 5.1.1 mukaan […] palo- ja luonnonilmiöturvasta korvataan luonnonilmiövahinkona vahinko, joka on aiheutunut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti

• myrskytuulesta, trombista, ukkospilven laskuvirtauksesta tai muusta vastaavasta poikkeuksellisen voimakkaasta tuulesta tai tuulenpuuskasta
• vesistö- tai merivesitulvasta rakennukselle tai huoneiston osille ja rakennuksen sisällä olevalle irtaimistolle
• jään liikkumisesta, joka johtuu vesistö- tai merivesitulvasta
• […].

Vesistötulvalta tarkoitetaan joessa, järvessä, lammessa tai purossa aiheutunutta poikkeuksellista vedenpinnan nousua, joka johtuu myrskytuulesta, poikkeuksellisista sateista, lumen sulamisesta taikka jää- tai hyydepadoista.

Merivesitulvalla tarkoitetaan poikkeuksellista meren vedenpinnan nousua, joka johtuu myrskytuulesta, ilmanpaineen vaihtelusta tai virtauksista Tanskan salmissa.

Poikkeuksellisella vesistön tai meren vedenpinnan nousulla tarkoitetaan myrskytuulen aiheuttamaa vedenpinnan nousua sekä vedenkorkeutta, jonka esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin. Poikkeuksellista ei ole pysyvästä keskivedenpinnan noususta tai vedenpinnan tason normaalista vaihtelusta tai aallokosta johtuva tulva.

Kohdan 6 (Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot) alakohdan 6.4 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut jään tai lumen painosta tai niiden liikkumisesta. Tämä rajoitus ei koske jään liikkumista, joka johtuu ehtokohdassa 5.1.1 määritellystä merivesitulvasta tai vesistötulvasta

Asian arviointi

Asiakas on katsonut venevajan vaurioitumisen aiheutuneen sen seurauksena, että myrskytuuli yhdessä korkean veden kanssa oli saanut jäät liikkeelle, jolloin ne painautuivat venevajan rakenteita vasten vääntäen perustana olevat tolpat vinoon. Lisäksi asiakas on pitänyt mahdollisena, että myrskytuuli itsessään on aiheuttanut vahingon. Vakuutusyhtiö on Ilmatieteen laitoksen lausunnon perusteella katsonut, ettei merivedennousu täytä vakuutusehdoissa poikkeuksellisuudelle asetettuja edellytyksiä arvioidun esiintymistodennäköisyyden ollessa useammin kuin kerran 50 vuodessa tai harvemmin. Myrskytuulen ei myöskään ole osoitettu suoraan aiheuttaneen rakennuksen vahinkoja.

Vahinkomekanismin osalta Vakuutuslautakunta katsoo, erityisesti vahinkopaikalta toimitettujen kuvien perusteella, vahingon aiheutuneen sen seurauksena, että merialueella liikkeelle lähteneet jäät ovat ajautuneet venevajan paalutusta vasten aiheuttaen paalujen taipumisen ja tämän seurauksena rakennuksen vaurioitumisen. Vahinkoajankohdan olosuhteiden osalta lautakunta toteaa, että osapuolten sääaseman tuulilukemista toimittaman selvityksen perusteella asiassa on riidatonta, että vahingon sattumisen aikaan vahinkopaikalla on vallinnut myrsky. Sen sijaan selvityksen perusteella ei ole pääteltävissä, että myrskytuuli olisi suoraan vaurioittanut rakennusta. Näyttötaakan tältä osin ollessa asiakkaalla lautakunta katsoo, ettei asiassa ole osoitettu olevan kyse palo- ja luonnonilmiöturvasta korvattavasta myrskytuulen, muun vastaavan poikkeuksellisen voimakkaan tuulen tai tuulenpuuskan rakennukselle aiheuttamasta vahingosta. Arvioitavaksi tulee näin ollen jään liikkumisen aiheuttaman vahingon korvattavuus.

Jään liikkumista koskevien ehtokohtien osalta lautakunta toteaa, että muusta kuin ehtokohdassa 5.1.1 määritellystä merivesitulvasta tai vesistötulvasta aiheutuvat vahingot on rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Keskeistä asiassa on siten se, onko tapauksessa kyse mainitussa ehtokohdassa määritellystä merivesitulvasta. Ilmatieteen laitoksen lausuntoon sisältyvän vedenkorkeutta aikavälillä 1.–28.2.2023 kuvaavan kaavion perusteella on todettavissa vedenkorkeuden nousseen 10.2.2023 noin 30 senttimetriä edellisen päivän lukemista. Muuta syytä kuin merialueella vallinnut myrsky tälle ei ole esitetty.

Ehtokohdan 5.1.1 määritelmä koskien merivesitulvien korvattavuutta on kaksiosainen. Ensin ehtokohdassa todetaan, mitä merivesitulvalla tarkoitetaan: ”Merivesitulvalla tarkoitetaan poikkeuksellista meren vedenpinnan nousua, joka johtuu myrskytuulesta, ilmanpaineen vaihtelusta tai virtauksista Tanskan salmissa”. Tämän jälkeen seuraavassa kappaleessa määritellään vedenpinnan poikkeuksellinen nousu seuraavasti: ”Poikkeuksellisella vesistön tai meren vedenpinnan nousulla tarkoitetaan myrskytuulen aiheuttamaa vedenpinnan nousua sekä vedenkorkeutta, jonka esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin”. Lopuksi ehtokohdassa todetaan, että poikkeuksellista ei ole pysyvästä keskivedenpinnan noususta tai vedenpinnan tason normaalista vaihtelusta tai aallokosta johtuva tulva.

Vakuutusyhtiö on tulkinnut ehtokohtaa tässä siten, että myrskytuulen aiheuttaessa vedenpinnan nousun edellyttää vahingon korvattavuus myrskytuulen lisäksi vedenkorkeuden esiintymistodennäköisyyden olevan ehdossa mainitulla tasolla. Lautakunta toteaa tämän tulkinnan olevan mahdollinen, jos lauseen ”jonka esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin” katsotaan viittaavaan virkkeen ensimmäisen lauseen osalta sekä myrskytuulen aiheuttamaan vedenpinnan nousuun että sanaan ”vedenkorkeutta”. Tällöin tulvan korvattavuus edellyttää, riippumatta siitä, onko kyse myrskytuulen aiheuttamasta vedenpinnan noususta vai muutoin ehdoissa määritellyllä tavalla nousseesta vedenkorkeudesta, ehdon mukaista esiintymistodennäköisyyttä. Tätä tulkintaa osaltaan puoltaa se, että merivesitulvan määritelmän ensimmäisessä osassa merivesitulvalla todetaan tarkoitettavan poikkeuksellista meren vedenpinnan nousua, ja lautakunnan käsityksen mukaan on ilmeistä, ettei myrskytuulen aiheuttamaa vedenpinnan nousua aina voida pitää yleisesti arvioiden ehdon mainitsemin tavoin poikkeuksellisena.

Lautakunta kuitenkin toteaa, että ehtoteksti perustellusti mahdollistaa myös sen tulkinnan, että lause ”jonka esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin” viittaa vain sen edellä olevaan sanaan ”vedenkorkeutta”, määrittäen vahingon korvattavuuden niissä tilanteissa, joissa syynä vedenpinnan nousuun ovat muut ehdossa mainitut tilanteet kuin myrskytuuli, eli ilmanpaineen vaihtelu tai virtaukset Tanskan salmissa. Ehtoa näin tulkiten myrskytuulen aiheuttama vedenpinnan nousu puolestaan toimii poikkeuksellisuuden määritelmänä myrskytilanteiden osalta, vaikkakaan se ei käytännössä tarkenna ehdossa edellä jo mainittua ”vedenpinnan nousua, joka johtuu myrskytuulesta”. Lautakunta toteaa tältä osin, ettei ehdon toisteisuus myrskytuulen osalta kuitenkaan sulje pois sitä tulkintaa, että myrskytuulen aiheuttaman vedenpinnan nousun voi ehtotekstin perusteella katsoa täyttävän poikkeuksellisuuden vaatimuksen, vedenkorkeuden esiintymistodennäköisyydestä riippumatta. Myös jälkimmäisessä määritelmäkappaleessa käytettyjen eri termien, vedenpinnan nousun sekä vedenkorkeuden, voi katsoa osaltaan viittaavan siihen, että esiintymistodennäköisyys määrittää vain vedenkorkeutta. Lisäksi myrskytuulen mainitseminen vielä erikseen tässä ehtokohdassa viittaa siihen, että myrskytuulen aiheuttamaa vedenpinnan nousua on tarkoitus arvioida toisin kuin muusta syystä aiheutunutta vedenkorkeutta.

Kuluttajansuojalain 4 luvun 3 §:n mukaan, jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on laadittu etukäteen ilman, että kuluttaja on voinut vaikuttaa sen sisältöön, ja ehdon merkityksestä syntyy epätietoisuutta, ehtoa on tulkittava kuluttajan hyväksi. Kyseinen kuluttajansuojalain tulkintasäännös vastaa vakioehtojen tulkintaa koskevia sopimusoikeudellisia periaatteita, joiden mukaan epäselvää vakioehtoa tulkitaan laatijansa vahingoksi.

Edellä esitetyn perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että myrskytuulesta johtuvan vedenpinnan nousun kohdalla voidaan perustellusti päätyä vastakkaisiin tulkintoihin siitä, koskeeko vakuutusehdoissa mainittu esiintymistodennäköisyysedellytys myös näitä tilanteita. Huomioiden kuluttajansuojalaista sekä vakioehtojen tulkinnasta edellä todettu lautakunta katsoo, että epäselvää sopimusehtoa on tulkittava tässä sen laatineen vakuutusyhtiön vahingoksi eli siten, ettei ehdossa määritetty esiintymistodennäköisyys kerran 50 vuodessa tai harvemmin koske tilanteita, joissa on kyse myrskytuulen aiheuttamasta vedenpinnan noususta. Vakuutuslautakunta toteaa ehdon selkeydelle asetettaviin vaatimuksiin osaltaan tässä vaikuttavan myös sen, että ehtokohta soveltuu huonosti nyt kyseessä olevan kaltaiseen vakuutuksen kohteeseen, joka on rakennettu veden päälle ja joka siten on jatkuvasti muutoinkin veden ja jäiden rasitukselle alttiina.

Vakuutusyhtiön lisäksi vetoaman, aallokosta johtuvaa tulvaa koskevan rajauksen osalta lautakunta katsoo, että tapauksessa ei ole kyse aallokosta johtuvasta tulvasta vaan syynä merivedennousuun on pidettävä myrskytuulta.

Vakuutuslautakunta siten katsoo, että vahinkoajankohtana vallinneen myrskytuulen nostettua vedenkorkeutta ja tämän osaltaan aiheutettua venevajarakennusta vaurioittaneen jään liikkumisen, kyse on ehtokohdan 5.1.1 perusteella palo- ja luonnonilmiöturvasta korvattavaksi tulevasta merivesitulvasta johtuvasta jään liikkumisesta aiheutuneesta vahingosta.

Vahingon määrän osalta asiassa ei ole esitetty tarkempaa selvitystä, joten Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä selvittämään tämän, tekemään asiassa uuden korvauspäätöksen ja maksamaan asiakkaalle vakuutusehtojen mukaisen korvauksen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan venevajarakennuksen vahingon palo- ja luonnonilmiöturvasta sekä selvitettyään vahingon määrän maksamaan asiakkaalle vakuutusehtojen mukaisen korvauksen laillisine korkoineen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Korpelainen
Jäsenet:
Kankkunen
Rantala
Vaitomaa
Vyyryläinen