Tapahtumatiedot

Asunto-osakeyhtiön huoneiston pesuhuoneen paneelikatosta havaittiin irtovettä talvisin saunomisen yhteydessä. Irtovettä havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 2019 ja viimeisen kerran tammikuussa 2021. 

Vahinkoa kartoitettiin A Oy:n suorittamalla kartoituksella 9.1.2020. Kartoituksessa ei paikannettu tarkkaa vuotokohtaa, mutta oletuksena oli, että ilmanvaihtokoneen tai ilmanvaihtoputkien pintaan kondensoituu voimakkaasti kosteutta saunomisen yhteydessä. Kartoituksesta laaditussa raportissa todettiin, että pesuhuoneen paneelikaton yläpuolella sijaitsee ilmanvaihtokone ja -putkia ja suositeltiin, että pesuhuoneen paneelikattoa puretaan, jonka jälkeen ilmanvaihtokone ja -putket sekä niiden eristeet tarkastetaan. Pesuhuoneessa ei todettu kohonneita pintakosteusarvoja. Raportissa olleista asukkaan vuotohetkellä ottamista kuvissa näkyi vesipisaroita ilmanvaihtokoneen pinnassa ja katossa.

Toisen kerran vahinkoa kartoitettiin 5.10.2021 B Oy:n toimesta, jolloin vahingon syyksi todettiin kondenssiveden poistoputken tai putken liitoksen vuoto. Kartoitusraportin mukaan vuodon seurauksena paneelikatto oli kastunut useamman kerran, mutta silminnähtäviä vahinkoja ei havaittu. Raportissa toimenpide-ehdotuksena oli vuotopaikan korjaaminen, kondenssiputken puhdistaminen ja sen riittävän kaadon varmistaminen sekä paneelikaton kunnon seuranta.

Vahingosta tehtiin vahinkoilmoitus 8.6.2022.

Vakuutusyhtiö teki asiassa kielteisen korvauspäätöksen katsoen, ettei korvausta ole haettu vuoden kuluessa siitä, kun vahinko oli tullut vakuutuksenottajan tietoon vuonna 2019 tai 2.1.2020. Vahinko ei yhtiön mukaan ollut korvattava, koska korvausoikeus oli vanhentunut.

Asunto-osakeyhtiö pyysi asian uudelleenkäsittelyä perustuen siihen, että mahdollisesti korvattava vahinkotapahtuma havaittiin vasta B Oy:n raportilla 5.10.2021, josta alkaa vuoden vanhentumisaika. Vakuutusyhtiö ei muuttanut kielteistä päätöstään ja totesi lisäksi, ettei tarkastusraportissa suositeltuja toimenpiteitä tehty vuoden kuluessa.

Asia käsiteltiin vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä. Vakuutusyhtiön päätös pysyi kielteisenä, ja uudessa ratkaisussa tuotiin esille myös se, että vahinko mahdollisesti rajautuisi joka tapauksessa korvattavuuden ulkopuolelle ehtokohdan 3.2.14 mukaisena kondenssiveden aiheuttamana vahinkona.

Asiakkaan valitus

Asunto-osakeyhtiö pyytää Vakuutuslautakuntaa ratkaisemaan, voiko vakuutusyhtiö evätä korvauksen korvausoikeuden vanhenemisen perusteella ja toissijaisesti ehtokohdan 3.2.14 mukaisena kondenssiveden aiheuttamana vahinkona.

Vaikka vuotoa on havaittu jo aiemmin, selvityksen 13.1.2020 perusteella kyseessä ei ole ollut korvattava vahinko, koska oletuksena on ollut, että ilmanvaihtokoneen tai -putkien pintaan kondensoituu voimakkaasti kosteutta saunomisen yhteydessä. Korvattava vahinkotapahtuma eli vuotava ilmanvaihtolaitteen kondenssiveden poistoputki tai putken liitos on havaittu vasta B Oy:n raportilla 5.10.2021.

Kuten vakuutusyhtiö on muutoksenhakuratkaisussaan todennut, korvausoikeuden yhden vuoden vanhentumista koskeva määräaika edellyttää korvauksen hakijan tietoisuutta vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtuman sattumisesta ja siitä, että vakuutustapahtumasta on aiheutunut vahinkoa, joka voi tulla korvattavaksi. Asunto-osakeyhtiön kannan mukaan vuoden vanhenemisaika alkaa nimenomaisesti siitä, kun korvauksen hakija sai tietää mahdollisesti korvattavasta vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Alkuperäisellä tiedolla, jonka mukaan vahinko on aiheutunut, kun ilmanvaihtokoneen tai -putkien pintaan kondensoituu voimakkaasti kosteutta saunomisen yhteydessä, vahinko ei ollut korvattava. Mikäli vakuutusyhtiön tulkinta vanhenemisajasta on oikea, vakuutuksenottajan pitää tehdä vahinkoilmoitus aina siltä varalta, että myöhemmin vahingon taustalta paljastuukin korvattava syy, vaikka vahinko olisi selkeästi vakuutusehtojen perusteella ei korvattava.

Asunto-osakeyhtiö vetoaa ratkaisusuositukseen FINE-029339 koskien vakuutuksesta korvattavaksi tulevaa kondenssivesivuotovahinkoa.

Tässä tapauksessa vuoto on tapahtunut putkivuodon seurauksena. Vuotopaikka on esitetty B Oy:n raportissa. Putkivuoto katsotaan vakiintuneesti lähtökohtaisesti äkilliseksi ja ennalta arvaamattomaksi ja siten korvattavaksi vahingoksi. Tämän osalta asunto-osakeyhtiö vetoaa myös ratkaisuun FINE-007418.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää asunto-osakeyhtiön vaatimien kustannusten korvattavuuden vakuutuksesta ja viittaa korvauspäätökseensä sekä sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä annettuun ratkaisuun ja toistaa niissä kerrotut perustelut.

Vakuutusyhtiö katsoo korvausoikeuden menettämisen osalta, että asunto-osakeyhtiön vahinkoilmoitus on tehty liian myöhään ja sen oikeus korvaukseen on yleisten sopimusehtojen kohdan 10.2 nojalla menetetty.

Vakuutusyhtiö perustelee kantaansa sillä, että A Oy:n suoritettua tammikuussa 2020 vahingon kartoituksen, vahingon syystä ei ollut todennettavissa olevaa tietoa. Kartoittajan oletus, jonka mukaan ilmanvaihtokoneen tai -putkien pintaan kondensoitui voimakkaasti kosteutta saunomisen yhteydessä, ei perustunut tutkimukseen, vaan oli näyttöön perustumatonta spekulaatiota. Kartoittaja esitti vahingon syyn tarkempaa selvittämistä: pesuhuoneen paneelikattoa puretaan, jonka jälkeen ilmanvaihtokone ja ilmanvaihtoputket tarkastetaan huoltoliikkeen toimesta. Samassa yhteydessä ilmanvaihtokoneen ja -putkien eristeet tarkastetaan.

Vahingon syyn epävarmuuden vuoksi asunto-osakeyhtiön olisi tullut jo vahingontorjuntavelvoitteensa vuoksi selvittää viimeistään alkuvuodesta 2020 asiaa tarkemmin. Asunto-osakeyhtiö olisi jo ennen ensimmäistä vahinkokartoitusta voinut tehdä vakuutusyhtiöön vahinkoilmoituksen, jolloin yhtiö olisi kustannuksellaan selvittänyt vahingon aiheuttajan.

Saatuaan raportin ja toimenpidesuosituksen asunto-osakeyhtiön olisi lisävahinkojen estämiseksi tullut heti tilata ohjeistuksen mukaisesti uusi vahinkokartoitus sekä selvittää mikä veden ilmaantumisen aiheutti. Mikäli asunto-osakeyhtiö olisi menetellyt näin, vahingon syy olisi selvinnyt jo alkuvuoden 2020 aikana. Tällöin asunto-osakeyhtiö olisi ollut tietoinen vakuutuksen voimassaolosta, ja vahingon aiheuttajan selvittyä se olisi lisäksi tullut tietoiseksi vakuutustapahtuman sattumisesta ja siitä, että vakuutustapahtumasta on aiheutunut vahinkoa, joka voi tulla korvattavaksi. Asunto-osakeyhtiöllä olisi siten viimeistään tällöin ollut peruste tehdä yhtiölle vahinkoilmoitus.

Käsiteltävässä tapauksessa ei ole selvitetty, miksi kondenssivettä on vuotanut ilmanvaihtolaitteen poistoputkesta tai putken liitoksesta ja kuinka kauan vuoto on jatkunut. Mahdollisesti vettä on vuotanut jo ennen vuotta 2019 edellisen asukkaan aikana. Joka tapauksessa kondenssivettä on vuotanut usean vuoden ajan. Kyse ei ollut mistään äkillisestä rikkoutumisesta kuten asunto-osakeyhtiön vetoamassa FINE-029339 tapauksessa, joten kyseinen ratkaisusuositus ei sovellu käsiteltävään tapaukseen. B Oy:n raportissa todetaan ainoastaan, että kondenssivesiputken kohdalla on ollut epätiiveyttä ja vuotopaikka on nähtävästi ollut liitoksen kohdalla. Ottaen huomioon edellä mainittu ja se, että putkiliitos on ilmeisesti asennettu vuonna 2012, vakuutusyhtiö pitää todennäköisenä, että liitoksen pitkäaikainen vuotaminen on johtunut asennusvirheestä, eikä vahinko tulisi näin ollen korvattavaksi myöskään esinevakuutusta koskevan ehtokohdan 3.2.3 nojalla.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on ollut käytössään muun muassa seuraavat selvitykset osapuolten välisen kirjelmöinnin ja korvauskäsittelyasiakirjojen lisäksi:

- A Oy:n tarkastusraportti, päivätty 13.1.2020, tarkastuspäivä 9.1.2020.
- B Oy:n tarkastusraportti, päivätty 5.10.2021, tarkastuspäivä 5.10.2021.
- Korjauslasku 31.5.2022.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on ensisijaisesti kyse siitä, mistä ajankohdasta lähtien vakuutusehdoissa ja vakuutussopimuslain 73 §:ssä tarkoitettu yhden vuoden määräaika alkaa kulua ja onko asunto-osakeyhtiö esittänyt korvausvaatimuksensa vakuutusyhtiölle ajoissa. Vakuutusyhtiön esittämän vahingontorjuntavelvoitetta koskevan väitteen seurauksena asiassa tulee arvioitavaksi myös se, olisiko asunto-osakeyhtiöllä ollut velvollisuus selvittää vuodon syy aikaisemmin ja mikä on mahdollisen laiminlyönnin seuraamus.

Viimesijaisesti asiassa on kyse vakuutuksen rajoitusehtojen soveltuvuudesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 32 §:n 1 momentin mukaan vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. […]

Lainkohdan 2 momentin mukaan, jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt 1 momentissa säädetyn velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Vakuutussopimuslain 73 §:n 1 momentin mukaan vakuutussopimukseen perustuva korvausvaatimus on esitettävä vakuutuksenantajalle vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä kymmenen vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai, jos vakuutus on otettu henkilövahingon tai vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapahtumasta.

Lainkohdan 2 momentin mukaan, jos korvausvaatimusta ei esitetä 1 momentissa säädetyssä ajassa, korvauksen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.

Kiinteistövakuutussopimukseen sovellettavien yleisten sopimusehtojen kohdan 1 (Eräät keskeiset käsitteet) mukaan vakuutustapahtuma on se tapahtuma, jonka perusteella vakuutuksesta suoritetaan korvausta.

Kohdan 6.2 (Vahingon torjumis- ja rajoittamisvelvollisuus eli pelastamisvelvollisuus) mukaan vahingon sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tai tähän samastetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. […]

Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt edellä tarkoitetun velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä. Harkittaessa onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen tai sen rajoittamiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä muut olosuhteet.
[…]

Kohdan 10.2 (Korvausoikeuden vanhentuminen) mukaan vakuutuskorvausta on haettava vakuutusyhtiöltä vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija sai tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä 10 vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai jos vakuutus on otettu vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapahtumasta. Jos korvausvaatimusta ei esitetä tässä ajassa, korvauksen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.

Kiinteistövakuutuksen esinevakuutusta koskevien ehtojen kohdan 2.1 (Rakennus) mukaan vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjaan merkitty rakennus.

Kohdan 2.1.1 mukaan rakennukseen kuuluvat ja sen käyttöä palvelevat kiinteästi asennetut
- lämmitys-, jäähdytys-, sammutus-, vedenjakelu-, jätevesiviemäröinti-, sähkö-, automaatio-, sisäpuoliset sadevesiviemäröinti-, ilmanvaihto-, valvonta- ja tiedon siirtojärjestelmät. Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiin kuuluvat myös lämpöpumput ja aurinkopaneelit sekä aurinkokeräimet
- […]

Kohdan 3.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä näissä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset, jos esinevahinko on aiheutunut välittömästi vakuutuksen voimassa ollessa sattuneesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perustella.

Korvaus on enintään omaisuuden, kunkin esineen tai omaisuuserän sovittu vakuutusmäärä vahinkohetken mukaisesti indeksillä tarkistettuna. (ks. kohta Indeksiehdot).

Lisäksi vakuutuksesta korvataan suoranaisen esinevahingon korjaamiseksi tai jälleenhankinnan suorittamiseksi välttämättömät vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset ja maan kaivu- ja täyttökustannukset.

Kohdan 3.2.3 (Valmistusviat ja työvirheet) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakennus- tai asennusvirheestä tai rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta.

Vakuutuksesta korvataan kuitenkin edellä mainitusta virheestä, teosta tai laiminlyönnistä sen kohteelle aiheutuneen äkillisen mekaanisen vaurioitumisen tai rikkoutumisen seurauksena muulle vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle äkillisesti aiheutunut vahinko.

Äkillisen vaurioitumisen tai rikkoutumisen seurauksena aiheutunut vahinko korvataan vain, jos vakuutettu tai vakuutuksenottaja ei ole ollut, tai hänen ei olisi pitänyt olla tietoinen tällaisen virheen, teon tai laiminlyönnin olemassaolosta eikä kyse ole mistään muusta rajoitusehdoissa mainitusta korvauspiirin ulkopuolelle jäävästä vahingosta

Kohdan 3.2.14 (Vuoto, kosteus tai kondenssivesi) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut
- kondenssivesi,
- […]

Asian arviointi

Vakuutussopimuslain mukaan vakuutussopimukseen perustuva korvausvaatimus, joksi rinnastetaan myös vahinkoilmoitus, on esitettävä vakuutuksenantajalle vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä kymmenen vuoden kuluessa vakuutustapahtumas­ta.

Laissa ei määritellä, mitä vakuutustapahtumalla tai tiedon saamisella siitä tarkoitetaan, mutta lainkohdan säätämiseen johtaneiden lain esitöiden mukaan tiedon saaminen vakuutuksen voimassaolosta ja vakuutustapahtumasta vastaa asiallisesti aiemmin voimassa olleen säännöksen ilmaisua tiedon saamisesta mahdollisuudesta saada korvausta. Lisäksi esitöiden mukaan tieto vakuutuksen voimassaolosta tarkoittaa tietoa siitä, että on olemassa ja käytettävissä vakuutus, jonka korvauspiiriin vakuutustapahtuma ja siitä aiheutuvat vahinkoseuraamukset kuuluvat. Uutta säännöksessä on se, että vuoden määräajan alkamisajankohtaan vaikuttaa lisäksi tieto vakuutustapahtuman vahinkoseuraamuksista. Korvausvaatimus ei siten voi vanhentua ennen kuin vahinkoseuraamus on syntynyt. Säännöksen tarkistuksilla on pyritty ehkäisemään tarpeettoman nopea korvausoikeuden vanhentuminen. (HE 63/2009 73 §:n yksityiskohtaiset perustelut ja yleisperustelut kohta 2.5)

Vakuutuslautakunta toteaa korvausoikeuden vanhentumisen vapauttavan vakuutuksenantajan siitä sopimuksen mukaisesta keskeisestä suoritusvelvollisuudestaan, joka sillä muutoin olisi vakuutuksenantajan saadessa kuitenkin lukea toisen osapuolen aiemmin tekemän suorituksen hyväkseen. Tämän vuoksi vanhentumista koskevia säännöksiä on lautakunnan käsityksen mukaan tulkittava vakuutuskorvauskäytännössä suppeasti (VKL699/03, VKL 708/07 ja VKL 668/01).

Asiaan soveltuvien yleisten sopimusehtojen mukaan vakuutustapahtuma on se tapahtuma, jonka perusteella vakuutuksesta suoritetaan korvausta. Tässä tapauksessa ratkaisevaa on se, milloin asunto-osakeyhtiö on tullut tietoiseksi mahdollisuudestaan saada vakuutuksesta korvausta eli siitä, että pesuhuoneen katon vesipisarat johtuvat todennäköisesti vakuutuksesta korvattavaksi tulevasta tapahtumasta.

Asiassa on riidatonta, että paneelikatossa on havaittu vesipisaroita saunomisen yhteydessä jo vuonna 2019. Asiakirjaselvityksestä ei ilmene, milloin asukas on ilmoittanut havainnoistaan asunto-osakeyhtiölle. Kuitenkin, koska saunomisen yhteydessä ilmaantuvat vesipisarat voivat johtua muustakin kuin vakuutuksesta korvattavasta syystä, lautakunta katsoo, ettei määräaika ala vielä pisaroiden havaitsemishetkestä.

Ensimmäisessä vahinkokartoituksessa 9.1.2020 pisaroiden on epäilty johtuvan ilmanvaihtokoneen ja -putkien pintaan kondensoituvasta kosteudesta, mikä jää vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Kartoituksessa ei ole havaittu eikä lautakunnan käsityksen mukaan myöskään epäilty korvattavaa vakuutustapahtumaa. Edellä mainitusta johtuen lautakunta katsoo, ettei asunto-osakeyhtiö ole kartoituksen 9.1.2020 perusteella voinut olla tietoinen siitä, että katon vesipisarat olisivat seurausta vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvasta tapahtumasta tai että niistä olisi aiheutumassa sellaisia kustannuksia, jotka tulevat vakuutuksesta korvattaviksi.

Vakuutuslautakunta katsoo, että asunto-osakeyhtiöllä on 5.10.2021 tehdyn vahinkokartoituksen, jossa kondenssiveden poistoputken tai sen liitoksen vuoto on todettu, perusteella ollut riittävä tieto vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvasta vakuutustapahtumasta ja mahdollisuudestaan saada korvausta. Kun vahinkoilmoitus on tehty tästä noin kahdeksan kuukauden kuluttua 8.6.2022, eikä asiassa ole myöskään näytetty putken vuotaneen ja vakuutustapahtuman sattuneen yli kymmenen vuotta ennen vahinkoilmoituksen tekemistä, lautakunta katsoo, että asunto-osakeyhtiö ei ole menettänyt vakuutussopimuslain 73 §:n 2 momentin tai yleisten vakuutusehtojen 10.2 perusteella oikeuttaan saada korvausta. 

Vakuutusyhtiö on lisäksi esittänyt, että saatuaan ensimmäisen kartoitusraportin ja toimenpidesuosituksen asunto-osakeyhtiön olisi lisävahinkojen estämiseksi tullut heti tilata uusi vahinkokartoitus sekä selvittää mikä veden ilmaantumisen aiheutti, jolloin asunto-osakeyhtiö olisi jo aiemmin ollut tietoinen vahingon syystä. Asunto-osakeyhtiö on kertonut tilanneensa työn, mutta kyseinen urakoitsija ei kuitenkaan koronan ja kiireiden vuoksi milloinkaan saapunut paikalle, jolloin työ tilattiin toiselta urakoitsijalta.

Vakuutetulla on vakuutussopimuslakiin ja vakuutusehtoihin perustuva velvollisuus noudattaa suojeluohjeita ja velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin vahingon torjumiseksi ja rajoittamiseksi. Jotta vakuutuskorvausta voitaisiin alentaa tai evätä edellä mainittujen velvollisuuksien laiminlyönnin seurauksena, on laiminlyönnin ja vahingon syntymisen tai laajuuden välillä oltava syy-yhteys. Lisäksi edellytyksenä on vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuus, jota ei voida pitää vähäisenä.

Nyt arvioitavassa tapauksessa ei ole edes väitetty vahingon aiheutuneen tai laajentuneen toisen vahinkokartoituksen viivästymisen seurauksena. Näin ollen korvausta ei voida alentaa tai evätä tällä perusteella.

Asiassa tulee vielä ratkaistavaksi, onko vahinko aiheutunut vakuutusehtojen kohdan 3.2.3 mukaisesta asennusvirheestä tai kohdan 3.2.14 mukaisesta kondenssivedestä.

Vakuutuslautakunnan vakiintuneen käytännön mukaan erilaiset putkivuodot ovat lähtökohtaisesti äkillisiä ja ennalta arvaamattomia, korvaukseen vakuutusehtojen perusteella oikeuttavia vahinkotapahtumia. Sitä, että putkivuoto on jo ehtinyt jatkua jonkin aikaa ennen kuin se on havaittu, ei voida pitää vakuutusyhtiön korvausvastuuta vuotovahingosta rajoittavana seikkana. Tapaukseen sovellettavien kiinteistövakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata vahinkoa, joka on aiheutunut asennusvirheestä tai kondenssivedestä.

Vakuutuslautakunnan asiassa FINE-029339 antaman ratkaisun perusteella kondenssivedestä aiheutuneita vahinkoja koskevaa rajoitusta ei voida tulkita niin laajasti, että se rajaisi kaikki kondenssiveden aiheuttamat vahingot korvauksen ulkopuolelle riippumatta siitä, mistä syystä kondenssivesi on aiheuttanut vahinkoa. Kun tässä tapauksessa vettä on vuotanut ilmanvaihtokoneen kondenssivesiputkesta tai -putken liitoksesta, ei lautakunta katso kyse olevan kondenssivettä koskevan rajoitusehdon tarkoittamasta vahingosta.

Asennusvirhettä koskevan väitteen osalta Vakuutuslautakunta toteaa, ettei vahinkokartoitusraporteissa tai muuallakaan toimitetussa aineistossa ole todettu asennusvirhettä. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei asiassa ole esitetty riittävää näyttöä yhtiön mahdollisena pitämästä asennusvirheestä ja pitää vahinkoa siten korvattavana vuotovahinkona.

Lopputulos

Vakuuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa vahingosta vakuutusehtojen mukaisen korvauksen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Tykkä

Jäsenet:
Kankkunen
Vaitomaa
Vyyryläinen
Vuori