Tapahtumatiedot

Vahingonkärsinyt A (s. 1952) kaatui 21.11.2020 päivittäistavarakaupan X hiekoittamattomalla ja jäisellä parkkipaikalla. Kaatumisen seurauksena A sai oikean yläraajan värttinäluun alaosan murtuman. Sittemmin A:n yläraajaan kehittyi kipuoireisto ja toiminnallista haittaa.

Korvauksia A:n henkilövahingosta haettiin kauppaliikkeen toiminnan vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen, jossa se katsoi kysymyksessä olevan vastuuvakuutuksesta korvattava henkilövahinko. A:lle korvattiin vahinkotapahtuman seurauksena hoitokuluja, korvausta tilapäisestä haitasta yhteensä 4.000 euroa sekä korvauksen pysyvästä haitasta haittaluokka kolmen (3) mukaisena. A:lla kuvatun kipuoireiston vakuutusyhtiö ei katso täyttävän CRPS-oireiston kriteeristöä. Niin ikään vakuutusyhtiö katsoo päätöksessään, että A:n yläraajassa on myös todettu muuta, vastuuvahingosta riippumatonta vaivaa.

Asiakkaan valitus

A oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

A katsoo valituksessaan edelleen, että myös oikean käden kipuoireilun on katsottava olevan seurausta 21.11.2020 vahinkotapahtumasta. Niin ikään A pitää ilmeisenä, että oikeaan yläraajaan on vahinkotapahtuman seurauksena kehittynyt CRPS-oireyhtymä, josta aiheutuva kipu ja pysyvä haitta tulee korvata kaupan vastuuvakuutuksesta. Näkemyksensä tueksi A viittaa häntä hoitaneiden lääkäreiden lausuntoihin, joista ilmenee A:lle tehdyt perusteelliset tutkimukset, joissa löydöksenä olivat CRPS-kipuoireyhtymä sekä vaikea hermoratavaurio, jotka olivat seurausta kaatumisesta. Selvityksestä ilmenee myös, että hermoratavauriota ei voida korjata, joten siitä aiheutuu A:lle loppuelämän haitta.

Vakuutusyhtiön vastineen jälkeen toimittamassaan lisäkirjelmässä A toteaa vielä, että lääkärit eivät heti vahinkotapahtuman jälkeen huomanneet hermovauriota eivätkä CRPS-oireyhtymää, vaan vei tovin aikaa ennen kuin ne saatiin diagnosoitua. A:n näkemyksen mukaan molemmat vaivat ovat seurausta vahinkotapahtumasta.

Vakuutuslautakunnan asiantuntijalausunnon jälkeen antamassaan lisäkirjelmässä A toteaa ensinnäkin, että asiantuntijalausunto on oudon asenteellinen ja aggressiivinen ja sen perustaksi on valittu A:ta koskevasta lääketieteellisestä selvityksestä vain epäolennaisia seikkoja ja kaikki oleelliset sairauskertomukset on jätetty huomioitta. Kirjelmässään A tarkentaa vielä vahinkotapahtuman tapaturmamekanismia sekä sen jälkeistä hoitoa ja hoidossa esiintyneitä ongelmia, kuten sitä, ettei hänelle määrätty särkylääkkeiden lisäksi vatsansuojalääkettä. Hoidossa oli myös viiveitä, mikä osaltaan vaikutti käden huonompaan paranemiseen. A myös kiistää, että hän olisi itse hakeutunut päivystykseen humalassa, vaan hän tuli sinne pyydettynä jälkikontrolliin. Niin ikään A oikaisee lausunnossa esitetyn väitteen, että hän olisi hakeutunut terveysasemalle kaaduttuaan kotonaan selälleen. Tosiasiassa A joutui soittamaan ambulanssin, joka kuljetti hänet sairaalaan, kun A:n jalat eivät toimineet. A:lla todettiin tuolloin vatsahaava, joka oli aiheutunut A:lle määrätyn ibuprofeiinin syömisestä ilman vatsansuojalääkitystä.

A:n kipujen jatkuttua hänet ohjattiin fysiatrin vastaanotolle, jossa A:lla todettiin erittäin tyypilliset CRPS-oireet. Näin ollen dosentti Pohjolaisen päätelmät ovat A:n näkemyksen mukaan virheellisiä ja vääristyneitä. A kiistää myös asiantuntijalääkärin näkemyksen siitä, että A:lla todetun kaltaiset vauriot olisi todettu heti vahinkotapahtuman jälkeen. Todellisuudessa tällaisiin vaurioihin liittyvät tutkimukset saattavat kestää pitkään. A:n näkemyksen mukaan asiantuntijalausunnossa todettu merkitsisi sitä, että A:ta olisi hoidettu alun perin väärin. A on mielestään saanut hyvää ja pätevää hoitoa. A toteaa käden olevan edelleen vajaakuntoinen kolme vuotta vahinkotapahtuman jälkeen. Niin ikään A:n näkemyksen mukaan vatsahaavasta aiheutuneet kaatumiset tulisi korvata myös vastuuvahingon seurauksena, koska vatsahaava oli aiheutunut käden kipujen vuoksi määrättyjen kipulääkkeiden syömisestä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian taustatiedot sekä asian käsittelyn kulun vakuutusyhtiössä. Lisäksi vakuutusyhtiö viittaa tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin.

Yhtiö katsoo edelleen vastineessaan, ettei A:n oikean käden kiputila täytä CRPS-oireistolle asetettuja kriteerejä ja että A:n yläraajassa on myös todettu muuta, vahinkotapahtumasta riippumatonta vaivaa.  A:n kyynärhermossa todettu pinnitila on selkeästi vammatasoa ylempänä ja lausunnoissa on myös mainintoja hermopunosvaurioista. Yhtiö toteaa, että A:ta koskevista alkuvaiheen sairauskertomuksissa ei tule esille sellaista vammautumista, josta kyynärhermon pinnetila ja hermovaurio voisivat johtua. Näin ollen näistä sairauksista ja oireista aiheutuvaa haittaa ja hoidon tarvetta ei tule huomioida vastuuvahingon johdosta maksettavissa korvauksissa.

Edellä todetun lisäksi vakuutusyhtiö huomauttaa vielä, että A:lla on myös vanhan tapaturman aiheuttamaa sormien oireilua ja osa sormien oireilusta saattaa selittyä myös kyynärhermon vauriosta ja pinnetilasta. Näin ollen vakuutusyhtiö katsoo, että sen A:lle maksamat korvaukset kattavat A:lle vastuuvahingosta aiheutuneen haitan eikä perusteita lisäkorvausten maksamiselle ole.

Vakuutetun kuuleminen

Vakuutettuna olevalla päivittäistavarakaupalla ei ollut asiassa lausuttavaa.

Asiantuntijalausunto

Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiassa asiantuntijalausuntoa LKT, dosentti, fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolaiselta.

Pohjolainen viittaa lausunnossaan tapahtumatietoihin ja lääketieteellisistä selvityksistä ilmeneviin tietoihin sekä toistaa A:ta koskevan lääketieteellisen selvityksen sisällön olennaisilta osin.

Dosentti Pohjolainen toteaa lausunnossaan, että A:lla vahinkotapahtuman 21.11.2020 jälkeen todettu oikean dominantin puolen värttinäluun nivelensisäinen murtuma. Lausunnon mukaan diagnoosi on perustettavissa 21.11.2020 kliiniseen ja röntgenologiseen tutkimuslöydökseen sekä 27.11.2020 tietokonekerrostomografialöydökseen.

21.11.2020 tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa A:n oikea ranne oli turvonnut, ranteessa oli todettavissa virheasentoa, värttinäluun alaosa oli aristava ja myös kyynärluun alaosassa oli arkuutta. Ranteen liikkeiden todettiin olevan kankeita, mutta sormien nyrkistys, ojennus, pinsettiote ja sormien haroitus olivat toimineet. Käden tunnon osalta lausunnossa todettiin, että tunto oli kaikilla käden hermotusalueilla normaali. Myös värttinävaltimo ja kapillaarireaktio (värin palautuminen iholle ihoa painettaessa) olivat olleet normaalit. Murtuma-alue puudutettiin, murtuma reponoitiin kahdesti ja kipsattiin. Kontrolliröntgenkuvassa käden asento todettiin hyväksytyksi. 27.11.2020 suoritetussa TT-tutkimuksessa oli nähtävissä, että murtuma-alueet olivat halkoneet nivelpintaa ja murtumalinja oli ollut poikittainen ja leveimmillään 4–7 mm nivelpinnan takaosassa. Listerin kyhmy oli ollut useana kappaleena, volaarinen kappale oli käsittänyt suurimman osan nivelpintaa ja kallistunut dorsaalisesti noin 30 astetta sekä radiaalinen siirtymä oli 3 mm. Lyhentymää oli nähtävissä 4 mm ja kyynärluun alaosan todettiin olevan ehjä.

Dosentti Pohjolaisen antaman asiantuntijalausunnon mukaan CRPS-oireyhtymän kansainväliset kriteerit (ns. Budapest-kriteerit) ovat seuraavat:

1) Jatkuva kipu, joka on suhteeton mahdolliseen edeltävään tapahtumaan tai tapaturmaan nähden
2) Esitiedoissa, eli anamneesissa ainakin yksi oire kolmessa alaryhmässä (kliiniset diagnostiset kriteerit) tai yksi kaikissa neljässä alaryhmässä (tutkimustyön diagnostiset kriteerit)
    1. Sensoriset oireet: hyperestesia tai allodynia
    2. Vasomotoriset oireet: lämpötilan asymmetria, ihonvärin vaihtelu tai asymmetria
    3. Hikoiluvaihtelua, hikoilun asymmetria tai turvotus
    4. Motorisia tai troofisia muutoksia: liikerajoitus, voiman heikkous, vapina, dystonia tai troofiset muutokset (karvoituksen, kynsien tai ihon muuntumista)
3) Tutkimushetkellä nähtävissä ainakin yksi diagnostinen statuslöydös kahdessa tai useammassa alaryhmässä:
    1. Sensoriset löydökset: hyperalgesia (terävälle) tai allodynia (kevyelle kosketukselle, painallukselle tai nivelen liikkeelle)
   2. Vasomotoriset löydökset: lämpötilan asymmetria, ihonvärin vaihtelu tai asymmetria
   3. Turvotus, hikoiluvaihtelu tai hikoilun asymmetria

Motoriset tai troofiset muutokset: Iiikerajoitus, voiman heikkous, vapina, dystonia tai troofiset muutokset (karvoituksen, kynsien tai ihon muuntumista)

4) Ei mitään muuta diagnostista selitystä oireille ja löydöksille

Pohjolainen toteaa, että käytettävissä olevan selvityksen mukaan A:n tapauksessa edellä mainitut CRPS:n diagnostiset kriteerit eivät täyty, joten CRPS-diagnoosi ei ole Pohjolaisen mukaan perusteltu.

Käytettävissään olevan selvityksen perusteella Pohjolainen katsoo, että A:n rannemurtuman hoito, kliiniset ja radiologiset tutkimukset sekä neurofysiologinen tutkimus ovat olleet perusteltuja vahinkotapahtuman seurauksena korvattaviksi vuoden 2021 loppuun saakka.

A:ta koskevissa sairauskertomuksissa on oikean käden nimettömän ja pikkusormen tuntohäiriö mainittu ensimmäisen kerran 28.4.2021, jolloin kliinisessä tutkimuksessa on ensimmäisen kerran todettu myös pikkusormen tuntohäiriö ja sormien liikehäiriöitä. Pohjolaisen mukaan mainitut löydökset viittaavat oikean kyynärhermon vaurioon. Pohjolainen toteaa, että A:lle ei ole tehty oikean käden neurologisia kliinisiä tutkimuksia heti murtuman jälkeen, mutta A:lle tehdyssä ENMG-tutkimuksessa 23.11.2021 todettiin vahva-asteinen kyynärhermon vaurio, jonka kohta on kyynärpäässä tai sen yläpuolella. Lisäksi tutkimuksessa todettiin hartiapunoksen laaja-alainen vaurio. Pohjolaisen mukaan kyynärhermo ja hartiapunos eivät vaurioidu rannemurtuman yhteydessä eikä rannemurtuma siten ole erittäin todennäköisesti syy-yhteydessä mainittuihin hermovaurioihin. Pohjolainen toteaa myös, että vahva-asteiset kyynärhermon ja hartiapunoksen vauriot ovat olennaisesti myötävaikuttaneet A:n yläraajan oireiluun.

Pohjolaisen näkemyksen mukaan A:lle vahinkotapahtuman 21.11.2020 seurauksena aiheutunut tilapäinen haitta vastaa liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen tilapäisen haitan luokituksen luokkaa kolme (3) (lievää vaikeammat vammat) sijoittuen luokan sisällä sen keskikolmannekseen. A:lle vahinkotapahtuman johdosta jääneen pysyvän toiminnallisen haitan Pohjolainen arvioi vastaavan haittaluokkaa kolme (3).

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys siitä, kuinka suuri pysyvä haitta A:lle on jäänyt 21.11.2020 sattuneen vahinkotapahtuma ja siinä aiheutuneen oikean käden vammojen seurauksena. Lisäksi tapauksessa on kysymys A:lle aiheutuneen tilapäisen haitan määrästä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:
1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2) ansionmenetyksestä;
3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4) pysyvästä haitasta.

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, kun
 - vakuutettu on korvausvastuussa vahingosta voimassaoloalueella voimassaolevan oikeuden mukaan
 - vahinko on todettu vakuutuksen voimassaoloaikana.
…

Asian arviointi

Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijan velvollisuutena on näyttää toteen vakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman, esimerkiksi tapaturman, sattuminen sekä tapaturman ja korvausvaatimuksen perusteena olevan vamman välinen syy-yhteys. Jos hän näyttää tämän riittävän vakuuttavasti, on vakuutuksenantaja puolestaan velvollinen osoittamaan, että vahinko on aiheutunut vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle jäävästä syystä, mikäli vakuutuksenantaja haluaa vapautua korvausvelvollisuudestaan.

Syy-yhteyden toteaminen perustuu yleisellä tasolla lääketieteelliseen tutkimustietoon eri vammatyypeistä ja niitä aiheuttavista tekijöistä sekä sen ohella käsiteltävässä yksittäisessä tapauksessa saatuihin tietoihin tapaturman sattumistavasta, vammamekanismin voimakkuudesta ja todetun vamman laadusta. Syy-yhteyttä arvioitaessa kiinnitetään huomiota ennen kaikkea siihen, miten hyvin todettujen vammojen ja oireiden laatu sopii yhteen kuvatun tapaturmamekanismin laadun ja voimakkuuden kanssa. Sen sijaan syy-yhteyttä ei voida pitää todistettuna vain ajallisen yhteyden perusteella eli pelkästään sen pohjalta, että oireet ovat ilmaantuneet kuvatun vahingon jälkeen.

A on vaatinut, että hänelle vahinkotapahtuman 21.11.2020 seurauksena aiheutuneen tilapäisen haitan sekä pysyvän haitan korvausluokkia korotetaan, koska vahinkotapahtuman seurauksena A:lle on kehittynyt oikeaan yläraajaan CRPS-oireyhtymä sekä vahva hermoratavaurio. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan CRPS:n kriteerit eivät A:n kohdalla täyty, vaan kysymys on oikean ranteen murtuman jälkitilasta, josta on jäänyt A:lle haittaluokkaa 3 vastaava pysyvä haitta ja josta aiheutunut tilapäinen haitta vastaa niin ikään haittaluokkaa 3.

Vakuutuslautakunta viittaa kipua koskevaan Käypä hoito -suositukseen, jonka mukaan monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä (complex regional pain syndrome, CRPS) on raajan pitkäaikainen paikallinen kipuoireisto, jolle ovat ominaisia tunnon ja motoriikan muutokset sekä autonomisen hermoston toiminnan poikkeavuus. Vaikeaan CRPS:ään liittyy myös troofisia muutoksia, kuten osteoporoosia, ihon, kynsien ja karvoituksen muutoksia ja nivelkapselien jäykistymistä. CRPS I on alueellinen kipuoireyhtymä, johon ei liity hermovauriota. CRPS II:een liittyy hermovaurio.

Vakuutuslautakunnalla käytettävissä olevan lääketieteellisen selvityksen mukaan A on 21.11.2020 liukastunut päivittäistavarakaupan hiekoittamattomalla parkkipaikalla seurauksin, että hänen oikeaan ranteeseensa tuli värttinäluun nivelensisäinen murtuma. 21.11.2020 tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa A:n oikea ranne oli turvonnut, ranteessa oli todettavissa virheasentoa, värttinäluun alaosa oli aristava ja myös kyynärluun alaosassa oli arkuutta. Ranteen liikkeiden todettiin olevan kankeita, mutta sormien nyrkkiin puristaminen, ojennus, pinsettiote ja sormien haroitus olivat toimineet. Käden tunnon osalta lausunnossa todettiin, että tunto oli kaikilla käden hermotusalueilla normaali. Myös värttinävaltimo ja kapillaarireaktio (värin palautuminen iholle ihoa painettaessa) olivat olleet normaalit. Murtuma-alue puudutettiin, murtuma reponoitiin kahdesti ja kipsattiin. Kontrolliröntgenkuvassa käden asento todettiin hyväksytyksi. 27.11.2020 suoritetussa TT-tutkimuksessa oli nähtävissä, että murtuma-alueet olivat halkoneet nivelpintaa ja murtumalinja oli ollut poikittainen ja leveimmillään 4–7 mm nivelpinnan takaosassa. Listerin kyhmy oli ollut useana kappaleena, volaarinen kappale oli käsittänyt suurimman osan nivelpintaa ja kallistunut dorsaalisesti noin 30 astetta sekä radiaalinen siirtymä oli 3 mm. Lyhentymää oli nähtävissä 4 mm ja kyynärluun alaosan todettiin olevan ehjä. 3.12.2020 ranne leikattiin ja tuettiin volaarisella levyllä. Joulukuun lopussa 2020 A oli joutunut hakeutumaan ambulanssilla päivystykseen yleistilan laskun ja jalkojen kantamattomuuden vuoksi. 28.12.2020 päivätyn hoitokertomuksen mukaan A oli myös kaatuillut kotona heikon voinnin seurauksena.

Leikkauksen jälkeisellä kontrollikäynnillä 14.1.2021 A kertoo käden olevan kipeä. Käden arven todettiin olevan siisti ja että arven ulnaaripuolella oli todettavissa hieman hipaisuarkuutta. A:n kerrotaan olleen tyytymätön saamaansa kipulääkityksen sekä vatsansuojalääkityksen puutteellisuuteen. 21.2.2021 kontrollikäynnillä A:n leikkauksesta todettiin kuluneen kuusi viikkoa. Ranteen volaarinen (kämmenenpuoleinen) arpi oli kovin kireä ja kiinni alustassaan. Kädessä oli myös kohtuullisesti turvotusta, jonka arveltiin johtuvan liikkumattomuudesta. A:lle oli käynnin yhteydessä selvitetty liikkeen tarpeellisuutta turvotuksen poistumiseksi. Ranteen liikkeiden todettiin olevan vielä vaatimattomat.

Fysiatrian arviossa 28.4.2021 mainituissa esitiedoissa todetaan A:n yläraajan olleen kipeä 3.12.2020 leikkauksesta saakka. Jo ennen vahinkotapahtumaa on A:lla ollut oikeassa peukalossa murtuman jälkitila ja virheasento, mutta käsi on ollut kuitenkin käyttökelpoinen. Tikkien poiston yhteydessä A on huomannut oikean käden peukalon toimimattomuuden ja että käden liike oli ollut heikko. Myös pikkusormen puolella 4–5 sormissa oli alentunut tuntovaste. Tutkimuksessa todettiin, että oikeassa yläraajassa kämmen oli selkeästi turpea vasempaan verrattuna ja käden iho oli tumma. Kädessä ei todettu lämpötilaeroja, mutta nivelissä oli turvotusta. Käsien karvoituksen todettiin olevan symmetrinen. II – V-sormissa todettiin voimakas ekstensiovajaus ja V-sormessa fleksiovajaus oli noin 1 cm. Peukalo-etusormi-kosketus onnistuu, mutta voima todettiin selvästi alentuneeksi. Kosketus peukalon ja muiden sormien kanssa onnistuu myös, mutta pikkusormen kanssa kosketus jää noin ½ cm vajaaksi. Sormien passiivisen ekstension todettiin olevan selkeästi kivulias ja samoin fleksion. Kädessä ei todettu selvää hyperestesiaa ja kosketus- ja terävätunto olivat tallella I – IV-sormissa. Pikkusormessa ja kämmenen ulnaarisivulla todettiin kosketus- ja terävätunnon puutos. Ranteen todettiin olevan jäykkä ja aristavan liikuttelua. Fysiatri toteaa A:n oireiden sopivan CRPS II-oireeksi.

Fysiatrian poliklinikan kontrollikäynnillä 23.11.2021 käydään läpi A:n oikean käden ja sormien liikkuvuus ja liikkuvuudessa esiintyvät vajaukset sekä kiputuntemukset. A:n oikeassa kädessä todettiin myös lihasatrofiaa kämmenselän puolella sekä jonkin verran turvotusta MCP-niveltasolla (keskinivel). A:n oikea käsi oli tutkimushetkellä kauttaaltaan punertava ja A:n kertoman mukaan käsi muuttuu ajoittain sinertäväksi. Lämpötilan osalta käsissä ei ole todettavissa puolieroa eikä oikeassa kädessä ole poikkeavaa karvoitusta tai hikoilua. Yhteenvetona lausunnossaan todetaan, että A:n yläraajan toimintahäiriö ja pitkäkestoinen kipu ovat CRPS:ään sopivaa, mutta vammassa tulee ensin sulkea pois hermovauriot.

ENMG-tutkimuksessa helmikuussa 2022 oli löydöksenä oikeassa yläraajassa erittäin vahva-asteinen sensomotorinen aksonaalinen ulnarisvaurio, joka sijaitsee kyynärpään seudussa tai todennäköisesti vielä proksimaalisemmin. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin oikeassa kädessä laaja-alainen lievä plexus brachialis -tason vaurio, johon liittyen nähtiin aksonivaurion jälkitilalöydöksiä nervus medianuksessa, nervus radialiksessa ja nervus musculocutaneuksessa. Lausunnon mukaan nervus ulnaris -vaurio voi olla joko osa laajempaa plexus brachialis-vauriota tai kyseessä voi olla erillinen nervus ulnaris -vaurio olkavarren tai kyynärpään alueella.

Fysiatrian poliklinikan kontrollikäynnin 24.11.2022 yhteydessä laaditussa hoitoyhteenvedossa käydään läpi A:n käden hoidon vaiheet ja oireiden kehitys. A:lla todettiin olevan käytössä Gabapentin kipulääkitys, josta on ollut apua, mutta edelleen V sormen alueella on jatkuvaa kipua pienemmästäkin tekemisestä. Muuten sormien toiminnan kuvataan kehittyneen parempaan suuntaan. Oikeassa kädessä kuvataan kuitenkin edelleen kylmäherkkyyttä ja että oikea käsi on muutoinkin vasenta kättä kylmempi. Edelleen käynnin yhteydessä on todettu, että A:lle on rannemurtuman jälkeen kehittynyt oikean yläraajan CRPS ja hermovamma.

Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiassa asiantuntijalausuntoa A:n kipuoireiston ja mahdollisen CRPS:n sekä 21.11.2020 sattuneen vahinkotapahtuman välisestä syy-yhteydestä sekä sen johdosta aiheutuneen pysyvän haitan korvaamisesta lääketieteen dosentti, fysiatri Timo Pohjolaiselta. Lausunnon antava lääkäri toimii asiassa puolueettomana tahona ja ottaa kantaa ratkaistavan asian kannalta olennaisiin lääketieteellisiin kysymyksiin. Asiantuntija arvioi asiaa sen perusteella, mitä hoitavien lääkäreiden antamissa kirjallisissa lääkärintodistuksissa ja -lausunnoissa on mainittu. Olennaisia ovat tällöin ne tutkimuksin varmistetut tosiasiat ja lääketieteellisesti perustellut johtopäätökset, jotka hoitava lääkäri on potilaansa tilanteesta ja kyvyistä kirjannut.

Pohjolainen viittaa lausunnossaan yleisesti hyväksyttyihin CRPS-oireyhtymän diagnostisiin kriteereihin (ns. Budapest-kriteerit) ja toteaa, että asiakirjoissa ei esitetty sellaisia oireita kuvaavia esitietoja ja tutkimuslöydöksiä, joiden mukaan CRPS-diagnoosin kriteerit täyttyvät. Näin ollen CRPS-diagnoosi ei ole Pohjolaisen mukaan perusteltu.

Vakuutuslautakunta viittaa käytössään olevaan lääketieteelliseen selvitykseen sekä hankkimaansa asiantuntijalausuntoon ja katsoo, ettei asiassa sille esitetyn selvityksen perusteella voida todeta, että A:lle olisi 21.11.2020 sattuneen tapaturman perusteella muodostunut yläraajan alueellinen kipuoireyhtymä eli CRPS. Sairauskertomuksista ei esitiedoissa ilmene kaikkia Budapest-kriteeristön edellyttämiä oirekuvia, kuten esimerkiksi hyperestesiaa tai hienerityksen muutoksia. Myöskään troofisia muutoksia ei ole A:n oikeassa yläraajassa todettu. Samoin on pidettävä todennäköisenä, että A:lla todettu vahva-asteinen kyynärhermovaurio ja laaja-alainen hartiapunoksen hermovaurio ovat vaikuttaneet A:n yläraajan kipuoireiluun. Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa vielä tältä osin, etteivät kyynärhermo ja hartiapunos vaurioidu rannemurtuman yhteydessä. Näkemyksensä tueksi lautakunta viittaa pyytämäänsä asiantuntijalausuntoon sekä käytettävissään olevaan lääketieteelliseen selvitykseen, josta osaltaan ilmenee, että A:lla on ollut tajunnan menetykseen liittyvä kaatuminen myös 21.11.2020 vahinkotapahtuman jälkeen.

Lautakunta toteaa, että vamman mahdollisesti aiheuttamaa pysyvää vikaa ja haittaa arvioidessa käytetään sosiaali- ja terveysministeriön asetusta tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta. Haittaa arvioitaessa otetaan huomioon ainoastaan sairauden, vamman ja toiminnanvajavuuden laatu, mutta ei yksilöllisiä olosuhteita kuten ammattia tai harrastuksia. Toimintakykyä verrataan samanikäisen terveen henkilön toimintakykyyn. Haittaluokka määritetään etsimällä haittaluokkataulukosta vammaa tarkoin tai läheisesti vastaava tai siihen verrattava nimike. Jos vamman laajuuden tai erityisen laadun vuoksi tällaista nimikettä ei voida soveltaa, käytetään yleisempää nimikettä (yläraaja kokonaisuutena, alaraajat kokonaisuutena, yleinen toiminnanvajavuus).

Vakuutuslautakunta viittaa edellä todettuun CRPS-kriteerien täyttymisestä toteaa, ettei A:lle jäänyt pysyvä haitta tule arvioitavaksi CRPS-syndroomaa koskevan haittaluokituksen kohdan 1.4 mukaan, vaan haittaa voidaan arvioida tällöin haittaluokituksen kohdan 1.3 (Yläraajat kokonaisuutena) mukaan. Lautakunta viittaa käytettävissään olevan lääketieteelliseen selvitykseen sekä hankkimaansa asiantuntijalausuntoon ja katsoo, että A:lle tapaturman seurauksena aiheutunutta toiminnallista haittaa kokonaisuutena arvioiden tulee päätyä lopputulokseen, jonka mukaan A:lle on aiheutunut haittaluokkaa 3 vastaava pysyvä haitta. Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa vielä, että riita-asian ratkaisemisessa ei olla sidottuja hoitavien lääkärien haittaluokasta esittämiin näkemyksiin. A:lle vahinkotapahtumasta jääneen pysyvän haitan määrää arvioidaan sen sijaan objektiivisesti potilasasiakirjoista ja muusta selvityksestä saatavien tietojen nojalla.

Tilapäisen haitan korvauksen osalta lautakunta toteaa, että tilapäisen haitan korvaus suoritetaan käyttäen määrittelyperusteena liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita sekä henkilövahinkoasian neuvottelukunnan suosituksia, joita sovelletaan yleisesti vahingonkorvausta koskevassa oikeuskäytännössä. Lautakunnan käsityksen mukaan kyseisiä normeja sekä suosituksia voidaan pitää yleensä vahingonkärsijälle kohtuulliseen lopputulokseen johtavina, ellei tapaukseen liittyvistä erityisistä asianhaaroista muuta johdu.

Lautakunta toteaa, että tilapäisen haitan perusteella suoritettava korvaus määritellään vamman laadun, vaikeusasteen, sen edellyttämän hoidon laadun ja toipumisen kestoajan mukaan. Korvaus tilapäisen haitan perusteella määritellään tapauskohtaisen objektiivisesti havaittavien henkilövahinkoon liittyvien seikkojen perusteella. Henkilövahingon laadulla tarkoitetaan sitä, millaisena vamma tai sairaus ilmenee. Henkilövahingon vaikeusasteella puolestaan tarkoitetaan sinänsä samanlaatuisten vammojen ja sairauksien keskinäisiä eroavuuksia.

Liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaan tilapäisen haitan luokkaan 3 (lievää vaikeammat vammat) kuuluville vammoille on ominaista, että niiden hoito voi vaatia verenkierron elvytystä, mutta ei tehostettua hoitoa, niihin tai niiden hoitoon ei liity lievää vaikeampia komplikaatioita, niiden jatkohoidossa ei tarvita korjausleikkauksia, niiden hoitamiseen tarvitaan sairaalahoitoa 1 - 3 viikkoa, toiminnallinen toipuminen tapahtuu 3 - 7 kuukaudessa ja niiden aiheuttama pysyvä toiminnallinen haitta on lievä. Tähän luokkaan kuuluvat mm. pitkien luiden murtuma tai murtumat, jotka voivat vaatia myös leikkaushoitoa, mutta paranevat oletetussa ajassa, vaikea sijoiltaanmeno, jossa on nivelsiderepeämiä ja josta jää pysyvää haittaa, kasvoluiden yksittäis- tai monimurtumat, sormen menetys, sekä leikkaushoitoa edellyttävä sormen jännevamma.  Luokan 3 korvausasteikko on 1.500–4.400 €.

Ottaen huomioon lautakunnalla käytettävissä olevan lääketieteellisen selvityksen, lautakunnan hankkiman asiantuntijalausunnon sekä korvattavasta turmasta aiheutuneen henkilövahingon laadun ja vaikeusasteen, sen edellyttämän hoidon laadun ja kestoajan sekä haitan kestoajan lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön suorittamaa 4.000 euron korvausta on pidettävä riittävänä.

Lopputulos

Edellä selostetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta pitää Vakuutusyhtiön päätöstä ehtojen mukaisena eikä suosita sitä muutettavaksi.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Hanén
Jäsenet:
Haapasaari
Karhu
Korpiola
Koskinen