Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 15.10.2021 mukaan A (s. 1960) sai VaxigripTetra-influenssarokotteen 6.11.2020. A:lla ilmeni heti seuraavina päivinä kovaa pää- ja lihaskipua. Muutaman päivän jälkeen A:lle nousi kuume ja hänen olonsa oli flunssainen. A kävi koronatestissä, joka oli negatiivinen. 11.11.2020 A:lla esiintyi voimakasta ripulia noin vuorokauden ajan. Viikolla 47 A:n olo oli väsynyt ja hänen jalkansa olivat levottomat. Yöllä A heräili vasemman jalan polven alapuolella esiintyviin voimakkaisiin sähköiskuihin. 24.11.2020 illalla A:n jalkapohjat ja pohkeet puutuivat. 25.11.2020 A:n jalkoja pisteli ja hänen kävelynsä oli vaikeaa, koska hänen jalkansa eivät kantaneet kunnolla.

Edelleen A kertoi lääkevahinkoilmoituksessa, että hän hakeutui yksityisen terveysaseman vastaanotolle, josta hän sai lähetteen sairaalan neurologiselle osastolle. A:lla todettiin monihermojuuritulehdus (Guillain-Barré), johon hän sai hoitoa. Otettujen verikokeiden ja niiden tulkinnan perusteella A:lta ei löytynyt mitään vasta-aineita, jotka olisivat voineet taudin aiheuttaa. A oli sitä mieltä, että taudin aiheuttaja ei voinut olla mikään muu kuin influenssarokote. A kertoi, ettei vasen puoli hänen kehostaan ollut palautunut ennalleen. Vasemman jalan sähköiskut jatkuivat, eikä lihaksisto vasemmalla puolella ollut palautunut. Kasvoissa ja jaloissa oli ajoittain voimakkaita elohiirinykimisiä. A:n mukaan sairaalan neurologi arvioi, että saattaisi kestää yhdestä kahteen vuoteen ennen kuin hän palautuu ennalleen, tai sitten hän ei palautuisi ollenkaan. A haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Yhtiö antoi asiassa 11.1.2022 päivätyn korvauspäätöksen. Yhtiö totesi, että Guillain-Barré, eli polyradikuliitti, on selkäytimestä ulos tulevien hermojuurien immuunivälitteinen tulehdus, jonka syytä ei varmuudella tunneta. Altistavana tekijänä voivat olla esimerkiksi virusten aiheuttamat ylähengitystieinfektiot ja tietyt ripulitaudit. Lääketieteellisissä tutkimuksissa on epäilty rokotteiden voivan aiheuttaa polyradikuliittia, mutta tutkimuksissa syy-yhteyttä ei ole voitu osoittaa. A:lla oli ollut kaksi viikkoa ennen todettua monihermotulehdusta gastroenteriitti, joka on tavallisesti viruksen ja joissain tapauksissa bakteerin, aiheuttama ruuansulatusjärjestelmän tulehdus. Yhtiö katsoi, etteivät A:lla ilmenneet vaivat ja oireet sekä todettu monihermotulehdus olleet todennäköisesti aiheutuneet VaxigripTetra-rokotteen käyttämisestä. Yhtiö ei maksanut A:lle korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

A haki vakuutusyhtiön korvauspäätökseen muutosta. A totesi, että Laakeinfo.fi -sivustolla olevassa pakkausselosteessa on mainittu VaxigripTetra-rokotteen hyvin yleisinä haittavaikutuksina päänsärky, lihaskipu, yleinen huonovointisuus ja yleisinä haittavaikutuksina kuume sekä melko harvinaisina haittavaikutuksina ripuli ja pahoinvointi. Lisäksi pakkausselosteessa mainitaan, että haittavaikutuksena rokotteen annon jälkeen on myös ilmoitettu Guillain-Barrén oireyhtymä. A totesi olleensa hyväkuntoinen ja täysin terve saadessaan kyseisen rokotuksen. Rokotuksen jälkeen hänellä alkoivat edellä mainitut oireet, jotka on myös mainittu lääkkeen haittavaikutuksissa.

Lisäksi A totesi, että gastroenteriitin vaihtoehto poissuljettiin sairaalan neurologian osaston sekä erikoissairaanhoidon laboratoriotutkimuksissa. Muun muassa kaikki mahdolliset Guillain-Barrén oireyhtymää aiheuttavat bakteerit tutkittiin. A totesi olevan näin ollen tieteellisesti todistettu, että mikään bakteeri tai virus ei hänen oirekuvaansa aiheuttanut. Ripulitaudin osalta A totesi vielä, ettei pilaantunut tai huonosti kypsytetty ruoka voinut sitä myöskään aiheuttaa, koska hän oli kotona ja teki kyseisen viikon ruuat hyvistä aineksista kunnolla paistaen ja kypsentäen. Kukaan muu ruokia syönyt ei myöskään sairastunut.

Yhtiö antoi asiassa uuden korvauspäätöksen 17.6.2022. A:lla ilmenneiden päänsäryn, lihaskivun ja kuumeisen ripulitaudin osalta yhtiö totesi, ettei influenssarokotteiden ole todettu aiheuttavan kuumeista ripulitautia, vaan tavallisesti nämä gastroenteriitit ovat virusten tai bakteerien aiheuttamia. Varsinainen aiheuttaja gastroenteriitille ei aina selviä. Yhtiö katsoi, että vaikka A:n gastroenteriitin oireet alkoivat influenssarokotteen saamisen jälkeen, ei se kuitenkaan tarkoita sitä, että syy-yhteys rokotteen ja gastroenteriitin välillä olisi lääkevahinkovakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla todennäköinen. Yhtiö ei muuttanut aiempaa korvauspäätöstään tältä osin.

Yhtiö totesi A:lla todetun Guillain-Barrén oireyhtymän osalta, ettei syytä sille ollut löytynyt. Yhtiö totesi, että A:n sairastamalle oireyhtymälle oli myös muita mahdollisia syitä, eikä influenssarokote ollut muita todennäköisempi.  Yhtiö katsoi, ettei rokotteen ja A:n sairauden välillä ollut lääkevahinkovakuutuksen vakuutusehdoissa tarkoitettua todennäköistä syy-yhteyttä. Yhtiö ei muuttanut aiemmin antamaansa korvauspäätöstä myöskään tältä osin.

Asiakkaan valitus

A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A katsoo, että hänelle on aiheutunut lääkevahingon seurauksena pysyvää haittaa. A toistaa vakuutusyhtiölle aiemmin esittämänsä perustelut. Lisäksi A toteaa katsovansa, että influenssarokote aiheutti hänelle Guillain-Barrén oireyhtymän.  A viittaa Lääkärilehdessä 23.11.2006 julkaistuun artikkeliin, jossa on mainittu influenssarokotteessa olevan pieni riski Guillain-Barrén oireyhtymään.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan aiemmin antamiinsa korvauspäätöksiin ja niissä esitettyihin perusteluihin. Yhtiö toteaa näkemyksenään, että Guillain-Barrén oireyhtymä on A:n kohdalla rokotetta todennäköisemmin gastroenteriitin aiheuttama. Gastroenteriitti ei puolestaan ole todennäköinen rokotteen haittavaikutus, minkä vuoksi yhtiö katsoo, ettei asiassa ole aiheutunut korvattavaa lääkevahinkoa.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 10.11.2020—16.11.2021.

10.11.2020 päivätyn työterveyshuollon etäpalvelun kirjauksen mukaan A:lla oli alkanut sunnuntaina päänsärky, ja kirjauspäivänä hänellä oli noussut kuume. Lisäksi A:lla oli lihassärkyä, yskää ja yöllistä närästystä. A:n vatsa oli myös löysällä. A sai lähetteen koronavirustestiin. Lisäksi hänelle kirjoitettiin sairauslomaa. Muina A:lla todettuina sairauksina mainittiin uniapnea.

12.11.2020 päivätyn työterveyshuollon etävastaanottokäynnin tekstin mukaan A:lla oli ripulia, pahoinvointia ja vatsakipua. A:lla ei ollut enää kuumetta. Koronavirustestin tulos oli negatiivinen.

25.11.2020 päivätyn yksityisen terveysaseman tekstin mukaan A:n alaraajoissa oli kipua ja voimattomuutta. Voimattomuutta oli lisäksi käsissä. A sai lähetteen sairaalan neurologian osastolle jatkotutkimuksiin.

25.11.2020 päivätyn neurologian osaston väliarviossa käydään läpi A:lle tehdyn selkäytimen MRI-tutkimuksen lausuntoa. Lausunnon mukaan cauda equinan tasolla hermojuurissa oli epäiltävissä hentoa tehostumista, selkäytimen osalta ei lausuttuna ollut poikkeavaa. Pään MRI:ssä ei todettu oireita selittävää. Epäspesifisenä löydöksenä radiologille oli syntynyt vaikutelma duuran tehostumisesta. Laboratoriokoetuloksista mainitaan B-Hb 146 g/I, Li-Leuk 0 E6/I, B-Trom 278 E9/I, P-Na 138 mmol/I, P-K 3,7 mmol/I, P-Krea 75 umol/I, P-CRP <4 mg/I ja P-TT 97 %. A:lta otettiin likvornäyte, jossa proteiini oli normaali. A:lla epäiltiin kuitenkin ensisijaisesti polyradikuliittia. A otettiin vuodeosastoseurantaan.

26.11.2020 päivätyn neurologian osaston päivittäismerkinnän mukaan A:lle tehdyssä ENMG-tutkimuksessa ei todettu polyradikuliittiin viittaavaa. Merkinnän mukaan se ei kuitenkaan poissulkenut polyradikuliittia, koska ENMG voi olla normaali polyradikuliitin varhaisvaiheessa. Pään ja selkäytimen MRI-tutkimuksesta oli saatu jälkilausunto, jonka mukaan cauda equina -tasolla oli polyradikuliittiin sopiva löydös. lgA-arvo oli 1.77 eli normaali. Nopeasti edenneen oirekuvan vuoksi plasmanvaihtoa pidettiin ensisijaisena hoitona. Normaali ENMG viittasi akuuttiin aksonaaliseen polyneuropatiaan. Lääkäri pyysi vielä A:lle laboratoriotutkimuksina F-baktVIP-tutkimuksen sekä ulosteviljelyn. Lisäksi lääkäri pyysi kampylobakteerivasta-ainetutkimuksen.

8.12.2020 päivätyn 25.11.—8.12.2020 hoitojaksoa koskevan neurologian osaston loppuarvion mukaan A harrasti runsaasti liikuntaa ja hän oli hyväkuntoinen. A:lla ei myöskään ollut säännöllisiä lääkityksiä. A ei tupakoinut eikä käyttänyt alkoholia runsaasti. A:n kolesteroliarvot olivat olleet korkeat. Uniapneaan A:lla oli käytössä CPAP-laite. Ennen ripulin alkamista A ei ollut syönyt mitään erityistä, eivätkä hänen perheensä muut henkilöt olleet sairastuneet. Edeltävänä lauantaina A oli käynyt hammaslääkärissä, jossa kaksi hammasta oli paikattu. Aiemmin juurihoidettu hammas oli vaivannut A:ta pidempään, mutta häneltä otetuissa kuvissa ei näkynyt tulehdusta tai muuta erityistä. Flunssan yhteydessä A oli ottanut kaksi Panadolia mutta ei muuten lääkityksiä. Edeltävällä viikolla A:lla oli ollut näkökentässä migreenityyppinen sahalaita, jollaisia hänellä oli ollut myös aiemmin. Näihin ei kuitenkaan ollut liittynyt päänsärkyä.

Loppuarvion mukaan A:lle oli tehty viisi plasmanvaihtoa, joiden aikana A:n vointi oli lähtenyt kohenemaan. A:lle oli kehittynyt molemmin puolinen kasvohermohalvaus. Plasmanvaihtokanyyliin juureen kehittyi 3.12.2020 infektio. A:lle tehdyt veriviljelyt olivat negatiiviset. A:lle annettiin aluksi keftriaksoni-antibioottilääkettä ja jatkoksi määrättiin 10 vuorokautta Kefexin-antibioottilääkettä. A siirrettiin toiseen sairaalaan jatkokuntoutukseen.

8.12.2020 päivätyn fysioterapian loppuarvion mukaan A:lla oli 24.11.2020 alkanut pistelevä tuntemus molemmissa jalkapohjissa. Seuraavana aamuna A:n alaraajat olivat olleet heikot ja hänen kävelynsä oli muuttunut epävarmaksi. Myös käsien toiminta oli tuntunut erilaiselta normaaliin nähden. Osastolla aktiivinen fysioterapia oli ollut alkuarvion jälkeen tauolla akuuttivaiheen polyradikuliitin ja siihen liittyvien plasmafereesihoitojen vuoksi. A oli osastolla siirtynyt itsenäisesti pyörätuoliin pystyasennon kautta ja liikkunut itsenäisesti pyörätuolilla kelaten ja potkutellen. 8.12.2020 kävelyharjoituksia oli päästy jatkamaan. A nousi itsenäisesti ja sujuvasti seisomaan rollaattoriin tukeutuen. Pystyasennossa jalat kantoivat hyvin ja A löysi vakaan, keskilinjaisen asennon. A käveli noin 30 metrin matkan yhden manuaalisesti ohjaamana ja pyörätuolivarmistuksella. Askeltaessa A tukeutui voimakkaasti rollaattoriin. Kävellessä vasemmalle jalalle varatessaan A kertoi kireyden tunteesta sekä kivusta vasemmassa reidessä ja sääreessä. Muutamaan otteeseen vasen polvi hieman notkahti. Kävely oli kuitenkin selvästi varmentunut alkuarvioon verrattuna.

21.12.2020 päivätyn 8.12.—21.12.2020 hoitojaksoa koskevan neurologian osaston loppuarvion mukaan A:lle aiemman osastojakson aikana tehdyissä etiologiaa selvittelevissä laboratoriokokeissa ei ollut tullut esille selittävää. A:n 1980-luvulla sairastamaan borrelia-infektioon sopivaa lievää vasta-ainetason nousua oli todettu. Kyseessä olevalla hoitojaksolla A:lta oli otettu laajalti uusia laboratoriokokeita. B12-vitamiiniarvo ja ACE-arvo olivat normaalit. Kampylobakteerivasta-aineet olivat negatiiviset. Yersinia-vasta-ainetutkimuksessa YER9 oli jonkin verran koholla (640). Treponema-vasta-aineet olivat negatiiviset. Borrelia-vasta-aineissa ei ollut diagnostista muutosta. TBElgG-vasta-aineet olivat koholla. A oli kertonut ottaneensa kolmena vuonna punkkirokotteen. COVID-19-vasta-aineet olivat vielä tulematta.

Loppuarvion mukaan A:n kuntoutuminen oli edennyt hyvin. A käveli itsenäisesti EVA-telineeseen nojaten. Yläraajoissa lihasvoima oli hyvän vastuksen voittava, oikea puoli oli hiukan heikompi. Yläraajoissa ei ollut tuntopuutoksia. Alarajoissa oli varsinkin alkuun vasenvoittoisesti puutumista ja kipuilua. Sääressä oli ajoittain sähköiskumaista kipua. Molemmissa pohkeissa ja jalkapohjissa oli puutumisen tunnetta. Voimissa oli selvä koheneminen jakson aikana, ja A:n kotilomat olivat sujuneet hyvin. Toimintaterapeutin arviossa oikean käden puristusvoima jäi vasenta ja ikätason keskiarvoa heikommaksi. Vasemmalla voima oli ikätason keskiarvoa parempi. Karkeampi motoriikka jäi oikealla aavistuksen ikätason keskiarvoa sekä vasenta hitaammaksi. NineHolePeg­testissä oikean käden tulos jäi vasenta ja ikätason keskiarvoa hitaammaksi. Vaativammassa hienomotorisessa työskentelyssä taas oikean käden tulos oli vasenta ja ikätason keskiarvoa parempi. Myös käsien toiminnassa oli tapahtunut selvää kuntoutumista. Puheterapeutin arviossa oli todettu molemminpuolinen perifeerinen facialispareesi vasenpainotteisesti. A oli saanut dysartriaharjoituksia, joilla oli pyritty aktivoimaan kasvojen liikettä. Oireistossa oli selvä korjaantuminen jakson aikana. A:n vasen silmä alkoi myös sulkeutua täysin. A siirtyisi neljän viikon kuntoutusjaksolle kuntoutussairaalaan.

27.4.2021 päivätyn neurologian poliklinikan tekstin mukaan A tuli sovittuun kontrolliin sairastetun polyradikuliitin jälkeen. A oli toipunut sairaudesta hyvin. A pystyi liikkumaan ongelmitta, juoksemaan pitkiäkin lenkkejä ja vaeltamaan maastossa. A:n vasempaan suupieleen oli jäänyt vielä heikkoutta, ja hänen vasemmassa poskessaan oli puutumisen tunnetta ja ajoittaista kihelmöintiä. Puutumisen tunnetta ja kihelmöintiä oli myös vasemmalla puolella kädessä ja sääressä sekä jalkapohjan alueella. A:n lihaksissa oli ajoittaisia elohiiriä. A oli palannut töihin maaliskuussa. A oli alkuun väsynyt, mutta kaikkiaan hän oli pärjännyt työssä ongelmitta. Akuuttivaiheessa A:lla oli ollut käytössä hermokipulääkitys, joka kuntoutuksesta kotiutumisen jälkeen oli lopetettu.

12.10.2021 päivätyn työterveyshuollon merkinnän mukaan A oli toipunut sairastamansa Guillain-Barrén oireyhtymän jälkeen hyvin. A:lla oli kuitenkin edelleen toiminnan vajausta vasemmalla puolella, ja yläraajassa oli lihasheikkoutta oikeaan verrattuna. Polvet kipeytyivät etenkin turvakengillä kävellessä.

16.11.2021 päivätyn fysioterapeutin tekstin mukaan A:n polvia oli kuntoutettu mobilisoiden ja harjoittein. Tilanne oli edistynyt mukavasti, ja kipuilut olivat pääosin helpottuneet. Polvet kestivät jo hyvin juoksua, eikä A:lla tuntunut kipuilua enää alamäessä juostessakaan.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:lla todettu Guillain-Barrén oireyhtymä korvata VaxigripTetra-influenssarokotteen aiheuttamana lääkevahinkona.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut.

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun lääketieteellisen selvityksen mukaan A sai 6.11.2020 influenssarokotteen VaxigripTetra-valmisteella. A oli yhteydessä työterveyteen 10.11.2020 päänsäryn ja kuumeen vuoksi. A:lla oli lisäksi lihassärkyä, yskää ja yöllä närästystä. A:n vatsa oli myös löysällä. 12.11.2020 A:lla oli ripulia, pahoinvointia ja vatsakipua, mutta kuumetta ei enää ollut. Koronavirustestin tulos oli negatiivinen. 25.11.2020 A hakeutui lääkärin vastaanotolle alaraajojen kivun ja voimattomuuden vuoksi. Voimattomuutta oli lisäksi käsissä. A sai lähetteen sairaalan neurologian osastolle jatkotutkimuksiin.

A oli neurologian osastolla hoidettavana aikavälillä 25.11.—8.12.2020. A:lle tehdyssä MRI-tutkimuksessa todettiin cauda equina -tasolla polyradikuliittiin sopiva löydös. A:lle tehty ENMG-tutkimus oli normaali, mikä viittasi akuuttiin aksonaaliseen polyneuropatiaan. A:lle tehtiin viisi plasmanvaihtoa, joiden aikana A:n vointi lähti kohenemaan. A:lle kehittyi molemmin puolinen kasvohermohalvaus. Plasmanvaihtokanyyliin juureen kehittyi infektio, jota hoidettiin antibiooteilla. A:lle tehdyissä laboratoriotutkimuksissa ei todettu oireita selittävää. A siirrettiin toiseen sairaalaan jatkokuntoutukseen, jossa A oli hoidettavana aikavälillä 8.12.—21.12.2020 lukuun ottamatta hoitojakson loppuvaiheessa ollutta kotilomaa. A:lle tehtiin lisää laboratoriokokeita, joista ei löytynyt oireita selittävää. A kuitenkin alkoi kuntoutua hyvin, ja hän siirtyi neljän viikon kuntoutusjaksolle kuntoutussairaalaan.

Huhtikuussa 2021 kontrollikäynnillä A:n todettiin toipuneen sairaudesta hyvin. A pystyi liikkumaan ongelmitta, juoksemaan pitkiäkin lenkkejä ja vaeltamaan maastossa. Vasempaan suupieleen oli jäänyt vielä heikkoutta. Vasemmassa poskessa oli puutumisen tunnetta ja ajoittaista kihelmöintiä. A:lla oli puutumista ja kihelmöintiä myös kädessä ja sääressä sekä jalkapohjan alueella vasemmalla. A:n lihaksissa oli ajoittaisia elohiiriä. A oli palannut töihin maaliskuussa. Lokakuussa ja marraskuussa 2021 A:n polvia kuntoutettiin mobilisoiden ja harjoittein. A:n tilanne parani, ja hänen kipuilunsa helpottuivat pääosin.

Vakuutuslautakunta toteaa, että Guillain-Barrén oireyhtymälle altistavana tekijänä voivat olla esimerkiksi virusten aiheuttamat ylähengitystieinfektiot ja tietyt ripulitaudit. On myös todettu, että influenssarokotuksiin liittyy pieni riski sairastua Guillain-Barrén oireyhtymään.

Vakuutuslautakunta toteaa, että influenssarokotteen aiheuttamat oireet ilmenevät nopeasti rokotteen saamisen jälkeen. A:lle nousi kuume neljä päivää influenssarokotteen saamisen jälkeen, ja hänen vatsansa oli myös löysällä. 12.11.2020 A:lla ilmeni ripulia, pahoinvointia ja vatsakipua. A:lla ilmenneet edellä kerrotut oireet eivät ajallisesti sovi olemaan influenssarokotteen aiheuttamia. A:n neurologinen oireilu alkoi noin kaksi viikkoa sen jälkeen, kun A oli sairastanut kuumeisen ripulitaudin. Lautakunta toteaa, että A:lla todettu Guillain-Barrén oireyhtymä sopii ajallisesti olemaan A:n sairastaman ripulitaudin laukaisema. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei A:lla todettu Guillain-Barrén oireyhtymä ole vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla todennäköisessä syy-yhteydessä A:n saamaan influenssarokotteeseen. Kyse ei siten ole korvattavasta lääkevahingosta. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön hylkäävää korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Pippola

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila