Tapahtumatiedot

Asiakkaan (A) vahinkoilmoituksen mukaan hänen kaverinsa (B) oli marraskuussa 2022 ottanut luvatta käyttöön A:n auton. Auto oli vaurioitunut osuessaan liikennemerkkiin ja toiseen henkilöautoon. Vahinkoilmoituksen mukaan B ei ollut ollut humalassa, mutta hän oli päässyt viikko aiemmin sairaalasta eikä ollut aivan kunnossa, vaan hänellä oli ollut sekavuutta.

Poliisin tutkintailmoituksen mukaan B:n epäiltiin syyllistyneen törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta ja rattijuopumukseen. Poliisi oli tavoittanut B:n, jonka puhalluskokeen tulos oli ollut 0,00 mg/l. B oli vaikuttanut sekavalta ja poissaolevalta. Tutkintailmoitukseen kirjattujen tietojen mukaan A oli kertonut poliisipartiolle, että B oli ollut hänen luonaan kylässä. A:n mukaan B oli käyttäytynyt edellisenä päivänä oudosti ja sekavasti. A ei ollut tiennyt, että B oli ottanut hänen omistamansa henkilöauton käyttöönsä kyseisenä aamuna. Poliisin esitutkinnan kuulustelupöytäkirjan mukaan B:llä ei ollut tapahtuneesta muistikuvia.

Asiakas haki korvausta auton vaurioista auton kaskovakuutuksesta. Vakuutusyhtiön 27.2.2023 antaman päätöksen mukaan kaskovakuutuksen rahoitusturvasta maksettiin korvausta auton omistavalle rahoitusyhtiölle. Muilta osin vakuutusyhtiö epäsi korvauksen todeten, että B:llä oli ollut aiemmin lupa käyttää A:n ajoneuvoa, joten vakuutusyhtiö katsoi, että auto oli ollut luvallisesti B:n käytössä. B voitiin samastaa A:han.

A haki muutosta vakuutusyhtiön päätökseen. A ilmoitti, että B ei ole käyttänyt tätä autoa, koska hänellä ei ole ollut ajolupaa. A:n entisiä autoja B on saanut lainata luvan kanssa. Vakuutusyhtiö käsitteli asian sisäisessä muutoksenhakumenettelyssään ja totesi edelleen, että B:llä oli ollut aiemmin lupa käyttää A:n autoa. Vakuutusyhtiö katsoi siten, että auto oli luvallisesti B:n käytössä ja hänen menettelynsä voitiin samastaa A:n menettelyyn. Tätä tuki vakuutusyhtiön mukaan myös se, että poliisin tutkintailmoituksen mukaan B ei ollut epäiltynä esimerkiksi ajoneuvon luvattomasta käytöstä, käyttövarkaudesta tai vastaavasta rikosnimikkeestä, joka viittaisi auton luvattomaan käyttöönottoon. 

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

A on tyytymätön vakuutusyhtiön päätöksen perusteluihin. B otti auton luvatta käyttöön. B on saanut aikanaan luvan lainata asiakkaan edellistä autoa tavarankuljetuksiin. A ei lainaisi autoaan henkilölle, jolla ei ole ajo-oikeutta. Vakuutusyhtiön ensimmäisessä päätöksessä oli mainittu, että A on säilyttänyt avaimia näkyvällä paikalla. A katsoo, että ei ole tavanomaista piilottaa avaimia vieraiden tullessa kylään. Rikosnimikkeistä A toteaa, että hän oli saanut kuulustelupöytäkirjan nähtäväkseen samaan aikaan vakuutusyhtiön kanssa tai sen jälkeen, eikä hän tiennyt sen sisällöstä. Poliisin olisi tullut informoida A:ta, jos hänen olisi pitänyt tehdä rikosilmoitus.

Vastauksena FINEn tiedusteluun samastamisedellytyksistä vakuutusyhtiö totesi, että vakuutussopimuslain 33 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan vakuutettuun voidaan samastaa henkilö, joka vakuutetun suostumuksella on vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta moottorikäyttöisestä ajoneuvosta. Vakuutusyhtiö toteaa 33 §:n esitöihin (HE 114/1993 vp) viitaten, että suostumuksen ei tarvitse olla nimenomainen, vaan sen olemassaolo voi ilmetä olosuhteista. Vakuutusyhtiö vetoaa asiakkaan kanssa käytyyn puhelinkeskusteluun, jossa vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan tuli ilmi, että ajoneuvo, jota suostumus käyttää koski, on ollut nimenomaan vaurioitunut ajoneuvo, ja B on ajanut tällä autolla aiemmin. Lisäksi A kertoi puhelinkeskustelussa auton olevan B:lle tuttu. Vakuutusyhtiö katsoo, että A:n ajoneuvon käyttäminen on ollut B:lle luonteeltaan toistuvampaa kuin yksittäisiin harvoihin kertoihin rajoittuvaa. A ei ollut myöskään esittänyt selvitystä siitä, että hän olisi nimenomaisesti kieltänyt B:tä käyttämästä autoaan.

A kertoo, että on lainannut edellisen kerran autoaan B:lle keväällä 2022. A on 20 vuoden tuttavuuden aikana lainannut autoaan B:lle muutaman kerran aiemmin. A kyseenalaistaa vakuutusyhtiön päättelyn siitä, että lainaaminen on ollut luonteeltaan toistuvaa. A tuo esiin, että B asuu eri kaupungissa. A ja B olivat tavanneet kesällä 2022 vain muutaman kerran, eikä B näinä kertoina ollut lainannut A:n autoa. A ei voi sanoa varmasti, oliko B ajanut aiemmin tätä autoa vai A:n edellistä autoa. A on kertonut B:n tuntevan tämän auton, koska B:llä itsellään on ollut samanlainen auto. A oudoksuu vakuutusyhtiön mainintaa siitä, että A ei ole nimenomaisesti kieltänyt B:tä käyttämästä autoa. A ei voinut varautua B:n akuut­tiin mielenhäiriöön tai aivoperäiseen sairauskohtaukseen.

Vakuutusyhtiö katsoo B:n menettelyn olleen niin huolimatonta, että korvauksen epääminen kokonaan törmäysturvasta on perusteltua. Samastamisen osalta vakuutusyhtiö viittaa asiassa aiemmin annettuun vastaukseen. Lisäksi vakuutusyhtiö korostaa, että puhelinkeskustelussa kerrottu on koskenut nimenomaisesti tätä kyseistä ajoneuvoa, ei samanmerkkisiä ja -mallisia ajoneuvoja yleisellä tasolla.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Vakuutussopimuslain 30 § (Vakuutustapahtuman aiheuttaminen vahinkovakuutuksessa) mukaan vakuutuksenantaja on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.[…]

Lain 33 §:n (Samastaminen vahinkovakuutuksessa) mukaan, mitä edellä säädetään vakuutetusta, kun kysymys on vakuutustapahtuman aiheuttamisesta, suojeluohjeiden noudattamisesta tai pelastamisvelvollisuudesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön:

1) joka vakuutetun suostumuksella on vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta moottorikäyttöisestä tai hinattavasta ajoneuvosta, aluksesta taikka ilma-aluksesta;
2) joka omistaa vakuutetun omaisuuden yhdessä vakuutetun kanssa ja käyttää sitä yhdessä hänen kanssaan; tai
3) joka asuu vakuutetun kanssa yhteisessä taloudessa ja käyttää vakuutettua omaisuutta yhdessä hänen kanssaan. […]

Kaskovakuutuksen 21.5.2022 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan törmäysturvasta korvataan äkillisen, ennalta arvaamattoman, ulkoisen tapahtuman aiheuttama välitön esinevahinko, jonka syynä on törmäys, tieltäsuistuminen, kaatuminen tai muu vastaava ulkoinen tapahtuma. […]

Vakuutusehtojen kohdan 6.4.2 (Moitittavan menettelyn vaikutus korvausta vähentävänä) mukaan […] vakuutusyhtiö voi alentaa korvausta tai evätä sen kokonaan siltä vakuutetulta tai häneen samastettavalta henkilöltä, joka on
- aiheuttanut vakuutustapahtuman tahallisesti tai tärkeällä huolimattomuudella […]

Vakuutusehtojen kohdan 6.4.2.1 (Samastaminen) mukaan mitä edellä on sanottu vakuutetusta, sovelletaan vastaavasti henkilöön
- joka vakuutetun suostumuksella on vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta moottoriajoneuvosta tai hinattavasta ajoneuvosta […]

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys kaskovakuutuskorvauksen epäämisestä. Vakuutusyhtiö on evännyt korvauksen A:n ajoneuvon kaskovakuutuksesta vedoten B:n menettelyyn. Vakuutusyhtiö on katsonut, että A:n ajoneuvo on ollut B:n käytössä A:n suostumuksen perusteella, jonka vuoksi B:n menettely on voitu samastaa A:n menettelyyn.

Vakuutussopimuslain 33 §:n ja vakuutusehtojen mukainen samastaminen tarkoittaa sitä, että kolmannen henkilön teko tai laiminlyönti aiheuttaa samat seuraamukset kuin vakuutetun vastaava teko tai laiminlyönti. Samastamista koskevat säännökset ja niitä tässä tapauksessa vastaavat autovakuutusehtojen määräykset merkitsevät poikkeusta siitä vahinkovakuutuksen periaatteesta, jonka mukaan kukin vakuutettu on vastuussa vain omasta menettelystään.

Vakuutussopimuslain 33 §:ää koskevien lain esitöiden (HE 114/1993 vp, yksityiskohtaiset perustelut) mukaan vakuutetun toimintaan samastetaan sellaisen henkilön toiminta, joka vakuutetun suostumuksella on vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta moottorikäyttöisestä ajoneuvosta. Suostumuksella tarkoitetaan vakuutetun antamaa lupaa kohdassa tarkoitetun kulkuvälineen kuljettamiseen tai muuhun käyttämiseen. Suostumuksen ei tarvitse olla nimenomainen, vaan sen olemassaolo voi ilmetä olosuhteista. Suostumuksesta on yleensä kysymys esimerkiksi silloin, kun perheenjäsen käyttää toisen perheenjäsenen omistamaa kulkuneuvoa. Vakuutetun suostumus muun kuin kohdassa mainitun omaisuuden käyttöön ei vaikuta vakuutuksenantajan vastuuseen. Jos vakuutettu esimerkiksi vuokraa tai lainaa muuta omaisuuttaan kolmannelle ja vuokraaja tai lainaaja aiheuttaa omaisuudelle vahinkoa, samastaminen ei tule kysymykseen.

FINE toteaa, että vakuutusyhtiöllä on tässä tapauksessa näyttötaakka väittämän­sä samastamisperusteen olemassaolosta. Vakuutusyhtiö on vedonnut A:n kanssa käytyyn puhelunkeskusteluun, josta on toimitettu tallenne FINElle. Puhelussa vakuutusyhtiön virkailija tiedustelee A:lta seuraavasti: ”Onks [B] aikasemmin käyttänyt tuota sun autoa sitte?”, johon A vastaa ”On se sillä ajanut aikasemmin, et se kyllä tuntee auton, ja osaa sillä ajaa ihan, että ei siinä mitään”.

Vakuutusyhtiö ei esitä puhelinkeskustelussa tarkempia kysymyksiä siitä, milloin tai kuinka toistuvasti B on käyttänyt tätä autoa tai A:n autoja muutoin. FINE toteaa, että puhelunkeskustelun perusteella voi päätellä, että B olisi ajanut autolla aiemmin, mutta pelkästään näiden tietojen perusteella ei FINEn näkemyksen mukaan voida pitää näytettynä, että B olisi käyttänyt A:n autoa toistuvasti tai että B:llä olisi ollut yleisluontoinen lupa käyttää A:n autoa.

Poliisin esitutkintapöytäkirjasta käy ilmi, että B on esitutkinnassa kertonut, ettei muista tapahtumasta mitään. Näin ollen asian arvioinnissa ei voida tukeutua B:n omaan näkemykseen tapahtumien kulusta ja siitä, oliko hänellä oman näkemyksensä mukaan lupa käyttää A:n autoa. Poliisin tutkintailmoitukseen kirjattujen tietojen mukaan B oli käyttäytynyt vahinkoaikaan sekavasti ja poissaolevasti. Myös A:n vahinkoilmoituksen mukaan B:llä oli ollut sekavuutta. FINEn näkemyksen mukaan se, että B on käyttäytynyt vahingon aikaan arvaamattomasti ja sekavasti, ei tue sitä, että B olisi ylipäätään harkiten ja tarkoituksellisesti ottanut A:n auton käyttöön.

Puhelinkeskustelussa vakuutusyhtiön kanssa A mainitsee, ettei hänelle tullut mieleen, että hänen olisi pitänyt piilottaa avaimet tai että B tekee jotain tuollaista. A mainitsee myös, ettei hänelle tullut mieleenkään katsoa, onko auto paikallaan. A:lle selvisi, että auto ei ollut paikallaan vasta poliisin soitettua hänelle. Myös poliisin tutkintailmoituksen kirjatun tiedon mukaan A on kertonut poliisille, että hän ei tiennyt B:n ottaneen auton käyttöön vahinkopäivänä.

Asiakkaan kertomat seikat viittaavat FINEn näkemyksen mukaan siihen, että A ei ollut odottanut B:n ottavan autoa käyttöön. Tämä ei FINEn näkemyksen mukaan tue sitä, että A olisi antanut B:lle nimenomaisesti lupaa käyttää autoa vahinkopäivänä.  

FINEn näkemyksen mukaan A:n ja vakuutusyhtiön puhelinkeskustelussa esiin tulleiden seikkojen tai muun asiasta käytettävissä olleen selvityksen perusteella ei voida todeta, että B:llä olisi ollut yleisluontoinen tai tätä yksittäistä tilannetta koskeva A:n suostumus auton käyttöön. Näin ollen FINE katsoo, että tapauksessa ei ole osoitettu B:n käyttäneen autoa vakuutussopimuslain 33 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan mukaisesti A:n suostumuksella eikä B:n menettelyä voida samastaa A:n menettelyyn.

Lopputulos

FINE suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon törmäysturvasta.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen                                         
Esittelijä Salo