Tapahtumatiedot
A (s. 1943) on hakenut korvausta koronavirusrokotteesta aiheutuneesta lääkevahingosta 5.10.2022 päivätyllä lääkevahinkoilmoituksella.
A sai ensimmäisen annoksen koronavirusrokotetta 6.4.2021, toisen annoksen 29.6.2021, kolmannen annoksen 11.12.2021 ja neljännen annoksen 21.6.2022 Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech and Pfizer).
A:lla ilmeni reilu viikon kuluttua neljännen koronarokotteen saamisesta vyöruusu vasemmalla puolella keskikehon alueella palleasta selkään. A hakeutui lääkärin vastaanotolle 1.7.2022 ja hänelle määrättiin lääkitys. Ensimmäisen lääkekuurin jälkeen A hakeutui uudelleen lääkäriin, ja hänelle määrättiin uudet lääkkeet. A söi useita lääkekuureja ja kävi lääkärissä kolmesti. A:lle on tehty 11.5.2022 vasemman olkapään leikkaus, jonka lääkitys ja kuntoutus jouduttiin keskeyttämään vyöruusun vuoksi. Vyöruusu aiheutti A:lle voimakkaat kivut, eikä hän saanut nukuttua kuin lyhyitä pätkiä kerrallaan. A on aiemmin nukkunut vasemmalla kyljellään, mutta nyt hän ei ollut voinut nukkua sillä lainkaan. A katsoi, että hänellä todettu vyöruusu oli seurausta Comirnaty-rokotteen saamisesta. A haki lääkevahinkovakuutuksesta korvausta vyöruususta ja sen hoitamisesta aiheutuneista kuluista, tilapäisestä haitasta ja mahdollisesta pysyvästä haitasta.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 28.2.2023. Yhtiö totesi, että vyöruusu on lähes kaikkien aikuisten kantaman vesirokkoviruksen aiheuttama sairaus, joka voi aktivoitua esimerkiksi infektion jälkeen. Yhtiön mukaan hiljattain julkaistu tutkimusnäyttö osoitti, etteivät koronarokotteet lisää vyöruusuun sairastumisen riskiä. Yhtiö katsoi, ettei A:lla todettu vyöruusu ollut todennäköisesti aiheutunut Comirnaty-rokotteesta, eikä rokotteen ja sairauden välillä ollut tällöin lääkevahinkovakuutuksen vakuutusehdoissa tarkoitettua todennäköistä syy-yhteyttä. Yhtiö ei maksanut A:lle korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.
Asiakkaan valitus
A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A katsoo edelleen, että hänellä todettu vyöruusu on seurausta Comirnaty-koronarokotteesta. A vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa hänelle lääkevahingosta aiheutuneet kustannukset sekä maksaa hänelle tilapäisen haitan korvauksen ja mahdollisesti myös pysyvän haitan korvauksen.
A toteaa, että vyöruusu paranee yleensä muutamassa viikossa, mutta hänellä se on kestänyt jo useita kuukausia. A viittaa mtvuutiset.fi -sivustolla julkaistuun uutiseen, jossa kerrotaan koronarokotteen yhteydestä vyöruusuun. Uutisen mukaan 15.8.2022 mennessä Fimeaan oli tehty 399 haittavaikutusilmoitusta koronarokotteen aiheuttamasta vyöruususta. A siteeraa uutista seuraavilta osin: ”Suomen rokotetutkimuksen lääketieteellinenjohtaja, professori Mika Rämet vahvistaa MTV Uutisille, että koronarokote saattaa altistaa vyöruusun puhkeamiselle.” (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/koronarokotteella-yhteys-lahes-jokaisessa-piilevan-viheliaisen-viruksen-aktivoitumiseen-tasta-on-kyse/8497742#gs.7nq8sa, sihteeri vieraillut sivustolla 31.10.2023).
A toteaa, että vakuutusyhtiö on korvannut vyöruusua koronarokotteen aiheuttamana haittana. A:n mukaan vakuutusyhtiön antamasta korvauspäätöksestä ei tule esille perustetta, jonka vuoksi hänelle sitä ei korvattaisi. A katsoo, että hänelle 21.6.2022 annetun Comirnaty-rokotteen ja 1.7.2022 puhjenneen vyöruusun välillä on kiistaton syy-yhteys, sillä mitään muuta laukaisevaa tekijää vyöruusulle ei ole ilmennyt.
Lisäkirjelmässään A toteaa, että hän oli todella kipeä useiden kuukausien ajan. A katsoo, että ajallinen yhteys neljännen koronarokotteen ja hänellä todetun vyöruusun välillä on selvä. A:lla ei ole koskaan aiemmin ollut vyöruusua. A:n syövän vuoksi saamat sädehoidot ovat päättyneet jo tammikuussa 2021. A ei ole saanut sytostaattihoitoja. Hänellä ei ole myöskään mitään muita lääkityksiä tai perussairauksia.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan, että vyöruusu on vesirokkoviruksen aiheuttama tauti, johon sairastuminen liittyy viruksen aktivoitumiseen esimerkiksi ikääntymisen tai muun sairauden aiheuttaman heikentyneen puolustuskyvyn takia. Riski vyöruusuun sairastumiselle kasvaa iän karttuessa.
Vakuutusyhtiö toteaa, ettei koronarokotteiden ole osoitettu lisäävän vyöruusuun sairastumisen riskiä. A oli neljännen rokoteannoksen saadessaan 78-vuotias ja hänellä on taustalla syöpäsairaus. Yhtiö katsoo, että edellä kerrotut tekijät ovat koronarokotetta todennäköisempiä vyöruusuun sairastumisen syitä. Yhtiö katsoo, ettei perusteita päätöksen muuttamiseen ole.
Lisäksi vakuutusyhtiö viittaa kahteen Vakuutuslautakunnalle toimittamaansa lääketieteelliseen artikkeliin, joissa on käsitelty koronarokotteiden ja vyöruusun välistä syy-yhteyttä.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 24.6.2020—7.10.2022. Selvitysten mukaan A:lla on perussairautena eturauhassyöpä, joka on säde- ja hormonihoidettu. Lisäksi A:lla on ollut melanooma vuonna 2013.
Rokotusten seuranta -asiakirjan mukaan A sai ensimmäisen annoksen koronavirusrokotetta 6.4.2021, toisen annoksen 29.6.2021, kolmannen annoksen 11.12.2021 ja neljännen annoksen 21.6.2022 Comirnaty-valmisteella.
1.7.2022 päivätyn yhteispäivystys poliklinikan tekstin mukaan A:n vasen kylki oli kipeytynyt. Kylki kutisi ja oli kipeä koskettaessa. A:lla ei ollut kuumetta. A:n yleistila oli hyvä. Vatsa oli pehmeä ja aristamaton. A:n Th9-seutu vasemmalla keskiviivaan rajoittuen ja kyljen alle jatkuen oli punakka. Lisäksi siinä oli herpeettisiä rakkuloita ja vyömäinen leesioalue. Lääkäri totesi kliinisten tutkimusten perusteella, että A:lla oli vyöruusu. A sai asikloviiri-lääkekuurin.
24.7.2022 päivätyn yhteispäivystys poliklinikan tekstin mukaan A ei ollut juurikaan kokenut apua kipuun käyttämistään Burana-, Panadol- ja Tramal-lääkkeistä. A:lla oli vielä ihottumaa, mutta rakkulat olivat jo parantuneet. A:lla oli edelleen vyöruusu kyljessään. A kertoi kivun haittaavan häntä etenkin öisin, kun vaatteet koskivat ihoa. A:lla ei ollut hengitystieoireilua eikä kuumetta. A:lle ei enää määrätty uutta valasikloviiri-lääkekuuria. A:lle aloitettiin vyöruusun aiheuttaman kivun hoidoksi Lyrica-lääkitys. Lisäksi Panadol-lääkitys jatkuisi.
3.8.2022 päivätyn terveyskeskuksen tekstin mukaan A:lla oli edelleen kipua erityisesti yöaikaan. A arvioi, että kipu oli VAS-asteikon mukaisesti 7,5. Ihottuma oli inspektoiden rauhoittumaan päin. Punertavat alueet olivat haalentuneet verrattuna päivystyksessä 24.7.2022 otettuihin valokuviin. A:lla ei ollut uusia rakkuloita. A:n Lyrica-lääkityksen annosta nostettiin.
7.10.2022 päivätyn terveyskeskuksen tekstin mukaan A soitti ja kertoi, että hänen kyljessään oli edelleen kipua. A oli yrittänyt välttää käyttämästä kipulääkkeitä vatsahaittojen vuoksi. A toivoi aikaa myös ihon tarkistukseen. A:lla oli ollut melanooma vuonna 2013.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse siitä, tuleeko A:lla todettu vyöruusu ja siitä aiheutunut pitkittynyt kipu korvata Comirnaty-koronarokotteen aiheuttamana lääkevahinkona.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)
Asian arviointi
Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.
Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A:lla on perussairautena eturauhassyöpä, joka on säde- ja hormonihoidettu. Lisäksi A:lla on ollut melanooma vuonna 2013. A sai neljännen annoksen koronavirusrokotetta Comirnaty-valmisteella 21.6.2022. A hakeutui 1.7.2022 lääkärin vastaanotolle kyljen kivun vuoksi. A:lla todettiin vyöruusu, jonka hoitamiseksi A sai asikloviiri-lääkekuurin. Rakkulat parantuivat lääkekuurin myötä ja myös ihottuma alkoi paranemaan. A:n kyljen alueen kipu kuitenkin jatkui. Viimeisin Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitettu A:n kyljen alueen kipua koskeva potilasmerkintä on päivätty 7.10.2022.
Vyöruusu on herpesviruksiin kuuluvan vesirokkoviruksen (varicella-zoster -virus) aiheuttama paikallinen rakkulainen ihomuutos. Vyöruusu ilmenee, kun sairastetun vesirokon myötä elimistöön jäänyt vesirokkovirus aktivoituu ja siirtyy hermoja pitkin ihoon. Arviolta 95 %:lla aikuisista on elimistössään vesirokkovirus ja riski sairastua vyöruusuun kasvaa iän myötä.
Vakuutuslautakunta toteaa, että vyöruusu ei ole koronavirusrokotteiden yleisesti tunnettu haittavaikutus, eikä niihin ole liitetty lisääntynyttä riskiä sairastua vyöruusuun. Lautakunta toteaa, että A oli vyöruusuun sairastuessaan 78-vuotias. Lautakunta katsoo, että huolimatta A:n saaman neljännen koronavirusrokotteen ja hänellä todetun vyöruusun välisestä ajallisesta yhteydestä on A:n vyöruusuun sairastumisen syynä todennäköisesti A:n ikä. Vakuutuslautakunta katsoo, etteivät A:lla todetut vyöruusu ja vyöruusun sairastamisen jälkeen ilmennyt pitkittynyt kipu ole vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla todennäköisessä syy-yhteydessä hänen saamaansa Comirnaty-koronavirusrokotteeseen. Kyse ei siten ole korvattavasta lääkevahingosta.
Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Pippola
Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila