Tapahtumatiedot
A (s. 1950) on hakenut korvausta koronavirusrokotteesta aiheutuneesta lääkevahingosta 15.4.2022 päivätyllä lääkevahinkoilmoituksella.
A sai ensimmäisen annoksen koronavirusrokotetta 30.3.2021 ja toisen annoksen 22.6.2021 Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech and Pfizer). A sai kolmannen annoksen koronavirusrokotetta Spikevax-valmisteella (Moderna) 30.12.2021.
Kertomansa mukaan A ei toisen koronarokotteen saamisen jälkeen voinut kivun vuoksi tehdä käsillään mitään, varsinkaan vasemmalla kädellä. Kipu alkoi levitä rokotuskohdasta. Hartia oli niin kipeä, ettei A voinut nukkua ollenkaan. 24.9.2021 A hakeutui oireiden vuoksi lääkäriin. 8.11.2021 lääkäri epäili A:lla lihasreumaa (polymyalgia rheumatica).
Vakuutusyhtiö totesi 14.3.2023 antamassaan korvauspäätöksessä, että lääkevahingon korvattavuuden edellytyksenä on se, että lääkkeen käytön ja vahingon välillä on todennäköinen syy-yhteys. Vakuutusyhtiö viittasi käyttöönsä toimitettuun lääketieteelliseen selvitykseen ja totesi, että yleisen lääketieteellisen tietämyksen mukaan mRNA-rokotteen ja lihasreuman välillä voi olla syy-yhteys, mikäli oireet alkavat muutamissa päivissä rokotteen antamisen jälkeen, mutta varmaa näyttöä tästä ei ole. Yhtiö totesi ilmiön olevan harvinainen. A:n oireet alkoivat noin kuukausi rokotteen antamisen jälkeen. Oireina olivat käsivarsien kipu sekä vasemman olkapään ja hartiaseudun kipu. A kertoi kivun alkaneen muuton yhteydessä heinäkuussa 2021. A hakeutui vasemman olkapään sekä vasemman hartiaseudun kivun vuoksi lääkärin vastaanotolle 23.9.2021 eli noin kolme kuukautta rokotteen antamisen jälkeen. Yhtiö katsoi, ettei Comirnaty-koronarokotteen ja lihasreuman välillä ollut vakuutusehdoissa tarkoitettua syy-yhteyttä.
Asiakkaan valitus
A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta.
A kysyy, miksi vakuutusyhtiö on viitannut vastineessaan useassa kohtaa hänen kuluneiden polviensa tilaan sekä polviin liittyviin lääketieteellisiin selvityksiin, vaikka niillä ei ole mitään tekemistä lihasreuman kanssa. A toteaa, että hänen polvensa ovat olleet kuluneet jo vuosia.
A toteaa, että kipu alkoi rokotuskohdassa samana päivänä, kun hän sai toisen annoksen koronarokotetta, ja kivut lisääntyivät salakavalasti.
A toteaa olevan totta, että kivut alkoivat hänen muutostaan. A lähti ajamaan toiselle paikkakunnalle heti toisen koronarokotteen saamisen jälkeen. Rokotuskohta vasemmassa olkapäässä oli kipeä. Siitä lähtien kipukohta laajeni pikkuhiljaa ensin olkavarren lihakseen, sitten alemmas käsivarteen ja tämän jälkeen hartiaan ja niskaan. Jopa pureminen teki kipeää.
A kävi lääkärillä 23.9.2021 sen jälkeen, kun hän ei enää pärjännyt kipujen kanssa. Lääkäri ei osannut sanoa, mistä A:n kipu johtui. A pyysi lääkäriltä kortisonipistosta hartiaan, joka hänelle sitten annettiinkin. Kortisonipistosta ei siten pistetty olkapäähän. A kertoi lääkärille myös, että kivut olivat lihaksissa, mutta eivät nivelissä. A:n hartia oli niin kipeä, että jopa pusero tuntui painavan liikaa. A söi särkylääkkeitä, mutta ne eivät oikein auttaneet.
Kertomansa mukaan A heräsi marraskuun 2021 alussa yöllä oikean käden kipuun, eikä hän pystynyt kipujen vuoksi nostamaan enää oikeaa kättään ollenkaan. Samanlainen kipu oli vasemmassa olkapäässä. 8.11.2021 vastaanotolla lääkäri teki A:lle tyhjentävät kysymykset, tutki hänet ja suunnitteli hoidon, jolla A:n epäilemä nivelreuma voitaisiin varmistaa. A:n tulehdusarvot olivat koholla, ja hän aloitti Prednisolon-lääkekuurin. Kahden päivän kuluttua lääkkeen aloittamisen jälkeen A:lla ei enää ollut kipuja ja A:n mukaan lihasreuma varmistui.
Kertomansa mukaan A aikoi lopettaa kortisonilääkkeen syömisen vuoden 2022 joulukuussa, mutta hän sairastui marraskuun lopulla flunssaan ja lihasreuma alkoi oirehtia uudelleen. Tuolloin kortisoniannosta piti nostaa, mutta A on nyt pikkuhiljaa vähentänyt sitä ja tällä hetkellä vasen käsi ja hartiat kipuilevat. A toteaa olevansa sitä mieltä, että koronarokote aiheutti hänelle lihasreuman.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toistaa aikaisemmin esittämänsä kannan. Yhtiö toteaa, että vakuutus- ja vahingonkorvausoikeuden periaatteiden mukaisesti korvauksenhakijan on näytettävä toteen vaatimustensa peruste sekä aiheutuneen vahingon määrä. Lääkevahinko voidaan todeta potilasasiakirjoista. A kertoo, että heti rokotustapahtuman jälkeen alkoi pistoskohdan oireilu, joka pian laajeni koko olkapäänalueen kattavaksi kivuksi. A:n oma kertomus ei kuitenkaan ole riittävä näyttö siitä, milloin hänen oireensa ovat alkaneet. A:n kertomalle ei löydy tukea potilasasiakirjoista, sillä 23.9.2021 päivätyn sairaanhoitajan hoitokertomuksen mukaan olkapääkipu oli kestänyt muutamia viikkoja. Objektiivista näyttöä siitä, että A:n oireilu olisi alkanut välittömästi rokotuksen jälkeen pistoskohdan kipuna, ei ole. Yhtiön mukaan tässä tapauksessa ei ole osoitettu, että A:n oireiden ja rokotuksen välillä olisi ajallinen yhteys.
Yhtiön mukaan lihasreuman syntymekanismi on tuntematon. Sairaus alkaa tavallisimmin noin 70 vuoden iässä ja sen oireet alkavat yleensä nopeasti. Lihasreuma ei ole Comirnaty-rokotteen tunnettu haittavaikutus. Hiljattain julkaistujen lääketieteellisten tutkimusten mukaan rokote voi kuitenkin joissain harvinaisissa tapauksissa laukaista rokotteen saaneen elimistössä immunologisen reaktion, jonka seurausta sairauden puhkeaminen voi olla. A:n tapauksessa ajallinen yhteys rokotteeseen puuttuu, joten rokote ei A:n ikä huomioiden ole lihasreuman todennäköisin syy. Tulee myös ottaa huomioon, että A sai kolmannen mRNA-rokoteannoksen normaalisti ilman, että tällä olisi ollut vaikutusta hänen oirekuvaansa.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 14.1.2021–8.11.2022.
A:lla on perussairautena paroksysmaalinen eteisvärinä. A sai ensimmäisen annoksen koronarokotetta 30.3.2021, toisen 22.6.2021 ja kolmannen 30.12.2021.
A kävi aikavälillä tammikuu 2021 – heinäkuu 2021 useita kertoja lääkärissä polven kipuilun vuoksi. A:lla todettiin kummassakin polvinivelessä nivelrikko.
23.9.2021 päivätyn sairaanhoitajan hoitomerkinnän mukaan A soitti terveysasemalle kovasta olkapääkivusta, jota oli ollut jo muutaman viikon ajan. A oli yrittänyt hoitaa kipua itse, mutta nyt olkapää oli niin kipeä, ettei A pystynyt nukkumaan kunnolla. A:lle varattiin lääkäriaika.
24.9.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin hoitomerkinnän mukaan A:n vasen olkavarsi ja hartiat kipuilivat. A oli muuttanut paikkakunnalle heinäkuussa 2021 ja oli tuolloin kantanut raskaita laatikoita, jolloin käsivarret kipuilivat. Kivut olivat muuten menneet ohi, mutta vasemmassa hartiassa ja olkavarressa oli edelleen kipua. A ei pystynyt nukkumaan vasemmalla kyljellään, ja A:lla oli kipuja myös selällä ollessaan. Kipu tuntui olkavarren ylälateraalisessa osassa ja lapaluun mediaanisessa reunassa, jossa oli painoarkuutta. Olkavarressa ja olkapäässä ei ollut painoarkuutta.
4.11.2021 päivätyn sairaanhoitajan hoitomerkinnän mukaan A soitti terveysasemalle ja kertoi vasemman olkapään olevan edelleen hyvin kipeä. Kipulääke (Panacod) ei auttanut.
8.11.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin hoitomerkinnän mukaan A:n tilanne oli pahentunut siten, ettei A pystynyt nostamaan kumpaakaan kättään yli 45 astetta edestä ja myös loitontaminen oli rajoittunut 60 asteeseen. Passiiviset nostot rajoittuivat edellä mainitusti. Käsin tunnusteltaessa koko hartiaseutu oli kipeä. Lonkat eivät olleet kipeät ja liikkeet olivat vapaat. A:lla ei ollut kuumetta, mutta hänellä oli ollut sairauden tunnetta ja väsymystä jo jonkin aikaa. A:lle määrättiin kortisonilääkitys (Prednisolon) ja laboratoriokokeet. A:lla epäiltiin lihasreumaa.
15.11.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin hoitomerkinnän mukaan kortisoni oli auttanut A:ta ja hänen toimintakykynsä oli palautunut lähes ennalleen. A:lle määrättiin CRP-tutkimus ja tämän jälkeen kortisonilääkitystä alettaisiin pikkuhiljaa vähentää, mikäli CRP-tulos olisi siisti.
22.11.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin hoitomerkinnän mukaan A:n kanssa oli puhuttu puhelimessa. A:n tilanne oli edelleen kunnossa, eikä A:lla ollut kipuja. A:n kanssa keskusteltiin kortisonilääkityksen vähentämisestä ja siitä, että A kävisi vähentämisen jälkeen laboratoriokokeissa, jossa katsottaisiin muun muassa CRP. Mikäli tilanne olisi edelleen kunnossa, jatkettaisiin kortisonilääkkeen vähentämistä.
30.12.2021 päivätyn sairaanhoitajan hoitomerkinnän mukaan A:lle annettiin Spikevax (Moderna) koronarokotetta, joka oli A:n kolmas rokoteannos.
26.1.2022 päivätyn terveyskeskuslääkärin hoitomerkinnän mukaan A:n kanssa oli puhuttu puhelimessa. A ei ollut vähentänyt kortisonilääkitystä ja vähentämisestä keskusteltiin.
2.5.2022 päivätyn terveyskeskuslääkärin hoitomerkinnän mukaan A:n polvi oli kipeä. Lihasreuma oli oireeton. Kortisonilääkityksen vähentämisestä keskusteltiin.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse siitä, tuleeko A:lla Comirnaty-rokotteen saamisen jälkeen ilmenneet lihasreumaksi epäillyt oireet korvata Comirnaty-rokotteen aiheuttamana lääkevahinkona.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)
Asian arviointi
Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.
Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A:lla on perussairautena paroksysmaalinen eteisvärinä. A sai kaksi ensimmäistä koronavirusrokoteannosta Comirnaty-valmisteella 30.3.2021 ja 22.6.2021 sekä kolmannen koronavirusrokoteannoksen 30.12.2021 Spikevax-valmisteella. A soitti terveysasemalle 23.9.2021 ja kertoi kovasta olkapääkivusta, jota oli jatkunut jo parin viikon ajan. 24.9.2021 A kävi terveyskeskuslääkärillä ja kertoi vasemman olkavarren ja hartian kivusta. A:lle annettiin kortisonipistos ja lisäksi hänelle määrättiin särkylääkkeitä ja kipugeeliä. Marraskuussa 2021 A:n tila paheni niin, ettei hän pystynyt nostamaan kumpaakaan kättään yli 45 astetta edestä ja myös loitontaminen oli rajoittunut 60 asteeseen. A:lla epäiltiin lihasreumaa ja hänelle määrättiin kortisonilääkitys Prednisolon. Kortisonilääkityksellä oli hyvä vaste, ja A:n oireet helpottuivat marraskuun aikana.
Asioiden käsittely Vakuutuslautakunnassa perustuu kirjalliseen aineistoon. Korvauksenhakijan tulee esittää näyttö aiheutuneesta vahingosta ja sen syy-yhteydestä lääkkeen käyttöön, eikä tällaiseksi näytöksi riitä pelkkä korvauksenhakijan oma ilmoitus. Yleensä tällaisena näyttönä toimivat sairauskertomukset ja muut lääketieteelliset asiakirjat, jotka on laadittu pian oireiden alkamisen jälkeen, jolloin ne osoittavat millainen ajallinen yhteys lääkkeenoton ja oireiden välillä on. A:n oma ilmoitus oireiden alkamisesta heti rokotuksen jälkeen ei valitettavasti riitä tällaiseksi näytöksi.
Vakuutuslautakunta toteaa, että sen käytettävissä olevan A:ta koskevan lääketieteellisen selvityksen mukaan A:lla on epäilty lihasreumaa, mutta selvityksistä ei ilmene, onko lihasreumadiagnoosi varmistunut. Lääkärikäynnillä 24.9.2021 A:n ensimmäisestä koronarokotuksesta oli jo noin puoli vuotta ja toisestakin noin kolme kuukautta. Lautakunta toteaa, että nykytietämyksen mukaan koronarokotteiden aiheuttamat immunologiset sairaudet ilmenevät nopeasti rokotteen saamisen jälkeen, minkä vuoksi lautakunta katsoo, ettei A:n saamilla Comirnaty-koronarokotteilla ja A:n lihasreumaksi epäillyillä oireilla ole vakuutusehdoissa tarkoitettua todennäköistä syy-yhteyttä. Lautakunta katsoo, etteivät A:n oireet ole lääkevahinkovakuutuksesta korvattavia.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Pippola
Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila