Tapahtumatiedot

Henkilöasiakas A neuvotteli kesällä ja alkusyksyllä 2022 pankki C:n kanssa ra­hoituksesta kerrostalon ostamiseksi. Neuvottelut kuitenkin katkesivat eikä pankki C myöntänyt luottoa A:lle. Asiassa kävi ilmi, että A:sta oli virheellinen merkintä koskien myöhässä olevia maksuja kuluttajaluottotietojen kyselyjärjestelmässä, jonka pankki B oli järjestelmään antanut. A:n kanssa rahoitusneuvotteluja käynyt pankki C oli tehnyt järjestelmään kyselyt 29.6, 22.8.,14.9 ja 16.9, joista kahdessa jälkimmäisessä oli em. virheellinen merkintä. Rekisterissä ollut tieto korjattiin 30.9.2022. Kerrostalon kauppa rahoitettiin myöhemmin joukkorahoituspalvelun kautta kahden vuoden bullet-luottona. Kauppa rahoituksineen tehtiin lopulta A:n omistaman osakeyhtiön nimissä.

Asiakkaan valitus

A vaatii pankki B:tä korvaamaan virheellisen tiedon aiheuttaman vahingon. Vaadittava vahinko koostuu rahoitusten kustannuserosta. A:n toimittaman kustannusvertailulaskelman mukaan kustannusero kahdelta vuodelta on 33 492,32 euroa.

Tapahtumakuvauksen osalta A viittaa tekemäänsä rikosilmoitukseen. Pankki C oli kehottanut A:ta tarkastamaan luottotiedot, vaikka niiden piti olla kunnossa. Kävi ilmi, että pankki B oli virheellisesti ilmoittanut järjestelmään, että A:lla oli­si noin 5 000 euron edestä yli 60 päivää myöhässä olevia maksuja. Tämän vuoksi lainaprosessi pankki C:n kanssa loppui. A arvioi, ettei ulkopuolinen voi olla varma, onko syy ollut pankin vai onko maksun viivästymistieto johtunut alun perin oikeasta tilanteesta, joka on korjattu. Täten pankki C:n oli helpointa hylätä hakemus. A oli ilmoittanut pankki C:lle, että tiedot ovat virheellisiä, mut­ta kielteinen päätös oli jo tehty.

Oleellista on, että seuraava rahoittaja, joka sai eteensä korjatut luottotiedot, myönsi luoton. Tietoja kerätään ja julkaistaan, koska ne ovat merkityksellisiä.

A rahoitti kaupan lopulta joukkorahoituspalvelun kautta kahden vuoden bullet-luottona, ja teki rahoittajan vaatimuksesta johtuen kaupan kiinteistön kauppana, mistä aiheutui suurempi varainsiirtovero. Lisäksi rahoittaja vaati, et­tä ostajana toimii yhtiö, minkä vuoksi A joutui tekemään kaupan omistamansa yhtiön nimissä perustettavan asunto-osakeyhtiön nimiin.

Vahingonkorvausvaatimus perustuu suoraan vahinkoon, minkä pankin virheel­linen toiminta aiheutti. A katsoo pankin toiminnan olleen tuottamuksellisista, koska kyseessä on pankki, jolta edellytetään erityisen huolellista toimintaa. Ky­seessä ovat henkilön arkaluonteiset ja kunniaan liittyvät tiedot. Pankki toimii alalla, jossa tietojen oikeellisuus ja virheettömyys on erittäin tärkeää. Pankki B ei ole osoittanut riittäviä resursseja tai on muutoin laiminlyönyt tietojärjestelmiensä oikeellisuuden ja virheettömyyden. Pankki olisi pidettävä tietojärjestelmänsä ja tietohallintansa sillä tasolla, ettei virheitä synny varsinkaan näin yksinkertaisessa asiassa. Väärien tietojen esittämisellä on seurauksia ja niistä voi aiheutua vahinkoa, kuten nyt on käynyt. A selvittää kirjelmässään myös tuottamuksellisuuden määritelmää rikosoikeuden ja vahingonkorvauksen nä­kökulmasta.

Lisäksi A tuo esille yleisen tietosuoja-asetuksen, joka edellyttää, että henkilö­kohtaisia tietoja säilytetään erityisen huolellisesti vahingonkorvauksen ollessa oleellinen osa korvausta, jos näin ei toimita. Kansainvälisesti vahingonkorvauksen määrää mitattaessa otetaan huomioon, että vahingonkorvauksen tulee toimia pelotteena vahingon tekijälle, jotta asiaan ei suhtauduta liian vähättele­västi. A vetoaa lisäksi vastavuoroisuusperiaatteeseen.

Pankin vastine

Pankki B myöntää toimittaneensa A:sta virheellistä tietoa kuluttajaluottojen kyselyjärjestelmään. Pankki on kuitenkin välittömästi sen havaittuaan korjan­nut kyseisen tiedon, ja tieto on päivitetty kyselyjärjestelmään. Korjattu tieto on lähetetty myös A:lle, jolloin A:lla olisi ollut mahdollisuus toimittaa korjattu tie­to edelleen pankki C:lle ja pyytää oikaisutiedon huomioimista ja lainahakemuksen uudelleenkäsittelyä.

A ei ole yksilöinyt eikä perustellut korvausvaatimustaan tarkemmin. A ei myös­kään kerro, onko hän ollut yhteydessä pankki C:hen ja pyytänyt asian uudelleenkäsittelyä ja korjatun tiedon huomioon ottamista. Pankki ymmärtää A:n kertoman perusteella, ettei A ole toimittanut korjattua tietoa pankki C:lle tai pyytänyt oikaisutiedon huomioimista ja lainahakemuksen uudelleen käsittelyä. Pankki katsoo, että A:n olisi tullut olla yhteydessä pankki C:hen, jotta korjattu tieto olisi voitu huomioida. Mikäli kyseinen virheellinen merkintä on ollut to­dellinen syy sille, ettei A:n hakemaa rahoitusta ole myönnetty, olisi asia eden­nyt ja laina myönnetty virheellisen merkinnän poistuessa.

Pankki on velvollinen korvaamaan vain sen välittömän vahingon, joka on ai­heutunut pankin virheestä tai laiminlyönnistä. Tällaisia välittömiä vahinkoja ovat esimerkiksi asiakkaalle virheen selvittämisestä aiheutuneet välttämättö­mät selvittelykustannukset kuten puhelin-, matka- yms. kulut. Pankki vastaa asiakkaalle tuottamuksellaan aiheuttamistaan välillisistä vahingoista, kun kyse on laissa säädettyjen tai sen perusteella sopimuksessa sovittujen velvoitteiden vastaisesta menettelystä. Sama koskee myös tietosuojaan liittyviä korvausvaatimuksia. Välillisinä vahinkoina pidetään tällöin pankin virheellisestä menette­lystä tai siitä aiheutuvien toimenpiteiden vuoksi aiheutunutta tulon menetystä, muuhun sopimukseen perustuvasta velvoitteesta johtuvaa vahinkoa tai muuta näihin rinnastettavaa vaikeasti ennakoitavaa vahinkoa. Pankin korvattavaksi voi kuitenkin tulla vain sellainen välillinen vahinko, joka on syy-yhteydessä pankin lain tai sopimuksen vastaiseen menettelyyn, ja joka on ollut pankin koh­tuudella ennakoitavissa.

A ei ole esittänyt pankille lainkaan yllä mainittuja välittömiä vahinkoja koske­via korvausvaatimuksia. A:n vaatima korkoero on välillinen vahinko, josta pankki vastaa vain, mikäli se on aiheuttanut kulun tuottamuksellaan. Pankki katsoo, ettei asiassa ole osoitettu sellaisia vahinkoja, joista se olisi korvausvastuussa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko pankki aiheuttanut A:lle A:n vaatiman vahingon luo­vuttaessaan virheellistä tietoa kuluttajaluottojen kyselyjärjestelmään.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen va­paasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (jäljempänä ylei­nen tietosuoja-asetus) 5 artiklan (Henkilötietojen käsittelyä koskevat periaat­teet) d-kohdan mukaan henkilötietojen on oltava täsmällisiä ja tarvittaessa päivitettyjä; on toteutettava kaikki mahdolliset kohtuulliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että käsittelyn tarkoituksiin nähden epätarkat ja virheelliset henkilötiedot poistetaan tai oikaistaan viipymättä (”täsmällisyys”).

Yleisen tietosuoja-asetuksen 16 artiklan (Oikeus tietojen oikaisemiseen) mu­kaan rekisteröidyllä on oikeus vaatia, että rekisterinpitäjä oikaisee ilman aihee­tonta viivytystä rekisteröityä koskevat epätarkat ja virheelliset henkilötiedot. Ottaen huomioon tarkoitukset, joihin tietoja käsiteltiin, rekisteröidyllä on oi­keus saada puutteelliset henkilötiedot täydennettyä, muun muassa toimitta­malla lisäselvitys.

Yleisen tietosuoja-asetuksen 19 artiklan (Henkilötietojen oikaisua tai poistoa tai käsittelyn rajoitusta koskeva ilmoitusvelvollisuus) mukaan rekisterinpitäjän on ilmoitettava kaikenlaisista 16 artiklan, 17 artiklan 1 kohdan ja 18 artiklan mukaisesti tehdyistä henkilötietojen oikaisuista, poistoista tai käsittelyn rajoi­tuksista jokaiselle vastaanottajalle, jolle henkilötietoja on luovutettu, paitsi jos tämä osoittautuu mahdottomaksi tai vaatii kohtuutonta vaivaa. Rekisterinpitäjän on ilmoitettava rekisteröidylle näistä vastaanottajista, jos rekisteröity sitä pyytää.

Yleisen tietosuoja-asetuksen 82 artiklan (Vastuu ja oikeus korvauksen saami­seen) 1 kohdan mukaan 1. jos henkilölle aiheutuu tämän asetuksen rikkomi­sesta aineellista tai aineetonta vahinkoa, hänellä on oikeus saada rekisterinpitäjältä tai henkilötietojen käsittelijältä korvaus aiheutuneesta vahingosta.

Osakeyhtiölain 1 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan osakeyhtiö on osakkeen-omistajistaan erillinen oikeushenkilö, joka syntyy rekisteröimisellä.

Lainkohdan 2 momentin mukaan osakkeenomistajat eivät vastaa henkilökoh­taisesti yhtiön velvoitteista. [...]

Asian arviointi

Yleisen tietosuoja-asetuksen mukaan jos henkilölle aiheutuu asetuksen rikko­misesta aineellista tai aineetonta vahinkoa, hänellä on oikeus saada rekisterinpitäjältä tai henkilötietojen käsittelijältä korvaus aiheutuneesta vahingosta. Vahingonkorvausoikeudessa näyttövelvollisuus aiheutuneesta vahingosta ja sen määrästä on asetettu korvausta vaativalle. Jotta pankki vastaisi tässä ta­pauksessa vaaditusta vahingosta, tulisi asiassa osoittaa, että virheellinen tieto on aiheuttanut A:lle hänen vaatimansa vahingon.

Pankkilautakunta toteaa, että osakeyhtiö on osakeyhtiölain mukaisesti osakkeenomistajastaan erillinen oikeushenkilö. Oikeushenkilöllisyyteen sisältyy osakeyhtiön omaisuuden itsenäisyys eli se, että osakeyhtiö omistaa oman omaisuutensa ja että osakkeenomistaja omistaa ainoastaan oikeuksia ja velvollisuuksia tuottavan osakkeen. Toisaalta osakkeenomistaja ei ole myöskään henkilökohtaisessa vastuussa yhtiön velvoitteista kuten veloista.

Nyt arvioitavana olevassa tapauksessa on riidatonta, että pankki B on toimitta­nut A:sta virheellisen maksun myöhästymistä koskevan merkinnän kuluttajaluottojen kyselyjärjestelmään. Asiassa on riidatonta myös se, että A:n rahoi­tusneuvottelut pankki C:n kanssa ovat katkenneet, ja että rahoitus kerrostalon ostoon on hankittu toiselta rahoittajalta A:n omistaman osakeyhtiön nimiin. Myös kauppa rahoituksen kohteesta on tehty osakeyhtiön nimissä.

A vaatii korvausta toteutumatta jääneen ja toteutuneen rahoituksen välisestä kustannuserosta kahden vuoden ajalta laskettuna. Tämän osalta lautakunta to­teaa, että koska A ei ole itse ottanut toteutunutta rahoitusta tai ollut rahoitettavan kaupan osapuolena, eivät toteutuneesta rahoituksesta aiheutuneet kulut ole kohdistuneet A:han. Tämän vuoksi Pankkilautakunta katsoo asiassa jäävän osoittamatta, että virheellisestä merkinnästä olisi aiheutunut vahinkoa A:lle.

Lopputulos

Pankkilautakunta ei suosita hyvitystä.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Sillanpää
Sihteeri Tykkä

Jäsenet:
Ahlroth
Atrila
Piilo
Tervonen