Tapahtumatiedot

Asiakas haki 22.6.2021 korvausta veneen vaurioista venevakuutuksestaan, joka sisälsi muun muassa turvan palovahinkojen varalta. Vahinkoilmoituksen mukaan asiakas oli 19.6.2021 käynnistänyt veneen generaattorin moottorin käydessä, mutta generaattori sammui lähes heti. Tässä yhteydessä asiakas huomasi lieden, astianpesukoneen ja kahvinkeittimen hajonneen. Asiakas arveli, että generaattoriin oli tullut tuntemattomasta syystä iso virtapiikki ja tästä syystä laitteet rikkoutuivat.

19.7.2021 päivätyn huoltoraportin mukaan jostain oli tullut jännite tai virtapiikki, jolloin generaattorin ohjainyksikkö oli vaurioitunut. Ohjainyksiköstä oli palanut sulake, josta oli ohjausjännite SCR-moduulille. Asiakkaan tarkentaman vahinkoilmoituksen 22.7.2021 mukaan asiakkaan omakotitalossa oli 12.6.2021 ilmeisesti ukonilman ja salamoinnin seurauksena hajonnut pannuhuoneen lämmitystekniikka. Sulakkeet paloivat talon pää- ja ryhmäkeskuksesta sekä pihan laiturilta. Myös vene oli ollut maasähkössä kiinni ollessaan laituroituna kotirannassa.

Vakuutusyhtiö teki venevakuutusasian osalta kielteisen korvauspäätöksen 2.8.2021. Vakuutusyhtiön mukaan veneen vahingoittuminen ei ollut aiheutunut mistään vakuutusehtojen mukaan korvattavasta vahinkotapahtumasta. Vakuutusyhtiö katsoi lisäksi vahingon aiheutuneen rajoitusehdon tarkoittamasta teknisestä viasta, sillä generaattorin ohjausyksikkö oli vaurioitunut jännitteen tai virtapiikin takia.

Asiakas pyysi vakuutusyhtiötä käsittelemään asian uudelleen toimittaen lisäselvityksenä muun muassa kuvia sähköliittimestä ja palaneesta moottorin laturista.

Vakuutusyhtiö maksoi 30.12.2021 korvausta asiakkaan kotivakuutuksesta veneessä olleesta, kotitalouskäyttöön tarkoitetusta irtaimistosta, kuten astianpesukoneesta ja liedestä.  

Vakuutusyhtiö totesi venevakuutuksen osalta 5.7.2022 tekemässään korvauspäätöksessä, että maasähköpistokkeessa oli havaittavissa tummentumaa liittimissä, mutta ulkopuolella pistokkeessa ei ollut havaittavissa vaurioita. Myöskään veneessä itsessään ei ollut todettu ulkoisia vaurioita, minkä perusteella ylijännite oli tullut maasähkön kautta veneeseen aiheuttaen laitteiden vauriot. Asiakkaan vahinkoilmoituksen mukaan myös samalla tontilla sijaitsevassa talossa oli todettu sähkölaitteiden rikkoutumisia saman ukonilman seurauksena, mikä oli käsitelty omana vahinkonaan. Vakuutusyhtiö totesi, että venevakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan vain vahingot, jotka aiheutuvat vakuutettuun omaisuuteen suoraan iskeneestä salamasta, joka on pirstonut mekaanisesti omaisuutta. Vakuutusyhtiö katsoi olevan ilmeistä, että salama oli iskenyt johonkin muualle, minkä seurauksena sähköverkkoon oli tullut ylijännite aiheuttaen laitteiden rikkoutumisvahingon.

Asiakas haki asiamiehensä välityksellä muutosta korvauspäätökseen vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä. Asiakas viittasi vuoden 2016 markkinointikirjeeseen, jonka asiakas katsoi antavan ymmärtää, että vakuutus on kattavampi ja se korvaisi myös nyt kyseessä olevan vahingon.

Vakuutusyhtiö teki muutoksenhakuasiassa kielteisen ratkaisun 7.2.2023. Ratkaisussa todettiin, että veneen vakuutussopimus oli alkanut 23.6.2016. Ennen vakuutussopimuksen solmimista asiakkaalle oli lähetetty kaksi tarjousta venevakuutuksesta eri omavastuilla. Tarjouksen liitteenä oli toimitettu venevakuutuksen tuoteseloste sekä vakuutusehdot 1.1.2016. Tuoteselosteen sivulla 6 oli ilmoitettu, että vakuutuksesta ei korvata vahinkoja, jotka aiheutuvat sähkölaitteille tai moottorille yksinomaan oikosulusta. Rajoitusehdosta oli mainittu myös vakuutusehtojen kohdassa 6.2. Lisäksi vuoden 2016 vakuutusehtojen kohdan 6.1 mukaan palovahinkona korvataan äkilliset ja ennalta arvaamattomat vahingot, jotka aiheutuvat vahingon kohteelle muun muassa salanmaniskusta. Vahingon tapahtuma-aikana voimassa olleissa, 1.4.2020 voimaan tulleissa vakuutusehdoissa kohtaa 6.1 oli täsmennetty siten, että vakuutuksesta korvataan vahingot, jotka aiheutuvat vakuutuksen kohteelle suoraan iskeneestä salamasta, joka on pirstonut omaisuutta mekaanisesti. Ratkaisun mukaan ehtojen sanamuodon tarkennuksella ei ole ollut vaikutusta korvauskäytäntöön, vaan myös aiemman sanamuodon perusteella vakuutuksesta oli korvattu vain suorat salamaniskut. Kohdan 6.2 rajoitusehdon sanamuotoon ei ollut tullut muutosta.

Yhteenvetona muutoksenhakumenettelyssä annetussa ratkaisussa katsottiin, että vakuutusyhtiö oli täyttänyt vakuutussopimuslain mukaisen tiedonantovelvollisuutensa ja että rajoitusehtoa 6.2 voitiin soveltaa vahinkoon. Asiakkaan toimittaman markkinointikirjeen osalta ratkaisussa todettiin, että siinä tuotiin esille yleisluontoisesti, minkälaisia turvia venevakuutukseen on valittavissa, mutta kyseisessä asiakirjassa ei mainittu salaman aiheuttamaa vahinkoa. Ratkaisussa katsottiin, ettei asiakkaan vetoama materiaali sisältänyt harhaanjohtavaa tai virheellistä tietoa.

Asiakkaan vaatimukset

Asiakas vaatii, että veneen generaattorille, keulahytin lämmitys- ja jäähdytyslaitteelle, moottorin laturille ja peruutuskameralle aiheutuneet vahingot korvataan venevakuutuksesta salamaniskun aiheuttamana vahinkona. Toissijaisesti asiakas vaatii, että edellä mainitut vahingot korvataan kotivakuutuksesta.

Asiakas viittaa vuoden 2016 markkinointikirjeeseen. Asiakkaan mukaan siinä todetaan, että palovahinkona korvataan vahinko, joka on aiheutunut irti päässeestä tulesta, räjähdyksestä tai salamaniskusta. Markkinointikirje antaa ymmärtää, että vakuutus on kattavampi ja että se käsittää äkilliset ja ennalta arvaamattomat salamaniskun aiheuttamat vahingot riippumatta siitä, miten vahinko on aiheutunut. Asiakas on ollut siinä käsityksessä, että hänen vakuutusturvansa käsittää kyseiset vahingot. Näin myös vakuutuksen myynyt vakuutusmyyjä on asian ymmärtänyt.

Yhtiön viittaamien 1.1.2016 päivättyjen vakuutusehtojen ja tuoteselosteen osalta asiakas katsoo, että näiden perustella kuluttaja saa käsityksen, että salamaniskun aiheuttamat vahingot kuuluvat aina vakuutuksesta korvattaviin vahinkoihin. Vakuutusyhtiö on ilmeisesti katsonut, että kuluttajan pitäisi tuoteselosteen sivun 6 listauksesta ”Näitä vahinkoja venevakuutus ei korvaa” ymmärtää, että sivun 4 tiedosta poiketen salamaniskusta aiheutuneet vahingot eivät kuuluisikaan vakuutuksen korvauspiiriin. Sivun 6 listassa ei ole mainintaa siitä, että salamaniskun aiheuttamia vahinkoja ei korvattaisi. Jos kaikkia salamaniskuja ei korvata, olisi tämä tullut kertoa tarkasti ennen vakuutussopimuksen tekemistä, ja tästä pitäisi olla nimenomainen maininta tuoteselosteessa.

Vahingon tapahtumisen jälkeen asiakas on myös saanut vakuutuskäsittelijältä tai -myyjältä tiedon, että kyseinen vahinko olisi vakuutuksesta korvattavissa. Tämä ja tuoteselosteeseen kirjattu huomioiden asiakas katsoo, ettei asiassa ole annettu riittävää ja tarpeellista tietoa ennen vakuutussopimuksen tekemistä. Myös vakuutuskäsittelijän käsitys ehtokokonaisuuden osalta on ollut, että vakuutus kattaa salamaniskun aiheuttamat vahingot huolimatta siitä, onko isku tullut suoraan veneeseen vai ei.

Palveluntarjoajan kanta

Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa ja katsoo, ettei korvauspäätöksen muuttamiselle ole aihetta. Vakuutusehtojen mukaan vahingon korvattavuus paloturvasta edellyttää suoraa salamaniskua, joka on pirstonut mekaanisesti omaisuutta. Nyt käsiteltävässä tapauksessa salama on iskenyt jonnekin muualle, minkä seurauksena sähköverkkoon on tullut ylijännite aiheuttaen laitteiden rikkoutumisvahingon.

Vakuutusyhtiö toteaa, että tuoteseloste on markkinointimateriaalia ja se sisältää yleistä tietoa vakuutuksesta, sen sisällöstä ja olennaisista rajoituksista sekä esimerkkejä erilaisista vahinkotapahtumista. Tuoteselosteet eivät ole kaiken kattavia, vaan vakuutuksen tarkempi sisältö ja vakuutusehdot määritellään vakuutusehdoissa. Kun vakuutussopimus syntyy, sovelletaan sopimukseen kyseisen vakuutuksen vakuutusehtoja. Vuoden 2016 tuoteseloste on sisältänyt luettelon vahingoista, joita venevakuutus ei korvaa. Selosteen sivulla 6 kerrotaan, että venevakuutus ei korvaa vahinkoja, jotka aiheutuvat muun muassa sähkölaitteille tai moottorille yksinomaan oikosulusta. Vuoden 2016 vakuutusehdoissa asia on kerrottu rajoitusehtojen kohdassa 6.2.

Vakuutusyhtiö katsoo aiempaan ratkaisuunsa viitaten täyttäneensä vakuutussopimuslain mukaisen tiedonantovelvollisuutensa venevakuutuksen sisällöstä.

Siltä osin, kun asiakas on kertonut saaneensa vahinkotapahtuman jälkeen vakuutusmyyjältään tiedon, että kyseinen vahinko olisi korvattavissa, vakuutusyhtiö toteaa, ettei sen järjestelmässä ole merkintää tällaisesta puhelusta tai muusta kontaktista. Vakuutusyhtiö toteaa kuitenkin, että vakuutussopimuslain 9 §:n 2 momentin mukaan vakuutustapahtuman jälkeen annetut tiedot tulevasta korvauksesta eivät ole vakuutusyhtiötä sitovia. Näin ollen, vaikka asiakas olisi keskustellut vahingosta vakuutusmyyjän kanssa tapahtuman jälkeen, ei mahdollinen tieto korvauksesta sitoisi vakuutusyhtiötä.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Vuonna 2016 voimassa olleen vakuutussopimuslain 5 §:n 1 momentin mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.

Vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

9 §:n 2 momentin mukaan, mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.

Venevakuutusehtojen, voimassa 1.4.2020 alkaen, kohdan 6.1 mukaan palovahinkona korvataan äkilliset ja ennalta arvaamattomat vahingot, jotka aiheutuvat vakuutuksen kohteelle irti päässeestä tulesta, räjähdyksestä tai suoraan iskeneestä salamasta, joka on pirstonut omaisuutta mekaanisesti.

Kohdan 6.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoja, jotka aiheutuvat sähkölaitteille yksinomaan oikosulusta.

Kohdan 10.3 mukaan venevakuutuksesta ei myöskään korvata vahinkoja, jotka aiheutuvat
1) veneen, sen laitteen tai varusteen rakenne-, valmistus-, asennus- tai materiaalivioista,
2) moottorin tai laitteen teknisistä vioista, tai moottorissa tai laitteessa käytetystä väärästä polttoaiheesta tai jäähdytys- tai voitelujärjestelmän vioista,
[…].

Venevakuutusehtojen, voimassa 1.1.2016 alkaen, kohdan 6.1 mukaan palovahinkona korvataan äkilliset ja ennalta arvaamattomat vahingot, jotka ovat aiheutuneet vakuutuksen kohteelle irtipäässeestä tulesta, räjähdyksestä tai salamaniskusta.

Kohdan 6.2 mukana vakuutuksesta ei korvata vahinkoja, jotka aiheutuvat sähkölaitteille tai moottorille yksinomaan oikosulusta.

Kohdan 10.3 mukaan venevakuutuksesta ei myöskään korvata vahinkoja, jotka aiheutuvat
3) veneen, sen laitteen tai varusteen rakenne-, valmistus-, asennus- tai materiaalivioista,
4) moottorin tai laitteen teknisistä vioista, tai moottorissa tai laitteessa käytetystä väärästä polttoaiheesta tai jäähdytys- tai voitelujärjestelmän vioista,
[…].

Tuoteselosteen, voimassa 1.1.2016 alkaen, sivun 4 mukaan palovahinkona korvataan vahinko, joka on aiheutunut irtipäässeestä tulesta, räjähdyksestä tai salamaniskusta. Omavastuusi on 150 euroa.

Tuoteselosteen sivun 6 mukaan Superkasko, Kasko ja Osakasko eivät korvaa vahinkoja, jotka aiheutuvat
- […]
- moottorin tai laitteen teknisistä vioista
- […]
- sähkölaitteille tai moottorille yksinomaan oikosulusta
- […].

Ratkaisusuositus

Osapuolten erimielisyys koskee sitä, onko vahinko korvattava venevakuutukseen sisältyvästä paloturvasta. Lisäksi kyse on siitä, onko vakuutuksenantaja laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa ennen vakuutussopimuksen tekemistä.   

Vahingon korvattavuus paloturvasta

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman sattumisesta. Vahinkotapahtumaan sovellettavien 1.4.2020 päivättyjen vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan vahingot, jotka aiheutuvat vakuutettuun omaisuuteen suoraan iskeneestä salamasta, joka on pirstonut mekaanisesti omaisuutta. Sähkölaitteille yksinomaan oikosulusta aiheutuneet vahingot sekä moottorin tai laitteen teknisistä vioista aiheutuneet vahingot ovat rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.

Esitetyn selvityksen perusteella FINE katsoo asiassa olevan riidatonta, että vahinkopaikalla on ollut ukonilma ja salama on iskenyt jonnekin asiakkaan tontille tai sen läheisyyteen, mikä on aiheuttanut jännite- tai virtapiikin, joka on rikkonut muun muassa veneen generaattorin ja sähkölaitteita. Asiakas ei ole väittänyt, eikä asiassa muutoinkaan ole esitetty selvitystä siitä, että kyse olisi ollut veneeseen suoraan iskeneestä salamasta, joka olisi pirstonut mekaanisesti omaisuutta. Siten FINE katsoo, että vahinko ei ole vahingon tapahtuma-aikaan sovellettavien 1.4.2020 päivättyjen vakuutusehtojen kohdan 6.1 mukaan paloturvasta korvattava.

Vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuus ennen vakuutussopimuksen tekemistä

Asiakas on vedonnut siihen, että hän on vuoden 2016 markkinointikirjeen perusteella ymmärtänyt, että vakuutus korvaa salamaniskun aiheuttamat vahingot riippumatta siitä, miten vahinko on aiheutunut. Asiakas katsoo myös, että yhtiön viittaamien 1.1.2016 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen ja tuoteselosteen perusteella asiakas saa käsityksen, että salamaniskun aiheuttamat vahingot kuuluvat vakuutuksesta korvattaviin vahinkoihin. Lisäksi asiakkaan mukaan vakuutuskäsittelijä on vahinkotapahtuman sattumisen jälkeen antanut ymmärtää, että vahinko olisi vakuutuksesta korvattava. Tämä ja tuoteselosteeseen kirjattu huomioiden asiakas on katsonut, ettei asiassa ole annettu riittävää ja tarpeellista tietoa ennen vakuutussopimuksen tekemistä. Vakuutusyhtiön mukaan asiakkaan mainitsemasta asiakaskontaktista ei löydy merkintää vakuutusyhtiön järjestelmästä.

FINE katsoo, että asiakkaan toimittaman selvityksen perusteella jää riittävällä tavalla näyttämättä vakuutuskäsittelijän kanssa väitetysti käydyn keskustelun sisältö. Selvyyden vuoksi FINE toteaa, ettei vahinkotapahtuman jälkeen vahingon korvattavuudesta annetuilla tiedoilla ole merkitystä arvioitaessa sitä, onko vakuutusyhtiö täyttänyt vakuutussopimuslain mukaisen tiedonantovelvollisuutensa ennen vakuutussopimuksen tekemistä. FINE katsoo, että asiassa ei ole myöskään osoitettu vakuutusyhtiön edustajan antaneen asiakkaalle nimenomaista, konkreettista ja varauksetonta korvauslupausta, joka olisi tulkittavissa vakuutusyhtiötä sitovaksi korvauspäätökseksi.

FINE toteaa, että vuonna 2016 voimassa olleen vakuutussopimuslain 5 §:n 1 momentin mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot. Tietoja annettaessa vakuutusyhtiön tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. Jos näin ei ole menetelty, on vakuutuksen katsottava vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin asiakkaalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Asiakkaan viittaaman markkinointikirjeen osalta FINE toteaa, että FINElle on toimitettu vain päiväämätön ote asiakirjasta, jossa kerrotaan yleisesti, mitä venevakuutus korvaa ja mitä turvia venevakuutukseen on valittavissa. Asiakirjassa ei mainita salamaniskun aiheuttamia vahinkoja lainkaan.

Asiakkaalle on riidattomasti toimitettu ennen vakuutussopimuksen tekemistä 1.1.2016 päivätyt tuoteseloste ja vakuutusehdot. Vuoden 2016 tuoteselosteen sivulla 4 todetaan, että palovahinkona korvataan vahinko, joka on aiheutunut irti päässeestä tulesta, räjähdyksestä tai salamaniskusta. Vuoden 2016 venevakuutusehtojen kohdan 6.1 mukaan palovahinkona korvataan äkilliset ja ennalta arvaamattomat vahingot, jotka ovat aiheutuneet vakuutuksen kohteelle irti päässeestä tulesta, räjähdyksestä tai salamaniskusta.

Vakuutusyhtiön mukaan venevakuutuksesta on korvattu myös vuoden 2016 vakuutusehtojen perusteella vain suoran salamaniskun aiheuttamat vahingot. FINE toteaa, että yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan sopimusehtoja, kuten vakuutusehtoja, tulee lähtökohtaisesti tulkita sanamuotonsa mukaisesti. FINE katsoo, että vuoden 2016 vakuutusehtojen kohdan 6.1 sanamuoto ei edellytä suoraa salamaniskua vakuutuksen kohteeseen. Myös vuoden 2016 tuoteselosteen sivun 4 mukaan palovahinkona korvataan irtipäässeestä tulesta ja räjähdyksestä aiheutuneen vahingon lisäksi vahinko, joka aiheutuu salamaniskusta. FINE katsoo, että vuoden 2016 vakuutusehtojen ja tuoteselosteen perusteella asiakas on voinut perustellusti käsittää, että palovahinkona korvataan vahinko, joka aiheutuu vakuutuksen kohteelle salamaniskusta riippumatta siitä, onko salama iskenyt suoraan vakuutuksen kohteeseen. Asiassa ei ole näytetty, että asiakkaan tietoon olisi muullakaan tavalla tuotu, että vakuutus korvaa vain suoran salamaniskun aiheuttamia vahinkoja. Näin ollen FINE katsoo, että asiakkaan vakuutussopimus on vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin perusteella tullut voimaan asiakkaan käsityksen ja vuoden 2016 vakuutusehtojen kohdan 6.1 sanamuodon mukaisena. Asiakas ei ole väittänyt vakuutusyhtiön laiminlyöneen tiedonantovelvollisuuttaan rajoitusehtojen 6.2 ja 10.3 osalta, minkä vuoksi FINE katsoo olevan riidatonta, että rajoitusehdot ovat tulleet osaksi vakuutussopimusta.

FINE katsoo, että tässä tapauksessa veneen generaattorin ja sähkölaitteiden rikkoutumisvahingon alkuperäisenä syynä on osoitettu olleen salamanisku, joka on aiheuttanut jännite- tai virtapiikin. Yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan vakuutussopimuksen rajoitusehtoja on tulkittava suppeasti. FINE katsoo, että vahinko ei ole aiheutunut rajoitusehdon 6.2 tarkoittamalla tavalla yksinomaan oikosulusta tai rajoitusehdossa 10.3 tarkoitetusta moottorin tai laitteen teknisestä viasta. Näin ollen FINE suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa veneen generaattorin ja sähkölaitteiden rikkoutumisvahingon venevakuutuksesta.

Lopputulos

FINE suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa veneen generaattorin ja sähkölaitteiden rikkoutumisvahingon vakuutusehtojen mukaisesti ja laillisine viivästyskorkoineen.

FINE

Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittelijä Pulkkinen