Tapahtumatiedot

A:n vuonna 1992 rakennettu savusauna vaurioitui saunan lämmittämisen yhteydessä syttyneen tulipalon seurauksena korjauskelvottomaksi 24.6.2022. Tarkastusraportin mukaan kyseessä oli Honkarakenteen toimittama hirsirakennus. Palon yhteydessä tuhoutui myös irtaimistoa, kuten saunamökin vieressä ollut laituri, lasikuituinen soutuvene, kelluva matto, grilli ja mökin sisällä olleita esineitä.

Vakuutusyhtiö maksoi korvauspäätöksellään 26.1.2023 A:lle seuraavat korvaukset:

Irtaimistokorvaus A:n toimittaman listauksen mukaan                                          11.776,09 e

Omavastuu                                                                                                              -300,00 e

Päivänarvon mukainen korvaus saunasta                                                           15.000,00 e

Kiuas ja asennus                                                                                                    3.940,00 e

Perustukset ja materiaalit                                                                                         940,00 e

Lisäksi vakuutusyhtiö maksoi palopaikan raivauksesta ym. kuluista X Oy:lle 6.448 euroa.

Asiakkaan valitus

Lausuntopyynnössään A vaatii, että saunasta maksetaan 15.000 euron sijaan 30.500 euron korvaus. Saunan pystytyksestä tulee maksaa 9.800 euroa ja terassista, joka on jäänyt korvauslaskelmassa huomiotta, 3.500 euron korvaus.

A:n valituksen mukaan palanut sauna oli Honkarakenteen lamellihirsinen tyyppisauna mallia Kiehinen. Saunan mittojen osalta A viittaa lautakunnalle toimitettuun pohjapiirrokseen.

A:n korvattavaksi vaatimat rakennuksen täysarvon mukaiset määrät perustuvat Honkarakenteen saunapakettia koskevaan tarjoukseen rakennustöineen ja rahteineen sekä toisaalta tarjouksen ulkopuolelle jäävään saunan perustus- työhön, ulkoapäin maalaukseen ja kiukaan hankintahintaan sekä asennukseen. Terassin osalta korvausvaatimus perustuu puutavaraa ja työtä koskevaan hinta-arvioon.

Lausuntopyynnössä kuvaillaan jälleenhankinta-arvon ja päivänarvon määräytymisperusteita. A:n mukaan sauna on hirsirakenteinen, ja sen materiaalina lamellihirsi (kuusi) sekä teräspeltikate (Ruukki Classic). Rakennuksessa on pilarianturat. Lattiamateriaalina on rossipohja, jonka raoista vesi valuu lattian läpi maahan. Rakennuksessa ei ole saumojen tiivistämisen materiaaleja lukuun ottamatta muita eristemateriaaleja yläpohja-, seinä- tai lattiamateriaaleissa. Ovi- ja ikkunarakenteet ovat sopivat hirsirakentamiseen. Rakennuksessa ei ole vuorilautoja (ikkunoissa ja ovissa sen sijaan on vuorilaudat). Täysarvolaskelmaan kuuluvat rahti ja rakennuksen pystytys.

A toteaa, että vakuutusyhtiö ei ole kertonut korvausperusteensa määrää. Silmämääräisesti vaikuttaa siltä, että rakennuksen elinkaareksi olisi määritelty 50 vuotta ja jäljellä olisi 20 vuotta 50 vuodesta. A:n mielestä päätöksessä ovat jääneet huomiotta rakennuksen pystytys, rakennusmateriaalit sekä elinkaarta pidentävät huoltotoimet ja uudisrakentaminen (terassi).

A:n mielestä jäljelle jääneiden alapohjarakenteiden arvo on vähäinen, koska rakennus lepää nurkkapilareiden päällä. Rakennuksen alapohjan ja runkorakenteiden tekninen käyttöikä kattomateriaalia lukuun ottamatta on järjestelmän ikä (R). Se siis ei ole 50 vuotta, vaan huoltokorjattuna koko rakennuksen ikä. Rakennukselle ei ole määriteltävissä vuosilukuna määrättyä käyttöikää. Savusaunan malli on edelleen Honkarakenteen mallistossa, jolloin ei voida puhua käyttökelpoisuuden tai mallin vanhentumisen tuomasta vähennyksestä. Rakennusta ei ole sähköistetty, eikä rakennuksessa ole vesipisteitä, jotka elinkaariajattelun mukaan vähentäisivät rakennuksen arvoa.

Kunnossapito pidentää rakennuksen käyttöikää. Rakennusta on huollettu ja samalla elinkaarta pidennetty vähintään ympäristöministeriön antamien rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeiden ja määräysten mukaisesti. A:n mukaan terassilaajennuksen yhteydessä syksyllä 2021 kaikki ulkopinnat käsiteltiin kattoa lukuun ottamatta suoja-aineella (maalattiin), mistä on saatu hinta maalaustarvikkeille. Kiuaskivien vaihdon yhteydessä kiuas huoltokorjattiin. Samalla lauteet korjattiin tarpeelliselta osin ja käsiteltiin suojausaineella.

Kun vuoden 2021 peruskorjaus- ja huoltotoimenpiteet huomioidaan, rakennus on A:n näkemyksen mukaan ollut uutta vastaavassa kunnossa. Siinä ei ole ollut mitään peruskorjaustarpeita. Vanhat hirsirakenteet olivat täysin kunnossa, eikä tämän kaltaisille perusrakenteille ole määriteltävissä käyttöikää.

Yhteenvetona A toteaa, että rakennusta oli kunnossapitohuollettu ja myös perusparannettu rakentamalla uusi terassi. Rakennuksen teknistä käyttöikää oli pidennetty huomattavasti. Rakennuksessa ei kattomateriaalia lukuun ottamatta ole mitään sellaisia materiaaleja, joiden tekninen käyttöikä olisi pysyvää (rakennuksen ikä) vähäisempi.  A pitää vakuutusyhtiön korvausperusteita virheellisinä.

A toteaa vielä, että vakuutusyhtiö itsekin otti kiukaan kivien vaihdon huomioon, kun yhtiö arvioi kiukaan arvoksi noin 4/5 kiukaan todellisesta arvosta. Samaa suhdetta tulisi noudattaa myös rakennuksen osalta.

Vakuutusyhtiön vastine ja uusi korvauspäätös

Vakuutusyhtiö on ilmoittanut 4.5.2023 Vakuutuslautakunnalle  korjanneensa päivänarvokorvauksen suuruutta, mihin liittyen yhtiö on antanut uuden korvauspäätöksen 21.4.2023. Tämän korvauspäätöksen mukaan yhtiö oli maksanut saunarakennuksen, asennustyön ja terassien sekä maalien osalta nykyhintakorvauksen, joka on 67 % uudishinnasta. Saunarakennuksen osalta uudishinnaksi on hyväksytty 29 800 euroa, asennustyön osalta 9 800 euroa ja terassien sekä maalien osalta 3 600 euroa. Yhteenlaskettu hinta edellä luetelluista on 43 200 euroa ja nykyhinta 28 944 euroa.

Korvauksesta on vähennetty 26.1.2023 saunarakennuksesta maksettu nykyhintakorvaus 15 000 euroa ja päätöksellä 21.4.2023 maksettava korvaus on 13 944 euroa. Korvaukset on maksettu viivästyskorkoineen. Päätöksen mukaan loppuosa (33 %) saunasta, asennustyöstä ja terassista sekä maaleista korvataan sen jälkeen, kun vakuutusyhtiö on vastaanottanut näytön saunan jälleenrakentamisesta kahden vuoden kuluessa vahingosta samalle rakennuspaikalle. Uudishinnan mukainen korvaus edellyttää, että nykyarvon mukainen korvaus on käytetty jälleenhankintaan.

Vakuutusyhtiön vastauksen mukaan A:n asiamies E oli ilmoittanut peruuttavansa lausuntopyyntönsä, kun vakuutuskorvaus on maksettu.

Vakuutuslautakunnan sovintoilmoitus

Vakuutuslautakunta lähetti osapuolille ilmoituksen lautakuntakäsittelyn päättymisestä sovintoon.

Asiakkaan uusi valitus

A kritisoi valituksessaan Vakuutuslautakunnan ilmoitusta käsittelyn päättymisestä sovintoon. Aiemmassa lausuntopyynnössä oli pyydetty näkemystä 28.800 euron erosta vakuutusyhtiön päätöksen ja A:n vaatimuksen välillä. Vakuutusyhtiö ilmoitti sähköpostiviestissään hyväksyvänsä mainitun 28.800 euron jälleenhankinta-arvon sekä saunan pystyttämisestä 9.800 euron korvauksen. Tämän lisäksi vakuutusyhtiö ehdotti kertakorvausta terassin osalta 3.600 euroa. Tällöin kaikki lausunnonpyytäjän vaatimukset olisivat hyväksytyt. Vakuutusyhtiön päätöksessään ilmoittamat määrät eivät kuitenkaan vastaa sovittua. Ainakin irtaimiston korvaus on kaikesta huolimatta maksamatta.

Vakuutusyhtiön uuden vastauksen johdosta A on lausunut, että hän ei ole hyväksynyt 67 %:n mukaista korvausta sopimuksen pohjaksi. Vaikka jälleenhankinta-arvo on päätöksessä hyväksytty, päivänarvostakin on ollut riitaa. A katsoo edelleen, että sauna on tehtyine korjauksineen ollut uutta vastaava.

A on lähettänyt Vakuutuslautakunnalle vielä selvitystä, joka liittyy savusaunan peruskorjaukseen ja terassin rakentamiseen. Lautakunnalle on toimitettu ulkopuolisen urakoitsijan laskut sekä selvitys savusaunan kunnostukseen käytetyistä työtunneista ja pienkuluista. A katsoo, että toimitetut selvitykset osoittavat saunarakennuksen päivänarvon vakuutusyhtiön arvioimaa 67 %:n osuutta korkeammaksi.

Vakuutusyhtiön uusi vastine

Vakuutusyhtiön mukaan aiempia päätöksiä on A:n lausuntopyynnön johdosta oikaistu korvauspäätöksellä 21.4.2023 siten, että jälleenhankinta-arvoa on saunan ja muiden vaatimusten osalta korjattu ja maksettu tämän mukaiset lisäkorvaukset. Saunarakennuksen uudishinnaksi on nyt hyväksytty 29.800 euroa, josta on maksettu päivänarvokorvauksena 67 %, eli yhteensä 19.996 euroa. Pystytys/asennustyöstä on vastaavasti maksettu päivänarvokorvaus 67 % eli 6566 euroa (9800 eurosta). Terassin ja maalien osalta päivänarvokorvaus on ollut 67 % eli 2412 euroa (3600 eurosta). Lisäkorvaukset (33 %) maksetaan, kun vakuutusyhtiö on saanut selvitykset siitä, että jälleenrakentaminen on toteutettu korvauspäätöksen 21.4.2023 mukaisesti.

Vakuutusyhtiö toteaa, että 67 %:n päivänarvolaskelma perustuu vahinkotarkastajan vahinkokäsittelyn yhteydessä Haahtela-kehitys Oy:n Taku-laskentaohjelmalla tekemään laskentaan, jota käytetään laajalti ja yleisesti rakennusten uudishinnan ja nykyhinnan arvioimisessa. Saunarakennuksen päivänarvoprosentiksi on saatu 67 %, jonka mukainen päivänarvokorvaus on maksettu saunarakennuksen uudishinnasta (29.800 euroa). Vakuutusyhtiö katsoo päivänarvon perustuvan alalla käytettyyn laskelmaan, minkä vuoksi maksettua korvausta on pidettävä perusteltuna.

Uudishinnan mukaisen korvauksen maksaminen edellyttää jälleenrakentamista kahden vuoden kuluessa vahingosta samalle rakennuspaikalle. Vakuutusehtojen mukaan ensin maksetaan nykyhinnan mukainen korvaus ja uudishinnan ja nykyhinnan mukaisten korvausten erotus maksetaan uudishinnan edistymisen mukaan, kun vakuutusyhtiö on saanut selvityksen edellä mainituista jälleenhankintatoimenpiteistä ja nykyhinnan mukainen korvaus on käytetty jälleenhankintaan. Korvaus maksetaan enintään toteutuneiden kustannusten mukaisena. Oikeus uudishinnan mukaiseen korvaukseen on vain vakuutuksenottajalla tai sillä, jonka hyväksi vakuutus on voimassa. Oikeutta ei voi siirtää.

Terassin osalta vakuutusyhtiö on lisävastineessaan lausunut, että korvauksesta on päästy yhteisymmärrykseen vakuutusyhtiön edustaja O:n ja A:n asiamies E:n välillä käydyssä sähköpostikeskustelussa.  Terassista on maksettu kertakorvauksena 3.600 euroa ilman jälleenrakentamisen edellytystä.

A:n lisäkirjelmässä on toimitettu B:n nimellä olevia laskuja terassiremontista vuodelta 2021 ja jonkin henkilön korttimaksutapahtumia kestopuusta ja terassiruuveista. Vakuutusyhtiölle on jäänyt epäselväksi, mikä merkitys näillä dokumenteilla on, kun terassista on maksettu kertakorvaus, eivätkä toimitetut dokumentit ole vakuutuksenottaja A:n nimellä.

Lisävastineessaan vakuutusyhtiö on lausunut, että terassin lisäkorvaus oli jäänyt erehdyksessä luonnostilaan eikä korvausta ollut aiemmin maksettu, kuten oli tarkoitus. Lisäkorvaus terassista (yhteensä 3.600 euroa) on maksettu 11.10.2023 viivästyskorkoineen.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, vastaavatko vakuutusyhtiön saunarakennuksen palovahingon johdosta 67 %:n päivänarvon mukaisesti maksamat korvaukset rakennuksella ennen vahinkotapahtuman sattumista ollutta päivänarvoa.

Sovellettavat vakuutusehdot

Kotivakuutusehtojen (voimassa 1.1.2013 alkaen) jakson Vakuuttamiseen ja vahingon korvaamiseen liittyviä käsitteitä kohdan Uudishinta (Jälleenhankinta-arvo) mukaan rakennusten uudishinta määritetään pitäen lähtökohtana vaurioitunutta rakennusta sellaisena ja siinä käyttötarkoituksessa kuin se oli ennen vahinkoa. Uudishinnalla tarkoitetaan rahamäärää, joka tarvitaan uuden samankokoisen, samaan käyttötarkoitukseen tarkoitetun ja ominaisuuksiltaan alkuperäisen kaltaisen rakennuksen rakentamiseen. Uudishinta määräytyy kuitenkin enintään samaan käyttötarkoitukseen nykyaikaisilla rakenneosilla, yleisesti Suomessa kaupan olevilla rakennustarvikkeilla ja tavanomaisilla työmenetelmillä toteutetun rakennuksen mukaan. Jos pakottavat viranomaismääräykset lisäävät rakennuskustannuksia verrattuna siihen, mitä ne olisivat olleet toteutettaessa vaurioitunut rakennus ominaisuuksiltaan alkuperäisen rakennuksen kaltaisena, huomioidaan nämä kustannukset vahingon ja korvauksen määrässä ehtokohdan 6.3.4.2 mukaisesti.

Uudishinta vahinkohetkellä voi olla suurempi tai pienempi kuin omaisuudella hankintahetkellä ollut arvo.

Ehtokohdan Nykyhinta (päivänarvo) mukaan nykyhinnalla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka saadaan, kun uudishinnasta vähennetään iän, käytön, huollon tai hoidon laiminlyönnin, käyttökelpoisuuden alenemisen tai muun sellaisen syyn aiheuttama arvonalennus. Rakennuksen nykyhintaa arvioitaessa otetaan huomioon myös paikkakunnan muuttuneiden olosuhteiden tai muiden syiden selvä vaikutus.

Nykyhinta ei yleensä riitä korvaamaan uuden vastaavanlaisen omaisuuden hankkimista vahingoittuneen tilalle.

Ehtokohdan 6.3.2.1 (Uudishinnan mukainen vahingon määrä) mukaan jos omaisuuden nykyhinta on vahinkohetkellä vähintään puolet uudishinnasta ja omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on korjauskustannukset, kuitenkin enintään omaisuuden uudishinta.

Jos omaisuutta ei voida korjata, vahingon määrä on enintään uudishinta. Jos rakennusta ei korjata, on vahingon määrä kuitenkin enintään omaisuuden käypä arvo vahinkohetkellä.

Ehtokohdan 6.3.2.2 (Nykyhinnan mukainen vahingon määrä) mukaan jos omaisuuden nykyhinta on vahinkohetkellä alle puolet uudishinnasta, vahingon määrä on enintään omaisuuden nykyhinta.
[…]

Ehtokohdan 6.4.2 (Uudishinnan mukainen korvaus) vahingosta maksetaan uudishinnan mukainen korvaus, kun omaisuuden nykyhinta on vähintään puolet uudishinnasta.

Uudishinnan mukainen korvaus edellyttää, että vahingoittunut omaisuus kahden vuoden kuluessa vahinkotapahtumasta joko korjataan tai samalle sijaintipaikalle rakennetaan tai irtaimen omaisuuden tilalle hankitaan uutta samanlaatuista ja samaan käyttöön tarkoitettua omaisuutta. Jos rakentaminen viivästyy viranomaisten toimenpiteen johdosta, viivästysaika lisätään kahden vuoden määräaikaan.

Uudishinnan mukainen korvaus maksetaan seuraavasti:
· ensin maksetaan nykyhinnan mukainen korvaus
· uudishinnan ja nykyhinnan mukaisten korvausten erotus maksetaan uudishinnan edistymisen mukaan, kun vakuutusyhtiö on saanut selvityksen edellä mainituista jälleenhankintatoimenpiteistä ja nykyhinnan mukainen korvaus on käytetty jälleenhankintaan
· uudishinnan mukainen korvaus maksetaan enintään toteutuneiden kustannusten mukaisena. Oikeus uudishinnan mukaiseen korvaukseen on vain vakuutuksenottajalla tai sillä, jonka hyväksi vakuutus on voimassa. Oikeutta ei voi siirtää.

Asian arviointi

Osapuolten kannanottojen perusteella Vakuutuslautakunta pitää asiassa riidattomana, että palovahingossa vaurioituneen saunarakennuksen jälleenhankinta-arvo vastaa vakuutusyhtiön määrittelemää 29.800 euroa lisättynä saunan 9.800 euron pystyttämiskustannuksilla, yhteensä 39.600 euroa.  Vakuutusyhtiö on ilmoittanut maksavansa näiltä osin jälleenhankinta-arvon mukaisen korvauksen, kun uudisrakentaminen on vakuutusehtojen mukaisella tavalla tehty. Terassin osalta vakuutusyhtiö on maksanut A:lle osapuolten sopimana kertakorvauksena 3.600 euroa viivästyskorkoineen. Kiukaan ja palossa tuhoutuneiden irtainten esineiden osalta korvausten määristä ei enää ole riitaa. Erimielisyys koskee siten saunarakennuksen nykyhintaa, jota vastaavan korvauksen vakuutusyhtiö on ollut ehtokohdan 6.4.2 mukaan velvollinen maksamaan ennen omaisuuden jälleenhankinnan toteuttamista A:n toimesta. Vakuutusyhtiö on laskenut korvauksen 67 %:n nykyhinta-arvion mukaan, kun taas A katsoo, että rakennuksen nykyhinta on tätä korkeampi rakennuksen hyvän kunnon ja erilaisten ylläpitokorjausten johdosta.

Vakuutusyhtiö on käyttänyt saunarakennuksen päivänarvon laskemiseen muun muassa vakuutusalalla yleisesti käytettyä Haahtela -kehitys Oy:n TAKU-sovellusta. Laskennassa käytetyt pohjatiedot ovat asiakirjojen mukaan perustuneet rakennuspiirustuksiin ja A:lta rakennuksesta saatuihin tietoihin. Laskennassa on laskentaohjelmiston mukaisilla korjaustekijöillä otettu huomioon rakennuksen vuoden 1992 rakentamisajankohdan rakennusteknisten tekijöiden ja rakennustyypin merkitys. Päivänarvo-osuuden laskenta on vakuutusyhtiön toimittaman selvityksen perusteella perustunut olennaisesti rakennuksen 30 vuoden ikään.

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus häntä kohdanneesta vahingosta. A on kuvannut lausuntopyynnössään savusaunalle tehtyjä kunnostustoimenpiteitä. Lautakunnalle toimitettu asiakirjanäyttö kuitenkin muodostuu pääosin vuonna 2021 rakennetun terassin rakentamis- ja tarvikekuluista. Tältä osin osapuolet ovat sopineet kertakorvauksesta, minkä johdosta terassin osuus ei tule huomioitavaksi rakennuksen päivänarvoa arvioitaessa. Muuta saunarakennusta koskevien toimenpiteiden osalta asiassa on esitetty työtuntilistaus kahden henkilön tekemistä töistä, yhteensä 42 tuntia, joka koostuu savusaunan sisätilan huoltotöistä, lauteiden ja penkkien huollosta (12 tuntia) sekä kiuaskivien vaihdosta ja pesusta (15 tuntia). A:n lausuntopyynnössä on kerrottu huoltotoimenpiteiden käsittäneen kiukaan huoltokorjauksen, lauteiden korjauksen tarvittavilta osin ja lauteiden käsittelyn suoja-aineella. Lisäksi on mainittu ulkopintojen käsittelystä suoja-aineella. 

Lautakunta toteaa, että vaikka A:n kuvaamat huoltotoimenpiteet ovatkin auttaneet säilyttämään rakennuksen käyttökelpoisuutta, asiassa esitetyn näytön perusteella toimenpiteiden ei voida katsoa nostaneen rakennuksen arvoa esimerkiksi varsinaisiin perusparannustoimenpiteisiin verrattavalla tavalla. Näin ollen lautakunta katsoo, ettei rakennuksen osalta ole osoitettu sellaisia erityisiä korjaus- ja parannustoimia, joiden perusteella rakennuksen rakenneosien ikään ja kuntoon perustuva laskennallinen päivänarvo sinänsä voitaisiin arvioida vakuutusyhtiön hyväksymää 67 %:n arvoa korkeammaksi. Vakuutusyhtiön laatiman laskelman osalta lautakunta kuitenkin toteaa seuraavan.

Vakuutusyhtiön laskelma perustuu rakennuksen rakenneosien (osaryhmä) perusteella laadittuun laskentataulukkoon. Laskennassa huomioon otettavia osaryhmiä ovat sisäpinnat (14 %), kalusteet (9 %), ikkunat (6 %), ovet (6 %), väliseinät (3 %), vesi ja viemäröinti (10 %), lämmitys (4 %), ilmanvaihto (4 %), sähkö (6 %), teletekniikka (0 %) ulkopinnat (18 %) ja runko (20 %). Kun rakennus on uusi tai kunnoltaan täysin moitteeton, prosenttiluvut ovat edellä mainitun mukaiset ja niiden summaksi saadaan 100 %. Rakennuksen ikääntyessä tai sen kunnon heikentyessä osaryhmäkohtaiset prosenttiosuudet alenevat vastaavasti.

A on valituksessaan kiinnittänyt huomiota siihen, että savusaunarakennusta ei ollut sähköistetty, eikä siinä ole myöskään ollut vesipisteitä, jotka elinkaariajattelun perusteella vähentäisivät rakennuksen arvoa. Vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt A:n tätä väitettä, mutta on silti kantaansa lähemmin perustelematta pitäytynyt kannassaan, jonka mukaan rakennuksen päivänarvo on 67 %. Koska A:n vaatimusta ei ole kiistetty, lautakunta pitää A:n vetoamia seikkoja osapuolten välillä riidattomina.  

Lautakunnalle toimitetun osaryhmäkohtaisen laskentataulukon mukaan A:n saunarakennuksen osaryhmien ”vesi- ja viemäröinti” sekä ”lämmitys” kohdalla on merkintä ”puuttuu” ja niiden %-osuudeksi on merkitty 0. Osaryhmän ”sähkö” kohdalla on merkintä ”välttävä” ja sen osalta %-osuus on 3. Uuden rakennuksen kohdalla näiden osaryhmien prosenttiosuudet ovat 10 (vesi- ja viemäröinti), 4 (lämmitys) ja 6 (sähkö).

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiön käyttämä laskentatapa johtaa esimerkiksi sähköistämättömän ja viemäröimättömän savusaunan osalta siihen, että rakennuksesta puuttuvien rakenneosien laskennallisen vaikutuksen takia uudenkaan rakennuksen päivänarvo ei voi vahinkotilanteessa lähtökohtaisesti milloinkaan yltää 100 %:iin, vaan päivänarvo on aina rakennuksesta puuttuvien rakenneosien yhteisen prosenttiosuuden verran ns. täyttä päivänarvoprosenttia alempi. Vakuutuskirjan mukaan savusauna on kuitenkin ollut muiden kohteiden tavoin vakuutettuna täysarvostaan ilman rakenneosiin perustuvia varaumia.

Koska vakuutusyhtiön noudattama laskentatapa ei puheena olevan kaltaisen savusaunan kohdalla johda vahingon korvaamiseen vakuutusehtojen mukaisella tavalla, lautakunta katsoo, että päivänarvolaskelmaa on korjattava siten, että rakennuksesta kokonaan puuttuneiden osaryhmien vaikutus poistetaan laskelmasta. Kun muuta ei ole väitetty, tämä tapahtuu lautakunnan käsityksen mukaan parhaiten poistamalla näiden tekijöiden osuus sekä jälleenhankinta-arvoa vastaavasta laskelman nimittäjäosuudesta (yhteensä 100 %), että päivänarvon muodostavien osatekijöiden summan osoittavasta laskeman osoittajaosuudesta (vakuutusyhtiön laskelman mukaan yhteensä 67 %).

Koska osaryhmien ”vesi ja viemäröinti”, ”lämmitys” ja ”sähkö” prosenttiosuus uuden rakennuksen arvoa koskevasta laskelmasta on yhteensä 20 % ja toisaalta puheena olevan rakennuksen arvoa koskevan laskelman mukaisessa 67 %:n päivänarvossa on sähkön osalta huomioitu 3 %:n osuus, rakennuksen päivänarvon ja jälleenhankinta-arvon suhteeksi eli nykyhintaprosentiksi muodostuu tässä tapauksessa 64/80 * 100 = 80 %. Rakennuksen päivänarvoprosentiksi muodostuu näin ollen 80 %. Vakuutusyhtiön tulee tämän perusteella maksaa A:lle saunarakennuksen jälleenhankinta-arvon (yhteensä 39.600 euroa) osalta 13 %:n lisäkorvaus.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa A:lle lisäkorvausta edellä esitetyn mukaisesti.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

puheenjohtaja Bygglin
sihteeri Siirala
Jäsenet:
Kankkunen
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho