Tapahtumatiedot

Rivitalohuoneiston keittiössä oli 7.6.2022 havaittu rakenteiden kastumisvahinko, jonka oli aiheuttanut allaskaapin lattiarakenteen sisällä olleesta rikkoutuneesta putkesta vuotanut vesi.

Rakennus on rakennettu rinnetontille vuonna 1966. Rikkoutunut galvanoitu kylmävesiputki oli rinteen alimmaisella osalla olevan asunnon keittiössä. Rakennuksen perustuksena on niin sanottu valesokkeli, jota nykyisin pidetään riskirakenteena. Vuotovahinkoasiaa on hoitanut vakuutuksenottajana olevan asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja X.

Vahinkoilmoituksen saatuaan vakuutusyhtiö on 8.6.2022 ilmoittanut asiakkaalle, että se tekee korvauspäätöksen yhteistyökumppaninsa B Oy:n tekemän kartoituksen jälkeen. Yritys A Oy:n putkiasentaja oli ennen tarkastusajankohtaa avannut allaskaapin lattiaa ja korjannut vuotaneen putken väliaikaisesti.

B Oy teki kohteessa 13.6.2022 kartoituksen, josta laaditun raportin (pvm 20.6.2022) mukaan vettä oli keittiön lisäksi levinnyt eteisen, olohuoneen ja ruokailutilan rakenteisiin. Vettä oli myös mennyt ulos keittiön ulkoseinän sokkelista. Tarkastusraportin mukaan rakenteiden tutkimus ja vahingon laajuus tarkentuvat purkutöiden yhteydessä.

Vakuutusyhtiön 21.6.2022 tekemän korvauspäätöksen mukaan vuodon aiheuttama vahinko korvataan talon perustason mukaisesti. Korvauksessa otetaan huomioon 60 prosentin ikävähennys sekä 600 euron omavastuu. Päätöksessään vakuutusyhtiö on maininnut, että korvattavan esinevahingon laajuutta ei vielä voitu tarkalleen määritellä ja että vakuutusyhtiö hyväksyy suoranaiseen esinevahinkoon kuuluvaksi vahinkopäällikön hyväksymän laajuuden. Lisäksi asiakkaalle on ilmoitettu, että asunto tulee olla tyhjennetty, jotta vaurioalueet päästään kartoittamaan. Korvauspäätöksessä vakuutusyhtiö on myös kertonut, että mahdollisten perusparannusten ja muiden vahingon aiheuttajien aiheuttamat kustannukset jäävät korvauspiirin ulkopuolelle. Muuna vahingon mahdollisena aiheuttajana päätöksessä on mainittu ulkopuolinen kosteusrasitus.

X on 23.6.2022 puhelinkeskustelussa vakuutusyhtiön vahinkopäällikön kanssa ilmaissut asiakkaan kiinnostuksen purku- ja jälleenrakennustoimien tekemisestä itse. Keskustelun jälkeen B Oy teki 5.7.2022 kohteessa uuden kartoituksen vakuutusyhtiön pyynnöstä. Tarkastusraportin mukaan keittiöstä alkanut putkivuoto oli levinnyt eteiseen, olo- ja ruokahuoneeseen sekä käytävälle ja makuuhuoneeseen (mh1). Kohdassa ”Laajuuden tai syyn tutkiminen vaatii lisätutkimuksia” raportissa mainitaan, että laajuus tarkentuu hieman, kun irtaimisto ja kaapistot on purettu, esimerkiksi käytävän ja keittiön osalta.

Kosteusmittausten tulosten mukaan keittiön, olohuoneen, ruokahuoneen ja eteisen lattiarakenne on kostea samoin kuin osassa käytävää. Seinien alaosat olivat kastuneet keittiössä, olohuoneessa ja ruokahuoneessa sekä makuuhuoneiden kohdalla eteisessä ja käytävässä. Raportin valokuvatekstien mukaan kosteus on mennyt keittiön patteriseinästä ulos, ja ulko-oven vierestä keittiön kohdasta sokkeliin oli tullut merkkejä kosteudesta. Suositeltujen purkutöiden osalta raportissa mainitaan, että purkulaajuus tarkentuu, kun rakenteita avataan, kunnes tulee hyvää vastaan. Rakenteiden kuivaus suositellaan tehtäväksi purkutöiden jälkeen.

Käytyjen neuvottelujen jälkeen osapuolet tekivät 9.8.2022 päivätyn kertakorvaussopimuksen, jonka allekirjoittamisen jälkeen vakuutusyhtiö maksoi 7 500 euron korvauksen 12.8.2022. Sopimuksessa olevan muun määräyksen mukaan sopimuksen allekirjoittamisen ja korvauksen maksamisen jälkeen sopimuksen osapuolilla ei ole toisiaan kohtaan mitään muita vaatimuksia tähän vahinkoon liittyen.

A Oy:n putkiasentaja irrotti patterit ja tulppasi putket 11.8.2022, minkä jälkeen B Oy aloitti 18.8.2022 kosteuden poistamisen rakenteista koneellisesti.

Vakuutusyhtiön järjestelmäänsä tekemien merkintöjen mukaan X oli 26.8.2022 soittanut ja kertonut rakennustöiden aikana ilmenneen, että ”vahinko on laajentunut, tai siis ollut laajempi kuin alun perin”. Asiakas oli merkinnän mukaan lisäksi kertonut, että ”nyt käynyt rakennusmestari/rakennusmies paikalla, ja heidän mielestään kohde pitäisi kartoittaa uudestaan, koska vahinko on laajentunut. Tähän mennessä purettu vain tarvittava osuus.”

Vakuutusyhtiön vahinkopäällikkö on 31.8.2022 tehnyt kohteessa tarkastuksen, josta laaditun raportin mukaan lähes kaikissa alaohjauspuissa oli havaittu vaurioita. Raportin valokuvatekstien mukaan alaohjauspuut ovat reilusti maanpinnan alapuolella. Ulkopuolelta ei seinän vierustalla havaittu patolevyjä, ja ulkopuolen pinnoitteessa oli havaittavissa vaurioitumista. Vauriot viittasivat siihen, että ne ovat pidempiaikaisen kosteuden aiheuttamia. Keittiön ulkoseinän rakenteista otettuun valokuvaan liittyvän tekstin mukaan runkotolpat ja alaohjauspuut ovat vaurioituneet paikoin pahasti. Keittiön osalla alaohjauspuut olivat lahoja. Seinillä oli havaittavissa sienettymistä, lahoa ja muita vastaavia pitkäaikaisen kosteusrasituksen aiheuttamia vaurioita. Ulkoseinärakenteessa oli koko seinän alueella ollut havaittavissa sienettymistä, lahoa ja mikrobivaurioita.

C Oy oli tehnyt purku- ja putkitöitä 6.–14.10.2022 välisen ajan. Asiakas oli keskeyttänyt B Oy:n kohteessa aloittaman eristetilan kuivauksen 10.10.2022, koska purkutöiden yhteydessä oli ilmennyt vaurioalueen olevan B Oy:n arvioimaa laajemman ja koska C Oy oli katsonut, ettei eristeiden ja muiden rakenteiden kuivattaminen ollut riittävä toimenpide.  C Oy on jatkanut töitä kohteessa ainakin 11.11.2022 asti.

Asiakas on tammikuussa 2023 tehnyt vakuutusyhtiölle uusintakäsittelypyynnön ja liittänyt pyynnön oheen D Oy:n 28.11.2022 laatiman tarkastusselostuksen ja erillisen kustannuserittelylaskelman. Asiakas on todennut, että D Oy:n käsityksen mukaan alaohjauspuun vauriot oli aiheuttanut keittiössä todettu vesivahinko.

Asiakas on myös kertonut, että purkutyöt tehtiin syksyn 2022 aikana loppuun kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purkutyöohjeen mukaan. Alaohjauspuut oli vaihdettu/korvattu säätöjalalla. Asiakkaan mielestä vahinkoalue on laajentunut huomattavasti ja myös alaohjauspuiden vaihtotyö tulee ottaa korvauksessa huomioon.

Vakuutusyhtiö on helmikuussa 2023 tekemänsä korvauspäätöksen perusteella maksanut B Oy:n aloittamasta kuivauksesta ja kuivaukseen käytetystä sähköstä lisäkorvauksen ja osasta korvausta myös viivästyskorkoa. Vakuutusyhtiö on todennut, että maksetussa kertakorvauksessa on ikävähennyksen ja omavastuun lisäksi otettu huomioon se, mikä osuus vaurioista oli seurausta korvattavasta putkivuodosta; se, että pinnoitteet olivat jo käyttöikänsä päässä ja että kohteessa oli vanhoja lahovaurioita. Vuotovahinkoon kuuluva rakenteiden kuivaustyö ja sähkönkulutus on korvattu ajalta 18.8.–10.10.2022. Vahingon määräksi oli kertakorvaussopimusta tehtäessä arvioitu 20 000 euroa.

Helmikuussa 2023 asiakas teki vakuutusyhtiölle toisen uudelleenkäsittelypyynnön, jossa toistettiin aikaisemmin esitettyjä seikkoja D Oy:n tekemien tutkimusten pohjalta. Purkutyöt ja alaohjauspuiden korjaustyöt olivat X:n ilmoituksen mukaan maksaneet 63 252,16 euroa. Lattian kipsivalu ja lattialämmitys on maksanut noin 9 000 euroa. MEPS-laskelman mukaan jälleenrakennus tulee maksamaan 18 407,56 euroa.

Vakuutusyhtiö on 28.3.2023 sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä antamassaan ratkaisussa edelleen katsonut, etteivät muut kuin vakuutusyhtiön jo korvaamat vauriot olleet seurausta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta, vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvasta vuotovahingosta.

Ratkaisussa vakuutusyhtiö on lisäksi viitannut siihen, että korjaustöitä ei ollut aloitettu kertakorvauksen allekirjoittamisen aikaan elokuun 2022 alkupuolella ja että vahinko oli päässyt pahenemaan kahden kuukauden ajan. Aiheutuneen vahingon tarkkaa määrittelyä vakuutusyhtiö piti haastavana, koska kohteessa on ollut aiempia vahinkoja/vaurioita. Rakennuksen rakenteet ovat osin lahoja ja sienettyneitä muusta kuin vuotovahingosta johtuvasta syystä. Kohteessa on riskirakenteeksi luokiteltava niin sanottu piilosokkeli, jonka korjaamista/muuttamista nykyaikaiseksi rakenteeksi ei korvata täysimääräisesti. Pintamateriaalit olivat teknisen käyttöikänsä päässä.

Vakuutusyhtiö on myös korostanut sitä, että puurakenteissa todetut vanhat lahovauriot viittaavat hyvin pitkäaikaiseen kosteusrasituksen, joka ei ole tästä vahingosta johtuvaa. B Oy oli todennut vuodon kasteleman alueen olevan kuivattavissa. Tehdyn kuivaustyön seurauksena rakenteet olivat B Oy:n mittausten mukaan kuivuneet. Asiakas oli kuitenkin keskeyttänyt kuivaustyön ennen loppumittauksia.

Asiakkaan valitus

Valituksessaan asiakas vaatii kohtuullisen korvauksen laajentuneesta vahingosta. Hän viittaa asiassa kertyneeseen asiakirja-aineistoon.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa, että osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, miltä osin rakennuksessa todetut vauriot ovat seurausta vuotovahingosta ja missä määrin ne johtuvat sellaisista muista syistä, jotka eivät oikeuta vakuutuskorvaukseen. Vakuutusyhtiö viittaa korvausratkaisuissa esitettyihin perusteluihin.

Korvaukseen oikeuttavaksi vahingon määräksi on arvioitu 20 000 euroa. Kertakorvaussopimuksen tarkoituksena on ollut sopia kertakaikkisesti ja lopullisesti vakuutuksenottajalle vuotovahingosta 7.6.2022 aiheutuneen vahingon vakuutuskorvauksista. Asiakas ei ole ratkaisusuosituspyynnössä esittänyt mitään sellaista seikkaa, jonka perusteella vahinkotapahtumasta tulisi nyt maksaa lisäkorvausta.

Vahingon määrän laskemisessa on otettu huomioon rakennuksen lattia- ja seinärakenne sekä se seikka, että rakenteet ovat olleet lahoja ja sienettyneitä jo ennen kesäkuussa 2022 sattunutta vahinkoa. Lisäksi arvioinnissa on otettu huomioon se, että pintamateriaalit ovat olleet teknisen käyttöikänsä päässä. Asiakas on kertonut tekevänsä purkutyöt itse ja korjaustyöt ainakin osittain omana työnä.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut
- B Oy:n 20.6.2022 päivätty raportti 13.6.2022 tehdystä vahinkokartoituksesta,
- B Oy:n raportti 5.7.2022 tehdystä toisesta tarkastuksesta,
- A Oy:n lasku 11.8.2022 tehdystä pattereiden irrotuksesta ja tulppauksesta,
- vakuutusyhtiön vahinkokartoittajan vahingonselvityspöytäkirja 31.8.2022 tehdystä tarkastuksesta,
- D Oy:n 28.11.2022 päivätty tarkastusselostus ja -laskelma,
- C Oy:n purku- ja rakennustöitä sekä tarvikkeita koskevat kolme laskua (16.10.2022, 30.10.2022 ja 12.11.2022) sekä
- laskuja sähkö-, vuokra- ja eräistä muista kuluista.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä,
- onko rikkoutuneesta putkesta äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti virrannut vesi aiheuttanut kaikki alaohjauspuiden, rakennuksen seinien ja muiden rakenteiden kosteusvauriot sekä
- miltä osin rakenteiden vauriot ovat olleet seurausta muusta kuin vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvasta vuotovahingosta.

Tarkemmin tarkasteltuna kiista koskee sitä,
- onko asiakas osoittanut korvattavan vuotovahingon määrän olevan suurempi kuin korvaussopimuksessa oli sovittu ja
- onko vakuutusyhtiö osoittanut korvaamatta jääneiden kosteusvaurioiden kokonaan tai osaksi syntyneen vähitellen muualta kuin rakennusta palvelevasta vesijohdosta äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti virranneesta vedestä.

Asiassa tulee arvioitavaksi myös se, mikä merkitys osapuolten tekemällä kertakorvaussopimuksella on vahingon määrään ja vakuutuksesta maksettavan korvauksen suuruuteen.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehdot

Asiassa sovelletaan 1.1.2021 alkaen voimassa olleita kiinteistövakuutuksen vakuutusehtoja.

ES 3 Korvattavat vahingot, niihin liittyvät rajoitukset ja erityiset korvaussäännöt
Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä näissä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset, jos esinevahinko on aiheutunut välittömästi vakuutuksen voimassa ollessa sattuneesta jäljempänä määritellystä tapahtumasta. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.
[…]

3.9 Vuoto, kosteus ja kondenssivesi
Vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut nesteen, höyryn tai kaasun vuoto.

Edellytyksenä on, että aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti rakennukseen kiinteästi asennetusta:
- rakennusta palvelevasta vesijohdosta, tai jätevesiviemäri-, lämpö-, jäähdytys-, höyry-, kaasu- tai öljyputkistosta, öljysäiliöstä, sisäpuolisesta sadevesiviemäristä,
[…]

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut
- […]
- kattokouruista, rakennuksen ulkopuolisista sadevesiviemäreistä tai syöksytorvista taikka muualta virrannut sade- tai sulamisvesi
[…]
- kosteus, kuten mätänemistä, sienettymistä tai hajua
[…]
- kuluminen, ruostuminen tai muu vähitellen tapahtuva syy.

Vahingon määrä vuotovahingoissa
Vuotovahingoissa tehdään vuotaneen johdon, putkiston tai muun laitteen iän perusteella kaikista rakennuksen korjaus- tai jälleenhankintakustannuksista ikävähennys seuraavan taulukon mukaisesti.

Johdon, putkiston tai muun laitteen ikä / v,                  %
[…]
51 tai yli                                                                          60

Ikävähennys on kuitenkin enintään 20.000 euroa vahinkoa kohti.

Johdon, putkiston tai muun laitteen ikä lasketaan ensimmäistä asennusvuotta seuraavan kalenterivuoden alusta.
[…]

5.2 Korvauksen laajuus
Vakuutuksesta korvataan vakuutetulle omaisuudelle aiheutunut suoranainen esinevahinko. […]

5.5 Korvauksen määrä
Korvauksen määrä saadaan, kun vahingon määrästä vähennetään omavastuu.

Asian arviointi

Käsiteltävänä olevassa asiassa sovellettavat vakuutusehdot edellyttävät, että veden aiheuttama, vakuutuksesta korvattavaksi tuleva vahinko on seurausta rakennuksen kiinteän putkiston tai käyttölaitteen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vuodosta. Korvattavan vahingon määrässä otetaan huomioon ne kustannukset, jotka syntyvät rikkoutuneesta kylmävesijohdosta vuotaneen veden aiheuttamista rakenteiden korjaus- ja jälleenrakennuskustannuksista.

Vakuutuksenottaja ja vakuutusyhtiö ovat tehneet 9.8.2022 päivätyn kertakorvaussopimuksen, jossa vahingon määräksi oli arvioitu 20 000 euroa. Vakuutusyhtiö on todennut, että vahingon määrän laskemisessa oli kertakorvaussopimusta tehtäessä otettu huomion rakennuksen lattia- ja seinärakenne ja se seikka, että rakenteet olivat olleet lahoja ja sienettyneitä jo ennen 7.6.2022 sattunutta vahinkoa. Lisäksi oli otettu huomioon myös se, että pintamateriaalit olivat teknisen käyttöikänsä päässä ja että asiakas oli itse kertonut tekevänsä purku- ja korjaustyöt ainakin osittain omana työnä.

Vakuutetulla on vahingon satuttua oikeus lain ja vakuutusehtojen mukaisesti laskettuun korvaukseen. Tämän vuoksi Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut voivansa arvioida esimerkiksi vahingon määrään liittyviä vaatimuksia siitä huolimatta, että asiassa on tehty korvaussopimus. Sopimuksesta poikkeaminen edellyttää kuitenkin näyttöä esimerkiksi siitä, että sopimuksen perusteeksi otetut tosiseikat olivat olleet virheellisiä. Tällainen tilanne voi olla kyseessä myös silloin, kun myöhemmin saadaan uutta tietoa vahingon laajuudesta siten, että korvattuun vahingon määrään sisältyneiden korjaus- ja jälleenrakennuskustannusten lisäksi vahingosta on aiheutunut muita korvattavia kustannuksia.

Kun tarkastellaan rakenteiden vaurioitumisesta elokuun 2022 alussa käytettävissä olleita tietoja, lautakunta toteaa B Oy:n heinäkuussa 2022 tekemän tutkimuksen raportista ilmenevän muun ohessa se, että kosteutta oli mennyt keittiön patteriseinästä ulos ja että keittiön kohdalla sokkelissa oli ulkona ollut merkkejä kosteudesta. Raportin valokuvista ilmenee myös, ettei asunnon kiinteitä kaapistoja ollut irrotettu ainakaan eteisessä ja keittiössä sekä ettei irtaimistoesineitä ollut poistettu vaurioituneiden rakenteiden kohdalta vielä ennen tätä tarkastusta.

Edellä esitettyjen seikkojen lisäksi lautakunta on korvaussopimuksen merkitystä arvioidessaan kiinnittänyt huomiota siihen, että vakuutuksenottajana oleva asunto-osakeyhtiö oli kokouksessaan päättänyt hyväksyä kertakorvaussopimuksen elokuun 2022 alussa. Koska asiakas oli hyväksynyt arvioidun vahingon määrän, lautakunta katsoo asiakkaan hyväksyneen myös sen vakuutusyhtiön ilmoituksen, että ainakin osassa rakenteita oli jo ennen kesäkuussa 2022 sattunutta vuotovahinkoa ollut laho- ja mikrobivaurioita.

Esitetyn selvityksen mukaan putkiasentaja oli korjannut vuotokohdan ennen B Oy:n kesäkuussa 2022 tekemää ensimmäistä vahinkokartoitusta. Tämän seikan perusteella Vakuutuslautakunta toteaa, ettei vuotovahinko ole voinut enää olennaisesti laajentua kiinteästi asennetusta vesijohdosta virranneen veden aiheuttaman kastumisen vuoksi. Lautakunnan käytettävissä ei ole tarkempaa tietoa tai edes arviota siitä, milloin vesiputki oli rikkoutunut, kuinka paljon rikkoutuneesta putkesta oli ehtinyt valua rakenteisiin vettä ennen vahingon havaitsemista ja milloin vuotanut putki on tosiasiallisesti korjattu.

Kastumisvaurioiden laajuutta on ennen rakenteiden perusteellista purkamista selvitetty kolmessa eri tarkastuksessa. Tekemässään toisessa tarkastuksessa 5.7.2022 B Oy on pitänyt mahdollisena, että vahingon laajuus tarkentuu hieman, kun irtaimisto ja kaapistot on purettu. B Oy on raportissaan tuolloin suositellut, että rakenteita ”avataan, kunnes tulee hyvää vastaan”. Rakenteiden kuivaustyöt oli aloitettu 18.8.2022. Asiakas on 26.8.2022 pyytänyt uutta vahinkokartoitusta, koska vahingon oli havaittu laajentuneen, ”tai siis olleen laajempi kuin alun perin”. Tarkempaa selvitystä ei ole siitä, kuka rakennusmestari/rakennusmies oli havainnut vahingon laajentuneen ja missä vaiheessa tämä oli havaittu. Selvitystä ei ole myöskään siitä, oliko joku ulkopuolinen taho tehnyt purkutöitä tässä vaiheessa.

Kastumisvaurioiden laajentuminen on lautakunnan käsityksen mukaan voinut tapahtua vain siten, että ennen putken korjaamista rakenteisiin valunut vesi on kastellut rakenteita laajemmalta alueelta kuin mikä on ollut tiedossa korvaussopimuksen tekemisen aikana. Korvattavan vahingon laajentumisen syynä ei ole voinut olla muu vesimäärä kuin se, mikä oli valunut rakenteisiin ennen putken korjaamista. Veden aiheuttama vahinko on voinut laajentua myös sen vuoksi, että rakenteiden purkutöitä ei ollut allaskappia ja keittiön lattiaa lukuun ottamatta aloitettu heti vuotovahingon havaitsemisen jälkeen. Vuotovahingon tällaisen laajenemisen seurauksena ei lautakunnan käsityksen mukaan kuitenkaan ole voinut syntyä osassa alaohjauspuita havaittuja pahoja lahoamisvaurioita eikä myöskään puurakenteissa havaittuja sieni-, mikrobi- ja muita kosteusvaurioita.

Esittämänsä seikat huomioon ottaen lautakunta katsoo, että vasta vakuutusyhtiön 31.8.2022 tekemässä tarkastuksessa on voitu tarkemmin selvittää vuodon aiheuttamien ja mahdollisten muiden kosteusvaurioiden laajuutta sekä syitä rakenteiden vaurioitumiseen. Lautakunnan käsityksen mukaan vaurioituneita rakenteita ei ollut kuitenkaan vielä elokuun 2022 lopussa purettu riittävästi, kun otetaan huomioon rakenteissa myöhemmin tehtyjen purkamistöiden yhteydessä havaittujen laho- ja mikrobivaurioiden laajuus.

Vakuutuslautakunta yhtyy vakuutuksenottajan näkemykseen siitä, ettei kaikkia alaohjauspuiden, runkotolppien ja muiden rakenteiden laho-, home-, mikrobi- ja muita kosteusvaurioita olisi voitu kuivattamalla kunnostaa riittävästi. Keskeinen seikka on kuitenkin tältä osin se, mikä osuus vaurioista on ollut seurausta vuotovahingosta ja miten vuodon vuoksi vahingoittuneet rakenteet olisi voitu saattaa vahinkoa edeltäneeseen tasoon purkamalla, kuivaamalla ja uusimalla kastuneet rakenteet.  

C Oy oli tehnyt kohteessa purkutöitä 6.–14.10.2022 ja D Oy oli tehnyt tarkastuksia ja tutkimuksia 10.10–11.11.2022. D Oy:n tarkastusselostuksen mukaan purkutyön jälkeen oli todettu pohjalaatan päällä olevien alaohjauspuiden tummuneen ja osittain lahonneen. Selosteessa on mainittu siitä, että kaikki alaohjauspuut olivat kastuneet tasaisesti kaikkialta, mikä viittaa siihen, että pohjalaatan päällä on ollut irtovettä. Alaohjauspuihin ei ole voinut kulkeutua kosteutta maaperästä diffuusiolla eikä kapillaarisesti, koska pohjalaatan päällä ja seinien alaosissa oli kosteus- ja vedeneristeenä käytetty kivihiilipiki (kreosoottiöljy). Myös seinien alaosat olivat kastuneet tasaisesti ympäri asuntoa. Lahonneita alaohjauspuita oli ollut keittiön, olohuoneen ja käytävän kohdalla. Makuuhuoneen ja pesuhuoneen alaohjauspuut eivät olleet vielä lahonneet, mutta niidenkin kosteus oli mittausten mukaan ollut yli 20 painoprosenttia.

B Oy:n 5.7.2022 tehdystä tarkastuksesta laaditussa raportissa on kaaviokuva siitä, kuinka laajalle alueelle rikkoutuneesta putkesta oli vuotanut vettä ja kuinka laajalle alueelle kosteusvaurioita oli sen vuoksi syntynyt. Vakuutusyhtiön 31.8.2022 tekemässä tarkastuksessa ei ole erikseen mainittu, että korvattavaan vuotovahinkoon kuuluva vahinkoalue olisi laajentunut 5.7.2022 tehdyistä havainnoista. Se seikka, että myös muualla rakennuksessa on ollut kosteusvaurioita, ei suoraan tarkoita sitä, että kaikki vauriot kuuluisivat vakuutuksesta korvattavaan vuotovahinkoon.

Vakuutusyhtiön vahinkopäällikkö on pitänyt mahdollisena, että osa alaohjauspuiden vaurioista on saattanut tulla putkivuodosta, mutta hän on puurakenteiden lahovaurioiden ja seinärakenteiden sieni- sekä mikrobivaurioiden perusteella katsonut, ettei alaohjauspuille ollut vuodon seurauksena kuitenkaan tullut lisävaurioita. Hänen käsityksensä mukaan alaohjauspuiden vauriot viittasivat siihen, että ne oli aiheuttanut pidempiaikainen kosteus.

Lautakunta on kiinnittänyt D Oy:n selosteessa huomiota siihen, ettei 5.7.2022 tai 31.8.2022 tehdyistä kartoituksista laadittuja raportteja ole merkitty lähdemateriaaleihin ja ettei D Oy:n asiantuntija ole purkutöiden jälkeen voinut itse tehdä tarkkoja havaintoja vahinkoalueen laajuudesta tai vahinkojen suuruudesta. Esimerkiksi rakennuksen pohjalaatan eristekerros ja pinta oli poistettu purkutöiden yhteydessä. Asiantuntija on kuitenkin arvellut, että pohjalaatan päällä oli ollut irtovettä, koska alaohjauspuut olivat kastuneet tasaisesti kaikkialla.

Vakuutusyhtiö on kiinnittänyt huomiota siihen, ettei lahovaurioita yleensä synny muutaman kuukauden aikana. D Oy:n selostuksen perusteella on jäänyt epäselväksi se, minkä vuoksi osa alaohjauspuista olisi ehtinyt lahota vuotovahingon seurauksena. Selvitystä ei ole myöskään siitä, että rakennuksen olosuhteet olivat olleet erityisen otolliset nopealle lahovaurioiden syntymiselle.

Vakuutusyhtiö on viitannut siihen, että esitetyn selvityksen mukaan olohuoneessa ulkoseinän kautta paistaa valoa, minkä vuoksi sadevettä on päässyt ulkoseinän kautta sisään rakenteisiin ja että yhtiön saaman tiedon mukaan pesuhuoneessa oli joskus päässyt vuotamaan vettä rakenteisiin. B Oy:n raportista ilmenee, että keittiön patteriseinästä on mennyt kosteutta ulos ja että keittiön kohdalla ulkoseinän sokkelissa on merkkejä kosteusvaurioista. Lautakunnan käytettävissä olevan selvityksen mukaan asiakas ei ole kiistänyt tässä esitettyjä seikkoja. Lautakunta toteaa, että jos asunnon sisäpuolelta on mennyt vettä rakennuksen ulkopuolelle, on hyvin todennäköistä, että sadevettä tai ulkopuolista kosteutta on voinut siirtyä myös ulkoseinän kautta rakennuksen rakenteisiin. Esittämänsä seikat huomioon ottaen lautakunta katsoo vakuutusyhtiön osoittaneen, että kaikki rakennuksen rakenteissa kesällä ja syksyllä 2022 havaitut kosteusvauriot eivät ole olleet seurausta kesäkuun 2022 alussa havaitusta vuodosta.

Lautakunta ei ole voinut käytettävissään olevan selvityksen perusteella todeta, että rikkoutuneesta putkesta valunut vesi olisi aiheuttanut kaikki alaohjauspuissa ja muissa rakenteissa olleet kosteusvauriot, varsinkin kun otetaan huomioon valokuvista näkyvät lahonneet puuosat, tai että vuotovahinko olisi aiheuttanut alaohjauspuille lisävahinkoa. Vakuutusyhtiö on maksanut korvauksen vuotovahingosta asiakkaan kanssa tekemänsä vahingon määrää koskeneen sopimuksen mukaisesti. Sopimusta tehtäessä on ollut tiedossa, että rakennuksen rakenteissa on myös muita kuin vuodon aiheuttamia kosteusvaurioita, joiden osuus on otettu vahingon määrässä huomioon.

Vakuutussopimuksen perusteella vakuutuksenottajalla on oikeus saada korvaus vain vuotovahingosta aiheutuneista kustannuksista. Esitetyn selvityksen mukaan ulkopuolinen yritys oli tehnyt rakenteiden purkutöitä vasta lokakuussa 2022, ja siihen asti asiakas oli itse huolehtinut rakenteiden purkamisesta. Asunto-osakeyhtiön puolesta oli ilmoitettu vakuutusyhtiölle, että he huolehtivat itse purku- ja ainakin osasta jälleenrakennustyöstä. Kuivaustyöstä vakuutusyhtiö on maksanut korvauksen samoin kuin työhön käytetystä sähköstä aiheutuneet kustannukset.

Lautakunta katsoo, ettei asiakas ole osoittanut putkivuodosta aiheutuneen vahingon määrän olleen enempää kuin 20 000 euroa lisättynä rakenteiden kuivauskustannuksilla ja sähkön käytöstä kuivaukseen aiheutuneilla kustannuksilla, jotka vakuutusyhtiö on korvannut. Vakuutusyhtiölle ei ole syntynyt velvollisuutta maksaa lisäkorvausta, koska lautakunta katsoo muiden kosteusvaurioiden aiheutuneen vähitellen ja muusta syystä kuin rakennukseen kiinteästi asennetusta vesijohdosta vuotaneesta vedestä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin                                         
Sihteeri Pellikka

Jäsenet

Kankkunen
Sario
Vaitomaa
Vuori