Tapahtumatiedot

Vahingonkärsinyt A (s.1957) kompastui 13.10.2022 As Oy X:n pimeällä sisäpihalla noin klo 19:25 kohollaan olleeseen pihakivetykseen. A kaatui suorilta jaloilta lyöden kasvonsa ja nenänsä kivetykseen. Kaatumisen yhteydessä myös A:n silmälasit ja housut menivät rikki.

Korvausta A:lle aiheutuneista vahingoista haettiin As Oy X:n vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen, jossa se totesi, ettei vahinkoa korvata kiinteistön vastuuvakuutuksesta, koska kiinteistönomistaja ei ole lain mukaan korvausvelvollinen vahingosta. Yhtiö totesi, ettei vahinkopaikan kunnossa ole todettu mitään puutteita. Yhtiö toteaa päätöksessään olevan riidatonta, että pihalaatoitus on ollut kohollaan, mutta vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan kysymys on kuitenkin normaalista maanpinnan tason vaihtelusta eikä vahingon voida siten katsoa aiheutuneen As Oy X:n tuottamuksesta.

Asiakkaan valitus

A oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

A toistaa asian tapahtumatiedot ja painottaa vahinkoaikaan olleen erittäin pimeää. Vahinkopaikalla olisi ollut myös kaksi valaisinta, mutta kumpikaan niistä ei ollut päällä. A:n näkemyksen mukaan vahingonvaaraa olisi vähentänyt se, että piha olisi ollut jollain tavoin valaistuna. Vahingon seurauksena A joutui käymään kolmesti lääkärissä ja hänen housunsa ja silmälasinsa hajosivat. A toteaa yksityistapaturmavakuutusyhtiön korvanneet lääkärinkäyntien kustannukset.

Myöhemmässä kirjelmässään A huomauttaa vielä, ettei As Oy ole vielä noin kuuden kuukauden jälkeen korjannut kaatumisen aiheuttanutta kivetystä. Lisäksi A toteaa, ettei ilman valaistusta voi tällaisiin maanpinnan epätasaisuuksiin varautua, koska liikkuja ei voi nähdä, minne hän astuu. A huomauttaa myös, että läheisessä talossa asuva sairaanhoitaja oli niin ikään kiinnittänyt huomiota vahinkopaikan pimeyteen vain hetkeä aiemmin. Vaatimustensa tueksi A viittaa vielä Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen VKL 7/03 sekä korkeimman oikeuden ennakkotapauksiin KKO 1995:69 ja 1997:151.

Lopuksi A selventää vaativansa korvausta myös tilapäisestä haitasta ja pysyvästä kosmeettisesta haitasta rikkoutuneiden silmälasien ja housujen lisäksi.

Lisävastineen jälkeen toimittamassaan lisäkirjelmässä A toteaa, että laatoitus on ollut koholla noin 3 cm ja valaistuksen puuttuessa tätä kohoumaa ei olisi voinut mitenkään nähdä. A toteaa myös, että sittemmin kesäkuussa 2023 tapahtumapaikka on korjattu oikeaan tasoon.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot sekä tapauksen käsittelyn kulun vakuutusyhtiössä ja viittaa tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin.

Vakuutusyhtiö selvittää vastineessa As Oy:n mahdollisen vastuuperusteen taustaa ja toteaa, että vaikka kiinteistönomistajalla on korostunut velvollisuus huolehtia siitä, että kiinteistöllä voidaan liikkua turvallisesti, niin vastuu ei kuitenkaan ole tuottamuksesta riippumatonta, eli ankaraa vastuuta. Kiinteistönomistaja voi vapautua vastuusta osoittamalla, että se on huolehtinut riittävästi kiinteistön turvallisuudesta. Yhtiö toteaa, että puhtaasta tapaturmasta on kyse silloin, kun tapahtunutta ei olisi normaalia huolellisuutta noudattamalla voitu välttää eikä siihen olisi muutoinkaan voitu ennalta varautua.

Yhtiö viittaa kaatumispaikalta otettuihin valokuviin ja toteaa, että kyseinen kulkuväylä on kapea laatoitettu polku talon sivulla ja kompastumisen aiheuttaneen laatan korkeusero on noin 1–1,5 cm muuhun laatoitukseen nähden. Lisäksi yhtiö toteaa, että kuvia arvioitaessa on myös huomioitava korkeuseroa tasoittava sammal laattojen välissä. Muuten laatoitus on yhtiön näkemyksen mukaan ehjännäköinen ja hyvässä kunnossa. Vakuutusyhtiö toteaakin, ettei voida pitää harvinaisena, että varsinkin vanhemmassa laatoituksessa saattaa olla pieniä kohoumia ja nyt käsillä olevassa tilanteessa korkeuseroa on pidettävä tavanomaisena pinnan tason vaihteluna, jonka ei voida katsoa aiheuttavan erityistä vaaraa tai muutenkaan tarvetta toimenpiteille. Kulkuväylällä liikkujan tulee huomioida, ettei väylä koskaan voi olla täysin tasainen. Asiassa on myös huomioitava, ettei kulkuväylästä ole tullut muita valituksia eikä vastaavia vahinkoja ole tapahtunut aiemmin. Kohteessa käydään ja sitä tarkkaillaan myös joka arkipäivä. Yhtiön näkemyksen mukaan täyttä kiinteistön tasaisuutta ei myöskään voi vaatia.

Valaistuksen osalta vakuutusyhtiö toteaa, että vahingon sattumisaikaan 19:52 on todennäköisesti ollut hämärää, koska vahinkopaikkakunnalla aurinko laskee noin klo 18 tapahtuma-aikaan. Vakuutusyhtiö viittaa isännöitsijältä saamaansa selvitykseen, jonka mukaan vahinkopaikan vieressä talon seinässä on kaksi valaisinta, jotka syttyvät automaattisesti hämäräkytkimen kautta, mutta tarkkaa selvitystä valojen syttymisen ajankohdasta ei ole, koska tarkkaa syttymisseurantaa ei yleisen käytännön mukaisesti pidetä taloyhtiössä. Yhtiö toteaa, ettei pihavalojen toimivuudesta ole myöskään tehty muita valituksia ja isännöitsijän selvityksen mukaan valot toimivat normaalisti. Näin ollen yhtiön mukaan on katsottava, että valaistus on hyvin suurella todennäköisyydellä toiminut asianmukaisesti myös vahinkohetkellä. Yhtiö toteaa, että jos lampun havaitaan palaneen, niin lamppu vaihdetaan. Muuta huolto-ohjelmaa valaisimille ei ole olemassa.

Edellä toteamillaan perusteilla vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että asiassa annettu korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen eikä syitä sen muuttamiselle ole.

A:n lisäkirjelmän jälkeisessä lisävastineessaan yhtiö toteaa vielä, että mitattu noin 2 cm:n korkeusero on tavanomaista pinnan vaihtelua etenkin, kun huomioidaan, että kyseinen kulkuväylä ei ole pääväylä, vaan kapea takapihalle johtava polku. Edelleen yhtiö toteaa, ettei valaistuksen toiminnassa ole havaittu mitään puutoksia syksyn tai talven 2022–2023 aikana. A olisi myös voinut valita paremmin valaistun pääväylän sivupolun sijaan, jos A on havainnut, ettei hämäräkytkin vielä reagoinut pimenevään iltaan. Edelleen yhtiö pitää antamaansa korvauspäätöstä oikeana.

Vakuutetun kuuleminen

Vakuutuslautakunta on varannut vakuutetulle mahdollisuuden lausua asiassa. Vakuutetulla ei ole ollut asiaan lisättävää.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko kiinteistön omistaja korvausvastuussa A:lle aiheutuneista vahingoista ja tuleeko vahinko korvata kiinteistönomistajan vastuuvakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 2 luvun 1.1 §:n mukaan, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään muuta johdu.

Vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 5.1 mukaan vakuutus korvaa vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutuneen henkilö- ja esinevahingon, joka todetaan vakuutuksen voimassaoloaikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 5.1 mukaan vakuutus korvaa vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutuneen henkilö- ja esinevahingon, joka todetaan vakuutuksen voimassaoloaikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on voimassaolevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Vakuutus korvaa edellä mainituin perustein henkilölle aiheutuneen EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 82 artiklassa tarkoitetun vahingon.

Asian arviointi

Vahingonkorvauslain ja yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää pääsääntöisesti tahallisuutta tai tuottamusta. Tuottamuksella tarkoitetaan moitittavaa menettelyä eli virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä.

Oikeuskäytännön perusteella kiinteistönomistajalla on korostettu velvollisuus huolehtia siitä, että kiinteistöllä voidaan liikkua turvallisesti. Käännetyn todis­tustaakan periaatteen mukaisesti kiinteistön omistajalla on myös näyttövelvollisuus siitä, että se on menetellyt kunnossapidossa huolellisesti. Jos kiinteistönomistaja laiminlyö kiinteistön kunnossapidon ja tästä aiheutuu vahinkoa ulko­puolisille, kiinteistönomistaja on vahingosta korvausvastuussa.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vaikka kiinteistönomistajan velvollisuus huolehtia kiinteistön kunnossapidosta on korostunut, vastuu ei kuitenkaan ole tuottamuksesta riippumatonta eli ankaraa. Lautakunta toteaa myös, että yleisön käytössä olevien jalankulkuväylien tulee olla kulkijoiden kannalta turvallisia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että esimerkiksi asfaltoinnin tai pihalaatoituksen tulee olla täysin tasaista. 

Vakuutuslautakunnalla käytettävissä olevan selvityksen mukaan A on 13.10.2022 noin klo 19:25 kompastunut 2–3 cm kohollaan olevaan katukivetykseen. Lautakunnan käsityksen mukaan kohouman olemassaolo on osapuolten kesken riidatonta. Tapauksessa on erimielisyyttä siitä, onko tapahtumapaikalla sijainneet hämäräkytkimellä toimivat valot olleet toiminnassa vielä vahingon sattuessa. Vakuutuksenottajan oleva As Oy X on todennut, ettei valojen syttymisaikoja seurata tai tilastoida. Muutoin alueella käydään, joka arkipäivä ja mitään ongelmia ei ole havaittu. Valojen on lisäksi todettu toimineen asianmukaisesti ainakin muutoin syystalvella 2022–2023.

Vakuutuslautakunta toteaa, että sinänsä on pidettävä tavanomaisena, että poluntapainen kulkuväylä ei koskaan voi olla täysin tasainen ja että pelkästään koholla oleva katukivetys ei välttämättä itsessään ole sellainen turvallisuuspuute, jonka johdosta kiinteistönomistajan voidaan katsoa olevan vastuussa kompastumisesta aiheutuneesta vahingosta. Käsillä olevassa tapauksessa on kuitenkin otettava huomioon, että vaikkakin kyse on takapihalle vievästä polusta, niin se on ollut selkeästi jalankulkuun tarkoitettu. Lautakunnan näkemyksen mukaan kiinteistönomistaja on myös ollut mainitusta epätasaisuudesta tietoinen, koska alueella käydään joka arkipäivä. Vakuutuslautakunta katsoo, että tapahtuma-ajankohtana myös saattaa yleisen elämänkokemuksen mukaan tulla hyvin nopeasti pimeää auringon laskiessa etenkin, kun vahinkopaikkakunta sijaitsee varsin pohjoisessa osaa Suomea. Näin ollen kiinteistönomistajan olisi lautakunnan näkemyksen mukaan tullut varmistua siitä, että alueella liikkuvien turvallinen kulkeminen varmistetaan asianmukaisella valaistuksella.

Nyt käsillä olevassa tapauksessa ei ole selvitystä esimerkiksi siitä, mihin aikaan hämäräkytkimellä toimivat valot on ajastettu menemään päälle vai tapahtuuko se automaattisesti. Lautakunnalle jää myös epäselväksi, mikä on se yhtiön viittaama yleinen käytäntö, jonka mukaan valaistuksen syttymisajankohtaa ei tarvitsisi kiinteistönomistajan puolesta seurata tai valvoa. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan tapauksessa jää selvittämättä, ovatko valot toimineet asianmukaisesti vahinkohetkellä. Vakuutuslautakunta ei myöskään pidä pelkkää jälkikäteisarviota valojen toiminnan todennäköisyydestä riittävänä osoituksena niiden tosiasiallisesta toimivuudesta. Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa myös, ettei jalankulkuun tarkoitetun sivupolun käyttämistä voida pitää vaaraan antautumisena, vaikka käytettävissä olisi ollut paremmin valaistu pääväylä.

Näin ollen, ottaen huomioon kohtalainen laattojen kompastumisvaaraa aiheuttama kohouma sekä tapahtumapaikan osoittamatta jäänyt asianmukainen valaistus lautakunta katsoo, että vahinko on aiheutunut kiinteistönomistajan tuottamuksesta ja että se tulee korvata kiinteistönomistajan vastuuvakuutuksesta vakuutuksen ehtojen mukaisesti.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvamaan A:lle aiheutuneen vahingon vastuuvakuutuksen ehtojen mukaisesti.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Hanén

Jäsenet:
Haapasaari
Karhu
Karimäki