Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan kiinteistövakuutus asiassa osapuolena olevassa vakuutusyhtiössä (yhtiö X) oli alkanut 11.9.2020. Tätä aikaisempi taloyhtiön kiinteistövakuutus oli päättynyt toisessa vakuutusyhtiössä (Z) 10.9.2020.

1920-luvulla rakennetun kerrostalon ylimmän kerroksen huoneiston A40 asukas oli 24.8.2021 havainnut kylpyhuoneen laattalattian kastuvan wc-istuimen alapuolelta. Vauriokartoitusyhtiö A Oy oli samana päivänä tehnyt vahinkokartoituksen ja jatkanut vahingon syyn sekä syntyneiden vaurioiden selvittämistä 29.9.2021 ja 1.10.2021. Selvityksissä oli havaittu kosteusvaurioita myös alemman kerroksen asunnon A33 kylpyhuoneen katossa. Toisella ja kolmannella tarkastuskäynnillä tehdyt havainnot A Oy oli merkinnyt täydennyksinä 25.8.2021 laadittuun raporttiin.

Raportin mukaan kohonneita pintakosteuden mittausarvoja oli havaittu asunnon A40 kylpyhuoneen lattian koko alalta. Kun seinäpönttö oli 29.9.2021 irrotettu, vuodon oli todettu tulevan huuhteluvesiputken liitoksesta. Putken liitoksessa on ilmeisesti putken stoppariksi tarkoitettu pykälä, joka oli selvästi painunut. Luultavasti wc-istuimesta tuleva putki on ollut liian pitkä, ja se on työnnetty pykälän yli, mistä johtuen putkeen on tullut painauma. Raportin mukaan seinäkoteloinnin sisällä ei ole ollut vedeneristystä, vaan ainoastaan kotelon pinnassa, mistä syystä kotelointiin vuotanut vesi oli päässyt rakenteisiin. Asunnon A33 kylpyhuoneen katossa oli kosteuden aiheuttamaksi soveltuvia tummentumia, ja kostea alue oli ollut yläkerran vuodon kohdalla ja ympärillä.

Vakuutusmeklaritoimisto oli laatinut 8.11.2021 päivätyn vahinkoilmoituksen ja lähettänyt sen samana päivänä vakuutusyhtiölle. Ilmoituksen liitteeksi on merkitty ”laskut” ja ”kart.rap.” Saneeraukset-kohdassa on mainittu muun muassa seuraavat toimet: LVI-Linjasaneeraus (perinteinen) -02.

Vakuutusyhtiö on 9.11.2021 meklaritoimistoon lähettämässään sähköpostiviestissä ilmoittanut vastaanottaneensa vahinkoilmoituksen ja kertonut asian käsittelytunnuksen. Lisäksi korvausasiantuntija on viestissä kirjoittanut näin: ”Pyytäisin toimittamaan kylpyhuoneremontin suorittaneen tahon tiedot sekä remontin ajankohdan. Lisäksi tiedustelen, onko korvauksia haettu jo tältä taholta?”. Seuraavana päivänä meklaritoimisto on välittänyt lisäselvityspyynnön taloyhtiön isännöitsijälle ja pyytänyt toimittamaan pyydetyt selvitykset meklaritoimistolle.

Kun vakuutusmeklaritoimisto oli 8.2.2022 lähettänyt vakuutusyhtiölle laskuja käsiteltäväksi, vakuutusyhtiö oli sähköpostilla ilmoittanut meklaritoimistolle, ettei asiassa ole annettu korvauspäätöstä puuttuvien lisäselvitysten vuoksi eikä laskuja voida toistaiseksi käsitellä.

Tämän jälkeen meklaritoimisto oli 9.2.2022 lähettänyt taloyhtiön isännöitsijälle sähköpostiviestin: ”Hei, alla vakuutusyhtiön viesti. Vakuutusyhtiö pyytää ohessa mainittuja lisäselvityksiä päätöksen tekemistä varten.” Lisäksi meklaritoimisto on ilmoittanut, että vakuutusyhtiö jatkaa korvauskäsittelyä vasta, kun se on saanut tarvittavat lisäselvitykset.

Taloyhtiön isännöitsijän vakuutusmeklaritoimistolle 14.2.2022 lähettämän sähköpostiviestin Aihe-kenttään on merkitty: Vastaukset urakan valvojalta vakuutusyhtiön pyytämiin selvityksiin As Oy […], A 40, vuoto, […]. Kylpyhuoneremontin suorittaneeksi tahoksi on merkitty [Yritys A Oy] ja remontin ajankohdaksi 1.10.2021–4.2.2022.

Vastauksena kysymykseen, onko remontin suorittaneelta taholta haettu jo korvauksia, viestissä on kerrottu seuraavaa: ”Vuodon syy oli vanha yli 10 vuotta sitten tehdyssä remontissa asennettu Seinä Wc-istuin, jonka liitos oli asennustavan mukaisesti seinän sisässä. Liitos oli päässyt vuotamaan ajan mittaan rakenteisiin. Vuoto on ollut ilmeisen vähäistä ja näin ollen se on havaittu vasta kun rakenteet välipohjan, lattian ja seinän osalta ovat olleet jo selkeästi märät.”

Meklaritoimisto on välittänyt taloyhtiön selvityksen vakuutusyhtiölle, minkä jälkeen vakuutusyhtiö on tehnyt 11.3.2022 päivätyn korvauspäätöksen. Ratkaisussaan vakuutusyhtiö (yhtiö X) on kertonut, että viimeisen kahden vuoden aikana aiheutunut vahinko voidaan katsoa ehtokohdan E-3.1 mukaiseksi vakuutuksen voimassaoloaikana tapahtuneeksi vahingoksi, koska vakuutus oli alkanut 11.9.2020. Ratkaisun perusteluissa mainitaan, että vuotoa on taloyhtiön kertoman mukaan tapahtunut myös kahdeksan vuotta ennen vakuutuksen siirtymistä vakuutusyhtiöön X. Se, kuinka paljon vuoto on aiheuttanut lisävahinkoa vakuutuksen ollessa yhtiössä X, ei ole tiedossa tai selvitettävissä, koska vahinko on ilmoitettu vasta, kun korjaustyöt kohteessa oli jo tehty.

Korvauspäätöksessä yhtiö X toteaa myös, että korvauksen tulisi olla se määrä vahingosta, jonka vahinko on levinnyt tämän vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaolosuhteen mukaisesti korvattavaksi tulisi 20 prosenttia, minkä vuoksi yhtiö on ilmoittanut vähentävänsä 80 prosenttia korjauskuluista ennen vakuutuksen voimassaoloa tapahtuneena vahinkona.

Korvauspäätöksessä vakuutusyhtiö on katsonut, että kohteessa on lisäksi tehty perusparannusta, joka ei kuulu vakuutuksesta korvattavaksi. Koska ei ole yksityiskohtaista tietoa siitä, mikä kohteella tehtävästä työstä kuuluu vakuutuksen piiriin, vakuutusyhtiö on katsonut vahingon osuudeksi korjauskuluista 50 prosenttia ja muun osuuden perusparannukseksi sekä vahinkoon kuulumattomaksi muuksi työksi.

Kun vakuutusmeklaritoimisto oli saanut vakuutusyhtiö X:n korvauspäätöksen, se oli 21.3.2022 lähettänyt taloyhtiön aikaisemmalle vakuutusyhtiölle (yhtiö Z) sähköpostiviestissä vahinkoilmoituksen ja selvityksiä vuotovahingosta. Yhtiö Z on 25.3.2022 ilmoittanut, että se on käsitellyt sille lähetetyt tiedot, mutta koska kiinteistöllä on viimeksi ollut voimassa kiinteistövakuutus 10.9.2020, yhtiö Z ei voi käsitellä 24.8.2021 sattunutta vahinkoa. Kirjallisessa 29.3.2022 päivätyssä korvauspäätöksessä yhtiö Z on katsonut, ettei kyse ole ollut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Putken pään liitos on vahingoittunut asennettaessa putkea paikalleen, mikä on asennusvirhe yhtiössä Z voimassa olleen kiinteistövakuutuksen ehtokohdan 3.9 mukaisesti. Vahinko ei ole kokonaisuudessaan vakuutuksesta korvattava.

Vakuutusmeklaritoimisto on taloyhtiön isännöitsijälle 29.3.2022 lähettämässään sähköpostiviestissä todennut, että asiassa on käytännössä kyse siitä, pystyykö yhtiö X osoittamaan, että joku tietty osuus on syntynyt heidän vakuutuksensa voimassaoloaikana. Vuotoa luultavasti on ollut jo ennen yhtiössä X alkaneen vakuutuksen voimaantuloa, mutta sitä, miten vahingot ajoittuvat, tuskin kukaan osaa sanoa. Viestissä on lisäksi todettu, että meklaritoimiston näkemyksen mukaan wc:n kotelon olisi pitänyt olla vedeneristetty lattiasta ja takaseinästä, joten kosteus ei olisi saanut päästä rakenteeseen. Tähän vakuutusyhtiö ei ole vedonnut, mutta meklaritoimiston näkemyksen mukaan korvattavaa vahinkoa olisi pelkkä kotelon korjaus.

Vakuutusmeklaritoimisto on heinäkuussa 2022 pyytänyt vakuutusyhtiötä X käsittelemään vahingon uudelleen ja perustellut pyyntöä FINEn ratkaisusuosituksella FINE-046315 (2022). Tämän jälkeen vakuutusyhtiö X ja vakuutusmeklaritoimisto ovat sähköpostiviesteissään selvitelleet vuodon syytä ja alkamisajankohtaa sekä vakuutusyhtiön esittämiä näkemyksiä rakenteiden peruskorjauksesta vahingon jälkeen.

Yritys B Oy on antanut vakuutusyhtiölle kaksi 7.9.2022 päivättyä lausuntoa, joiden taustatiedoissa on viitattu A Oy:n elo-, syys- ja lokakuussa 2021 tekemiin kartoituksiin ja niistä laadittuun raporttiin. Ensimmäinen lausunto (11/22) koskee vahinkoa, jonka vahinkopäiväksi on merkitty 10.3.2022 (pitäisi olla 2021). Toinen lausunto (12/22) koskee vahinkoa, jonka vahinkopäiväksi on merkitty 24.8.2022 (pitäisi olla 2021). Lausuntoihin on liittynyt 7.9.2022 päivätty kustannuslaskelma ja yhteenveto korjauskustannuksista.

Sähköpostiviestissään meklaritoimistolle vakuutusyhtiö X on 29.9.2022 kertonut, että perusparannusta on B Oy:n laskelman ylittävä osuus, koska B Oy olisi korjannut vahingon laskelman hintaan. Yhtiö katsoo maksaneensa korvauspäätöksen mukaiset kustannukset. Kun vahinkoilmoitus oli 8.11.2021 toimitettu vakuutusyhtiölle käsiteltäväksi, korjaustoimet olivat olleet jo hyvässä vauhdissa. Mahdollisuutta vahingon tarkastamiseen ei käytännössä enää tuolloin ollut.

Taloyhtiön käyttämä urakoitsija (A Oy) oli esittänyt joitakin huomautuksia B Oy:n laskelmiin, minkä jälkeen B Oy on antanut 22.12.2022 päivätyn uuden laskelman, ja vakuutusyhtiö on maksanut taloyhtiölle lisäkorvausta laskelmiin lisättyjen kustannusten osalta.

Asiakkaan valitus

Taloyhtiö selostaa 10.3.2023 päivätyssä valituksessaan vahinkoon ja sen selvittelyyn liittyviä tapahtumia sekä osapuolten välistä sähköpostikirjeenvaihtoa. Taloyhtiö pyytää Vakuutuslautakuntaa ottamaan kantaa vahingon syntymisajankohtaan ja vakuutusyhtiö X:n korvausvelvollisuudesta vahingossa. Näitä kysymyksiä koskevilta osin valituksessa viitataan FINEn ratkaisusuositukeen FINE-046315 (2022). Lisäksi taloyhtiö pyytää lautakuntaa ottamaan kantaa vahingon korjaustöiden kustannuksiin. Miten vakuutusyhtiö voi rajata korvausta sopimuskumppaninsa laskelmaan tilanteessa, jossa kustannusarviota ei ole pyydetty?

Vakuutusyhtiö (yhtiö X) oli 11.3.2023 toimittanut meklaritoimistolle korvattavuuspäätöksen ja maksupäätöksen vakuutusyhtiön riidattomaksi katsomilta osilta. Tämän jälkeen taloyhtiön aikaisemmalle vakuutusyhtiölle (yhtiö Z) oli lähetetty vahinkoilmoitus. Yhtiö Z antoi kielteisen korvauspäätöksen, jota se perusteli sillä, että kiinteistöllä oli ollut vakuutus viimeksi voimassa kyseisessä yhtiössä 10.9.2020. Kun vahinko oli sattunut 24.8.2021, yhtiö Z:n vakuutus ei ollut voimassa.

Meklaritoimisto on ilmoittanut vakuutusyhtiö X:lle pitävänsä poikkeuksellisena sitä, että vakuutusyhtiö kiistää korvausvastuun, vaikka vakuutus on ollut heillä vuosia. Vakiintuneesti on katsottu, ettei kiinteistövakuutuksen omaisuusvakuutuksen suhteen vakuutuksen vaihtamisessa ole riskiä, koska vahinko korvataan joko entisestä tai vaihdon jälkeisestä vakuutuksesta. Tässä tapauksessa korvausta ei voi saada aiemmasta vakuutuksesta. Vakuutusyhtiön (X) tulkinta siitä, että he kieltäytyvät korvaamasta tällaisia vuotovahinkoja, jotka ovat mahdollisesti jossain määrin alkaneet ennen vakuutuksen vaihtamista, mutta jotka on havaittu vasta pitkän ajan kuluttua vaihtamisen jälkeen, aiheuttaa tilanteen, ettei kiinteistövakuutuksen vaihtamista vakuutusyhtiölle X voi suositella kertomatta asiaan liittyvästä riskistä.

Koska osapuolet olivat edelleen eri mieltä vahingon syntymisajankohdasta ja vahingon määrästä, taloyhtiö pyysi lisäselvityksenä urakoitsija A Oy:n lausuntoa vahingon oikeasta määrästä ja siitä, oliko B Oy:n laskelma joltain osin puutteellinen.

Urakoitsijan ilmoituksen mukaan B Oy:n laskelmasta on puuttunut purkutyön osalta eristetilan tyhjennys, seinämallisen wc-istuimen ja rungon purku sekä putki- ja viemärimuutoksia muun muassa lattiamallista wc-istuinta varten ja seinien täyttötasoitukset 2–5 senttimetrin paksuudelta. Urakoitsija oli myöhemmin lisäksi kertonut, että koska työ oli tehty hyväksytyn tarjouksen mukaisesti, yhtiö ei lähde arvioimaan antamansa tarjouksen perusteella tehdyn työn kustannuksia enempää.

Tämän jälkeen vakuutusyhtiö maksoi 22.12.2022 lisäkorvausta 669,90 euroa. Korvauksessa on otettu huomioon vanhan ja päivitetyn laskelman ero, jolla puutteet laskelmassa oli korjattu.

Vakuutusyhtiön vastine

Asiassa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiön korvauspäätös vakuutusehtojen ehtokohdan E-3.1 mukainen. Vastineessaan vakuutusyhtiö viittaa myös vakuutusehtojen kohtaan E-3.2.3. Ratkaisun mukaan korvataan vakuutuksen voimassaolon aikainen osuus vahingon määrästä. Erimielisyys koskee myös vakuutuksesta korvattavan vahingon määrää.

Vakuutusyhtiö katsoo, että se on korvannut vakuutuksen voimassaolon aikana tapahtuneen osan vahingon korjauskuluista. Vakuutus oli alkanut 11.9.2020, ja vahinko oli todettu 24.8.2021. Vahinkoilmoitus oli 8.11.2021 toimitettu vakuutusyhtiölle, joka oli seuraavana päivänä ilmoittanut ottaneensa asian käsiteltäväksi. Vakuutusyhtiö oli samalla pyytänyt toimittamaan tietoja kylpyhuoneremontista eli wc-istuimen asennusajankohdasta ja siitä, kuka oli kylpyhuoneremontin tehnyt, sekä siitä, onko wc-istuimen asentaneelta taholta jo haettu korvausta.

Kun vakuutusyhtiö oli saanut 11.11.2021, 8.12.2021 ja 8.2.2022 laskuja jälleenrakennukseen liittyen, se oli pyytänyt toimittamaan vastauksen marraskuussa 2021 esittämäänsä selvityspyyntöön, jotta asiassa voidaan antaa korvauspäätös ja käsitellä laskut tämän jälkeen.

Vakuutusyhtiölle oli 14.2.2022 toimitettu lisäselvityksiä, joissa kerrotaan, että vuodon syy on kymmenen vuotta sitten asennetun wc-istuimen liitoksessa, joka on ajan saatossa päässyt vuotamaan. Siitä, kuka liitoksen on tehnyt tai siitä, onko korvausta haettu tältä taholta, ei ole toimitettu tietoa. Asia oli selvityksen saapumisen jälkeen ollut vakuutusyhtiön teknisellä asiantuntijalla katsottavana, ja yhtiö on antanut korvauspäätöksen 11.3.2022 eli kuukauden sisällä siitä, kun se oli saanut asian ratkaisemiseksi tarvittavat selvitykset.

Saatujen selvitysten perusteella ja asiantuntijan lausuntoon perustuen vakuutusyhtiö toteaa, että wc-istuin on vuotanut asentamisestaan lähtien. Aina kun wc-istuimen huuhtelua on käytetty, istuimen alapuolella olevat saumaukset ovat kostuneet. Vakuutuksen voimassaoloaikana aiheutuneeksi on katsottu kaksi vuotta, vaikka vakuutus tosiasiassa ei ole ollut voimassa edes 12 kuukautta sillä hetkellä, kun ensimmäinen kartoitus, joka on merkitty vahinkopäiväksi, on tehty. Koska vakuutus on ollut voimassa toista vakuutuskauttaan vahinkoilmoituksen tekemisen aikaan marraskuussa 2021, vakuutusyhtiö on katsonut, että korkeintaan 20 prosenttia vahingosta on aiheutunut vakuutuksen ollessa voimassa tässä yhtiössä.

Taloyhtiön viittaamassa FINEn ratkaisussa (FINE-046315) on todettu, ettei vahinkoa voi rajata koskemaan vain vakuutuskauden aikana aiheutunutta osaa vahingosta silloin, kun vuodon alkamisajankohta ei ole selvillä. Tässä tapauksessa vuodon alkamisajankohta on selvillä.

Meklaritoimiston toimittaman selvityksen mukaan wc-istuinta asennettaessa olisi myös kotelo pitänyt vesieristää. Meklaritoimisto on sähköpostiviestissään maaliskuussa 2022 kirjoittanut, että WC-istuimen kotelon rakenne on ollut virheellinen, kun sitä ei ole eristetty lattiasta ja takaseinästä. Vakuutusyhtiö viittaa vakuutusehtojen kohtaan E-3.2.14, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut rakenteiden veden eristeiden läpi tai putkiston ja rakenteen liittymäkohdasta vuotanut neste. Vedeneristyksen puuttumisesta johtuen vesi on päässyt alusta alkaen kastelemaan laatoituksen saumaa wc-istuimen alla.  Koska seinäkoteloa ei ollut vedeneristetty, ehtokohtaan E-3.2.14 perustuen voidaan vähentää myös se osa vahingosta, joka on aiheutunut puutteellisen vedeneristyksen vuoksi.

Vakuutusyhtiö pitää selvitettynä, että putki on kymmenen vuotta sitten asennettaessa työnnetty liian syvään seinässä olevaan vastakappaleeseen, jolloin vastakappaleessa oleva asennusrajana toimiva kohouma on painanut putken lyttyyn ja nostanut putken irti tiivisteestä aiheuttaen näin veden valumisen väärin asennetusta liitoksesta. Mikään ulkopuolinen tapahtuma ei ole asentamisen jälkeen voinut aiheuttaa rakenteen sisällä putken painumista syvemmälle liitokseen. Liitos on ollut puutteellinen ja vuotanut asentamisestaan lähtien lattialle aina vessaa vedettäessä.

Vakuutusyhtiö oli vahinkoilmoituksen saatuaan pyytänyt tietoja siitä, onko asennusvirheestä aiheutunut vahinko mahdollisesti tulossa asentajan korvaamaksi. Tietoa vuotaneen liitoksen asennusajankohdasta oli tarvittu ikävähennyksen määrittämiseksi. Tietoa oli tarvittu myös siitä, oliko asennus niin tuore, että ensisijaisesti korjauskuluja ei ilman asentajan konkurssia tai muuta osoitusta kyvyttömyydestä maksaa vahingon korjaus voida korvata vakuutuksesta (ehtokohta E-3.2.3).

Ennen kuin vakuutusyhtiölle oli annettu tarvittavat selvitykset korvauspäätöksen tekemiseksi, kohteen korjaustyöt oli tehty ja laskut toimitettu. Korvauspäätöksen tekoajankohtana vakuutusyhtiö ei pitänyt kustannusarvion toimittamista tarpeellisena, koska kohde oli jo korjattu. Vakuutusyhtiö ei pyydä kustannusarviota tai tarjouksia ennen korvauspäätöksen antamista. Vakuutusyhtiölle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin pyytää käyttämältään tekniseltä asiantuntijalta (B Oy:ltä) kartoitusraportin pohjalta laskelma vahingon korjaamiseksi tehtävien toimenpidesuositusten osalta, koska toimitettuihin laskuihin ei ollut saatavilla kattavaa erittelyä tehdyistä toimista. Vakuutusyhtiö oli pyytänyt B Oy:ltä laskelman ja maksanut korvauksia laskelman mukaisessa laajuudessa aikaisemmin maksetun riidattoman osuuden lisäksi. Remonttilaskut ovat olleet 42,2 prosenttia korkeammat kuin laskelman mukainen korjauskulu.

Kun A Oy on joulukuussa 2022 ilmoittanut, että B Oy:n laskelma on ollut joiltain osin puutteellinen, tämä osuus on maksettu vakuutuksen voimassaolon suhteessa. Vakuutusyhtiö katsoo, että A Oy:n viestin mukaan myös urakoitsija on pitänyt laskelmaa muilta osin vahingon aiheuttamien vaurioiden korjaustarpeen osalta pätevänä, koska tämä ei ole löytänyt B Oy:n laskelmasta muuta huomautettavaa kuin sen osan, jonka vakuutusyhtiö X on myöhemmin korvannut.

Sähköpostiviestissään 15.8.2023 vakuutusyhtiö on ilmoittanut epäilleensä, että kohteessa on tehty perusparannusta, kuten ylemmän asunnon (A40) wc:n katon maalaus ja viemäröinnin muutostyöt. Lattiarakenteista on poistettu vanhoja muottilaudoituksia koko alueelta. Vakuutusyhtiölle ei ole toimitettu selvityksiä, olivatko nuo työt tarpeellisia vesivahingon vuoksi vai korjattiinko samalla vanha rakennusvirhe.

Vastauksena taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan kirjelmään vakuutusyhtiö toteaa, että vakuutuksenottajalla on oikeus käyttää valitsemaansa tuttua toimijaa, vaikka tarjouksia on korvauspäätöksellä pyydetty toimittamaan usealta tarjoajalta. Kuitenkin näissä tapauksissa korvaus maksetaan aina edullisimman tarjouksen mukaisesti, jolloin erotus jää vakuutuksenottajan maksettavaksi. Aivan samoin toimitaan silloin, jos vakuutusyhtiö pyytää kilpailevan tarjouksen sen vuoksi, että vakuutuksenottaja ei ole toimittanut pyydettyjä kilpailevia tarjouksia. Korvaus maksetaan edullisimman tarjouksen mukaisesti ja erotus jää vakuutuksenottajan maksettavaksi.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut

• A Oy:n 25.8.2021 päivätty tarkastusraportti 23.8.2021 tehdystä kartoituksesta ja siihen 29.9.2021 sekä 1.10.2021 tehdyistä lisäkartoituksista kirjatut tiedot.
• B Oy:n 7.9.2022 päivätyt kaksi lausuntoa. Lausuntoon 12/22 merkitty vahinkotunnus vastaa vakuutusyhtiön nyt käsiteltävänä olevaa vahinkoa koskevaa vahinkotunnusta.
• Kaksi B Oy:n kustannuslaskelmaa (7.9.2022, 22 642,58 euroa, alv 24 % ja 22.12.2022, 23 362,24 euroa, alv 24 %).
• Vakuutusyhtiö Z:n tekemä kirjallinen korvauspäätös, joka on perustunut taloyhtiön puolesta vakuutusyhtiölle (Z) esitettyihin selvityksiin ja vaatimuksiin.

Asiakirjoihin sisältyy myös laskuja ja muita selvityksiä syntyneistä kustannuksista sekä vakuutusmeklaritoimiston ja taloyhtiön isännöitsijän sekä urakoitsija A Oy:n sähköpostiviestejä korjauskustannuksista.

Vakuutusmeklaritoimisto on 30.10.2023 lähettänyt FINEn toimistoon talo­yhtiön hallituksen puheenjohtajan vastineen asiassa. Asiakirjassa selostetaan tapahtumatietoja ja rakenteiden korjaustöitä sekä eritellään tehtyjä korjauksia. Lisäksi asiakirjassa todetaan, että laatoituksen purun yhteydessä kylpyhuoneen seinän ja lattian yhtenäinen vedeneristys rikkoutui niin, että se ei enää olisi ollut märkätilan rakentamismääräysten mukaisesti yhtenäinen. Tästä syystä koko kylpyhuoneen laatoitus ja vedeneristys jouduttiin uusimaan. Myös lattiakaivo on uusittu, jotta korokerakenteita ei riskirakenteina ole jouduttu käyttämään. Lattiakaivot ja niiden ympäristö ovat vedeneristyksen kannalta kriittisiä kohtia laatoitusta uusittaessa.

Asiakirjassa kerrotaan myös, että taloyhtiön yleinen varustus kylpyhuoneissa on vuonna 2002/2003 tehdyn perinteisen kylpyhuoneremontin yhteydessä toteutettu niin, että lattia on laatoitettu ja seinät on laatoitettu oven yläreunaan asti ja että tästä ylöspäin seinät ja katto on maalattu. Täsmällisesti samoja laattoja ei enää ollut saatavilla lähes 20 vuoden jälkeen, mutta vanha laatoitus korvattiin vastaavalla vastaamaan taloyhtiön yleistä varustustasoa. Wc-istuin vaihdettiin ”normaaliksi” lattiamalliksi, joka on taloyhtiön yleinen kylpyhuone- ja wc-tilojen varustetaso; ei malli, jossa huuhtelulaitteisto on seinän takana. Wc-istuimen vesiputki ja viemäröinti on uusittu liittyen erilaiseen wc-istuimen malliin.

Urakoitsija A Oy teki taloyhtiölle kokonaistarjouksen asuntojen A40 ja A33 vesivahingon kunnostuksesta. Tarjous sisälsi työn, materiaalit, kuljetukset ja jätemaksut. Tarjoushinta oli 23 320 euroa (alv 0 %). Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja selostaa asiakirjassa myös syitä, joiden vuoksi A Oy oli valittu tekemään rakenteiden korjaustyöt.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko seinärakenteen sisällä olleen tulovesiputken liitoksesta aiheutunut vuotovahinko syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Tarkemmin tarkasteltuna osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, onko vuoto alkanut vakuutuksen voimassaoloaikana, toisin sanoen 11.9.2020 tai sen jälkeen.  

Asiassa on lisäksi kysymys siitä, miltä osin rakennuksen rakenteiden korjauskustannukset ovat aiheutuneet vuotovahingosta ja millä perustein vahingon sekä korvauksen suuruus tässä tapauksessa määritellään.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Kiinteistövakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan E-3.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä näissä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset, kun esinevahinko on aiheutunut vakuutuksen voimassa ollessa. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti vahingon syyn perusteella.
[…]

Vakuutusehtojen korvausrajoitusten kohdan E-3.2.3 (Valmistusviat ja työvirheet) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, tuote-, rakennus- tai asennusvirheestä tai rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta.

Vakuutuksesta korvataan kuitenkin virheen seurauksena muulle vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle aiheutunut vahinko, jos vastuulliseksi todettu osapuoli ei kykene korvausvelvollisuuttaan täyttämään.

Korvausrajoituksen E-3.2.14 (Vuoto, kosteus tai kondenssivesi) toisen alakohdan mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut rakenteiden veden eristeiden läpi tai putkiston ja rakenteen liittymäkohdasta vuotanut neste.

Yleisten ehtojen kohdan Y-10 (Korvausmenettely) alakohdan Y-10.1 (Korvauksen hakijan velvollisuudet) mukaan korvauksenhakijan on viipymättä ilmoitettava vakuutustapahtumasta vakuuttajalle. Vakuuttajalle on myös varattava tilaisuus vahingon tarkastamiseen. Rikoksesta on viipymättä ilmoitettava poliisiviranomaiselle.

Korvauksen hakijan on annettava vakuuttajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuuttajan vastuun selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat esimerkiksi ne, joiden avulla voidaan todeta, onko vahinko sattunut, kuinka suuri vahinko on syntynyt ja kenelle korvaus on suoritettava (esimerkiksi poliisitutkintapöytäkirja, rikosilmoitus, rasitustodistus ja selvitys kiinnityksenhaltijoista). Korvauksenhakija on velvollinen hankkimaan ne selvitykset, jotka ovat parhaiten hänen saatavissaan.

Vakuuttaja ei ole velvollinen suorittamaan korvausta ennen kuin se on saanut edellä mainitut selvitykset.

Jos korvauksen hakija on vahingon jälkeen vilpillisesti antanut vakuuttajalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vahingon ja vakuuttajan vastuun selvittämisen kannalta, voidaan korvausta alentaa tai se evätä sen mukaan, kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Kohdan Y-10.3 (Vakuuttajan velvollisuudet) mukaan vahingon sattumisen jälkeen vakuuttaja antaa korvauksen hakijalle tietoja vakuutuksen sisällöstä ja korvauksen hakemismenettelystä. Korvauksen hakijalle mahdollisesti annetut ennakkotiedot tulevasta korvauksesta, korvausmäärästä tai korvauksen suorittamistavasta eivät vaikuta vakuutussopimuksen mukaiseen suoritusvelvollisuuteen.

Vakuuttaja suorittaa vahingosta johtuvan vakuutussopimuksen mukaisen korvauksen tai ilmoittaa, ettei korvausta suoriteta, joutuisasti ja viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut vastuunsa selvittämisen kannalta tarpeelliset asiakirjat ja tiedot. Jos korvauksen määrä ei ole riidaton, vakuuttaja suorittaa kuitenkin edellä mainitussa ajassa korvauksen riidattoman osan.
[…]

Asian arviointi

Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut vakuutuksen voimassa olleessa ja jonka on aiheuttanut äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti vahingon syyn perusteella.

Vakuutussopimukseen sisältyvän rajoitusehdon mukaan vakuutuksesta ei korvata muun ohessa vahinkoa, joka on aiheutunut rakennus- tai asennusvirheestä. Ehtokohdan toisen kappaleen mukaan vakuutuksesta kuitenkin korvataan virheen seurauksena muulle vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle aiheutunut vahinko, jos vastuulliseksi todettu osapuoli ei kykene korvausvelvollisuuttaan täyttämään.

Lautakunta toteaa, että voimassa olevan oikeuden mukaan näyttövelvollisuus vakuutustapahtuman sattumisesta ja vahingon määrästä kuuluu korvauksen hakijalle. Tässä tapauksessa korvausta hakevan taloyhtiön on saatettava todennäköiseksi, että vuotovahinko on aiheutunut vakuutussopimuksen voimassaoloaikana. Näyttövelvollisuus koskee myös sitä, mikä on 24.8.2021 havaitun vuodon aiheuttaman vahingon määrä. Jotta vakuutusyhtiölle syntyy velvollisuus korvata virheellisen asennuksen seurauksena muulle omaisuudelle aiheutunut vahinko, vakuutusyhtiön tulisi saada selvitys siitä, että asennusvirheestä vastuullinen taho ei kykene täyttämään korvausvelvollisuuttaan.

Korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi ja joita voidaan kohtuudella vaatia. Meklaritoimiston taloyhtiön puolesta 8.11.2021 tekemästä vahinkoilmoituksesta ilmenee, että vuonna 1928 rakennetussa kerrostalossa oli vuosina 2003–2004 tehty niin sanottu perinteinen LVI-saneeraus. Vahinkoilmoitukseen on liitetty tarkastuskertomuksen lisäksi laskuja, jotka lautakunnan käsityksen mukaan ovat voineet koskea A Oy:n 29.9.–25.10.2021 välisenä aikana tekemiä purkutöitä ja 30.9.2021 tekemää asbestikartoitusta.

Kun vakuutusyhtiö oli aloittanut vahinkoilmoituksen käsittelemisen 9.11.2021, sillä ei ollut käytettävissään sellaisia asiakirjoja ja tietoja, jotka olivat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi ja korvauspäätöksen tekemiseksi. Taloyhtiön puolesta ei ole edes väitetty, että vakuutusyhtiön esittämä pyyntö tietojen toimittamisesta olisi ollut kohtuuton vaatimus tai että pyynnön sisältö olisi ollut epäselvä.

Tehtyjen korjaustöiden valmistuttua taloyhtiö oli 14.2.2022 kertonut remontin ajankohdaksi 1.10.2021–4.2.2022. Vuodon syyksi taloyhtiö oli tuolloin ilmoittanut yli kymmenen vuotta sitten tehdyssä remontissa asennetun seinä-wc-istuimen liitoksen, joka oli ollut seinän sisässä.

Taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan selvityksestä ilmenee, että vuonna 2002–2003 toteutetun perinteisen LVI-saneerauksen yhteydessä kylpyhuone- ja wc-tilojen yleinen varustetaso ei ollut käsittänyt mallia, jossa wc-istuimen huuhtelulaitteisto on seinän takana. Vuotovahingon jälkeen asunnon A40 wc-istuin oli vaihdettu talon yleistä varustetasoa vastaavaksi ”normaaliksi” lattiamalliksi.

Edellä esitettyjen tietojen perusteella lautakunta pitää todennäköisenä, että kyseinen asennus oli tehty vuosien 2004–2010 välisenä aikana. Koska taloyhtiön vastuulla oleviin rakennuksen LVI-rakenteisiin oli tehty muutostöitä, taloyhtiö olisi lautakunnan käsityksen mukaan voinut tarkistaa kylpyhuoneremontin ajankohdan ja tekijän heti pyynnön saatuaan sekä ilmoittaa tiedot vakuutusyhtiölle. Näin taloyhtiö ei kuitenkaan ole tehnyt, eikä se myöskään helmikuussa 2022 antamassaan selvityksessä vastannut kaikkiin vakuutusyhtiön esittämiin kysymyksiin, jotka vakuutusehtojen perusteella ovat liittyneet vakuutusyhtiö X:n vastuun arviointiin.

Tässä tapauksessa osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, oliko vettä alkanut vuotaa virheellisestä liitoksesta heti asennuksen jälkeen ja miltä osin vahinkoa oli aiheutunut vakuutuksen alkamisen 11.9.2020 ja vahingon havaitsemisen 24.8.2021 välisenä aikana.

A Oy:n laatiman tarkastuskertomuksen ja B Oy:n lausunnon mukaan vuodon aiheuttanut asennusvirhe on syntynyt, kun tulovesiputki oli työnnetty seinässä olevaan vastakappaleeseen liian syvälle. Tällöin vastakappaleessa ollut asennusrajana toiminut kohouma oli painanut putken lyttyyn ja nostanut putken irti tiivisteestä. Selvitysten mukaan vuoto on alkanut heti asennustyön valmistumisen jälkeen ja vuotoa on aiheutunut aina, kun wc-istuinta on käytetty.

Siltä osin kuin nyt käsiteltävänä olevassa asiassa on kyse vakuutussopimuksen voimassa ollessa sattuneesta tapahtumasta aiheutuneesta vuotovahingosta, Vakuutuslautakunta viittaa marraskuussa 2020 antamaansa suositukseen FINE-031329. Viitatussa tapauksessa runkoviemärin tarkastushaaran luukussa oli sen asentamisesta alkaen ollut asennusvirhe, jota asiakas ei ollut kiistänyt. Viemärihaaran luukun asentamisajankohdasta ei kuitenkaan ollut selvitystä, mutta vuoto oli ollut hyvin pitkäaikainen. Lautakunta on tuossa tapauksessa katsonut jääneen näyttämättä, että kyse oli ollut vakuutuksen voimassaoloaikana (lokakuusta 2016 marraskuuhun 2019) alkaneesta vuodosta. Suosituksen mukaan vakuutusyhtiöllä ei ollut vakuutussopimuksen mukaan korvausvelvollisuutta tarkastusluukusta tapahtuneen vuodon osalta.

Taloyhtiön puolesta on viitattu FINEn ratkaisusuositukseen heinäkuulta 2022 (FINE-046315). Vakuutuslautakunta toteaa, että FINE on kyseisessä tapauksessa perustanut ratkaisunsa nimenomaan vuotovahingon syntymisajankohdasta ja vuodosta aiheutuneiden vaurioiden laajuudesta esitettyyn näyttöön ja että kyse on ollut nimenomaan näytön arvioinnista.

Nyt ratkaistavana olevassa tapauksessa wc-istuimen tulovesiputken liitoksen on kiistattomasti osoitettu alkaneen vuotaa heti asentamisajankohdan jälkeen ja vuotaneen useiden vuosien ajan aina, kun wc-istuinta oli huuhdeltu. Esitetyn selvityksen mukaan myös seinäkoteloinnin vedeneristyksen puutteellisuus oli ollut syynä rakenteiden kastumiseen. Asiassa ei ole esitetty mitään muuta syytä vuotovahingolle. Näyttöä ei ole myöskään siitä, että virheellinen asennus tai jokin muu tapahtuma olisi lisännyt vuotoa 11.9.2020 jälkeen.

Vahinko oli havaittu elokuussa 2021, jolloin taloyhtiön kiinteistövakuutus vakuutusyhtiössä X oli ollut voimassa alle 12 kuukautta. Koska vahinkoilmoitus oli tehty marraskuussa 2021, vakuutusyhtiö on ilmoittanut korvaavansa vuotovahingon korjauskustannuksista sen osan, joka kohdistuu vakuutuksen kahteen voimassaolovuoteen. Näin siitä huolimatta, ettei vakuutusyhtiö ollut saanut selvitystä siitä, että vastuulliseksi todettu osapuoli ei kykenisi korvausvelvollisuuttaan täyttämään.

Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään katsonut, että kymmenen vuotta aikaisemmin tehdyn virheellisen asennuksen seurauksena syntyneestä vuotovahingosta muulle vakuutetulle omaisuudelle aiheutunut vahinko määräytyy suhteellisena osuutena vahinkoajankohdasta laskettuna. Tällä tavalla vakuutusyhtiö X on laskennallisesti päätynyt korvaamaan 20 prosenttia vuotovahingon korjauskustannuksista. Vakuutusyhtiö on katsonut, että puolet korjauskustannuksista koskee vuotovahinkoon kuulumattomia korjaustöitä.

Taloyhtiö, jolla on näyttövelvollisuus sille aiheutuneen vahingon määrästä, on ilmoittanut, että kaikissa vakuutusyhtiölle esitetyissä laskuissa kustannukset koskevat vuotovahingon korjaustöitä. Vakuutusyhtiö on katsonut, että osa korjauskustannuksista on syntynyt vuotovahinkojen korjaustyön lisäksi tehdyistä peruskorjauksista ja muun muassa puutteellisen vedeneristyksen korjaamisesta sekä eräistä muista töistä. Riidattomana osana vakuutusyhtiö on maksanut omavastuu huomioon ottaen 4 365,65 euron suuruisen korvauksen maaliskuussa 2022 ja 669,90 euron lisäkorvauksen 22.12.2022.

Meklaritoimisto on pitänyt poikkeuksellisena sitä, että vakuutusyhtiö kiistää korvausvastuun, vaikka vakuutus on ollut heillä vuosia. Nyt käsiteltävässä tapauksessa korvausta ei voi saada aiemmasta vakuutuksesta. Meklaritoimiston mukaan vakiintuneesti on katsottu, ettei kiinteistövakuutuksen omaisuusvakuutuksen suhteen vakuutuksen vaihtamisessa ole riskiä, koska vahinko korvataan joko entisestä tai vaihdon jälkeisestä vakuutuksesta.

Esitetyn näkemyksen osalta Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutuksen vaihtotapauksissa voi käydä myös niin, ettei vahinkoa korvata aikaisemmasta eikä myöskään toisesta vakuutusyhtiöstä otetusta uudesta vakuutuksesta. Lautakunta pitää virheellisenä esitettyä olettamusta siitä, että toinen vakuutuksista aina korvaisi vahingon, samoin kuin väitettä siitä, että taloyhtiön vakuutus olisi ollut useita vuosia voimassa vakuutusyhtiössä X. Vakuutuslautakunnan käytettävissä asiakirjoista ei myöskään ilmene vakuutusyhtiö X:n katsoneen, että rakenteiden korjaustyöt tulisi tehdä rakennuksen rakennusvuonna tai wc-istuimen tulovesiputken asennusajankohtana noudatetun hyvän rakennustavan mukaisesti.

Vakuutuslautakunta toteaa yleisesti, että omaisuusvakuutuksista maksettavien korjauskustannusten lähtökohtana on se, että korjaustöiden jälkeen rakenteet vastaavat sitä tasoa, joka vahingoittuneilla rakenteilla oli ollut ennen vahinkoa. Korjaustöiden lähtökohtana on se, että vahingoittunut rakenne korjataan ennen vahinkoa ollutta rakennetta vastaavalla, nykymääräysten ja hyvän rakennustavan mukaisella rakenteella. Tällaisista korjauksista aiheutuvat kustannukset ovat yleensä vakuutuksesta korvattavaa vahinkoa. Jos vakuutusehdoissa ei ole toisin määritelty, vahingon määrässä ei oteta huomioon sellaisia korjauksia ja/tai muutostöitä, joiden seurauksena rakenteet poikkeavat aikaisemmista rakenteista, eikä vakuutusyhtiölle synny velvollisuutta korvata näistä syntyviä kustannuksia.

Vakuutusyhtiön elokuussa 2023 FINEn toimistoon lähettämästä sähköpostiviestistä ilmenee, että yhtiö oli useasti pyytänyt taloyhtiötä erittelemään laskuja ja että taloyhtiölle oli annettu mahdollisuus toimittaa erittelyt laskuihin. Koska selvityksiä ei ollut toimitettu, vakuutusyhtiö oli päätynyt noudattamaan B Oy:n tekemää laskelmaa korjauskustannusten hinnasta. Vakuutusyhtiö on viitannut B Oy:n näkemykseen siitä, että esimerkiksi seinämallisen wc-istuimen tilalle asennetun lattiamallisen wc-istuimen asentamiseksi tehdyt putki- ja viemärityöt olivat vuotovahinkoon kuulumatonta muutostyötä. 

Vakuutuslautakunta katsoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan vastineesta ilmenevien tietojen ja vakuutusyhtiön esittämien selvitysten perusteella sekä muun tarkemman selvityksen puuttuessa, että taloyhtiö ei ole osoittanut vuotovahingon korjauskustannusten olevan enempää kuin B Oy:n joulukuussa 2022 tekemän laskeman mukainen määrä. Asian arvioinnissa lautakunta on ottanut huomioon myös sen, että vahinkoilmoitus oli tehty noin 2,5 kuukautta vahingon havaitsemisen ja yli kuukausi korjaustöiden aloittamisen jälkeen. Näiden seikkojen vuoksi vakuutusyhtiö ei ollut voinut tarkastaa vahinkoa eikä myöskään osaltaan arvioida korjaustöiden ja -kustannusten määrää.

Taloyhtiön puolesta ei ole kiistetty sitä vakuutusyhtiön laskelmaa, että vuotovahingon korjauskustannuksista 20 prosenttia kohdistuu vakuutuksen voimassaoloaikaan. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö on maksanut vuotovahingon aiheuttamista korjauskustannuksista vakuutusehtojen mukaisen korvauksen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita lisäkorvausta.

Vakuutuslautakunta kiinnittää vielä huomiota siihen, että vakuutusyhtiö on ilmoittanut voivansa käsitellä asian uudelleen, jos taloyhtiö pystyy esittämään selvityksen siitä, miksi kulut ovat kartoitusraportin mukaista laskelmaa huomattavasti korkeammat. Lautakunta suosittelee, että taloyhtiö esittää vakuutusyhtiön tarkoittamia selvityksiä, jos se haluaa jatkaa asian käsittelemistä vakuutusyhtiön kanssa.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin                                         
Sihteeri Pellikka

Jäsenet

Kankkunen
Rantala
Sario
Vaitomaa