Tapahtumatiedot

Asiakkaan 20.8.2022 tekemän vahinkoilmoituksen mukaan tämän omistaman omakotitalon kellariin oli tulvinut vettä rankkasateella 17.8.2022. Vesi oli noussut lattiakaivosta alakerran tiloihin. Asiakkaan kertoman mukaan hän oli tullut kotiin seuraavana päivänä, jolloin vedenpinta oli jo laskenut.

Asunnossa tehtiin vahinkokartoitus 22.8.2022 B Oy:n toimesta. B Oy:n vahinkotarkastusraportin mukaan sadevesi oli noussut kellarikerroksen lattialle ulkoseinärakenteen läpi sekä kodinhoitohuoneen seinässä olevasta läpiviennistä. Rakennuksen ympärillä on salaoja- ja sadevesijärjestelmä sekä vuonna 2021 saneeratut patolevyt. Nämä eivät olleet kuitenkaan estäneet veden tulemista kellariin, koska lähistöltä saatujen havaintojen mukaan vettä oli satanut jopa 70 millimetriä vajaan kahden tunnin aikana. Kadulla olevat sadevesijärjestelmät olivat täyttyneet, vesi oli noussut rakennuksen ympärillä ja sitä oli tullut kellariin. B Oy:n vahinkotarkastusraportin mukaan asiakas oli kertonut, että rankkasateen seurauksena myös tiellä olevasta kaupungin sade­vesiviemäristä oli noussut noin metrin korkuinen vesipatsas. Vahingon laajuudesta tarkastusraportissa kerrotaan, että kellarissa oli ollut vettä kauttaaltaan noin kymmenen ja varastossa kaksikymmentä senttimetriä. Vesi oli kastellut koko kellarin lattian ja seinien alaosat.

Vakuutusyhtiö antoi vahingosta kielteisen korvauspäätöksen 29.8.2022. Vakuutusyhtiö katsoi päätöksessään, että kyseessä on vakuutusehtojen rajoitusehtokohdan tarkoittama maakosteuden aiheuttama vahinko, jota ei korvata vakuutuksesta. Yhtiö totesi päätöksessään lisäksi, ettei kyseessä ole myöskään vakuutusehdoissa mainittu rankkasateen aiheuttama vahinko, sillä ehdot edellyttävät, että vesi on tunkeutunut rakennukseen suoraan maanpinnan tai kiinteästi rakennukseen asennettujen putkistojen kautta.

Asiakkaan pyynnöstä insinööritoimisto C Oy antoi lausunnon kiinteistön kellaritilan kosteusvaurion aiheuttajasta 30.9.2022. Lausunnon mukaan kellarin kastuminen ei ole seurausta maakosteudesta, sillä sokkelin ulkopuoli maantäyttöineen on saneerattu maakosteutta vastaan asianmukaisen perusmuurilevytyksen ja sade/salaojajärjestelmien asentamisen avulla. Lausunnon mukaan kiviainespohjaisten seinien alaosissa ei ole todettavissa maakosteuteen yhdistettäviä maalipinnan tai pinnoituksen irtoamista tai hilseilyä. Lausunnossa on todettu kellaritilan kastumisen syyksi poikkeuksellinen rankkasade.

Kellarin osalta C Oy:n lausunnossa lisäksi todetaan, että sen ulkoseinät ovat niin sanotulla rivinteerauksella tehtyjä, jolloin sisäpuolen tiilen ja ulkopuolisen betonisen perusmuurin välissä on rako. Rivinteeratuissa seinissä oli näkyvillä selkeästi sadeveden pääseminen perusmuurin ja sisäpuolisen tiilimuurauksen väliseen ilmatilaan. Valumajäljen yläreuna tiiliseinässä on yhdenmukaisesti vaakatasossa. Vesi oli valunut tiilien saumoista kellariin noin 40–50 senttimetrin korkeudelta lähtien. Mitattaessa sisäpuolen tiiliseinän pintakosteutta voitiin havaita sen olevan kuiva ja rakenteelle normaalissa tasossa jo noin 60 senttimetrin korkeudelta ylöspäin.

C Oy:n lausunnon mukaan rankkasateen aiheuttama äkillinen vesimassa on päässyt perusmuurin ja sisäpuolisen tiilimuurauksen väliseen ilmarakoon. Perusmuurilevytys ei lausunnon mukaan estä näin mittavan rankkasateen aiheuttaman vesikuormituksen pääsyä perusmuuriin, koska levytyksen yläreuna pitää tuulettumisen mahdollistamiseksi jättää aina auki esimerkiksi listalla, eikä sitä nosteta paljoakaan maanpintaa korkeammalle. Myöskään perusmuurilevytyksen alareunaa ei kiinnitetä irtoveden pitävästi perusmuuriin, koska sen ei ole tarkoitus pitää irtovettä vaan maakosteutta. Lisäksi levytyksen tarkoituksena on tulettaa perusmuurin ulkopintaa.

Lausunnossa todetaan lisäksi, että keskustassa jouduttiin sulkemaan katu autoliikenteeltä sateen takia. Kyseinen katu sijaitsee noin 420 metrin päässä vahinkokohteesta. Vahinkokohde sijaitsee 10—11 metriä alempana kuin keskustan alue, joka viettää voimakkaasti vahinkokohteeseen päin. Sademäärän ollessa poikkeuksellinen ovat keskustaa alempana olevat asuinalueet altistuneet ulkopuoliselle vedelle, joka ei ole ehtinyt imeytyä maaperään vaan tunkeutunut rakenteisiin suoraan maanpinnalta.

Asiakas haki muutosta vakuutusyhtiön kielteiseen päätökseen ja toimitti yhtiöön uudelleenkäsittelyn yhteydessä C Oy:n tekemän lausunnon vahingon syystä. Asia käsiteltiin uudestaan vakuutusyhtiössä. Uudessa korvauspäätöksessä 18.10.2022 yhtiö katsoi, että rankkasateen aiheuttama äkillinen vesimassa on kastellut talon ulkopuolisen maaperän, jonka seurauksena vesi on päässyt patolevyn ja betonisokkelin väliin patolevyn saumojen kautta. Vesi on vakuutusyhtiön mukaan päässyt sieltä edelleen betonisokkelin ja seinä­­­­­­­­­­rakenteen läpi kellaritilaan. Tässä tapauksessa vauriojälkien perusteella vesi on päässyt rakennukseen kellarin seinien läpi, niiden alaosasta. Seinien yläosat ovat sen sijaan olleet kuivat. Yhtiön mukaan vauriojälkien perusteella vesi ei ole tunkeutunut ehtojen edellyttämällä tavalla suoraan maanpinnalta tai kiinteästi asennettujen putkistojen kautta. Näin ollen yhtiö katsoi, ettei kyseessä ole vakuutuksen perusteella korvattava vahinko.

Asiakas haki päätökseen edelleen muutosta ja toimitti yhtiöön C Oy:n laatiman täydentävän lausunnon. Lausunnon mukaan vesimassan paine sokkelia vasten on ollut suuri, ja vettä on ilmeisimmin päässyt rakenteen sisään myös maanrajan lähellä olevan ikkunan alareunan liittymäkohdista. B Oy:n vahinkotarkastusraportin kuvista voidaan todentaa vedenpinnan jättämä vaakasuuntainen kosteusjälki, jonka korkeusasema on ikkunan alaosan tasolla ja monin paikoin sen yli. Ikkunan liittymä seinärakenteeseen sijaitsee sen sisäpinnalla, jolloin tulvavettä on päässyt valumaan pellityksien ja pielirakenteiden kautta perusmuurin sisäpintaa pitkin rakenteessa olevaan ilmatilaan.

Edelleen täydentävässä lausunnossa todetaan, että vettä on valunut perusmuurin sisäpintaa, ei sisäpuolisen muurauksen pintaa pitkin. Ilmaväli perusmuurin ja sisäpuolisen muurauksen välissä on alkanut täyttyä sadevedellä lattiatasosta ylöspäin noin 50 senttimetrin korkeuteen, johon hydrostaattinen vedenpaine on asettunut. Vettä on valunut sisäpuolisen tiilimuurauksen saumoista ja epäjatkuvuuskohdista sisätilojen puolelle. Tästä syystä kellarin sisäseinien osat 50 senttimetristä ylöspäin ovat kuivia. Kyseisten tilojen ulkoseinärakenteiden pinnalla ei ole havaittu vastaavia valumajälkiä ennen rankkasadetta, ja tämä tukee lausunnon mukaan sitä johtopäätöstä, että kyseessä on rankkasateen synnyttämän poikkeuksellisen vesimassan aiheuttama kosteusvaurio, jossa vesi on päässyt rakenteeseen suoraan maanpintaa myöten.

Asiakas katsoi C Oy:n täydentävään lausuntoon viitaten, että sadevesi oli tunkeutunut rakennukseen suoraan maanpinnalta. Yhtiö ei muuttanut päätöstään uudelleenkäsittelyn yhteydessä. Vakuutusyhtiö totesi 21.2.2023 antamassaan päätöksessä, ettei B Oy:n tai C Oy:n raporteissa ole todettu sellaisia valumajälkiä, jotka viittaisivat siihen, että vesi olisi päässyt ikkunoiden kautta kellariin. Todettujen jälkien perusteella vesi on päässyt rakennukseen kellarin seinien läpi niiden alaosasta, kun taas seinien yläosat ovat olleet kuivat. Vauriojälkien perusteella vesi ei ole päässyt rakennukseen suoraan maanpinnalta tai kiinteästi asennettujen putkistojen kautta, eikä kyseessä siten ole kotivakuutuksen perusteella korvattava vahinko.

Asiakkaan valitus

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa hänelle vesivahingosta aiheutuneet kustannukset 37 474,22 euroa viivästyskorkoineen. Valituksessaan asiakas on vakuutusyhtiön 18.10.2022 antamaan päätökseen viitaten todennut, että sokkelin ympärillä on kauttaaltaan patolevyt, jotka ulottuvat maan sisällä alemmalle tasolle kuin kellarissa todetut vauriojäljet. Patolevyjen ”jatkossaumat” limitetään toisiinsa, mikä estää saumoista veden pääsyn rakenteeseen. Kellarissa todetun vaakasuoran valumakohdan alapuolella ei ole myöskään mitään kosteuteen viittaavaa, eli sisäpuolisen pinnoitteen selkeää irtoilua, mikä viittaisi pitkäaikaiseen maaperästä tulevaan kosteuteen. Asiakas katsoo, ettei ole loogista, että vesi olisi voinut lyhyessä ajassa imeytyä maaperästä patolevyjen, rakenteiden ja ilmaraon läpi aiheuttaen kellarin seinään vaakatasossa melkein luotisuoran valumajäljen. Lisäksi asiakas katsoo, ettei vakuutusyhtiön korvauspäätöksessä ole otettu kantaa suureen osaan C Oy:n esittämistä näkemyksistä kohteen rakenteellisista ratkaisuista ja niiden vaikutuksesta vahingon syntyyn eikä yhtiö viittaa näkemystensä tueksi esimerkiksi rakentamiseen erikoistuneiden asiantuntijoiden lausuntoihin.

Asiakas viittaa C Oy:n täydentävään lausuntoon ja toteaa, että koska vesi on ilmeisimmin valunut sokkelin sisäpintaa pitkin, selittää se sisäseinän ja sisämuurausten kuivat yläosat, joihin vakuutusyhtiö päätöksessään viittaa. Asiakas toteaa lisäksi, että C Oy:n lausunnon mukaan vakuutusyhtiö ei ole ymmärtänyt rakennuksen rakennetta kunnolla ja on siten tulkinnut vauriojälkiä virheellisesti. Asiakas viittaa edelleen toimittamiinsa asiantuntijalausuntoihin, joiden mukaan rankkasateen aikaansaama vesimassa on todennäköisimmin tunkeutunut rakennuksen rakenteisiin suoraan maanpinnalta, perusmuurin tuuletusraon ja ilmeisesti myös ikkunan alareunan liittymäkohtien kautta. Vettä on satanut poikkeuksellisen paljon lyhyessä ajassa, eikä se ole ehtinyt imeytyä maaperään tai sadevesijärjestelmiin.

Asiakas viittaa lisäksi vakuutusyhtiön suojeluohjeisiin ja katsoo tehneensä kaiken mahdollisen estääkseen tällaisen vahingon syntymisen. Hän kertoo rakennuksessa ja kiinteistöllä toteutetun salaojaremontin vuonna 2021, jolloin tehtiin vakuutusyhtiön suojeluohjeissaan edellyttämät vesieristykset ja hulevedenpoistojärjestelmät.

Asiakas toteaa lisälausumassaan, että vesimassojen ollessa poikkeuksellisen suuria voi olla mahdotonta aukottomasti todeta veden kulkureittejä ja paikkaa, mistä vesi on tunkeutunut rakennukseen. Näin ollen asiakkaan mukaan on arvioitava yhtäältä sitä, mikä on todennäköistä käytössä olevien tosiseikkojen valossa, ja toisaalta sitä, mitä vakuutusehdoilla on tarkoitettu. Asiakas toteaa, että varaston ikkuna sijaitsee asfaltoidulla pihalla, liki maanpinnan tasolla, joten on vaikea ymmärtää, miten vesi pääsisi imeytymään asfaltin läpi maaperään ja siitä rakennukseen. Sisäseinien valumajälkikuvat on otettu varastohuoneesta, jonka ikkuna on asfaltoidulle pihamaalle. Asiakas ei pidä uskottavana vakuutusyhtiön näkemystä siitä, että kaikki kellariin tullut vesi olisi valunut talon päädyn nurmi- ja sorapinnan kautta maaperään ja sieltä patolevyn ali rakennukseen, etenkin kun sisäseinien vesivalumajäljet ovat asfaltoidun pihan puoleisen ikkunan takana olevan huoneen seinästä. Asiakas huomauttaa, että kyse ei ole maaperään imeytyneestä suoraan taivaalta tulleesta sateesta, vaan vesi on tulvinut maanpintoja pitkin rakennuksen suuntaan. Asiakkaan mukaan ei ole mahdollista sataa niin paljon, että salaojien tarkastuskaivon pumppu ei ehtisi tyhjentää talon päädyn maaperään sateen seurauksena imeytyvää vettä.

Asiakkaan mukaan yhtiön tulkinta vakuutusehdosta vaikuttaisi johtavan siihen, että ainoastaan rakennukset, joissa on kauttaaltaan asfaltoitu piha, voisivat olla rankkasateen koittaessa vakuutuksesta korvattavia. Tällainen tulkinta johtaisi asiakkaan näkemyksen mukaan siihen, että kyse on vakuutusturvan kannalta olennaisesta ja keskeisestä rajoituksesta, josta olisi täytynyt informoida asiakasta jo ennen vakuutuksen myöntämistä. Ilmarakoon mahtuvan vesimäärän osalta asiakas toteaa, että kyseessä on huokoinen seinärakenne eikä ilmarako pääse täyttymään kokonaan vedellä, koska vesi tulee tiilisaumoista läpi veden hydrostaattisen paineen kasvaessa riittävän suureksi. Kuvissa kuivalta näyttävän sisäseinän ilmaraossa on mahdollisesti ollut kosteutta korkeammalta kuin noin 50 senttimetriä alhaalta mitattuna, mutta veden paine ei ole ollut enää niin suurta, että vesi olisi tullut läpi seinän tiili­saumoista.

Patolevyjen osalta asiakas toteaa muun muassa, että levyt ovat muovia eikä vesi pääse niiden läpi vaakasuuntaan tunkeutumaan. Sen sijaan patolevyn kiinnityslista ei ole koskaan yläreunasta vesitiivis, vaan vesi pääsee sen kohdalta suoraan patolevyn taakse. Vesi on asiakkaan mukaan todennäköisimmin tunkeutunut ikkunan ulkokarmin ja patolevyn yläreunan kautta rivinteerauksen ilmaväliin ja lopulta puskenut seinästä sisätilaan tiilisaumojen välistä noin 600 millimetrin korkeudelta sisälle. Tällöin ei valumajälkeä näy sisäpinnalla ikkunan alla vaan nimenomaan seinän alaosissa. Asiakkaan purettua kellarikerroksessa sijaitsevan saunan paneloinnin selvisi, että seinä on ikkunan alareunaan asti erittäin märkä, mikä puoltaa näkemystä veden tulosta ikkunakarmin alapinnan kautta sisään. Saunan ikkuna on käytännössä maantasossa ja ulkoseinässä maanpinnan alla on patolevy. Ilmaraosta johtuen paneelien sisäpinnassa ei ole ollut valokuvissa havaittavia vaurioita.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan asiassa antamiinsa korvauspäätöksiin ja toteaa vastauksena ratkaisupyynnössä esitettyyn seuraavaa:

Yhtiön mukaan vahinkokohteen rakenteesta ei ole epäselvyyttä. Yhtiö myös toteaa, että vuonna 2020 tehty saneeraus on toteutettu tehdyn hyvän rakennustavan mukaisesti. Yhtiö ei ole myöskään eri mieltä siitä, että rankkasateen aiheuttama äkillinen vesimassa on päässyt perusmuurin ja sisäpuolisen tiilimuurin väliseen ilmarakoon, sillä näin on yhtiön mukaan todennäköisesti tapahtunut. Kysymys on yhtiön mukaan siitä, mitä kautta vesi on päässyt ilmarakoon.

Yhtiö lisäksi täsmentää, ettei se katso vahingon aiheutuneen maakosteudesta, vaikka sitä koskevaan rajoitusehtoon on vedottu ensimmäisessä korvauspäätöksessä. Vahinko on aiheutunut rankkasateesta, mutta se ei ole vakuutuksesta korvattava tapahtuma, koska käytettävissä olevan selvityksen mukaan vesi on tullut talon rakenteen eli perusmuurin läpi. Vakuutusyhtiö on asiakkaan kanssa eri mieltä siitä, mistä vesi on päässyt perusmuurin ja tiilimuurin väliseen ilmarakoon.

Viitaten C Oy:n 2.2.2023 antamaan lausuntoon yhtiö toteaa, että vuonna 2020 tehdyssä salaojaremontissa on käytetty kaivannon täyttöön karkeaa sepeliä, mikä on edesauttanut sadeveden kertymistä talon ympärille kaivantoon ja pääsyä patolevyn saumojen kautta vasten perusmuuria ja edelleen sen läpi. Yhtiö huomauttaa, että jos vedellä olisi ollut suora yhteys ilmarakoon, tämä rako olisi täyttynyt kokonaan eikä vain 50 senttimetrin korkeuteen kellarin lattian pinnasta. Ilmaraon tilavuus ikkunoiden alatasoon on alle kaksi kuutiometriä.

Yhtiö myös toteaa, että asiakas ei ole B Oy:n raportin kuvassa rakennuksen sokkelissa näkyvän vaakasuuntaisen, vedenpinnan jättämän kosteusjäljen lisäksi esittänyt muuta näyttöä siitä, että vesi olisi tullut rakennukseen sisälle ikkunan tai sen rakenteiden kautta. Kyseinen kosteusjälki on korkeusasemaltaan ikkunan alatason tasolla ja monin paikoin sen yli. Yhtiö toteaa, että C Oy:n 30.9.2022 päivätyssä lausunnossa on sivuilla 6 ja 7 valokuvia vuonna 2020 toteutetusta salaojaremontista ja kyseisissä kuvissa näkyvät samat vaakasuuntaiset jäljet talon sokkelissa. Ikkunalasissa, -karmissa tai ikkunan sisäpuolella ei ole havaittavissa veden aiheuttamia jälkiä. Vakuutusyhtiö toteaa lisäksi, että kyseisistä valokuvista nähdään ikkunan olevan kiinni perusmuurissa ja näin ollen esimerkiksi ikkunapellin alla ei yhtiön käsityksen mukaan ole suoraa reittiä perusmuurin ja tiilimuurauksen väliseen rakoon. Yhtiön mukaan edellä mainitut seikat huomioon ottaen asiakkaan mainitsema vaakasuuntainen kosteusjälki ei ole osoitus veden tunkeutumisesta perusmuurin ja tiilimuurin väliseen ilmarakoon ikkunarakenteiden kautta.

Piha-alueen pintakerroksen ja veden maaperään imeytymisen osalta yhtiö toteaa, että riippumatta siitä, mistä suunnasta vesimassa on tullut, vesi on täyttänyt koko talon ympärystän, koska ympärystän kaivanto on täytetty karkealla sepelillä, jossa vesi pääsee vapaasti liikkumaan myös sivusuunnassa. Kaivanto täyttyy siis kauttaaltaan, vaikka vesi pääisisi kaivantoon vain yhdestä suunnasta, koska talon ympärille on tullut suuri määrä vettä.

Varastohuoneen ikkunan osalta yhtiö toteaa, että huoneesta otetussa kuvassa ei näy mitään valuma- tai muita kosteusjälkiä ikkunan ympärillä, vaan ainoastaan seinien alaosissa. Koska ikkunan karmi on kiinni perusmuurissa, vähintään karmin alareunassa pitäisi näkyä edes jotain jälkiä. Raportin kuvien perusteella vesi ei ole tullut rakennuksen sisään ikkunoista. Vahingosta ei myöskään tee korvattavaa se, että vesi olisi päässyt patolevyn yläreunan yli patolevyn taakse.

Saunan osalta yhtiö toteaa, että valokuvien perusteella saunatilan ikkuna on varsin hyvin eristetty polyuretaanimassalla ilmavuotojen suhteen, joten senkään vuoksi ei ole todennäköistä, että vettä olisi päässyt tunkeutumaan sisälle ikkunakarmin alapinnan kautta.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on ollut käytettävissään seuraavat asiakirjat:

- B Oy:n tarkastusraportti 24.8.2022 vahinkokohteessa tehdystä kosteuskartoituksesta,
- C Oy:n lausunto 30.9.2022 kosteusvaurioituneen omakotitalon vaurion syyn selvityksestä
- C Oy:n lisälausuma 2.2.2023

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko rankkasateen aiheuttama vahinko rakennukselle ja siellä olevalle irtaimistolle aiheutunut vakuutusehdoissa edellytetyllä tavalla siten, että vesi on tunkeutunut suoraan maanpinnalta.

Sovellettavat vakuutusehdot

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.4.2021 alkaen, ehtokohdan 5.1.1 (Palo- ja luonnonilmiöturva) mukaan palo- ja luonnonilmiöturvasta korvataan luonnonilmiövahinkona vahinko, joka on aiheutunut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti
- […]
- rankkasateesta rakennukselle tai huoneiston osille ja rakennuksen sisälle olevalle irtaimistolle, kun vesi on tunkeutunut suoraan maanpinnalta tai kiinteästi rakennukseen asennettujen putkistojen kautta.
- […]

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta toteaa asiassa olevan riidatonta, että asiakkaan rakennusta ja siellä ollutta irtaimistoa on vahingoittunut vakuutusehdoissa tarkoitetun rankkasateen seurauksena. Samoin riidatonta on, että kyse ei ole maakosteuden aiheuttamista vahingoista vaan vahinko on seurausta siitä, että asiakkaan omakotitalon pihalle voimakkaan rankkasateen seurauksena kertyneet vesimassat ovat päässeet seinärakenteessa olevaan ilmarakoon ja sieltä edelleen kellarikerroksen tiloihin. Edelleen riidatonta on, ettei salaojituksessa tai ulkoseinien patolevytyksessä ole asennus- tai rakennusvirheitä, jotka olisivat vaikuttaneet vahingon syntyyn. Riidanalaisiksi kysymyksiksi asiassa jää, mitä kautta vesi on ilmarakoon päässyt, onko vettä päässyt rakenteisiin myös ikkunoiden kohdalta sekä erityisesti, onko asiassa katsottava olevan kyse veden tunkeutumisesta suoraan maanpinnalta rakennukselle aiheutuneesta vahingosta.

Asiakas on katsonut veden päässeen seinärakenteessa olevaan ilmarakoon sen seurauksena, että se ensin on päässyt patolevyjen taakse levyjen yläreunan kiinnityslistan kohdalta. Lisäksi asiakas on katsonut vauriojälkien osoittavan vettä päässeen rakenteisiin myös ikkunoiden kohdalta. Yhtiö on nämä näkemykset kiistänyt ja katsonut veden päässeen perusmuuria vasten patolevytyksen saumojen kautta, josta se edelleen on kulkeutunut kellaritiloihin. Asiakas on puolestaan tämän kiistänyt todeten levytyksen olevan tiivis. Yhtiö on lisäksi todennut, ettei vahingosta tee korvattavaa se, että vesi olisi päässyt patolevyn yläreunan yli patolevyn taakse.

Lautakunta toteaa asiassa jäävän varmuudella osoittamatta, mitä kautta vesi tarkalleen on päässyt ulkoseinärakenteen ilmarakoon, josta se on edelleen päässyt kellarikerroksen huonetiloihin tiilimuuratun seinän läpi. Lautakunta kuitenkin katsoo, että veden täsmällisen kulkureitin sijaan tässä tapauksessa olennaisinta on se, miten vakuutusehtojen mainintaa tunkeutumisesta suoraan maanpinnalta on tulkittava. Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa merkityksellistä olevan nimenomaan sen, miten sadeveden katsotaan päässeen kastelemaan seinärakennetta, ei sen, miten vesi on päässyt rakenteesta sisälle kellaritilaan. Näin on sen vuoksi, että jo siinä vaiheessa, kun vesi kastelee ulkoseinärakennetta, kyse on ehdossa mainitusta veden tunkeutumisen rakennukselle aiheuttamasta vahingosta.

Riidattomiin tapahtumaolosuhteisiin viitaten lautakunta toteaa rakennuksen ja irtaimiston vaurioitumisessa olevan kyse äkillisestä tapahtumasta, jonka on aiheuttanut asiakkaan omakotikiinteistön piha-alueelle voimakkaan rankkasateen sekä kiinteistön korkeusaseman yhteisvaikutuksesta maanpintaa pitkin kerääntynyt poikkeuksellinen vesimassa. Lautakunta toteaa tällaisessa tilanteessa voivan olla sattumanvaraista, riippuen muun muassa kiinteistön piha-alueen pintakerroksista, minne ja missä määrin vettä ohjautuu. Jos piha-alue on osittain asfaltoitu, kuten tässä, on ilmeistä, että vettä suuremmissa määrin ohjautuu asfaltoimattomalle alueelle, jolloin sinne myös kohdistuu suurempi hetkellinen kosteusrasitus.

Lautakunta toteaa olevan ilmeistä, että jos vettä pääsee virtaamaan sisälle rakennukseen esimerkiksi oviaukon kautta, kyse on ehdon tarkoittamalla tavalla suoraan maanpinnalta tunkeutuneen veden rakennukselle aiheuttamasta vahingosta. Lautakunta kuitenkin katsoo, ettei tämä kuitenkaan tarkoita, etteikö muunkinlainen vahinkomekanismi voisi täyttää ehdossa asetettua korvattavuusedellytystä. Korvaussäännöksen tulkinnan osalta lautakunta toteaa lisäksi, että edellytys suoraan maanpinnalta tunkeutumisesta rajaa korvattavuuden ulkopuolelle tilanteet, joissa kiinteistölle satanut vesi ensin imeytyy piha-alueen maaperään, mistä tyypillisesti vähitellen aiheutuu pitempikestoista kosteusrasitusta seinärakenteelle.

Asiakkaan omakotitalon ja siellä olleen irtaimiston vaurioitumisessa ei kuitenkaan ole kyse edellä mainitusta tilanteesta, vaan syynä vahinkoon on piha-alueelle virrannut poikkeuksellinen vesimassa. Lautakunta katsoo, että tällaisessa tilanteessa vahingon korvattavuutta ei estä pelkästään se, että piha-alueella tulvineen ja maanpintaa pitkin rakennuksen seinustalle kulkeutuneen veden aiheuttama välitön, äkillinen ja poikkeuksellinen kosteusrasitus kokonaan tai osittain kohdistuu seinärakenteeseen maanpinnan tason alapuolella. Myös näiltä osin kyse on tässä esillä olevissa olosuhteissa ehdon tarkoittamasta suoraan maanpinnalta tunkeutumisesta, koska seinärakenteen kastumisen aiheuttaneet vesimassat ovat kulkeutuneet rakennuksen seinustalle nimenomaan maanpintaa pitkin ja vahinko on aiheutunut nopeasti tämän seurauksena. Näillä perusteilla lautakunta katsoo, että tapauksessa on kyse vakuutuksesta korvattavasta rankkasateen aiheuttamasta vahingosta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan rankkasateen rakennukselle ja irtaimistolle aiheuttaman vahingon vakuutusehtojen mukaisesti.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin                                         
Sihteeri Korpelainen

Jäsenet

Kankkunen
Vaitomaa
Vuori
Vyyryläinen