Tapahtumatiedot

Asiakkaan 10.5.2021 puhelimitse tekemän vahinkoilmoituksen mukaan hänen omistamansa puurakenteinen omakotitalo oli palanut 9.5.2021 illalla. Asiakas epäili palon syttymissyyksi terassin pistorasian oikosulkua. Sekä rakennus että siellä ollut irtaimisto tuhoutuivat palossa kokonaan.

Ilmoitus hätäkeskukseen oli tehty kello 19.01. Pelastuslaitoksen onnettomuusselosteessa todetaan, että terassilla oli ennen paloa tupakoitu. Poltettu savuke oli sammutettu tuhkakuppina toimineeseen kukkapurkkiin, joka oli ilmeisesti palamattomalla alustalla. Onnettomuusselosteen mukaan tupakointi vaikuttaisi melko epätodennäköiseltä syyltä paloon. Tietojen mukaan rakennuksen sähkönsyöttö oli vaihdettu syyskuussa 2020 ilmajohdosta maakaapeliksi. Johto oli ollut syttyneen rakennusosan puolella.

Vahinkopaikalla suoritettiin 12.5.2021 tarkastus, jossa paikalla olivat asiakkaan ja vakuutusyhtiön edustajien lisäksi yritys X:n palokoiraohjaaja sekä poliisin tekninen tutkinta. Asiakkaan vakuutustutkijalle kertoman mukaan palo oli lähtenyt sisäänkäynnin terassilta sähkölaitteesta. Terassilla on ollut myös tupakointipaikka, jossa asiakkaan poika oli käynyt tupakoimassa noin 10–30 minuuttia ennen palon syttymistä. Palon oli havainnut asiakkaan toinen poika ollessaan menossa terassin ovesta ulos. Tämän jälkeen poika oli herättänyt asiakkaan, ja siirrettyään tavaroita rakennuksen pääoven edestä kaikki kolme olivat poistuneet rakennuksesta. Normaalisti talon asukkaat eivät kyseistä pääovea käyttäneet. Vakuutustutkijan raportin mukaan asiakas kertoi terassilla olleesta hiiligrillistä kysyttäessä, ettei terassilla ollut mitään palavia nesteitä eikä grillisytytysnestettä, sillä ne kaikki olivat varastorakennuksessa. Asiakkaan mukaan grilliä oli viimeksi käytetty kesällä 2020. Myöskään olohuoneessa ei ollut mitään syttyviä nesteitä.

Taloudellisesta tilanteestaan asiakas kertoi vakuutustutkijalle, että hänellä oli asunnosta velkaa noin 40 000 euroa, jota hän oli pystynyt lyhentämään. Hän kertoi jääneensä työttömäksi kesällä 2020, minkä takia hänellä oli taloudellisia vaikeuksia, sillä hän teki vain satunnaisesti töitä. Tutkijan muistion mukaan asiakkaan vakuutukset yhtiössä olivat olleet poikki 19.3.–7.4.2021 välisen ajan. Asiakas oli 30.4.2021 tiedustellut chatin kautta vakuutusten voimassaolosta.

Vakuutustutkija puhutti myös asiakkaan pojat, ja he kertoivat paloon liittyvien tapahtumien kulusta samoin kuin asiakas.

Yritys X:n palokoiralausunnon mukaan palokoira ilmaisi ensin kaksi kohtaa palaneen terassin pohjalta, toisen rakennuksen oviaukon kohdalla terassin reunan läheltä ja toisen oven vasemmalta puolelta, rakennukseen päin katsottaessa. Vakuutustutkijan muistion mukaan kohdat olivat noin metrin päässä toisistaan, ja tältä kohdin talon seinä oli palanut erittäin syvälle ja hiiltynyt rakenteiden alaosasta, mikä viittaa palon syttyneen juuri siitä kohdasta terassia. Terassin lattian lisäksi palokoira ilmaisi myös kohdan palaneen rakennuksen sisäpuolelta olohuoneen nurkasta samalta seinustalta, jolla myös terassi oli. Sekä yritys X:n että poliisin palokoirat ilmaisivat samat paikat syttyvien nesteiden osalta. Yritys X:n ottamat näytteet analysoitiin laboratoriossa Y Oy:n toimesta. Analyysin mukaan terassilta, oven vasemmalta puolelta otetussa näytteessä oli nafteeniseksi-parafiiniseksi tuotteeksi luokiteltavaa syttyvää nestettä. Kyseiseen luokkaan kuuluvat esimerkiksi grillihiilien sytytysnesteet. Muissa näytteissä ei Y Oy:n tutkimuksessa syttyviä nesteitä havaittu. Y Oy:n raportin mukaan syttyvän nesteen havaitsematta jääminen ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että syttyvää nestettä olisi ollut palopaikalla, sillä ne ovat haihtuvia yhdisteitä, jotka ovat esimerkiksi voineet haihtua, palaa täysin tai poistua ympäristön vaikutuksesta.

Vahinkopaikalla tehtiin Z Ky:n toimesta sähköisen palonsyyn tutkinta 18.5.2021. Asiakkaan kertoman mukaan talon ulkoseinällä terassin kohdalla, syttymiskohdan yläpuolisella alueella oli pistorasia, jossa oli liitosjohdolla liitettynä radio, mutta ei muita laitteita. Sisäpuolella ovenpielessä ulkoa katsottuna vasemmalla oli valokatkaisija pihavaloille ja lisäksi neliosainen pistorasia. Tutkintaraportin mukaan tutkinnassa ei löydetty merkkejä sähköisestä syttymissyystä. Ainoa syttymisalueella sijainnut sähkölaitteiston osa oli ulkovalaistuksen ryhmäjohto, mutta se ei ole ollut jännitteinen palon alkaessa. Tämä johtopäätös perustui siihen, että asiakkaan mukaan ulkovaloja oli ohjattu liiketunnistimella, ja koska se oli todennäköisesti sisältänyt hämäräkytkimen ja koska aurinko oli laskenut vasta lähes kolme tuntia palon havaitsemisen jälkeen, ei ryhmäjohto ollut voinut olla jännitteinen. Terassin alueelta taltioiduista muista sähköjohdoista tutkinnan suorittaja oli löytänyt valokaarimerkkejä. Johdot olivat tutkintaraportin mukaan todennäköisesti olleet liittyneenä syttymisalueen ulkopuolella olevaan seinäpistorasiaan ja talon sisäpuolella olevaan pistorasiaryhmään. Valokaarimerkit eivät tutkintaraportin mukaan tarkoittaneet sitä, että tulipalo olisi ollut lähtöisin näistä johdoista, vaan että johdot olivat olleet jännitteisiä palon aikana.

Palon tutkinnan yhteydessä esiin tulleiden seikkojen perusteella sekä vakuutusyhtiö että poliisi epäilivät palon saaneen alkunsa tahallisesti sytyttämällä. Poliisi käynnisti asiassa esitutkinnan nimikkeellä törkeä petoksen yritys, johon asiakkaan epäiltiin syyllistyneen. Poliisin tekemässä teknisessä tutkinnassa todettiin palavia nesteitä molemmissa terassilla sijaitsevista paikoista, jotka palokoira oli ilmaissut. Lähempänä seinää sijaitsevasta paikasta otetussa näytteessä oli vähäisiä määriä palavaksi nesteeksi luokiteltavaa alifaattista hiilivetyseosta, joka on peräisin petrolityyppisestä valmisteesta. Terassin reunan läheltä otetussa näytteessä todettiin palavaksi nesteeksi luokiteltavaa isoparafiinista hiilivetyseosta. Olohuoneesta otetuista näytteistä palavia nesteitä ei todettu.

Poliisi tutki lisäksi palopaikalta otettuja sähköjohtoja ja pihavalojen kaapelia. Terassin oven kohdalta rakennuksen sisäpuolelta otettujen sähköjohtojen, joissa oli kiinni mahdollisesti ulkovalojen sulanut valokatkaisin, osalta tutkimuksessa todettiin, että johtimissa oli sulamisjälkiä, jotka olivat mahdollisesti palon aiheuttaman oikosulun seurausta. Terassin vasemmasta kulmasta, edestäpäin katsottuna, otetun sähköjohdon osalta tutkimuksessa todettiin yksittäisissä johtimissa sulamisjälkiä, jotka olivat mahdollisesti palon aiheuttaman oikosulun seurausta. Tutkimuksessa käytetyn johtopäätösasteikon mukaan edellä mainituissa näytteissä ei ollut paloa selittäviä jälkiä, mutta niitä ei voitu poissulkea mahdollisten palon aiheuttajien joukosta. Muiden tutkittujen näytteiden osalta todettiin niiden olevan erittäin epätodennäköisiä palon aiheuttajia.

Poliisikuulusteluissa helmikuussa 2022 asiakas kertoi, että terassilla oli ollut grillin lisäksi sytytysnestepullo. Samoin asiakas kertoi, että terassilla oli ollut myös muovikanisterissa moottorisahan bensiiniä ja teräketjuöljyä hänen kaadettuaan noin kolme, neljä viikkoa aiemmin pihapuun. Lisäksi terassille oli kaatunut jouluna 2020 kinkun paistorasvaa. Asiakas kertoi myös, että grilliä oli käytetty viikko ennen vahinkoa. Sähkökytkennöistä asiakas kertoi muun muassa, että terassin oven vieressä talon sisällä oli katkaisin, josta meni suora virta terassin oikeanpuoleisen seinän pistorasialle ja jonka kytkimistä toinen ohjasi pihavaloa ja toinen ilmeisesti terassin vasemmanpuoleista pistorasiaa. Sitä, oliko pistorasian lisäksi myös pihavalolle menevässä kaapelissa jatkuva jännite, asiakas ei tiennyt. Vakuutusten voimassaolon osalta asiakas kertoi tienneensä vakuutusmaksujen olleen myöhässä, mutta kotivakuutuksen ja muiden vakuutusten päättymistä hän ei ollut tiennyt. Asia selvisi asiakkaan oltua vakuutusyhtiöön yhteydessä hänen poikansa puhelimen rikkoutumisen takia, ja vakuutukset tulivat uudelleen voimaan asiakkaan maksettua avoimet laskut. Tämän takia hän vielä varmisti chat-yhteydenotolla, että vakuutukset olivat voimassa.

Asiakkaan lisäksi hänen poikiaan kuulusteltiin rikoksesta epäiltyinä. Sekä asiakas että hänen poikansa kertoivat, etteivät he tienneet, oliko ulkovalojen liiketunnistimissa ollut hämäräkytkimet. Asiakkaan poikien osalta tutkinnanjohtaja teki kesäkuussa 2022 päätöksen, jonka mukaan heillä ei katsottu olevan osallisuutta epäiltyyn törkeän petoksen yritykseen.

Vakuutusyhtiö teki asiassa kielteisen korvauspäätöksen 22.6.2022 katsoen asiassa osoitetuksi asiakkaan aiheuttaneen palovahingon tahallisesti. Yhtiö totesi, että palon syttymissyyksi ei ole voitu osoittaa mitään luonnollista syttymissyytä. Onnettomuusselosteen mukaan palon syttymistä tupakoinnin seurauksena pidetään epätodennäköisenä, ja samoin oli asiakas itse todennut. Yhtiö katsoi sähköpalotutkinnassa osoitetun, ettei palo ole saanut alkuaan sähköistä ja samoin yhtiö viittasi palokoiratutkimuksiin, joiden mukaan palavaa nestettä oli löytynyt terassilta kahdesta kohdasta siltä alueelta, jolta palo oli syttynyt. Vaikka olohuoneesta otetuista näytteistä ei palavia nesteitä laboratoriotutkimuksissa löytynyt, kohdassa voitiin kuitenkin palojälkien perusteella todeta olleen toinen syttymispaikka. Yhtiö myös totesi palokoiran pystyvän haistamaan jäänteitä palavista nesteistä sellaisistakin paikoista, mistä näytettä ei voida laboratoriossa todentaa. Lisäksi yhtiö viittasi grillin käyttöä ja palavien nesteiden säilyttämistä terassilla koskeviin ristiriitaisuuksiin siinä, mitä asiakas oli kertonut vakuutustutkijalle ja mitä myöhemmässä poliisikuulustelussa.

Lisäksi korvauspäätöksessä todettiin, että asiakkaan talo oli ollut vakuutettuna kotivakuutuksella, joka oli päättynyt maksamattomana 19.3.2021 ja saatettu uudelleen voimaan 7.4.2021. Asiakas oli tarkistanut vakuutusyhtiön verkkopalvelun chat-palvelusta vakuutuksen voimassaolon 30.4.2021. Yhtiö totesi, ettei se suorita korvausta palovahingosta asiakkaan vakuutuksen perusteella miltään osin.

Syyttäjä teki törkeän petoksen yritystä koskevassa asiassa 14.10.2022 syyttämättäjättämispäätöksen. Näytön arvioinnin osalta päätöksessä todettiin, että palolle ei ole löytynyt selkeää luonnollista syttymissyytä. Asiakkaan oma kertomus vakuutusmaksuihin liittyvistä sekoista saattoi pitää paikkansa, eikä se osoita asiakkaalla olleen petollisia tarkoituksia. Edelleen mahdollisena oli pidettävä, että terassilla oli ollut pienmoottoribensiiniastia asiakkaan kertomin tavoin sekä sytytysnestepullo, josta myös hänen toinen poikansa oli poliisikuulustelussa muistellut tehneensä havaintoja. Syyttämättäjättämispäätöksen mukaan siinä, miten tarkkaan ihmiset havainnoivat tai muistavat tavaroiden sijainteja jossakin paikassa, on eroja ja varsin tavanomaisena voidaan pitää myös sitä, ettei kaikkea muista heti. Asiakkaan todettiin esittäneen sinänsä uskottavat perusteet sille, miksi ja mitä syttyviä nesteitä terassilla olisi ollut, eikä kertomusta ole osoitettavissa paikkansapitämättömäksi. Löydettyjen palavien nesteiden jäämien todettiin sopivan noihin tuotteisiin.

Syyttämättäjättämispäätöksen mukaan syytteen nostamista jossain määrin puoltavana seikkana olisi voitu pitää sitä, että epäselväksi oli jäänyt, miten bensiiniä olisi päätynyt juuri siihen kohtaan, mistä siihen sopivia jäämiä oli löytynyt ja miten astioissa olleet aineet olisivat syttyneet ilman, että niitä olisi jotenkin astioista kaadettu. Selviä merkkejä sähköisestä palon syttymissyystä ei ollut saatu. Poliisin ottamien näytteiden osalta kahden näytteen loppupäätelmäksi oli kuitenkin jäänyt, ettei niitä voida poissulkea mahdollisten palon aiheuttajien joukosta. Näyttöä kokonaisuutena arvioiden syyttäjä katsoi, ettei asiassa ollut todennäköisiä syitä asiakkaan syyllisyyden tueksi, huomioiden rikosasiassa oleva näyttötaakka.

Asiakas pyysi vakuutusyhtiöltä vahinkoasian uudelleenkäsittelyä syyttämättäjättämispäätöksen perusteella. Yhtiö teki asiassa 22.2.2023 uuden korvauspäätöksen, joka oli edelleen kielteinen. Yhtiö totesi, että syyttäjän rikosasiassa tekemä ratkaisu tai mahdollinen rikosasiaa koskevan oikeudenkäynnin lopputulos ei sido vakuutusyhtiötä tai muullakaan tavalla määräävästi ohjaa vakuutusyhtiön korvausvastuun arviointia. Syyteharkinnalla ei ole oikeusvoimavaikutusta vakuutuskorvausta koskevassa asiassa eikä se sellaisenaan ole seikka, jonka perusteella vakuutusyhtiön tekemää korvausratkaisua tulisi muuttaa.

Vakuutusyhtiön mukaan asiassa tehty syyttämättäjättämispäätös ei sisältänyt mitään sellaista uutta tietoa, joka olisi antanut aihetta arvioida asiaa uudelleen. Yhtiö totesi lisäksi, että esitutkinnassa ei ollut ilmennyt mitään luonnollista selitystä palon syttymiselle ja saman oli todennut myös syyttäjä. Syyttäjä oli kuitenkin katsonut, että vaikka poliisin suorittamassa sähköisen palonsyyn tutkinnan yhteydessä laboratorioon lähetetyissä näytteissä olevat jäljet eivät selittäneet paloa, niitä ei voitu poissulkea mahdollisten palon aiheuttajien joukosta. Syyttäjä oli muun ohessa tällä perusteella päätynyt näkemykseensä siitä, että muuta kuin tahallista syttymistapaa ei ollut täysin poissuljettu mahdollisten palon aiheuttajien joukosta.

Vakuutusyhtiö totesi, että syyttäjä oli ratkaisussaan jättänyt kokonaan huomiotta palopaikalla tehdyn sähköpalotutkinnan, jonka perusteella sähkö oli voitu täysin poissulkea palon syttymissyynä. Sähkön osuuden selvittäminen syttymissyynä edellyttää yhtiön mukaan aina palopaikan tutkintaa kokonaisuutena paikan päällä, kuten myös korvauspäätöksessä 22.6.2022 oli todettu. Siltä osin, kun syyttäjä oli katsonut rakennuksen sisällä olleen syttymispaikan osuuden jääneen epäselväksi, yhtiö totesi syyttäjän näkemyksen perustuneen ilmeisesti siihen, ettei olohuoneen nurkasta otetuista näytteistä saatu laboratoriossa vahvistusta palavien nesteiden olemassaolosta. Yhtiö totesi tähän liittyen, että palokoirat merkitsivät myös rakennuksen sisäpuolisen syttymispaikan. Laboratorion lausunnonkin mukaan se, että syttyviä nesteitä ei havaita näytteissä, ei poissulje sitä mahdollisuutta, että syttyvää nestettä olisi ollut palopaikalla. Päinvastoin on osoitettu, että palokoira pystyy haistamaan jäänteitä palavista nesteistä sellaisistakin paikoista, joista näytettä ei voida laboratoriossa todentaa.

Yhtiö totesi lopuksi, että asiakkaan kertomus siitä, missä palavia nesteitä oli säilytetty, muuttui asian tutkinnan edetessä. Vakuutusyhtiö ei pitänyt uskottavana sitä syyttämättäjättämispäätöksessä esitettyä vaihtoehtoa, että asiakas ei olisi aluksi muistanut nesteiden säilytyspaikkaa. Yhtiö katsoi, että asiakkaan myöhemmän kertomuksen tarkoituksena oli ollut jälkikäteen selittää palavien nesteiden löytymistä palon syttymisalueelta. Yhtiön mukaan syyttäjänkin toteamalla tavalla sille, miten palavat nesteet olisivat päätyneet säilytysastioistaan eri paikkoihin terassille sekä olohuoneen nurkkaan ja vielä syttyneet palamaan, ei ollut mitään järkevää selitystä. Yhtiö siten katsoi, että tulipalo oli selvitysten perusteella sytytetty tahallisesti, eikä vahinko näin ollen ollut asiakkaan vakuutuksen perusteella korvattava.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii valituksessaan palovahingon korvaamista täysimääräisesti vedoten perusteelliseen tutkintaan vahingosta. Asiakkaan mukaan poliisi ja syyttäjä ovat todenneet palon syyksi jonkin muun tekijän, kuin mitä vakuutusyhtiö on esittänyt. 

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan aiempiin korvauspäätöksiin, esitutkinnassa antamaansa loppulausuntoon sekä kaikkiin asiakirja-aineistosta ilmeneviin seikkoihin.

Yhtiön mukaan asiakkaalla on ollut palon sytyttämiselle taloudellinen motiivi. Tämän lisäksi yhtiö toteaa, että käytettävissä olevan selvityksen perusteella muut vaihtoehdot kuin se, että tulipalo oli saanut alkunsa palavien nesteiden sytyttyä tuleen, on poissuljettu, eikä muun syttymissyyn olemassaolosta ole jäänyt varteenotettavaa epäilystä.

Yhtiö katsoo, että asiakas on antanut keskenään ristiriitaista tietoa palavien nesteiden säilytyksestä terassilla vakuutustutkijalle ja poliisille. Yhtiön mukaan asiakkaan jälkikäteen poliisikuulusteluissa antama kertomus nesteiden säilyttämisestä ei ole uskottava. Vaikka asiakkaan poliisikuuluisteluissa antama kertomus pitäisi paikkansa, nesteet eivät voi syttyä itsestään ja vieläpä samanaikaisesti useasta kohdin.

Sähköpalotutkijan mukaan sähkö ei ole ollut tulipalon syynä. Palokunta ei pitänyt tupakointia terassilla palon aiheuttajana ja myöskään asiakkaan mukaan tupakointi ei ole voinut aiheuttaa paloa. Vakuutusyhtiön mukaan tulipalolle ei ole luonnollista syytä.

Yhtiö huomauttaa, että terassin kahden kohdan lisäksi toinen syttymispaikka, jonka myös molemmat palokoirat ilmaisivat, oli riidattomasti olohuoneen puolella. Yhtiön mukaan tämä seikka kumoaa sen mahdollisuuden, että tulipalo olisi saanut alkunsa huomaamatta alkunsa terassille jätetyn, palavaa nestettä sisältävän astian sytyttyä jostain syystä palamaan. Yhtiön mukaan palon syttyminen useammasta kuin yhdestä paikasta, talon ulko- ja sisäpuolelta, on osoitus siitä, että palo oli sytytetty tahallaan.

Yhtiö on toimittanut Vakuutuslautakunnalle tutkimuksen palokoirien kyvystä tunnistaa palavia nesteitä. Vedoten kyseisen tutkimuksen yhteenvetoon vakuutusyhtiö toteaa, että palokoirat löytävät virheettömästi poltettuja palavan aineen jäänteitä, joissa ainetta löytyy yli laboratorion lausuntorajan. Koirat löytävät aineita kohtuullisen hyvin siinäkin tapauksessa, mikäli ainetta ei voida varmistaa tai sitä ei löydy laboratoriossa ollenkaan. Koiran hajuaisti on laboratorioanalyysia tarkempi, mutta pienillä näytemäärillä koiran virheiden määrä myös lisääntyy. Tutkimukseen viitaten yhtiö katsoo kahden palokoiran yhtenevän havainnon syttyvän nesteen jäämistä olohuoneen syttymispaikasta olevan osoitus siitä, että kyseisessä kohdassa oli palavan nesteen jäämiä sekä siitä, että palon sytyttäminen oli suunnitelmallista.

Käytettävissä olevan selvityksen perusteella yhtiön näkemyksen mukaan on näytetty toteen se, että asiakas sytytti tahallaan talonsa palamaan saadakseen vakuutuksesta itselleen perusteetonta taloudellista hyötyä.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on ollut käytettävissään seuraavat selvitykset aluesyyttäjän tekemä päätös syyttämättä jättämisestä sekä esitutkinta-aineisto, sisältäen muun muassa
- pelastuslaitoksen onnettomuusselosteen
- yritys X:n palokoiralausunnon 14.5.2021
- raportin Z Ky:n tekemästä sähköpalotutkinnasta 24.5.2021
- vakuutustutkijan muistion 23.6.2021
- raportit poliisin tekemistä teknisistä tutkimuksista.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiö osoittanut asiakkaan aiheuttaneen palovahingon tahallisesti ja onko yhtiöllä siten oikeus evätä vahingosta maksettava korvaus.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 30 §:n (Vakuutustapahtuman aiheuttaminen vahinkovakuutuksessa) 1 momentin mukaan vakuutuksenantaja on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Kotivakuutuksen vakuutusehtojen (voimassa 1.4.2020 alkaen) kohdan 5.1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta-arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vahinkotapahtuman sattuessa. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella. Vakuutuksessa on aina palo- ja luonnonilmiöturva. […]

Vakuutusehtojen kohdan 5.1.1 (Palo- ja luonnonilmiöturva) mukaan palo- ja luonnonilmiöturvasta korvataan palovahinkona vahinko, jonka on aiheuttanut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti irtipäässyt tuli. […]

Yleisten sopimusehtojen kohdan 7 (Vakuutustapahtuman aiheuttaminen) alakohdan 7.1 mukaan vakuutusyhtiö on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman. […]

Asian arviointi

Esillä olevassa tapauksessa vakuutusyhtiö on katsonut osoitetuksi asiakkaan aiheuttaneen palovahingon tahallisesti ja tehnyt tällä perusteella asiassa kielteisen korvauspäätöksen asiakkaalle maksettavan korvauksen osalta.

Yhtiö on katsonut palopaikalla tehtyjen palokoira- ja sähköpalotutkimusten yhdessä muun tutkinnan kanssa osoittavan, että palo on syttynyt kahdesta paikasta, terassilta ja olohuoneesta, ja että luonnolliset syttymissyyt on poissuljettu. Palavien nesteiden jäämien löytyminen terassilta otetuista näytteistä sekä kahden palokoiran ilmaisema sama kohta olohuoneessa osoittaa, että palo on sytytetty tahallisesti. Lisäksi yhtiö on katsonut asiakkaalla olleen taloudellinen motiivi palon sytyttämiseen. Asiakas on sekä vakuutustutkijalle, esitutkinnassa että korvauspäätöstä koskevissa valituksissaan kiistänyt sytyttäneensä palon.

Yhtiön mukaan asiakkaalla on ollut taloudellinen motiivi palon sytyttämiselle. Yhtiö vetoaa myös siihen, että palonsyyn tutkinnassa on poissuljettu muut mahdolliset syyt palon syttymiselle kuin palavien nesteiden syttyminen tuleen ja lisäksi asiakas on antanut ristiriitaisia tietoja muun muassa palavien nesteiden säilytyksestä.

Vakuutuslautakunta toteaa olevan riidatonta, että asiassa on kysymys vakuutusehtojen kohdissa 5.1 ja 5.1.1 määritellystä, palovahingon korvattavuusedellytykset täyttävästä tapahtumasta. Tämän osoittaa myös se, että ilmoituksensa mukaan yhtiö on maksanut korvauksen kiinnityksenhaltijalle. Näyttötaakan siitä, että asiakas on aiheuttanut vahingon tahallisesti, lautakunta toteaa olevan yhtiöllä.

Asiassa esitetyn näytön osalta lautakunta toteaa tehtyjen tutkimusten ja selvitysten viittaavan siihen, että palo on sytytetty tahallisesti. Tätä tukevia seikkoja ovat palavien nesteiden jäämät terassilla, mahdollinen toinen syttymiskohta olohuoneessa, sähköisen palonsyyn tutkinnan loppupäätelmä, jonka mukaan tutkinnassa ei löydetty merkkejä sähköisestä syttymissyystä sekä palavien nesteiden säilyttämistä koskevan kertomuksen muuttuminen esitutkinnassa siitä, mitä asiakas oli aiemmin kertonut vakuutustutkijalle.

Esitettyä näyttöä ja selvitystä arvioidessaan lautakunta kuitenkin kiinnittää huomiota aineistosta ilmeneviin seikkoihin, jotka eivät suoraan tue yhtiön esittämää. Yhtiö on tulkinnut sähköisen palonsyyn tutkinnan raportin osoittavan, ettei sähkö ole ollut tulipalon syynä. Kyseisessä raportissa ei kuitenkaan todeta näin, vaan sen mukaan tutkinnassa ei löydetty merkkejä sähköisestä syttymissyystä. Lautakunta toteaa lisäksi, että raportin päätelmä syttymisalueella kulkeneen ryhmäjohdon jännitteettömyydestä palon syttyessä perustuu oletuksiin liiketunnistimessa olleesta hämäräkytkimestä. Tästä ei kuitenkaan ole esitetty selvitystä, vaikka asia on ollut myös esitutkinnassa esillä. Syyttäjän toteamin tavoin poliisin teknisessä tutkinnassa puolestaan on kahden sähköjohdoista ja -kaapeleista otetun näytteen kohdalla todettu, ettei niitä voida poissulkea mahdollisten palon aiheuttajien joukosta.

Koskien palokoirien olohuoneesta ilmaisemaa kohtaa, jossa lattia ja seinä osoittautuivat erittäin syvään hiiltyneiksi, lautakunta katsoo, että vaikka yhtiö on palokoirien toiminnasta tehtyyn tutkimukseen viitaten todennut koirien voivan tunnistaa alhaisempia pitoisuuksia kuin laboratoriokokeissa, ei tämä mahdollisuus vielä osoita, että kohdassa olisi palavia nesteitä ollut. Yhtiönkin toteamin tavoin pienillä näytemäärillä koiran virheiden määrä lisääntyy. Avoimeksi joka tapauksessa jää, mistä aineesta olisi ollut kysymys sekä kenen toimesta ja milloin ainetta olisi lattialle laitettu. Sinänsä lautakunta pitää todennäköisenä, että kyseisessä olohuoneen nurkkauksessa on ollut jotain paloa edistävää ainetta, mutta lautakunta katsoo, ettei tämä osoita asiakkaan laittaneen ainetta lattialle tai sytyttäneen palon.

Palon sytyttämiseen liittyvän mahdollisen motiivin osalta lautakunta toteaa, ettei motiivi itsessään osoita paloa tahallaan aiheutetuksi, mutta voi osaltaan tukea muuta asiassa esitettyä näyttöä. Esillä olevassa tapauksessa yhtiö on katsonut asiakkaalla olleen taloudellinen motiivi palon sytyttämiselle. Huomioiden, että kiinteistön hankintaan liittyen jäljellä ollut velkamäärä, 40 000 euroa, ei ole ollut erityisen suuri ja että asiakas on sitä pystynyt lyhentämään, lautakunta katsoo, etteivät asiakkaan vajaan vuoden pituinen työttömyysjakso ennen vahingon sattumista ja hänen kertomansa rahavaikeudet osoita asiaan liittyvän yhtiön väittämää taloudellista motiivia.

Lautakunta kiinnittää asiassa huomiota myös siihen, että asiakkaan poika on asianosaisten kertoman mukaan käynyt tupakalla terassilla vain hieman ennen palon syttymistä. Sekä pojan että asiakkaan kertoman mukaan tupakointi ei ole ollut syynä palon syttymiseen. Tältä osin lautakunta toteaa, että tupakoinnista syttyvien palojen kohdalla ei ole erityisen poikkeuksellista, että asiaan osallinen ei itse havaitse kipinän lentämistä johonkin sellaiseen paikkaan, jossa se pääsee syttymään. Huomioiden, että terassilla on kerrottu olleen palavia roskia sisältänyt astia tupakointipaikan välittömässä läheisyydessä ja juuri sillä kohtaa terassia, josta palon on todettu syttyneen, myöskään tupakoinnin mahdollista osuutta palon syttymiseen ei lautakunnan näkemyksen mukaan voida täysin sulkea pois.

Lopuksi lautakunta toteaa esitutkinta-aineistoon sisältyvistä poliisin palopaikalta ottamista valokuvista ilmenevän, että terassin kohdalta oli löytynyt pieni sytytysnestepullo, mikä osaltaan tukee asiakkaan kertomusta palavien nesteiden säilyttämisestä terassilla. Asiakkaan kyseistä asiaa koskevan kertomuksen muuttuminen on yhtiön esittämin tavoin omiaan herättämään epäilyjä muuttuneen kertomuksen todenperäisyydestä, mutta lautakunta katsoo syyttämättäjättämispäätöksessä todetun mukaisesti, että ihmisillä on eroja siinä, miten tarkasti he havainnoivat ja muistavat erilaisten tavaroiden sijainteja tai olemassaoloa jossain paikassa. Samoin varsin tavanomaisena voidaan pitää sitä, ettei kaikkea muista heti.

Yhteenvetona lautakunta toteaa monien seikkojen asiassa viittaavan siihen, että palo on sytytetty tahallisesti asiakkaan toimesta. Näyttötaakan teon tahallisuudesta ollessa yhtiöllä lautakunta kuitenkin katsoo, että yhtiön toimittamien selvitysten perusteella palon syttymissyyhyn liittyy siinä määrin epävarmuutta, että asiassa jää riittävällä varmuudella osoittamatta asiakkaan aiheuttaneen palovahingon tahallisesti. Näin ollen Vakuutuslautakunta suosittaa yhtiötä korvaamaan rakennukselle ja siellä olleelle irtaimistolle aiheutuneen vahingon vakuutusehtojen mukaisesti.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan rakennukselle ja irtaimistolle aiheutuneen vahingon vakuutussopimuksen mukaisesti.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Korpelainen

Jäsenet:
Kankkunen
Rantala
Vaitomaa
Vyyryläinen