Tapahtumatiedot

Asiakas oli havainnut 6.8.2022, että vettä oli tullut rankkasateella sisään kellariin ja vesi oli kastellut osin kodinhoitohuoneen, lämmönjakohuoneen ja vessan seinä- ja lattiarakenteita. Asiakas haki korvausta rankkasateen aiheuttamasta vahingosta kotivakuutuksestaan.

Vahingon kartoitusraportin 10.8.2022 mukaan vahinko oli aiheutunut, kun sadevesiränni oli mennyt tukkoon rankkasateella. Vesi oli tullut rännin yli maahan seinän viereen nurkkaan ja sokkelin läpi kellaritiloihin kastellen seinä- ja lattiarakenteita. Kartoitusraportissa suositeltiin sadevesikourujen suurennusta tai muutosta niin, että suurellakaan rankkasateella vesi ei tule rännien yli maanpinnalle seinän viereen.

Vakuutusyhtiö teki asiassa kielteisen korvauspäätöksen 31.8.2022. Vakuutusyhtiö viittasi saamaansa kartoitusraporttiin, jonka mukaan sadevesiränni oli mennyt tukkoon, minkä seurauksena vesi pääsi rakenteiden läpi kellaritiloihin. Vakuutusyhtiö katsoi, ettei sen tietoon ollut tullut mitään äkillistä ja ennalta arvaamatonta tapahtumaa, josta vahinko olisi aiheutunut, vaan kosteusvaurio on syntynyt, koska vesikattoa ei ollut puhdistettu roskasta rännissä ja jiirissä. Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu huollon ja kunnossapidon laiminlyönnin seurauksena.

Asiakas haki muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen, sillä asiakkaan mukaan kartoitusraportissa oli virhe. Päivitetyssä kartoitusraportissa 31.8.2022 todettiin, että vastoin alkuperäistä tietoa sadevesiränni ei ole ollut tukossa, vaan se oli täyttynyt osin roskista. Lisäksi vahinkohetkellä oli ollut poikkeuksellisen voimakas ukkoskuuro, jolloin vettä oli satanut tunnissa yli 30 millimetriä. Raportin mukaa oli mahdollista, että voimakas myrsky oli levittänyt tavallista enemmän roskia katolle ja sen myötä sadevesiränniin. Kartoittajan saamien tietojen mukaan rännit on puhdistettu syksyisin lehtien putoamisen jälkeen.

Vakuutusyhtiö teki asiassa uuden kielteisen korvauspäätöksen 27.10.2022. Vakuutusyhtiö totesi, että kartoitusraportin mukaan vahinko on aiheutunut, kun rankkasateella sadevesi on tulvinut sadevesirännien reunojen yli, jolloin vesi on valunut talon nurkkakohtaan, josta vesi on päässyt tunkeutumaan talon sokkelirakenteiden läpi kellarikerrokseen aiheuttaen kellarin rakenteille vesivahinkoja. Ilmatieteenlaitoksen säähavaintojen mukaan X kaupungin K:n sääasemalla, joka sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä vahinkopaikalta, aikavälillä 1.8.–7.8.2022 mitattu korkein tunnissa tullut sadevesimäärä oli 15,1 millimetriä. Tämä sademäärä oli mitattu 5.8.2022 kello 17–18 välisenä aikana. Vahinkopäivänä 6.8.2022 korkein tunnissa satanut sadevesimäärä on ollut 4,6 millimetriä kello 8–9 välillä. Vakuutusyhtiö katsoi sadevesimäärien osalta, että vahinkopäivänä ei ollut satanut mitenkään poikkeuksellisen paljon, jolloin kyse ei ollut poikkeuksellisesta sadevesimäärästä aiheutuneesta vahingosta. Lisäksi kartoitusraportin valokuvasta oli todettavissa, että talon ulkonurkka, josta sadevesi on valunut talon sisälle aiheuttaen vahinkoa, on tiivistetty ennen kartoitusta. Koska vahinko näytti johtuvan siitä, että talon ulkokuori ei ole ollut täysin tiivis, vakuutusyhtiö katsoi, ettei vahinko ole vakuutuksesta korvattava. Lisäksi vakuutusyhtiö totesi yleisesti, että vaikka sadevesiränni tukkeutuisi tai sadevesiränni tulvisi sadevesirännin reunojen yli, vesimassat eivät saisi tunkeutua talon rakenteiden läpi.

Asiakas otti yhteyttä FINEn neuvontaan vaatien vahingon korvaamista kotivakuutuksesta. Vakuutusyhtiö katsoi 26.6.2023 tekemässään uudessa korvauspäätöksessä, ettei vahinkoa voitu pitää myrskyvahinkona eikä vakuutusehtojen tarkoittamana poikkeuksellisena rankkasadetulvavahinkona. Vakuutusyhtiö totesi, että missään vahingon vahinkoselvityksissä ei ollut todettu, että vahinko olisi aiheutunut myrskyn irrottamasta oksasta tai että oksa olisi syynä rännin tukkeutumiselle. Selvityksistä ei ilmennyt muuta kuin se, että vahingon tapahtuma-aikaan oli ollut kovempi vesisade, jolloin yksi vesiränni oli ollut tukossa ja tukoksen seurauksena sadevesi oli valunut sadevesirännin reunojen yli. Vahinkoselvityksistä ei ilmennyt tietoa taikka viitteitä myöskään siitä, että talon ulkopuoliset pinnat tai rakenteet olisivat myrskyn takia rikkoutuneet. Sadevesimäärän osalta vakuutusyhtiö viittasi Ilmatieteen laitoksen X:n kaupungin säähavaintoihin, joiden perusteella kartoittajan toteama sademäärä, 30 millimetriä tunnissa, ei pitänyt paikkansa. Toteamukselle ei löytynyt virallista sadevesimittausselvitystä, johon se perustuisi. Talon ulkopuolisten rakenteiden ja sadevesirännien osalta vakuutusyhtiö totesi, että kyse oli toteamuksista ja havainnoista eikä riita koskenut sitä, oliko talon rakenteissa jonkin tyyppinen virhe.  

Asian käsittely jatkui FINEssä riita-asiana. Vakuutusyhtiö pyysi asiassa Ilmatieteen laitokselta sadetutka-analyysin vahinkopaikan osoitteesta 5.8.–6.8.2022. Ilmatieteenlaitoksen 21.9.2023 päivätyn lausunnon mukaan X:n kaupungin K:n säähavaintoasemalla, joka sijaitsi vahinkopaikan osoitteesta noin kilometri etelään, mitattiin vuorokauden sademääräksi 5.8.2022 26,9 millimetriä ja 6.8.2022 21,8 millimetriä. Vastaavasti suurimmat tuntisademäärät olivat 5.8.2022 15,1 millimetriä ja 6.8.2022 4,6 millimetriä. Korjauskertoimella 1,7 korjattujen säätutkahavaintojen mukaan sademäärät olivat vahinkopaikan osoitteessa suunnilleen samanlaisia.  5.8.2022 vuorokausisademäärä oli 25 millimetriä ja suurin tuntisademäärä 11 millimetriä. 6.8.2022 vastaavat lukemat olivat 22 millimetriä vuorokaudessa ja suurin tuntisade 3 millimetriä. Lausunnon mukaan kyseiset sademäärät eivät ole mitenkään poikkeuksellisia, vaan ne toistuvat vuosittain. 

Asiakkaan vaatimukset

Asiakas vaatii, että rankkasateen aiheuttama vesivahinko korvataan kotivakuutuksesta.

Asiakas toteaa, että he ovat asuneet talossa yli 20 vuotta. Kellariin ei ole tullut koskaan vettä, ja asiakkaat ovat aina pitäneet ränneistä ja talosta hyvää huolta. Vahinkohetkellä on satanut runsaasti ja sademäärä on ollut sellainen, mitä ei ole nähty koskaan ennen heidän yli 20 vuoden asuinaikanaan. Vahinkopäivänä oli festivaali samassa kaupungissa. Festivaalin perjantai-illan ja yön aikana satoi uskomattoman paljon vettä, mistä uutisoitiin jokaisessa paikallislehdessä. Lisäksi asiakas toteaa, että varsinkin kesäisin kuurot voivat olla hyvin paikallisia ja ne voivat rajoittua 200–300 metrin säteelle. Asiakkaan mielestä vettä tuli ennätysmäärä, kuurot olivat paikallisia ja niitä tuli useita. Missään vakuutusehdoissa ei myöskään sanota, mistä ja miten sade mitataan. Asiakas katsoo, että rännin tukkinut oksa tai aines on tullut kovasta vesisateesta.

Asiakkaan mukaan vakuutusyhtiön pyytämät sademäärät on pyydetty vääriltä päivämääriltä. Vahinko havaittiin aamulla 6.8.2022. Näin ollen sademäärät tulisi pyytää edellisiltä päiviltä, ei samalta päivältä, jolloin vahinko oli jo sattunut. Asiakas on tyytymätön myös siihen, että kielteinen korvauspäätös on perusteltu joka kerta eri asialla.

Palveluntarjoajan kanta

Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa. Sadevesimääriä on selvitetty pyytämällä Ilmatieteen laitokselta sadetutka-analyysi vahinkoajankohdalta rakennuksen sijaintipaikan perusteella. Ilmatieteen laitoksen lausunnon mukaan sademäärät eivät ole olleet mitenkään poikkeuksellisia, vaan ne toistuvat vuosittain. Vakuutusyhtiö katsoo, että tässä tapauksessa sademäärän ei ole osoitettu olleen vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla poikkeuksellinen. Vakuutuksesta ei myöskään korvata sateesta aiheutunutta vahinkoa.

Lisäksi vakuutusyhtiö toteaa, että sateen yhteydessä vesi oli tullut rännien yli vahinkokohdalta. Rännissä oli todettu roskia. Raportissa suositeltiin jatkotoimenpiteinä sadevesikourujen suurennus tai muutos siten, että suurellakaan rankkasateella vesi ei tulisi rännien yli maanpinnalle seinän viereen. Rännit ovat uusittu selvityksen mukaan vuonna 2000. Kartoitusraportista voidaan todeta, että rännien sijainti suhteessa peltikatteen räystään reunaan ei ole asennustavaltaan ohjeiden ja hyvän rakennustavan mukainen. Vakuutusyhtiö viittaa tältä osin RT-ohjekortin RT-85-10596 Metalliset sadevesijärjestelmät kohdan 3.1 kuvaan 4. Peltikatteen reuna tulee räystäskourun päälle niin pitkälle, että runsaamman sateen yhteydessä vesi pääsee ohjautumaan ohi kourun ja rakennuksen seinustalle aiheuttaen ylimääräistä kosteusrasitusta seinärakenteille. Puurakenteisen ulkoseinän alaosassa todettiin myös lahovaurioita vahinkoalueella tikkaiden alapuolella, mikä viittaa pitkäaikaiseen kosteusrasitukseen. Kartoitusraportista oli todettavissa rakennuksen kellarin sokkelissa nurkan läheisyydessä halkeamia, joita on jossain vaiheessa tiivistetty uretaanilla. Ne sijaitsevat samalla kohdalla, missä kellarissa todettiin kosteusvaurioita sekä räystään alapuolella, josta vedet olivat valuneet vesikatolta kourun yli maahan. Vakuutusyhtiö katsoo, että tämä sokkelissa todettu halkeamakohta on ollut hyvin todennäköinen reitti, mitä kautta sadevedet ovat maata pitkin päässeet valumaan kellaritiloihin. Halkeamien korjauksessa käytetty uretaani ei ole oikea ja vettä pitävä korjaustapa betonirakenteen halkeamille, vaan halkeamat tulisi korjata injektoimalla tai tarkoitukseen sopivalla laastilla. Lisäksi sokkeli tulisi varustaa patolevyllä, joka estää ulkopuolisen kosteuden pääsyn talon rakenteisiin. Edellä esitettyyn viitaten vakuutusyhtiö katsoo, että vahingon syntyyn ovat vaikuttaneet sadevesirännien asennusvirheestä ja hyvän rakennustavan vastaisesta asennustavasta johtuva katon sadevesien ohjautuminen ohi sadevesikourujen rakennuksen seinustalle. Lisäksi kyseisellä kohdalla todettiin rakennuksen kellarin sokkelirakenteen halkeamat ja siitä johtuva epätiiveys. Vakuutusyhtiön mukaan vahinkoa ei voida pitää vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla äkillisenä ja ennalta arvaamattomana.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.1.2022 alkaen, kohdan F21.1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu äkillisestä, ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Kohdan 21.1.2 (Poikkeuksellinen tulva) mukaan vakuutuksesta korvataan myös äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttama välitön ja suoranainen esinevahinko, jonka syynä on
- rankkasadetulva
- vesistötulva
- merivesitulva
- tai eri tulvatyyppien yhdistelmä siten, että vesi tunkeutuu rakennukseen tai sen rakenteisiin suoraan maanpinnalta tai maaperän tai kiinteästi rakennukseen asennettujen putkistojen kautta.

Rankkasadetulvalla tarkoitetaan tilannetta, jossa poikkeuksellisen voimakas sade aiheuttaa maanpinnalla veden tulvimisen.
[…]
Poikkeuksellisena pidetään sadetta, kun sademäärä on 30 mm tunnissa tai 75 mm vuorokaudessa. Poikkeuksellisena veden pinnan tai meren pinnan nousuna pidetään veden korkeutta, jonka esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin. Poikkeuksellista ei ole pysyvästä keskivedenpinnan noususta vai vedenpinnan tason normaalista vaihtelusta tai aallokosta johtuva tulva.

Kohdan F21.2.2 mukaan [vakuutuksesta ei korvata] vahinkoa, joka rakennukselle aiheutuu suunnittelu-, perustus-, rakennus-, työ-, asennus- tai käyttövirheen vuoksi tai valmistus- tai aineviasta tai huollon ja kunnossapidon laiminlyönnistä. Esimerkiksi, jos vesi on päässyt rakenteeseen lattiakaivon tai korokerenkaan epätiiviistä liitoksista tai läpiviennistä, vesi on läpäissyt vesieristeen tai vesieriste on puuttunut lattiakaivollisesta tilasta.

Kohdan F21.2.3 mukaan [vakuutuksesta ei korvata] vahinkoa, joka rakennukselle aiheutuu kulumisesta, ruostumisesta, syöpymisestä, pilaantumisesta, sienettymisestä, lahoamisesta, aineen väsymisestä tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä, ellei tämä välittömästi johdu vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Kohdan F21.2.4 mukaan [vakuutuksesta ei korvata] vahinkoa, joka aiheutuu pakkasesta, hallasta, jäästä, jäätymisestä, kuumuudesta, kondenssivedestä, sateesta, kuivuudesta, routimisesta, maan painumisesta tai maan liikkumisesta.

Vakuutusyhtiö on viitannut asiassa Suomen rakentamismääräyskokoelman osaan C2, Kosteus, Määräykset ja ohjeet kohtaan 6 Vesikatto ja yläpohja sekä RT-ohjekorttiin RT-85-10596 Metalliset sadevesijärjestelmät.   

Ratkaisusuositus

Asiassa on kyse siitä, onko asiakkaan omakotitalon rakenteiden kastumisvahinko aiheutunut vakuutusehtojen mukaan korvattavasta rankkasadetulvasta tai muusta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Kartoitusraportin mukaan vahinko on aiheutunut, kun rankkasateella vesi on tullut sadevesirännin yli maahan seinän viereen nurkkaan ja sokkelin läpi kellaritiloihin. Päivitetyn kartoitusraportin mukaan sadevesiränni oli täyttynyt osin roskista.

Vakuutusehtojen mukaan rankkasadetulvalla tarkoitetaan tilannetta, jossa poikkeuksellisen voimakas sade aiheuttaa maanpinnalla veden tulvimisen. Poikkeuksellisena pidetään sadetta, kun sademäärä on 30 mm tunnissa tai 75 mm vuorokaudessa. Vakuutussopimukseen sisältyvän rajoitusehdon mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu sateesta.

Tässä tapauksessa vakuutusyhtiö on vedonnut siihen, että vakuutusehdoissa mää­ritellyt poikkeuksellisen sateen sademäärät eivät täyty.

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman sattumisesta. Tässä tapauksessa asiakkaan tulisi siis pystyä osoittamaan, että sademäärä on ollut voimakkuudeltaan vähintään 30 millimetriä tunnissa tai 75 millimetriä vuorokaudessa. Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksenhakijan tulee toimittaa vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys. Tässä vakuutusyhtiö on hankkinut Ilmatieteen laitokselta sadetutka-analyysin vahinkopaikan osoitteesta 5.8.–6.8.2022. Lisäksi vakuutusyhtiö on selvittänyt Ilmatieteen laitoksen säähavainnot 1.8.–7.8.2022 väliseltä ajalta X:n kaupungin K:n sääasemalta, joka sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä vahinkopaikan osoitteesta.  

Asiakas on katsonut, että sademäärät olisi selvitetty vääriltä päiviltä. Tältä osin FINE toteaa, että vakuutusyhtiö on selvittänyt sademääriä myös vahingon havaitsemista 6.8.2022 edeltäviltä päiviltä 1.8.2022 lähtien, vaikka Ilmatieteen laitoksen sadetutka-analyysi onkin koskenut lyhyempää aikaväliä 5.8.2022–6.8.2022. Vakuutusyhtiön toimittamien X:n kaupungin K:n sääaseman säähavaintojen mukaan sademäärät ovat olleet vähäisiä 1.8.–4.8.2022 välisenä aikana. Korkein mitattu tuntikohtainen sadevesimäärä on ollut 5.8.2022 15,1 millimetriä kello 17–18. FINE katsoo, että Ilmatieteen laitoksen sadetutka-analyysi on pyydetty asianmukaisilta päiviltä.

Ilmatieteen laitoksen sadetutka-analyysin mukaan vahinkopaikan osoitteen korjauskertoimella korjattu suurin vuorokausisademäärä oli 5.8.2022 25 millimetriä ja suurin tuntisademäärä 11 millimetriä. 6.8.2022 vastaavat lukemat olivat 22 millimetriä vuorokaudessa ja 3 millimetriä tunnissa. Lausunnon mukaan kyseiset sademäärät eivät ole mitenkään poikkeuksellisia, vaan ne toistuvat vuosittain.

FINE toteaa, että Ilmatieteen laitoksen lausunnon ja Ilmatieteen laitoksen X:n kaupungin sääasemahavaintojen mukaan vakuutusehdoissa määritellyt poikkeuksellisen voimakkaan sateen sademäärät eivät ole täyttyneet. Asiakkaan viittaamista uutisista ei ole toimitettu selvitystä. Päivitetyssä 31.8.2022 päivätyssä kartoitusraportissa on maininta, että vahinkohetkellä oli ollut poikkeuksellisen voimakas ukkoskuuro, jolloin vettä oli satanut tunnissa yli 30 millimetriä. FINElle toimitetusta selvityksestä ei kuitenkaan ilmene, mihin tämä havainto perustuu. FINE katsoo, että asiassa ei ole osoitettu, että vakuutusehdoissa määritelty poikkeuksellisen voimakkaan sateen sademäärä olisi täyttynyt. Kyseessä ei ole rankkasadetulvana korvattava vahinko.

FINElle toimitetun selvityksen perusteella asiassa ei ole osoitettu muutakaan äkillistä ja ennalta arvaamatonta syytä sadevesirännin osittaiselle tukkeutumiselle ja tulvimiselle. Kartoitusraportissa on todettu olevan mahdollista, että voimakas myrsky on levittänyt tavallista enemmän roskia katolle ja sen myötä sadevesiränniin. Asiassa ei kuitenkaan ole esitetty selvitystä siitä, että vahinkopaikalla olisi vallinnut myrsky tai että talon ulkopuoliset pinnat tai rakenteet olisivat rikkoutuneet myrskyn takia. Siltä osin kuin roskien kulkeutuminen sadevesiränniin on mahdollisesti johtunut sateesta, FINE toteaa, että rajoitusehdon mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu sateesta. FINE pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita korvauksen maksamista.

Koska asiakas ei ole osoittanut, että kyseessä olisi vakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma, asiassa ei ole tarpeen arvioida, onko vahingon syntymiseen mahdollisesti vaikuttanut jokin asennus- tai rakennusvirhe.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittelijä Pulkkinen