Tapahtumatiedot
Vakuutuksenottaja A Oy:n (aiemmin Ky) ja asiassa kantajana olleen B Oy:n välille oli syntynyt 16.3.2020 tehtyä liiketoiminnan kauppaa koskenut riita, johon A Oy haki vakuutusyhtiöltä oikeusturvaetua oikeusturvavakuutuksestaan.
Vakuutusyhtiö kieltäytyi myöntämästä oikeusturvaetua päätöksellään 12.9.2022 vedoten niin kutsuttuun kahden vuoden sääntöön. Sen mukaan, jos vakuutus oli vahinkotapahtuman syntymisajankohtana ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tuli myös niiden seikkojen, joihin riita, vaatimus tai syyte perustui, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutusyhtiön mukaan vahinkotapahtuma oli sattunut eli riita oli syntynyt A Oy:n kiistettyä B Oy:n vaatimukset 29.4.2022. A Oy:n oikeusturvavakuutuksen voimassaolossa oli ollut vakuutusmaksun laiminlyönnistä johtunut katkos aikavälillä 31.7.- 4.8.2020. Koska A Oy:n oikeusturvavakuutus oli sen vuoksi ollut vahinkotapahtuman sattuessa voimassa alle kaksi vuotta ja riita perustui ennen vakuutuksen voimassaoloa tehtyyn liiketoiminnan kauppaan, vakuutuksen voimassaolon edellytykset eivät täyttyneet.
A Oy:n vedottua siihen, ettei se ollut tiennyt vakuutusturvan katkoksesta, vakuutusyhtiö ilmoitti lähettäneensä A Oy:lle 15.7.2020 maksumuistutuksen, jossa oli kerrottu vakuutussopimuksen ja siihen liittyvien turvien irtisanomisesta päätymään 30.7.2020, mikäli puuttuvaa vakuutusmaksua ei siihen mennessä maksettaisi. A Oy kiisti saaneensa ilmoitusta vakuutuksen päättämisestä ja vetosi vakuutusyhtiöltä 3.8.2020 saamaansa sähköpostiin, jossa oli muistutettu vakuutusmaksun maksamisesta vakuutusten irtisanomisen uhalla. A Oy katsoi, että sähköpostin perusteella vakuutus oli ollut vielä 3.8.2020 voimassa. Se oli maksanut vakuutusmaksun 5.8.2020.
Vakuutusyhtiö ei muuttanut ratkaisuaan sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä 19.12.2022 antamallaan päätöksellä. Vakuutusyhtiön mukaan alkuperäinen vakuutusmaksulasku eräpäivällä 1.7.2020 oli toimitettu A Oy:lle 2.6.2020. Koska laskua ei ollut maksettu, siitä oli toimitettu 15.7.2020 maksumuistutus ja irtisanomisilmoitus, jossa oli kerrottu vakuutusturvien päättyvän 30.7.2020, mikäli laskua ei siihen mennessä maksettaisi. A Oy ei ollut maksanut laskua, minkä vuoksi A Oy:lle oli lähetetty 6.8.2020 toinen maksumuistutus, jossa oli todettu vakuutuksen päättyneen. Vakuutuksen voimassaoloajalta oli jäänyt maksettavaa 132,04 euroa. Maksumuistutuksessa oli todettu, ettei vakuutus tullut uudelleen voimaan kyseisen laskun maksamisella. A Oy oli maksanut alkuperäisen laskun summan 5.8.2020, ja vakuutus oli laitettu uudelleen voimaan kyseisestä päivästä lukien. Vakuutusyhtiö katsoi informoineensa A Oy:tä maksusta ja maksumuistutuksesta A Oy:n valitsemalla tavalla asianmukaisesti eikä pitänyt kahden vuoden sääntöön vetoamista A Oy:n kannalta kohtuuttomana.
Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta
A Oy on pyytänyt ratkaisusuositusta vaatien oikeusturvaedun myöntämistä riita-asiaan ja vakuutusehtojen mukaisen korvauksen suorittamista oikeusturvavakuutuksesta. Lisäksi A Oy vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa muutoksenhausta aiheutuneet ylimääräiset kulut.
A Oy on vedonnut siihen, että oikeuskäytännössä oli velan vanhentumisen osalta katsottu, että tuli esittää näyttöä siitä, että maksumuistutus oli saapunut vastaanottajalle. A Oy:n mukaan tässä tapauksessa maksumuistutus ja irtisanomisilmoitus eivät olleet saavuttaneet sen edustajaa. Vakuutusyhtiön mukaan maksukehotukset oli toimitettu myös verkkolaskuna, mutta verkkopalvelua ei ole tarkoitettu tiedonantoihin, vaan siinä pääsääntöisesti vain välitetään maksutietoja.
A Oy on korostanut vastaanottaneensa sähköpostitse 3.8.2020 lähetetyn maksumuistutuksen, jossa yksiselitteisesti todetaan, että mikäli avointa saatavaa ei makseta ensi tilassa, niin vakuutus irtisanotaan. A Oy:n edustaja oli ryhtynyt välittömästi toimiin avoimen saatavan maksamiseksi vastaanotettuaan ja luettuaan sähköpostin. Vakuutusyhtiö oli jättänyt tämän sähköpostiviestin huomiotta. Viesti oli lähetetty ajankohtana, jolloin vakuutusyhtiö väitti vakuutuksen jo päättyneen.
A Oy:n mielestä vakuutusyhtiön 3.8.2020 lähettämä sähköposti oli ristiriidassa sen toimittamien asiakirjojen kanssa. Vakuutuksen irtisanominen ei ollut voinut tulla voimaan, koska A Oy ei ollut vastaanottanut irtisanomisuhkaista maksukehotusta. Epäselvää sopimusta tulkittiin sen laatijan vahingoksi. A Oy:n 3.8.2020 vastaanottaman sähköpostiviestin sisältö osoitti, ettei vakuutusyhtiö ollut irtisanonut vakuutusta esittämänään aikana. Riippumatta maksukehotuksen sisällöstä oli katsottava, että vakuutus oli ollut voimassa 31.7.—4.8.2020 välisenä aikana. A Oy:llä oli ollut sähköpostiviestin vuoksi oikeus luottaa siihen, että vakuutus oli ollut yhtäjaksoisesti voimassa.
A Oy toteaa kahden vuoden säännön osalta, että sillä oli ollut ennen kysymyksessä olevaa vakuutusta toisen vakuutusyhtiön myöntämä oikeusturvavakuutus 13.5.2017 alkaen. Näin ollen kahden vuoden voimassaoloehto oli täyttynyt ei vain nyt kyseessä olevan vakuutusyhtiön, mutta myös aikaisemman vakuutusyhtiön oikeusturvavakuutus huomioiden.
A Oy on vedonnut siihen, että vakuutusoikeutta koskevassa kirjallisuudessa vakuutuskorvauksen epäämistä oli pidetty kohtuuttomana, jos vakuutuksenottajan mahdollisella laiminlyönnillä ei ollut vakuutusyhtiölle tosiasiallista merkitystä. Oikeuskirjallisuudessa oli todettu, että vakuutuskorvauksen epääminen pelkästään muodollisen laiminlyönnin perusteella saattoi olla kohtuutonta. Oli selvää, ettei nyt ollut tapahtunut edes muodollista laiminlyöntiä, koska vakuutussopimus oli ollut vakuutusyhtiössä voimassa kahden vuoden voimassaoloehdon mukaisesti ja paljon pidempäänkin aikaisemmin voimassa olleet oikeusturvavakuutukset huomioiden. A Oy:n mielestä korvauksen epääminen sen tilanteessa ei ollut pelkästään kohtuutonta, vaan vailla oikeudellista perustetta.
Lisäkirjelmässä 19.4.2023 A Oy on lausunut korkeimman oikeuden julkaistuista ratkaisuista KKO 2015:29 ja KKO 2015:28, että ratkaisujen mukaan postilähetyksissä velkojan tuli ensiksikin näyttää kirjeen lähettäminen ja toiseksi, että kirje oli tullut velallisen saataville siten, että hän voi ottaa siitä selon. Pelkkä perintäkirje itsessään ei riittänyt näytöksi. Ratkaisut koskivat vuonna 2011 lähetettyjä kirjeitä, eikä postipalveluihin voinut enää luottaa samalla tavalla kuin kymmenen vuotta sitten. Vakuutusyhtiö oli esittänyt näytöksi kirjeen lähettämisestä vain yhden asiakirjan. A Oy:n oikeudenkäyntikuluja koskeva korvausvaatimus oli tavanomainen. Asian hävinneen osapuolen tuli korvata vastapuolen oikeudenkäyntikulut. A Oy ei vaatinut asian käsittelystä aiheutuneiden kulujen korvaamista oikeusturvavakuutuksesta, vaan yksityisoikeudellisten periaatteiden nojalla.
Lisäkirjelmässä 7.6.2023 A Oy on todennut, ettei se ollut väittänytkään, että alkuperäinen lasku ei olisi saapunut sille. Asiaa ei ollut laajemmin selvitetty, koska sillä ei ollut ratkaisussa oikeudellisessa merkitystä. Vakuutussopimuksen irtisanominen tuli tehdä yksilöidysti ja yksiselitteisesti eikä lasku käynnistänyt sopimuksen irtisanomista. Näin oli myös vakuutusyhtiön mainitseman 7.7.2020 lähetetyn sähköpostiviestin osalta.
Vakuutusyhtiö on toistanut päätöksissään lausumansa ja toteaa, että sen järjestelmän mukaan A Oy:lle oli myös 7.7.2020 lähetetty sähköpostitse muistutus maksamattomasta laskusta. Korkein oikeus on julkaistussa ratkaisussaan KKO:2015:29 katsonut, että kirjeet ovat tulleet vastaanottajan saataville, kun ne eivät ole palautuneet lähettäjälle, eikä vastaanottaja ole esittänyt selvitystä siitä, että jokin seikka on uskottavasti voinut estää lähetyksen saapumisen hänen saatavilleen. Ratkaisussa KKO:2015:28 korkein oikeus on tapauksen olosuhteissa katsonut, että kirjeen tulo vastaanottajan saataville ei ole tullut näytetyksi, kun vastaanottaja oli oleskellut ulkomailla ja kirje oli lähetetty hänen Suomessa sijainneeseen osoitteeseensa.
Vakuutusyhtiön mukaan sekä alkuperäinen lasku 2.6.2020 että irtisanomisuhkainen maksumuistutus 15.7.2020 oli lähetetty A Oy:lle postitse. A Oy ei ole esittänyt mitään selvitystä siitä, miksi sen postiosoitteeseen lähetetyt kirjeet eivät olisi saapuneet sen saataville. Postiosoite oli myös A Oy:n edustajan väestötietojärjestelmän mukainen kotiosoite. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan myös kaikki muut sen postitse toimittamat vakuutusasiakirjat olivat saapuneet perille. Vakuutusyhtiö vetoaa vakuutussopimuslain 39 §:ään sekä vakuutussopimuslain valmisteluasiakirjoihin, joiden mukaan irtisanomisaika alkoi kulua irtisanomisilmoituksen lähettämisestä siinäkin tapauksessa, ettei ilmoitus saapunut perille. vakuutusyhtiö katsoi menetelleensä säännöksessä mainitulla tavalla.
A Oy:lle 3.8.2020 sähköpostitse annettu virheellinen tai harhaanjohtava tieto oli annettu vasta sen jälkeen, kun irtisanomisuhkainen maksumuistutus oli lähetetty ja vakuutus oli sen mukaisesti päättynyt 31.7.2020. Tiedolla ei siten ollut vaikutusta vakuutuksen päättymisen ajankohtaan. Vakuutusmaksun maksaminen on vakuutuksenottajan päävelvoite suhteessa vakuutusyhtiöön. Nyt A Oy oli laiminlyönyt päävelvoitteensa suorittamisen. Kyse oli niin olennaisesta sopimusrikkomuksesta, että se katsottiin laissa perusteeksi koko sopimussuhteen irtisanomiselle.
A Oy ei ollut pystynyt osoittamaan, miksi postitettu maksumuistutus ei ollut saapunut sen saataville. Vakuutuksen päättymisen jälkeen A Oy:lle annettu virheellinen tieto vakuutuksen päättymisen ajankohdasta ei ollut olennainen, koska A Oy oli ennen sitä vastaanottanut laskun ja maksumuistutuksen. A Oy ei ollut väittänyt, etteikö se olisi vastaanottanut itse laskua, vaikka maksumuistutuksen vastaanottaminen onkin riidanalaista. Vakuutusyhtiön mielestä A Oy oli toiminut huolimattomasti. Oikeusturvavakuutus ei korvannut kustannuksia, jotka aiheutuivat oikeusturvavahinkopäätöksestä valittamisesta. Myös Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut osapuolien vastaavan itse kuluistaan.
Lainsäädäntö ja sopimusehdot
Vakuutussopimuslain 39 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenottaja on laiminlyönyt vakuutusmaksun suorittamisen 38 §:ssä säädetyssä määräajassa, vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa vakuutus päättyväksi 14 päivän kuluttua irtisanomista koskevan ilmoituksen lähettämisestä. Vakuutusmaksun laiminlyönnin takia ei kuitenkaan saa irtisanoa 40 §:n 1 momentissa tarkoitettua jatkuvaa vahinkovakuutusta.
Vakuutussopimuslain 39 §:n 2 momentin mukaan, jos vakuutuksenottaja suorittaa vakuutusmaksun ennen irtisanomisajan päättymistä, vakuutus ei kuitenkaan pääty irtisanomisajan kuluttua. Vakuutuksenantajan on mainittava tästä mahdollisuudesta irtisanomista koskevassa ilmoituksessa. Jos kysymyksessä on henkilövakuutus, irtisanomisilmoituksessa on lisäksi annettava tieto 43 §:ssä säädetystä vakuutuksenottajan oikeudesta saada vakuutus uudelleen voimaan.
Vakuutussopimuslain 42 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenottaja suorittaa vahinkovakuutuksen vakuutusmaksun 11 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa viivästyneenä taikka 39 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa sen jälkeen, kun vakuutus on päättynyt, vakuutuksenantajan vastuu alkaa maksun suorittamista seuraavasta päivästä. Vakuutus on tällöin voimassa alun perin sovitun vakuutuskauden loppuun siitä lukien, kun vakuutus on tullut uudelleen voimaan.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta, jos vakuutuksenantaja 14 päivän kuluessa vakuutusmaksun suorittamisesta ilmoittaa vakuutuksenottajalle, ettei se suostu ottamaan maksua vastaan. Maksua ei saa kieltäytyä vastaanottamasta sen vuoksi, että vakuutustapahtuma on sattunut maksun suorittamisen jälkeen.
A Oy:n oikeusturvavakuutukseen sovellettavien 17.11.2021 päivättyjen vakuutusehtojen kohdan 5.1.2 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneet vahinkotapahtumat. Riita- ja hakemusasiassa vahinkotapahtuma on sattunut, kun esitetty yksilöity vaatimus on nimenomaisesti kiistetty joko perusteeltaan tai määrältään.
Jos vakuutus on kuitenkin vahinkotapahtuman syntymisajankohtana ollut yhtäjaksoisesti voimassa vähemmän kuin kaksi (2) vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin riita, vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan se aika, jonka tämä vakuutus vakuutetun osalta on yksin tai peräkkäin yhdessä muiden päättyneiden vastaavan sisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa ollut yhtäjaksoisesti voimassa.
Jos vahinkotapahtuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä vakuutus.
Kohdan 5.2.2 mukaan vakuutus ei korvaa vakuutetulle aiheutuvia kustannuksia asiassa,
- jossa on kysymys siitä onko vakuutetun ilmoittamasta vahinkotapahtumasta aiheutuneet kustannukset joko kokonaan tai osittain korvattava tästä oikeusturvavakuutuksesta […]
Yleisten sopimusehtojen kohdan 1.5.4 mukaan, jos vakuutuksenottaja on laiminlyönyt vakuutusmaksun maksamisen edellä kohdassa "Vakuutusmaksun suorittaminen" tarkoitetussa määräajassa, vakuutusyhtiöllä on oikeus irtisanoa vakuutussopimus tai vakuutusturva päättyväksi aikaisintaan 14 vuorokauden kuluttua irtisanomista koskevan ilmoituksen lähettämisestä. Jos vakuutuksenottaja kuitenkin suorittaa koko vakuutusmaksun ennen irtisanomisajan päättymistä, vakuutussopimus tai vakuutusturva ei pääty irtisanomisajan kuluttua. […]
Kohdan 1.5.5.1 mukaan, jos vakuutuksenottaja suorittaa koko viivästyneen vakuutusmaksun sen jälkeen, kun vakuutus on päättynyt, vakuutusyhtiön vastuu alkaa maksun suorittamista seuraavasta päivästä. Vakuutus on tällöin voimassa alun perin sovitun vakuutuskauden loppuun siitä lukien, kun vakuutus tuli uudelleen voimaan. Mikäli kumpikaan osapuoli ei irtisano sopimusta, vakuutus jatkuu vakuutuskauden päätyttyä sen sisältöisenä kuin se olisi jatkunut, jollei se olisi lainkaan välillä päättynyt.
Jos vakuutusyhtiö ei kuitenkaan halua saattaa päättynyttä vakuutusta uudelleen voimaan, se ilmoittaa 14 vuorokauden kuluessa vakuutusmaksun suorittamisesta vakuutuksenottajalle, ettei se suostu ottamaan maksua vastaan.
Ratkaisusuositus
Asiassa on kyse siitä, onko A Oy:n oikeusturvavakuutuksen voimassaolossa ollut katkos aikavälillä 31.7.- 4.8.2020, ja onko vakuutusyhtiöllä ollut katkoksen perusteella oikeus evätä oikeusturvaetu A Oy:n sille ilmoittamaan riita-asiaan. Lisäksi kyse on siitä, onko niin sanottu kahden vuoden sääntö kohtuuton tai johtaako sen soveltaminen tässä tapauksessa kohtuuttomuuteen.
Vakuutusyhtiö on vastineensa liitteenä toimittanut FINElle kopiot A Oy:lle postitse lähettämikseen ilmoittamistaan 2.6.2020 päivätystä vakuutusmaksulaskusta sekä 15.7.2020 päivätystä ”Maksumuistutus, Irtisanomisilmoitus” -otsikoidusta kirjeestä. Irtisanomisilmoituksessa on todettu, ettei A Oy ollut maksanut vakuutusmaksulaskua eräpäivään 1.7.2020 mennessä, ja ilmoitettu vakuutussopimuksen ja siihen sisältyvien vakuutusturvien irtisanomisesta päättymään 30.7.2020, mikäli vakuutusmaksulaskua ei mainittuun päivämäärään mennessä maksettaisi. Lisäksi irtisanomisilmoituksessa on kerrottu, että oikeusturvavakuutuksen päättyminen maksamattomuuteen katkaisee vakuutuksen yhtäjaksoisen voimassaolon. Vakuutusyhtiö on lisäksi toimittanut jäljennöksen A Oy:lle postitse lähetetystä 6.8.2020 päivätystä kirjeestä otsikolla ”Maksumuistutus 2”, jossa vakuutusyhtiö on ilmoittanut vakuutusten päättyneen vakuutusmaksulaskun maksamattomuuden vuoksi. Kirjeessä on annettu maksutiedot vakuutusmaksun maksamiseksi vakuutuksen toteutuneelta voimassaoloajalta ja siinä on kerrottu, ettei vakuutus tule uudelleen voimaan laskun maksamisella. A Oy oli maksanut vakuutusyhtiölle alkuperäisen vakuutusmaksulaskun määrän 5.8.2020.
Vakuutusyhtiö on katsonut, että A Oy:n edellä kuvatun maksulaiminlyönnin vuoksi A Oy:n vakuutussopimuksen voimassaolossa on ollut katkos aikavälillä 31.7.—5.8.2020. A Oy on kiistänyt vastaanottaneensa 15.7.2020 päivättyä irtisanomisuhkaista maksukehotusta, minkä vuoksi vakuutussopimusta ei sen mielestä ollut pätevästi irtisanottu eikä vakuutuksen voimassaolossa siten ollut vakuutusyhtiön väittämää katkosta. A Oy on vedonnut myös vakuutusyhtiön 3.8.2020 lähettämään sähköpostiviestiin, jossa on todettu seuraavasti: ”Hei! Emme ole saanut yrityksesi [A Ky:n] vakuutusmaksua muistutuksesta huolimatta. Maksathan laskun heti, muuten joudumme irtisanomaan vakuutuksesi.” A Oy oli sähköpostin perusteella voinut mielestään luottaa siihen, että sen oikeusturvavakuutus on ollut ilman katkoksia voimassa.
FINE toteaa, että vakuutussopimuslain 39 §:n 1 momentin mukaan vakuutuksenottajan laiminlyötyä vakuutusmaksun suorittamisen säädetyssä määräajassa vakuutusyhtiöllä on oikeus irtisanoa vakuutus päättymään 14 päivän kuluttua irtisanomista koskevan ilmoituksen lähettämisestä. Lainvalmisteluasiakirjoissa on mainitun lainkohdan osalta lausuttu (HE 114/1993, s. 52), että irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomisilmoituksen lähettämisestä siinäkin tapauksessa, että ilmoitus ei saavu perille, jos ilmoitus on lähetetty vakuutuksenottajan vakuutuksenantajalle ilmoittamaan osoitteeseen.
FINE katsoo, että lainkohtaa koskevan vakiintuneen soveltamiskäytännön perusteella myös nyt käsiteltävässä tapauksessa irtisanomisaika on alkanut kulua 15.7.2020 vakuutusyhtiön lähetettyä irtisanomisilmoituksen A Oy:n postiosoitteeseen. FINElle toimitetuista asiakirjoista ei ilmene seikkoja, joiden perusteella irtisanomisilmoituksen lähettämistä vakuutusyhtiön mainitsemalla tavalla olisi syytä epäillä, tai muutakaan syytä, jonka perusteella asiaa olisi tässä tapauksessa arvioitava toisin. FINEn näkemyksen mukaan asiaan ei myöskään vaikuta se, että vakuutusyhtiö on lähettänyt vielä 3.8.2020 virheellisesti A Oy:lle maksumuistutuksen sähköpostitse, kun vakuutus oli lain mukaisesti irtisanottu ja päättynyt jo ennen kyseisen sähköpostin lähettämistä. Lisäksi A Oy:n on viimeistään vakuutusyhtiön sille lähettämän 6.8.2020 päivätyn vakuutuksen päättymisvahvistuksen perusteella täytynyt ymmärtää vakuutussopimuksen voimassaolon katkenneen. A Oy:n oikeusturvavakuutuksen voimassaolossa on siten ollut 31.7. - 5.8.2020 katkos.
Sovellettavien vakuutusehtojen mukaan, mikäli vakuutus on vahinkotapahtuman syntymisajankohtana ollut yhtäjaksoisesti voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin riita, vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Riita- ja hakemusasiassa vahinkotapahtuma on vakuutusehtojen mukaan sattunut, kun esitetty yksilöity vaatimus on nimenomaisesti kiistetty joko perusteeltaan tai määrältään.
FINElle asiasta toimitetun selvityksen mukaan A Oy on kiistänyt kantajan haastehakemuksessa esittämät vaatimukset 29.4.2022 haastehakemukseen antamallaan vastauksella. Selvityksistä ei ilmene, olivatko osapuolet mahdollisesti esittäneet toisilleen vaatimuksia jo ennen asian viemistä käräjäoikeuteen, ja miten mahdollisiin vaatimuksiin oli vastattu. Näin ollen FINE katsoo asian riitautuneen ja vakuutusehtojen mukaisen vakuutustapahtuman sattuneen 29.4.2022. Riita-asia on perustunut osapuolten välillä 16.3.2020 tehtyyn liiketoiminnan kauppaan. Koska A Oy:n oikeusturvavakuutus oli vakuutusturvan edellä kuvatun katkoksen vuoksi ollut ennen vakuutustapahtuman sattumista yhtäjaksoisesti voimassa alle kahden vuoden ajan, eikä riidan peruste ole syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana, on vakuutusyhtiöllä ollut oikeus kieltäytyä myöntämästä oikeusturvaetua asiaan.
Siltä osin kuin A Oy on vedonnut korvausratkaisun kohtuuttomuuteen, FINE toteaa, että vapaaehtoisten vakuutussopimusten antaman vakuutusturvan laajuus on lähtökohtaisesti sopimuksenvarainen asia. Korkeimman oikeuden ratkaisujen KKO 1993:18 ja KKO 2001:135 mukaan sellaiseen sopimusehtojen sovitteluun, joka laajentaisi vakuutusturvaa yli sen, mistä on selkeästi ja yksiselitteisesti sovittu, tulee suhtautua pidättyvästi. Vakuutuksenantajan vastuuta rajoittavaa vakuutusehtoa voidaan ratkaisujen perusteella pitää vain poikkeuksellisesti sillä tavoin kohtuuttomana, että sitä voitaisiin sovitella tai jättää se huomioon ottamatta.
FINE katsoo, ettei asiassa ole esitetty A Oy:n puolelta seikkoja, joiden perusteella myöskään tässä tapauksessa kyseessä olevaa kahden vuoden sääntöä tai siihen vetoamista olisi pidettävä A Oy:n kannalta kohtuuttomuuteen johtavana. Asian näin päättyessä FINE ei katso tarpeelliseksi ottaa enemmälti kantaa A Oy:n muihin vaatimuksiin.
Lopputulos
FINE ei suosita asiassa muutosta.
FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Johtava lakimies Isokoski
Esittelijä Pippola