Tapahtumatiedot
Lääkevahinkoilmoituksen 14.7.2021 mukaan A (s. 1933) sairasti 14.9.2020 virtsatietulehduksen, johon hän sai hoitona Ciprofloxacin-antibioottilääkekuurin. Tämän jälkeen hänellä ilmeni hermosärkyä alkaen nilkoista ja kantapäistä aina reisiin asti. A kertoi syöneensä syksyn aikana useita tulehduskipulääkekuureja, mutta hänen oireensa eivät poistuneet. Oireet pahenivat kevään 2021 aikana, ja A hakeutui uudelleen lääkärin vastaanotolle. A joutui hakemaan kyynärsauvan liikkumisen avuksi. A kertoi hakeutuneensa lääkärin vastaanotolle viimeksi silloin, kun hän ei päässyt aamulla lainkaan liikkeelle akillesjänteiden kivun vuoksi.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 28.7.2021. Yhtiö totesi olevan yleisesti tiedossa, että fluorokinoloni-ryhmään kuuluvat antibiootit voivat aiheuttaa jänteiden ja jänteiden kiinnityskohtien ärsyyntymistä. Jopa jänteiden katkeaminen ilman merkittävää tapaturmaa on mahdollista. Etenkin akillesjänne on altis fluorokinolonien aiheuttamalle ärsyyntymiselle. Yhtiö katsoi, että A:n alaraajojen kipeytyminen ja akillesjänteiden ärsyyntyminen olivat ajallisessa yhteydessä Ciprofloxacin-antibiootin käyttöön. Kyseessä oli tältä osin korvattava lääkevahinko. Yhtiö maksoi A:lle lääkevahingon aiheuttamasta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 1.000 euroa potilas- ja liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 2 (lievät vammat) mukaisesti. Lisäksi yhtiö pyysi A:ta täyttämään korvaushakemuslomakkeen muiden mahdollisten lääkevahingosta aiheutuneiden kulujen käsittelemiseksi.
A vaati pysyvän haitan korvaamista. A viittasi 27.1.2023 päivättyyn lääkärin lausuntoon ja totesi, että haitan on todettu vaikuttavan hänen liikkumiseensa. Lisäksi särky vaikuttaa hänen nukkumiseensa, eikä hän enää pysty ajamaan autoa.
Vakuutusyhtiö antoi uuden korvauspäätöksen 13.3.2023. Yhtiö totesi, että A:lla on todettu molempien nilkkojen ja polvien nivelrikkoa, alaraajoissa voimakkaat verisuonikalkit ja iän tuomaa yleistä liikkumisvaikeutta. A:lla oli jo aikaisemmin todettuina perussairauksina verenpainetauti, munuaisten vajaatoiminta, hankala vyöruusu sairastettuna, kaatumisen pohjalta traumaattinen SAV ja subduraalihematooma, perifeerinen kasvohermohalvaus sekä oikean alaraajan postherpeettinen neuralgia. Yhtiö katsoi, etteivät A:n alaraajaoireet ja liikkumisvaikeudet olleet enää todennäköisessä syy-yhteydessä A:n lyhytkestoiseen Ciprofloxacin-antibiootin käyttöön. Yhtiö piti erittäin epätodennäköisenä, että lyhytkestoinen lääkkeen käyttö voisi aiheuttaa pitkäaikaisia haittoja. Yhtiö ei maksanut A:lle pysyvän haitan korvausta.
Asiakkaan valitus
A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan, että fluorokinoloniryhmään kuuluvat antibiootit voivat aiheuttaa jänteiden tyypillisesti ohimenevää ärsyyntymistä. A käytti Ciprofloxacin-antibioottia viisi vuorokautta. Yhtiö ei pidä A:n ikä ja perussairaudet huomioiden todennäköisenä, että lyhytaikainen lääkkeen käyttö aiheuttaisi pysyväksi katsottavaa haittaa. Repeämää A:n akillesjänteissä ei ole todettu.
Yhtiö myös huomauttaa, että sen asiasta saama selvitys on vähäistä. Vuoden 2021 jälkeen A hakeutui lääkäriin vasta vuonna 2023. Yhtiö toteaa, että pysyvä haitta jää täten joka tapauksessa näyttämättä toteen.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 14.9.2020—27.1.2023.
14.9.2020 päivätyn potilaskertomuksen tekstin mukaan A:lla oli ollut kuumetta ja huonovointisuutta. Häneltä oli otettu päivystyksessä koronavirusnäyte, joka oli negatiivinen. A oli saanut yksityiseltä terveysasemalta viisi päivää kestäneen Selexid-antibioottikuurin, joka oli loppunut viikko sitten. A:lla oli edelleen jonkin verran virtsaoireita ja kipua ristiselässä, mutta ei enää lämpöä. A:lta antibioottikuurin loppumisen jälkeen otetuissa laboratoriokokeissa CRP oli 33 ja virtsassa esiintyi leukosyyttejä sekä E. coli -bakteerikasvustoa. A:lle määrättiin viisi päivää kestävä Ciprofloxacin-antibioottilääkekuuri virtsatietulehduksen hoitoon.
18.6.2021 päivätyn potilaskertomuksen mukaan A:lla oli ilmennyt Ciprofloxacin-antibioottikuurin jälkeen molemmissa raajoissa outoa kipua, joka jatkui edelleen. Pidempään kävellessä molemmissa reisissä ilmeni puutumisen tunnetta, pidempään istuessa liikkeellelähtö oli vaikeaa ja jaloissa oli voimattomuutta. Myös ristiselkäkipua oli alkanut esiintyä. A:n yleistila oli hyvä, mutta hänen alaraajansa olivat kauttaaltaan palpaatioarat. A epäili Ciprofloxacin-antibiootin haittavaikutusta, jota lääkäri piti mahdollisena, mutta totesi kyseessä voivan olla myös selkäydinkanavan ahtauma. A:lle määrättiin Etoricoxib-tulehduskipulääkettä kuurina.
6.7.2021 päivätyn päivystyspoliklinikan potilaskertomuksen tekstin mukaan A hakeutui päivystykseen pahentuneen akillesjännekivun vuoksi. A:n yleistila oli hyvä, ja hän pystyi liikkumaan yhden kepin avulla. A sai kantapäät irti lattiasta molemmilla jaloilla seistessä. Akillesjänteet olivat palpoiden kipeät, eikä lääkäri huomannut kuoppaa. Vasemmassa akillesjänteessä oli pieni paksunnos. A:lle ei voitu tehdä Thompsonin testiä, koska hän ei päässyt polvinivelrikon vuoksi mahalleen makuulle. Akillesjänteessä ei todettu repeämää. Akillesjänteen tendinopatiaan määrättiin hoitona kipulääkitys ja kipua aiheuttavan rasituksen välttäminen. A:lle oli jo järjestetty terveyskeskuksen kautta fysioterapiaa.
27.1.2023 päivätyn V-lääkärilausunnon mukaan A:lla on verenpainetauti. A:lla oli ollut vuonna 2014 vyöruusu, vuonna 2014 keuhkoembolia, vuonna 2016 traumaattinen lukinkalvonalainen vuoto ja subduraalihematooma sekä vuonna 2018 STEMI, jolloin hänelle oli tehty pallolaajennus. Lisäksi hänellä oli ollut perifeerinen kasvohermohalvaus ja pitkittynyt vyöruusun jälkeinen kiputila ainakin oikeassa alaraajassa. Syyskuussa 2022 nefrologi oli todennut A:lla perussairauksiin liittyvän kroonisen munuaistaudin. V-lausunnossa todetaan, että A:lle on tullut useista lääkevalmisteista sivuvaikutuksia. A oli ollut lausunnon kirjoittaneen lääkärin vastaanotolla 9.11.2022. V-lausunnon mukaan A kävelee yhden kyynärsauvan avulla 50 metriä tasamaalla, ja portaat ovat A:lle erityisen vaikeita. A ei kykene käyttämään julkisia kulkuneuvoja, eikä hän pysty ajamaan autolla, jossa on polkimet. A:n liikkumista kynnyksissä ja ajoneuvoissa rajoittavat erityisesti polvi- ja nilkkanivelten liikerajoitukset, kankeus ja ääriasentoihin liittyvät kivut. Lausunnon mukaan A:lla on alaraajojen vaikea-asteinen toimintakyvyn alenema. A:lle 14.11.2022 tehdyssä nilkkojen röntgentutkimuksessa todettiin oikeassa nilkassa talokruraalinivelessä lievää nivelrikkoa. Vasemmassa nilkassa todettiin vähäistä terävöitymistä tibian etureunassa sekä lievää nivelrikkoa talonavikulaarisessa nivelessä. A:lle 14.11.2022 tehdyssä polvien rasitusröntgentutkimuksessa todettiin molemmissa polvissa kohtalaista nivelrikkoa sekä molemmin puolin voimakkaat verisuonikalkit. V-lausunnossa todetaan, että A:n alaraajojen liikerajoitteet ovat pysyviä.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, ovatko A:n pitkittyneet alaraajaoireet ja liikkumisvaikeudet syy-yhteydessä Ciprofloxacin-antibiootin käyttöön ja onko A:lle lääkkeen käytön seurauksena aiheutunut pysyvää haittaa.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut.
Ehtokohdan 7 (Vahingon määrä) mukaan korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a–2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. Korvausta laskettaessa vähennetään etuudet, joihin vahingonkärsijällä on ilmeisesti oikeus julkisista varoista tai lakisääteisestä vakuutuksesta.
Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:
1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2) ansionmenetyksestä;
3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4) pysyvästä haitasta.
Lain 5 luvun 2 c §:n (16.6.2004/509) mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika. (1 momentti) Pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä. Korvausta korottavana tekijänä voidaan lisäksi ottaa huomioon henkilövahingosta vahinkoa kärsineelle aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen. (2 momentti)
Asian arviointi
Asiassa on riidatonta, että A:n alaraajojen kipeytyminen ja akillesjänteiden ärsyyntyminen olivat vakuutusehtojen tarkoittamassa todennäköisessä syy-yhteydessä Ciprofloxacin-antibiootin käyttöön. Vakuutusyhtiö maksoi tältä osin A:lle lääkevahingon aiheuttamasta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 1.000 euroa potilas- ja liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 2 (lievät vammat) mukaisesti. Riidanalaista on se, onko A:lle aiheutunut lääkkeen käytön seurauksena pitkittyneitä alaraajaoireita ja pysyvää liikkumisvaikeutta.
Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.
Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun selvityksen mukaan A:lle määrättiin 14.9.2020 Ciprofloxacin-antibioottilääkekuuri virtsatietulehduksen hoitoon. Kesäkuussa 2021 A hakeutui lääkärin vastaanotolle antibioottikuurin jälkeen ilmenneiden alaraajakipujen vuoksi, jotka jatkuivat edelleen. A:lla ilmeni pidempään kävellessä molemmissa reisissä puutumisen tunnetta, pidempään istuessa liikkeellelähdön vaikeutta ja jalkojen voimattomuutta. Myös ristiselkäkipua oli alkanut esiintyä. A:n yleistila oli hyvä, mutta hänen alaraajansa olivat kauttaaltaan palpaatioarat. A epäili Ciprofloxacin-antibiootin haittavaikutusta.
Heinäkuussa 2021 A hakeutui päivystyspoliklinikalle pahentuneen akillesjännekivun vuoksi. Akillesjänteet olivat palpoiden kipeät, ja vasemmassa akillesjänteessä oli pieni paksunnos. 27.1.2023 päivätyn V-lääkärilausunnon mukaan A:lla on verenpainetauti. A:lla oli ollut vuonna 2014 vyöruusu, vuonna 2014 keuhkoembolia, vuonna 2016 traumaattinen lukinkalvonalainen vuoto ja subduraalihematooma sekä vuonna 2018 STEMI, jolloin hänelle oli tehty pallolaajennus. Lisäksi hänellä oli ollut perifeerinen kasvohermohalvaus ja pitkittynyt vyöruusun jälkeinen kiputila ainakin oikeassa alaraajassa. Syyskuussa 2022 nefrologi oli todennut A:lla perussairauksiin liittyvän kroonisen munuaistaudin. Lausunnon mukaan A:lla on alaraajojen vaikea-asteinen toimintakyvyn alenema. A:lle 14.11.2022 tehdyissä nilkkojen ja polvien röntgentutkimuksissa todettiin nivelrikkoa.
Vakuutuslautakunta toteaa, että fluorokinolonien ryhmään kuuluvien antibioottien käyttöön tiedetään liittyvän tuki- ja liikuntaelimistöön kohdistuvia haittoja. Akillesjänteiden kipeytyessä on tavallista, että niiden kipu jatkuu pitkään. Arvioitaessa, ovatko pitkittyneet alaraajaoireet ja liikkumisvaikeudet A:n tapauksessa Ciprofloxacin-lääkkeestä johtuvia, lautakunta toteaa, että A:ta koskevassa lääketieteellisessä selvityksessä on kuvattu myös muita A:n liikkumiskykyä rajoittavia sairauksia, joita lautakunta pitää akillesjänteiden kipua merkittävämpinä syinä A:n liikkumiskyvyn rajoittumiseen. Lisäksi lautakunta toteaa, ettei sen käytössä olevista selvityksistä ilmene, että akillesjänteiden kipu vaikuttaisi itsenäisesti A:n toimintakykyyn. Vakuutuslautakunta katsoo, että A:n pitkittyneet alaraajaoireet ja liikkumisvaikeudet eivät ole vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla todennäköisessä syy-yhteydessä Ciprofloxacin-antibioottilääkkeen käyttöön. Kyse ei siten tältä osin ole korvattavasta lääkevahingosta, eikä A:lle ole lääkevahingon seurauksena aiheutunut pysyvää haittaa. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön hylkäävää korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Pippola
Jäsenet
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila