Tapahtumatiedot

Asiakkaana olevan kuolinpesän omistamaan, vuonna 1963 rakennettuun omakotitaloon murtauduttiin 24.–25.12.2022. Vahingon havaitsi ja siitä poliisille ilmoitti 25.12.2022 rakennuksesta kuolinpesän osakkaan ulkomaan­matkan aikana huolehtinut henkilö. Edellisen kerran kyseinen henkilö oli käynyt paikalla 23.12.2022 tarkastamassa öljypolttimon toiminnan. Poliisin tutkintailmoituksen mukaan hän oli tullut uudelleen paikalle 25.12.2022 tarkastamaan öljypoltinta ja tuolloin huomannut asuntoon murtaudutun talon takapuolella olleesta autotallin oven erillisovesta. Asunnosta poistuessaan hän oli huomannut, että asunnon asekaappiin oli murtauduttu.

Vahinkosaneerausliike teki kohteessa vahinkokartoituksen 27.1.2023.

Asiakkaan hankkiman tarjouksen mukaan autotallin kolmelehtisen saranaoven uusiminen nosto-oveksi sekä rappukäytävästä yläkertaan johtavan oven ja kiintokomeron oven uusimiset maksavat asennus- ja purkutöineen yhteensä 8 049 euroa.

Vakuutusyhtiö teki asiassa 30.1.2023 korvauspäätöksen, jonka mukaan yhtiö korvaa ovista nykyhinnan mukaisena korvauksena 1 610 euroa vähennettynä vakuutuksen omavastuuosuudella. Yhtiö totesi, että jos rakennuksen tai rakennuksen osan nykyhinta vahinkohetkellä on alentunut alle puoleen sen uudishinnasta, vahingon määrä lasketaan rakennuksen tai sen osan nykyhinnan mukaan. Vaurioituneiden ovien ollessa yli 50 vuotta vanhoja yhtiö katsoi niiden nykyhinnan olevan 20 prosenttia uusimiskuluista, jolloin korvattava osuus uusimiskuluista on 1 610 euroa.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii ovien korjauskulujen korvaamista täysimääräisesti. Asiakas toteaa, että rakennus on vakuutettu täydestä hinnasta eikä sen arvo ole alentunut alle 50 prosentin huomioiden, että rakennusta on remontoitu sisältä ja sen ikkunat sekä lämmitysjärjestelmät oli uusittu. Asiakas myös viittaa FINEn Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen FINE-020153, jossa lautakunta katsoi, että murtovahingon yhteydessä vaurioituneen oven korjauskulut tuli korvata vakuutusyhtiön maksaman nykyarvon mukaisen korvauksen sijaan uusarvon mukaisesti.

Ovien osalta asiakas totesi, ettei niiden arvo voi olla alle 50 prosenttia, koska ne on saneerattu 1990-luvulla ja autotallin ovien yläosaan on asennettu uudet ikkunalasit pari vuotta sitten. Sisäovien osalta kuvista ilmenee niiden olevan valkoisia, iältään 20 vuotta.

Rakennukseen tunkeutumisen osalta asiakas totesi, että sisälle oli tultu voimalla rikkoen autotallin ovi, mistä osoituksena oven sisäpuolinen kahva oli irronnut. Ei myöskään voida osoittaa, etteikö lukon kieleke olisi ennen murtoa lukinnut ovea; lukitus ja sen varmennuksena ollut sorkkarauta olivat kestäneet niin kauan kuin oven kahva ja se osa ovea, johon kahva oli kiinnitetty. Kuvassa myös näkyy vääntöjälkeä.

Autotallin ovien lasien uusimisesta asiakas toimitti laskun, jonka mukaan uudet lasit oli asennettu 3.12.2019 laskun loppusumman ollessa 285,60 euroa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastauksessaan yhtiö viittaa korvauspäätökseen ja toteaa ovien olleen yli 50 vuotta vanhoja, minkä vuoksi korvaus on laskettu omaisuuden nykyhinnan mukaan. Jos oven vahinkoja ei voi korjata tai korjaus maksaisi enemmän kuin uusi ovi asennettuna, korvaus lasketaan uuden oven hinnasta asennuksineen. Yhtiö myös toteaa asiakkaan muuttaneen osoitteeseen 1.6.2003, joten hänen pitäisi tarkkaan tietää, mitä remontteja asunnossa on tehty ja milloin. Myös asiakkaan toimittama arvio ovien uusimiskustannuksista on yläkanttiin kyseisistä ovista.

Autotallin oven osalta yhtiö viittaa poliisin esitutkintapöytäkirjaan teknisestä tutkinnasta kirjattuun: ”Autotallin pariovessa oli pintalukko, mutta ovi oli niin väljä, että pariovien välistä näki autotallin/pihan ja oven pystyi aukaisemaan tempaisemalla. Ilmoittaja kertoi, että tutkimushetkellä autotallin parioven kynnyksellä autotallin sisäpuolella ollut sorkkarauta oli toiminut autotallin oven salpana niin, että sen toinen pää oli ollut ovessa olevan naulan päällä ja toinen pää oli työnnetty toisessa ovessa oleman vetimen läpi. Ovessa tai lukossa ei havaittu murtojälkiä. Oven vedin oli autotallin toisessa päädyssä olevan pöydän edustalla lattialla.”

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on ollut käytössään muun muassa seuraavat selvitykset:
- vahinkosaneerausliikkeen tarkastusraportti 27.1.2023
- poliisin esitutkintapöytäkirja
- käräjäoikeuden tuomio, koskien muun muassa törkeää varkautta

Vahinkosaneerausliikkeen laatimaan tarkastusraporttiin samoin kuin poliisin esitutkinta-aineistoon sisältyy lukuisia valokuvia rakennuksesta, muun muassa autotallin ovesta, rappukäytävästä yläkerran käytävälle johtavasta ovesta ja sen karmista sekä asekaappina toimineen kiintokomeron ovesta. Sekä sisäovessa että asekaapin ovessa karmeineen näkyy murtojälkiä. Autotallin oven ulkopuolella on lukon läheisyydessä joitain jälkiä, ja oven sisäpuolelta on irronnut kuvan perusteella noin 40 senttimetrin mittainen pala ovipaneelia, johon ovenkahva on ollut kiinnitettynä. Poliisin ottamissa kuvissa on lisäksi havainnollistettu, miten ovi oli sisältäpäin teljetty sorkkaraudalla siten, että sorkkaraudan toinen pää oli ollut työnnettynä ovenkahvan välistä ja toinen oli levännyt oveen kiinnitetyn naulan päällä. Samoin kuvista näkyy, että autotallin ovissa on erityisesti niiden sisäpuolella runsaasti käytön jälkiä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys murtovahingon yhteydessä rikkoutuneiden ovien korjauskuluista maksettavan korvauksen määrästä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.1.2022 alkaen, kohdan Vakuutusehdoissa käytettyjä käsitteitä mukaan rakennuksen nykyhinnalla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka saadaan, kun uudishinnasta vähennetään rakennuksen iän, käytön, asumattomuuden, huollon tai hoidon laiminlyönnin, käyttökelpoisuuden alenemisen tai vanhanaikaisuuden johdosta tapahtunut hinnan alentuminen. Myös paikkakunnan muuttuneiden olosuhteiden, rakennuksen sijainnin ja muiden syiden selvä vaikutus otetaan huomioon rakennuksen hintaa arvioitaessa.

Kohdan 6.2.1.2 (Rakennuksen vahingon määrän laskeminen ja korvaamisen edellytykset) mukaan rakennuksen tai rakennuksen osan vahingon määrä lasketaan selvittämällä ensisijaisesti suunniteltujen korjauskustannusten määrä joko laskemalla tai käyttämällä apuna urakkatarjousmenettelyä. Suunnitelmien tulee sisältää korjaustoimenpiteiden toteutus nykyaikaisilla rakennusosilla, jotka toteutetaan Suomessa yleisesti kaupan olevilla rakennustarvikkeilla ja yleisesti käytössä olevilla, nykyaikaisilla työmenetelmillä. Vahingon määrää laskettaessa korjauskustannuksissa ei oteta huomioon rakennusosien entistämisen aiheuttamia kustannusten lisääntymisiä. Mikäli rakennuksen tai rakennuksen osan nykyhinta vahinkohetkellä on vähintään puolet sen uudishinnasta, vahingon määrä lasketaan rakennuksen uudishinnan mukaan.

Mikäli rakennuksen tai rakennuksen osan nykyhinta vahinkohetkellä on alentunut alle puoleen sen uudishinnasta, vahingon määrä lasketaan rakennuksen tai sen osan nykyhinnan mukaan. Tällöin myös korvaus maksetaan nykyhinnan mukaan.
[…]

Asian arviointi

Vakuutusyhtiön asiassa tekemän korvauspäätöksen perusteella asiassa on riidatonta, että asiakkaan kotivakuutuksesta korvataan murtautumisen yhteydessä oville aiheutuneet vahingot. Riitainen kysymys koskee sitä, onko ovien nykyhinta ollut vahinkohetkellä vähintään puolet vai alle sen.

Lautakunta toteaa, että toisin kuin asiakkaan viittaamassa tapauksessa FINE-020153, nyt puheena olevaan tapaukseen sovellettavissa vakuutusehdoissa on rakennuksen vahingon määrän laskemista koskevassa ehtokohdassa 6.2.1.2 vaihtoehtona koko rakennuksen nykyhinnan määrittämiselle rakennuksen osan nykyhinnan määrittäminen. Lautakunta katsoo, että korvauksen laskeminen rakennuksen osan nykyhinnan perusteella koko rakennuksen nykyhinnan sijaan on perusteltua tämän tapauksen tyyppisessä tilanteessa, jossa vahinko kohdistuu vain yhteen tai joihinkin yksittäisiin rakennuksen osiin. Aiemman käytäntönsä osalta lautakunta viittaa tapaukseen FINE-044744, jossa vakuutusehtoihin sisältyi yksittäisen rakennuksen osan osalta pääosin vastaavan sisältöinen ehtokohta kuin nyt esillä olevassa tapauksessa ja jossa ratkaisevaksi katsottiin kattopinnoitteen kunto myrskyn vaurioitettua rakennuksen kattoa.

Vakuutusehtojen mukaan rakennuksen nykyhinnalla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka saadaan, kun uudishinnasta vähennetään rakennuksen iän, käytön, asumattomuuden, huollon tai hoidon laiminlyönnin, käyttökelpoisuuden alenemisen tai vanhanaikaisuuden johdosta tapahtunut hinnan alentuminen. Kyseisessä määritelmässä ei erikseen lausuta nykyhinnan määrittämisestä rakennuksen osan osalta. Ehtoja kokonaisuutena tulkiten lautakunta katsoo, että myös yksittäisen rakennuksen osan kohdalla arviointi on tehtävä kyseistä määritelmää soveltaen. Edelleen lautakunta katsoo, että silloin, kun rakennuksen osan kunnosta on saatavissa tarkka selvitys, nykyhinnan arvioinnissa on painotettava iän sijaan osan kuntoa. Tätä puoltaa se, että riippuen olosuhteista ja rasituksesta, joka kyseiseen osaan kohdistuu, rakennuksen osa voi usein olla merkittävästikin sen ikään perustuvaa olettamaa paremmassa tai huonommassa kunnossa.

Autotallin oven osalta lautakunta toteaa asiakirjaselvitykseen sisältyvien valokuvien perusteella olevan ilmeistä, että ovet ovat iäkkäät eikä kuvien perusteella ole pääteltävissä oviin tehdyn rakennuksen valmistumisen jälkeen muita merkittäviä kunnostustoimia kuin lukon uusiminen. Kunnostustoimenpiteistä ei ole toimitettu muutakaan selvitystä, lukuun ottamatta ovien yläosan ikkunalasien uusimista vuonna 2019. Ovien nykyarvoa arvioidessaan lautakunta kiinnittää huomiota siihen, että kyse on ulko-ovista, jotka ovat alttiita erilaisille sään aiheuttamille rasituksille. Erityisesti sisältä otetuista kuvista ilmenee oviin kohdistuneen lisäksi runsaasti erilaisia autotallin ovelle tyypillisiä käytön jälkiä. Kokonaisuutena asiaa arvioiden lautakunta katsoo, että autotallin ovien osalta lautakunnalle toimitettu selvitys ei osoita ovien kunnon olleen vahinkohetkellä yli 20 prosenttia. Vakuutusyhtiön päätös on siten tältä osin vakuutusehtojen mukainen.

Rakennuksen sisällä olevien ovien osalta lautakunta katsoo, että yläkerran käytävään johtava ovi on kuvien perusteella todennäköisesti asiakkaan kertomalla tavalla vaihdettu rakennuksen valmistumisen jälkeen. Tätä tulkintaa osaltaan puoltaa se, että oven kahva on malliltaan sellainen, joka on ollut käytössä vasta selvästi 1960-luvun jälkeen. Asekaappina toimineen kiintokomeron puuviilupintainen ovi puolestaan on kuvien perusteella todennäköisesti alkuperäinen eli asennettu rakentamisvaiheessa. Ovien nykyarvon osalta lautakunta painottaa arviossaan sitä, ettei ovien kunnossa ole kuvien perusteella havaittavissa murtojälkien lisäksi muita jälkiä, joiden perusteella niiden nykyhinta olisi laskenut merkittävästi uudishinnasta iän, käytön tai muiden vakuutusehdoissa määritettyjen tekijöiden seurauksena. Rakennuksen sisällä ne eivät myöskään ole alttiita vastaavalle rasitukselle kuin ulko-ovet. Lautakunta katsookin, että asiassa jää kummankin oven kohdalla näyttämättä nykyarvon alentuneen alle puoleen oven uudisarvosta, jolloin niiden uusimiskulut kuuluvat korvattavaksi uudishinnan mukaan. Tältä osin lautakunta suosittaa yhtiötä käsittelemään asian uudelleen asiakkaan toimitettua selvityksen toteutuneista korjauskuluista.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan rappukäytävästä yläkertaan johtavan oven sekä kiintokomeron oven korjauskustannukset täysimääräisesti ja maksamaan vakuutusehtojen mukaisen lisäkorvauksen uudishinnan mukaan saatuaan asiakkaalta selvityksen toteutuneista korjauskuluista.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Korpelainen
Jäsenet:
Kankkunen
Vuori
Vyyryläinen
Yrttiaho