Tapahtumatiedot
Vastuuvahinkoilmoituksen 23.8.2022 mukaan vakuutettu A:n lasten uima-allas petti 22.8.2022 sateen aikana ja päästi ison määrän vettä väärään suuntaan. Allas oli kattoterassilla ja vettä pääsi valumaan alempaan kerrokseen, mistä aiheutui kosteusvaurio alakerran asunnon terassin oveen ja olohuoneen seinään sekä pohjakerroksessa olevaan liiketilaan. Korvausta asunto-osakeyhtiölle aiheutuneesta vahingosta haettiin kotivakuutukseen liittyvästä vastuuvakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 7.11.2022. Yhtiö totesi, että vastuuvakuutuksesta korvataan vahinkoja, joista vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Yhtiön käytössä olevien selvitysten perusteella A:n huoneiston kattoterassilla oli ollut muovinen lasten uima-allas. Kattoterassilla oli nurmikkopinta ja uima-allas oli suhteellisen keskellä nurmikkoa. Vahinkokartoitusraportin mukaan vesivahingon vuotokohta oli A:n huoneiston reunapellityksen kohdalla. Siitä vettä oli valunut alapuolen asunnon parveketerassin oven kohdalta ulkoseinärakenteen väliin ja alas pohjakerroksessa olevaan liiketilaan, jonka katosta oli tiputtanut vettä. Alakerran asunnon ulkoseinän tiilimuurauksessa oli havaittu vuotokohdalla kalkkihärmää, joka oli ollut seinässä jo ennen nyt havaittua vuotoa. Yhtiö totesi, että tämän tyyppiselle kattoterassille voi sataa sadesäälläkin runsaasti vettä, joten kiinteistön rakenteiden tulee olla sellaiset, että ne ohjaavat veden asianmukaisesti pois. Lasten uima-altaan rikkoutuessa valuvan veden määrä ei ole niin suuri, että se voisi aiheuttaa vahinkoa näin laajasti, varsinkaan, jos kiinteistön rakenteet ovat asianmukaiset. Vahinkoa edeltävänä kuukautena ei ollut satanut mainittavasti, ja vahinkopäivän sade ei ollut ollut rankkaa. Jos uima-allas oli kyseisenä päivänä rikkoutunut, oli terassin nurmikkopinta hidastanut veden siirtymistä pois terassilta. Valuvan veden määrä ei ollut muutoinkaan ollut mitenkään poikkeuksellista verrattuna esimerkiksi veden määrään sadesäällä. Alakerran asunnon ulkoseinässä oli havaittu myös vanhoja kosteusjälkiä, mikä osaltaan osoitti veden valuneen kyseisessä kohdassa jo aiemminkin virheellisesti. Yhtiö katsoi, ettei aiheutunut vahinko ollut seurausta A:n huolimattomuudesta, eikä A siten ollut vahingosta korvausvastuussa. Näin ollen vahinkoa ei voitu korvata myöskään vastuuvakuutuksesta.
Vahingonkärsinyt asunto-osakeyhtiö esitti asiassa vakuutusyhtiölle uudelleenkäsittelypyynnön 10.11.2022. Yhtiö antoi asiassa uuden päätöksen 5.1.2023. Yhtiö totesi, ettei asunto-osakeyhtiö ollut saatujen selvitysten perusteella kieltänyt uima-altaan asentamista terassille. Asentamisessa oli noudatettu ohjeita ja sen pitämisessä terassilla oli toimittu muutenkin kaikin puolin asianmukaisesti. Sademäärät eivät olleet olleet altaan terassilla olon aikana suuria. Veden valuminen rakenteisiin oli aiheutunut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti ilman A:n korvausvastuun perustavaa tuottamusta. Yhtiö katsoi, ettei syytä korvausratkaisun muuttamiseen ollut.
Asiakkaan valitus
A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A kertoo olleensa elokuun 2022 lopussa poistamassa terassiltaan uima-allasta, mutta rankka sadekuuro ehti ennen. Vuoto ei aiheuttanut vahinkoa A:n asuntoon, mutta kylläkin alakerran naapuriin. Äkillinen, suuri määrä vettä aiheutti sen, että sadevesijärjestelmät eivät toimineet. Asunto-osakeyhtiö on vaatinut A:ta maksamaan vahingon korjaamisesta aiheutuneet 3.600 euron kustannukset, joista A vaatii korvausta vastuuvakuutuksesta.
Kuten vakuutusyhtiökin toteaa, A on asentanut ja käyttänyt allasta oikein ja sademäärä on vähäinen. Kyseessä on vahinko, joita varten vakuutuksia myydään ja ostetaan. Asunto-osakeyhtiö oikeutetusti näkee, että asukkaat ovat vastuussa asukkaan hallinnoimalle alueelle asennetuista kalusteista.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan korvauspäätöstensä perusteluihin.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnalla on käytössään seuraavat selvitykset:
- A:n valitus Vakuutuslautakunnalle 6.2.2023 sekä lisäkirjelmät 21.2.2023 ja 26.2.2023
- vakuutusyhtiön vastine 21.2.2023
- vahinkoilmoitus 23.8.2022 ja A:n sähköpostiviesti vakuutusyhtiölle 1.10.2022
- vakuutusyhtiön korvauspäätös 7.11.2022
- sähköposteja asunto-osakeyhtiön isännöitsijän ja vakuutusyhtiön välillä 10.11.–21.12.2022
- sähköpostit A:n ja vakuutusyhtiön välillä 30.12.2022
- vakuutusyhtiön korvauspäätös 5.1.2023
- vahinkokartoitus 24.8.2022
- Ilmatieteen laitoksen sademäärätietoja elokuulta 2022
- vakuutuskirja
- vakuutusehdot.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse siitä, tuleeko lasten uima-altaan pettämisestä ja tulvimisesta aiheutunut vesivahinko korvata A:n vastuuvakuutuksesta.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 2 luvun 1.1 §:n mukaan, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.
Yksityishenkilön vastuuvakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2020 alkaen) kohdan 3.1 (Mitä vastuuvakuutuksesta korvataan?) mukaan vakuutuksesta korvataan yksityishenkilönä toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuksen voimassaoloaikana ja josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.
Asian arviointi
Vahingon korvattavuus vastuuvakuutuksesta edellyttää, että vakuutettu on menetellyt vahingonkorvausvelvollisuuden perustavalla tavalla ja on siten voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta. Pelkästään se, että vakuutetun toiminta on johtanut vahinkoon, ei vielä tarkoita sitä, että vakuutettu olisi vahingosta korvausvastuussa. Korvausvastuun syntyminen edellyttää vakuutetun tuottamusta eli virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä. Lisäksi vahingon tulee olla syy-yhteydessä huolimattomaan toimintaan. Tämä tarkoittaa, että vahingon tulee olla toiminnan ennakoitavissa oleva seuraus.
Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun vahinkokartoitusraportin tietojen mukaan A:n huoneiston terassilla ollut lasten uima-allas on täyttynyt vedestä sateella ja tulvinut vesiä terassille. Vettä on valunut alapuolen huoneiston parveketerassin oven kohdalta. Myös pohjakerroksen liiketilan varaston katosta on tiputtanut vettä. Kattoterassin vuotokohta alapuolen asuntoon on ollut ulkoseinän reunapellityksen kohdalla. A:n huoneiston rakenteet eivät ole altistuneet vuotovesille. Alapuolen huoneiston olohuoneen ulkoseinässä parvekkeen oven ympärillä on mitattu levyseinäpinnoilla kohonneita pintakosteuslukemia. Havaintojen perusteella vesiä on valunut ulkoseinärakenteen väliin. Pohjakerroksen liiketilan varaston vuotokohdan havaittiin olevan tämän huoneiston parvekkeen oven kohdalla. Vahingon on arvioitu olevan vähäinen.
Kartoitusraportissa ehdotetaan, että A:n huoneistossa suoritetaan vuotokohdan kattoterassirakenteiden tarkastus ja tiivistyskorjaukset kattoliikkeen toimesta. Alapuolen huoneistossa olohuoneen ulkoseinälevytykset puretaan parvekkeen oven kohdalta ja ympäriltä ja kastuneet eristeet uusitaan. Parvekkeen oven edustalta avataan lattian laminoitu porraskoroke ja tarkastetaan väliin jäävien rakenteiden kuivaustarve. Rakenteet kuivataan koneellisesti, minkä jälkeen ennen kunnostustöitä tehdään uudet mittaukset. Liiketilan ei ole arvioitu tarvitsevan kuivausta tai korjaustöitä.
Vahinkokartoitusraportin valokuvista ilmenee, että kyseinen lasten uima-allas on ollut ilmatäytteinen ja se on täyttynyt vedestä sateella, jolloin se on painunut tai tulvinut vesiä. Altaan alla on ollut pressu ja se on sijoitettu nurmikkopinnalle. Alapuolen asunnon ulkoseinän tiilimuurauksessa on ollut havaittavissa aiempia vuotojälkiä (kalkkihärmää). A:n vakuutusyhtiölle sähköpostitse 30.12.2022 antaman selvityksen mukaan altaan alla on ollut ohjeiden mukaan suojapressu ja lähellä sadevesiviemäreitä.
Vakuutuslautakunta toteaa, että vesi on esitetyn selvityksen perusteella päässyt valumaan A:n huoneiston alapuolisen huoneiston ulkoseinärakenteisiin kattoterassin epätiiviin rakenteen kautta. Lautakunnan näkemyksen mukaan myös sadeveden valuminen saman rakenteen kautta on mahdollista, ja näin on vanhoista valumajäljistä päätellen aiemmin myös tapahtunut. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vahinko ole aiheutunut A:n toiminnasta, vaan vahinkoa kärsineen asunto-osakeyhtiön vastuulle jäävästä terassirakenteiden epätiiviydestä. A ei siten ole syntyneestä vahingosta korvausvastuussa. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä päätöstä vakuutusehtojen mukaisena.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Laine
Jäsenet:
Haapasaari
Karhu
Korpiola
Koskinen