Haku

FINE-058330

Tulosta

Asianumero: FINE-058330 (2023)

Vakuutuslaji: Lääkevahinkovakuutus

Ratkaisu annettu: 30.03.2023

Lääkevahingon korvaaminen. Comirnaty-rokotteesta aiheutunut käden turvotus ja särky. Todennäköinen syy-yhteys lääkkeen käytön ja pitkittyneiden käden oireiden välillä. Tilapäinen haitta. Tuliko tilapäisen haitan korvausta korottaa? Pysyvä haitta. Hoitokulut.

Tapahtumatiedot

A (s. 1975) on hakenut korvausta koronavirusrokotteesta aiheutuneesta lääkevahingosta 14.7.2022 päivätyllä lääkevahinkoilmoituksella. 

A sai kolmannen annoksen koronavirusrokotetta Comirnaty-valmisteella (BioNTech-Pfizer) 9.3.2022. 

A hakeutui 29.4.2022 lääkärin vastaanotolle vasemman yläraajan kivun vuoksi. A:n olkavarsi oli ollut rokotteen saamisen jälkeen turvonnut ja kipeä. A oli saanut koronarokotteen vasempaan olkavarteensa. Hoitavan lääkärin mukaan oireilussa oli todennäköisesti kyse rokotuksesta jääneistä suojakrampeista. Sittemmin käden särky levisi laajemmalle alueelle ja kädessä ilmeni liikerajoitteita. Toukokuun 2022 lopussa tehdyssä ENMG-tutkimuksessa ei todettu poikkeavaa. Sittemmin oireissa katsottiin olevan kyse ns. jäätyneestä olkapäästä. 

Vakuutusyhtiö totesi 19.9.2022 antamassaan korvauspäätöksessä, että oireilun korvaaminen lääkevahinkona edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja ilmenneiden oireiden välillä. Yhtiö katsoi, että heti rokotteen saamisen jälkeen ilmenneessä käden säryssä ja turvotuksessa oli ohimenevästi kyse korvattavasta lääkevahingosta. Yhtiö maksoi A:lle lääkevahingon aiheuttamasta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 600 euroa liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 2 (lievät vammat), luokan alaosa mukaisesti. Käden pitkittyneen vaivan, todettujen kudoshaurastumien sekä jäätynyt olkapää -vaivan osalta yhtiö katsoi, ettei syy-yhteyttä rokotteeseen ollut, eikä korvausta voitu suorittaa.

A katsoi, että tilapäisen haitan aste oli virheellisesti määritetty ja pyysi asian uudelleenkäsittelyä. A:n mukaan rokotuksesta oli aiheutunut käteen turvotusta, kovaa särkyä ja liikkumisen rajoitteita. Rokotuksen jälkeen turvotus laski noin 1–2 viikon kuluessa, mutta käsisärky ja liikkumisen rajoitteet jäivät vaivaamaan pidemmäksi aikaa ja olivat jatkuneet yhdenjaksoisesti jo seitsemän kuukauden ajan. A joutui edelleen käyttämään särkylääkkeitä ja käymään lääkärin määräämässä fysioterapiassa. Pitkäkestoisen ja mahdollisesti pysyväksi jäävän haitan perusteella A katsoi, että rokotuksesta aiheutunut haitta vastasi liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaista luokkaa 3 (lievää vaikeammat vammat). Tilapäisen haitan korvausmäärää koskevan uudelleenkäsittelypyynnön lisäksi A esitti vakuutusyhtiölle korvausvaatimuksen käden hoidosta aiheutuneista kuluista ja hoitokäynteihin liittyvistä matkakuluista.

Vakuutusyhtiö ilmoitti 31.1.2023 päivätyllä päätöksellä, että se suorittaa A:lle korvauksia huhti- ja toukokuussa 2022 aiheutuneista kuluista. 30.5.2022 jälkeen aiheutunut hoidon tarve ei ollut yhtiön mukaan enää seurausta korvattavasta lääkevahingosta, eikä korvausta mainitun ajankohdan jälkeisistä hoitokuluista voitu siten suorittaa. Lisäksi yhtiö totesi, että haetuista 26.5.2022 ja 31.5.2022 hoitokäynteihin liittyvistä matkakuluista ei voitu maksaa korvausta, koska kyseessä on ollut etävastaanotto ja hoitopuhelu. A:n ilmoittamaa käyntiä 7.5.2022 ei sen sijaan ilmene hoitotiedoista lainkaan, joten korvausta ei voitu suorittaa. Tilapäisen haitan haitta-asteen korotusta koskevan vaatimuksen osalta yhtiö katsoi, että haitta-aste oli määritetty oikein, eikä perusteita lisäkorvaukselle ollut.

Asiakkaan valitus

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A katsoo edelleen, että tilapäisen haitan korvaus tulee maksaa luokan 3 mukaisesti. Lisäksi A vaatii korvausta pysyvästä haitasta. A vaatii myös, että vakuutusyhtiö korvaa hänelle käden kuntoutuksesta ja fysioterapiasta aiheutuneet kulut. Kuluja on asiakkaan mukaan korvaamatta ajalta 8.6.-31.10.2022. Lisäksi A vaatii korvausta hoitokäynteihin liittyvistä matkakuluista.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset. Yhtiö toteaa, että Comirnaty-rokotteen tiedetään voivan aiheuttaa rokotuskäden kipua ja pistoskohdan turvotusta. Yleensä nämä oireet ovat kuitenkin lyhytkestoisia. A:n oirekuva muutti muotoaan yli kaksi kautta rokotteen antamisen jälkeen. Tämä ei ole rokotusreaktioille tyypillistä. Yhtiö katsoo, että jatkuneen kipuoireilun taustalla on todennäköisemmin magneettitutkimuksessa todetut repeämä- ja kudoshaurastumislöydökset kuin A:n saama Comirnaty-rokote. Lisäksi yhtiö toteaa, että sen käyttöön ei ole toimitettu potilasasiakirjamerkintöjä kesän 2022 jälkeiseltä ajalta. Oireiden jatkumisesta kesän 2022 jälkeen ei siten ole esitetty näyttöä.

Vakuutusyhtiö katsoo, että A:lle on suoritettu lääkevahinkovakuutusehtojen mukaiset korvaukset lyhytaikaisten kipuoireiden osalta, eikä perusteita lisäkorvauksen suorittamiseen ole.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 9.3.2022-27.6.2022.

A sai kolmannen annoksen koronavirusrokotetta Comirnaty-valmisteella 9.3.2022. 

30.3.2022 päivätyn työterveyden etäkontaktimerkinnän mukaan A soitti ja kertoi koronarokotteen saamisen jälkeen alkaneesta käsikivusta. Kipu oli jatkunut nyt kolme viikkoa.

29.4.2022 päivätyn lääkärin hoitokertomusmerkinnän mukaan A hakeutui hoitoon vasemman yläraajan kivun vuoksi. A oli saanut viisi viikkoa aikaisemmin koronarokotteen vasempaan olkavarteensa. Sen jälkeen olkavarsi oli turvonnut ja jäänyt kipeäksi. Palpoiden todettiin trapeziuksen mediaaliosassa ylhäällä lihasjumi. Deltoideus aristi posterolateraalisesti ja anteromediaalisesti. Olkavarren lihakset olivat aristamattomat. Iho oli siisti. Kainalossa ei imusolmukkeita palpoitunut. Hoitavan lääkärin mukaan oireilussa oli todennäköisesti kyse rokotuksesta jääneistä suojakrampeista. A:lle määrätiin etorikoksibi- ja Sirdalud- lääkkeet. Lisäksi suositeltiin hierontaa.

26.5.2022 päivätyn lääkärin hoitokertomusmerkinnän mukaan A:n vasemman käden särky oli laajentunut. Särky alkoi lavan takaa ja säteili 2–5 sormiin, joissa se ilmeni puutumisena ja kihelmöintinä. Ylösnosto oli vaikeaa. Yösärky oli pahin, mutta myös päivällä oli särkyä.

30.5.2022 päivätyn ENMG-tutkimuksen lausunnon mukaan tutkimuksen tulos oli normaali. Tutkimuksessa ei todettu vasemman yläraajan alueella perifeeriseen neurogeeniseen vaurioon tai hermojuurien puristustilaan sopivia muutoksia.

11.6.2022 päivätyn lääkärin hoitokertomusmerkinnän mukaan A:lle oli tehty vasemman olkanivelen MRI-tutkimus. Supraspinatuksessa todettiin laaja osittaista nivelen puolen repeämä ja ohentunutta jännettä noin 2 cm pitkällä matkalla. Lävistävää repeämää ei todettu. AC-nivelessä todettiin nivelpintojen periartikulaarista hohkaluuödeemaa, ei juurikaan hydropsia. SA-bursassa todettiin kohtalaista ödeemaa. Lisäksi cuff-intervallissa sekä IGHL:n säikeissä todettiin ödeemaa. Diagnoosiksi merkittiin jäätynyt olkapää.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys A:n pitkittyneiden oireiden syy-yhteydestä vahinkotapahtumaan sekä A:lle lääkevahingon vahingon johdosta maksettavien korvausten määrästä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Ehtojen kohdan 7 (Vahingon määrä) mukaan korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a – 2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normeja ja ohjeita.

Korvausta laskettaessa vähennetään etuudet, joihin vahingonkärsijällä on ilmeisesti oikeus julkisista varoista tai lakisääteisestä vakuutuksesta.

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:
1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2) ansionmenetyksestä;
3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4) pysyvästä haitasta.

Lain 5 luvun 2 c §:n (16.6.2004/509) mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika. (1 mom.) Pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä. Korvausta korottavana tekijänä voidaan lisäksi ottaa huomioon henkilövahingosta vahinkoa kärsineelle aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen. (2 mom.)

Asian arviointi

1. A:n vasemman käden myöhempien oireiden syy-yhteys Comirnaty-rokotteeseen

Asiassa on riidatonta, että A:lla Comirnaty-rokotteen saamisen jälkeen ilmenneet käden turvotus- ja kipuoireet ovat olleet ohimenevästi vakuutusehtojen tarkoittamassa todennäköisessä syy-yhteydessä rokotteeseen. Riidanalaista on se, kuinka pitkältä ajalta käden oireet olivat Comirnaty-rokotteesta johtuvia.

Vakuutusyhtiö katsoo, että A:n saamiin rokotteisiin todennäköisesti syy-yhteydessä oleva käden turvotus ja särky ovat korvattavia 30.5.2022 saakka. Myöhempi oireilu on muusta syystä kuin rokotteesta johtuvaa. A katsoo, että myös 30.5.2022 jälkeen jatkunut oireilu on seurausta Comirnaty-rokotteesta.

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun selvityksen mukaan A sai kolmannen annoksen koronavirusrokotetta Comirnaty-valmisteella 9.3.2022. A otti yhteyttä terveydenhuoltoon 30.3.2022 ja kertoi rokotteen saamisen jälkeen alkaneesta käsikivusta. A hakeutui lääkärin vastaanotolle vasemman yläraajan kivun vuoksi 29.4.2022. A oli saanut koronarokotteen vasempaan olkavarteensa. Olkavarsi oli sen jälkeen turvonnut ja jäänyt kipeäksi. Palpoiden todettiin trapeziuksen mediaaliosassa ylhäällä lihasjumi. Hoitavan lääkärin mukaan oireilussa oli todennäköisesti kyse rokotuksesta jääneistä suojakrampeista. A:lle määrätiin etorikoksibi- ja Sirdalud-lääkkeet. Lisäksi suositeltiin hierontaa. Lääkärikäynnillä 26.5.2022 A:n vasemman käden säryn mainittiin laajentuneen siten, että se alkoi lavan takaa ja säteili sormiin. Käden ylösnosto oli vaikeaa. Toukokuun 2022 lopussa tehdyssä ENMG-tutkimuksessa ei todettu poikkeavaa. Kesäkuussa 2022 tehdyssä vasemman olkanivelen MRI-tutkimuksessa todettiin kiertäjäkalvosinjänteen repeämä ja ohentunutta jännettä. AC-nivelessä todettiin nivelpintojen periartikulaarista hohkaluuödeemaa. SA-bursassa todettiin kohtalaista ödeemaa. Lisäksi cuff-intervallissa sekä IGHL:n säikeissä todettiin ödeemaa. Diagnoosiksi merkittiin jäätynyt olkapää.

Vakuutuslautakunta toteaa, että A:lla on todettu magneettitutkimuksessa jäätyneeseen olkapäähän sopivia, pitkän ajan kuluessa vähitellen kehittyneitä degeratiivisia muutoksia, jotka eivät sovi rokotteen aiheuttamaksi. A:lla ilmennyt pitkittynyt vasemman käden oireilu liittyy näihin löydöksiin. Vakuutuslautakunta katsoo, että A:n vasemman käden pitkittynyt oireilu ei ole vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla todennäköisesti aiheutunut Comirnaty-rokotteesta. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä tältä osin vakuutusehtojen mukaisena.

2. Kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvaus

Vakuutuslautakunta toteaa, että vahingonkorvauslain mukaisen kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksen arvioiminen on kokonaisharkintaa, jossa arvioidaan vamman laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä tilapäisen haitan kestoaika. Korvauksen määrän arvioinnissa käytetään korvauskäytännön yhtenäistämiseksi ja vahingonkärsineiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi apuna erilaisia normistoja, kuten henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksia ja liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen mukaan korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normeja ja ohjeita.

Vakuutusyhtiö on maksanut A:lle Comirnaty-rokotteesta aiheutuneen ohimenevän käden turvotuksen ja säryn johdosta 600 euron korvauksen kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta. Korvaus sijoittuu liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaiseen luokkaan 2 (lievät vammat). A katsoo, että tilapäinen haitta sijoittuu luokkaan 3 (lievää vaikeammat vammat) ja vaatii sen mukaista korvausta. 

Liikennevahinkolautakunnan tilapäistä haittaa koskevien normien ja ohjeiden mukaiseen luokkaan 2 (lievät vammat (korvausasteikko vuonna 2022 300-1.300 euroa) kuuluville vammoille on ominaista, että ne

- eivät tarvitse elvytys- tai tehohoitoa,
- eivät vaadi leikkaustoimenpiteitä, esimerkiksi luunmurtumien kiinnitysleikkausta,
- tarvitsevat sairaalahoitoa enintään viikon,
- toiminnallinen toipuminen vaatii enintään 2 kuukautta,
- vammojen pysyvät seuraukset ovat vähäiset

Luokkaan 3, lievää vaikeammat vammat (korvausasteikko vuonna 2022 1.300-4.100 euroa) kuuluville vammoille on ominaista, että

- niiden hoito voi vaatia verenkierron elvytystä, mutta ei tehostettua hoitoa,
- niihin tai niiden hoitoon ei liity lievää vaikeampia komplikaatioita,
- niiden jatkohoidossa ei tarvita vaativia korjausleikkauksia,
- niiden hoitamiseen tarvitaan sairaalahoitoa 1–3 viikkoa,
- toiminnallinen toipuminen tapahtuu 3-7 kuukaudessa,
- niiden aiheuttama pysyvä toiminnallinen haitta on lievä.

Vakuutuslautakunta viittaa käyttöönsä toimitettuun selvitykseen ja toteaa, että A on käynyt korvattavan lääkevahingon eli vasemman käden turvotuksen ja kivun vuoksi lääkärissä muutamia kertoja. Oireita on hoidettu tulehduskipulääkkeillä ja lihasrelaksanteilla. Oireilu ole edellyttänyt missään vaiheessa esimerkiksi sairaalahoitoa. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön suorittamaa 600 euron korvausta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta asianmukaisena lääkevahinkovakuutuksesta korvattavan vahingon laatu ja kesto sekä oireiden vaatima hoito huomioon ottaen. Lautakunta ei suosita lisäkorvausta tilapäisen haitan osalta.

3. Pysyvä haitta

A on vaatinut korvausta pysyvästä haitasta. Vakuutuslautakunta viittaa arvioonsa Comirnaty-rokotteen saamisen ja A:n vasemman käden pitkittyneiden oireiden välisestä syy-yhteydestä ja toteaa, ettei A:lle ole jäänyt lääkevahingon seurauksena pysyvää haittaa. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä tältä osin vakuutusehtojen mukaisena.

4. Hoitokulut

A on vaatinut korvausta vasemman käden hoitoon liittyvistä, 8.6.-31.10.2022 aiheutuneista kuluista. Vakuutuslautakunta viittaa arvioonsa Comirnaty-rokotteen saamisen ja A:n vasemman käden pitkittyneiden oireiden välisestä syy-yhteydestä ja toteaa, että korvattavaksi vaaditut kulut eivät liity A:lle aiheutuneeseen lääkevahinkoon. Kyse ei siten ole lääkevahinkovakuutuksesta korvattavista hoitokuluista. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä tältäkin osin vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta asiassa.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Sternhufvud

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila

Tulosta