Tapahtumatiedot
Asiakas on puolisonsa kanssa allekirjoittanut 28.4.2008 pankin kanssa sopimuksen asuntolainasta. Pankki on veloittanut velallisilta viivästyskorkoa, jos velallisten suoritus on saapunut lainanlyhennystilille klo 16.00 jälkeen. Pankki on joitain kertoja palauttanut asiakkaan pyynnöstä viivästyskorkoja, mutta on ilmoittanut 15.12.2022, että jatkossa se ei enää palauta viivästyskorkoja.
Asiakkaan valitus
Asiakas katsoo, että pankki toimii sopimusehtojen vastaisesti, kun se veloittaa viivästyskorkoa, jos lainanhoitotilillä ei ole varoja eräpäivänä klo 16.00 mennessä. Asiakas katsoo, että he ovat toimineet velkakirjaehdon mukaisesti, kun velan lyhennykseen varattava varanto on siirretty velkakirjaehdon mukaisesti pankin käyttämälle lainanlyhennystilille ko. vuorokauden kuluessa eli klo 23.59.59 mennessä.
Pankkijärjestelmän käyttö ei ole kellonaikaan ja/tai paikkaan sidottua vaan tapahtuu pääsääntöisesti vuorokauden kaikkina kellonaikoina. Lisäksi pankkiryhmän sisäinen ajantasainen tilisiirto on käsiteltävissä klo 24.00 saakka. Toisaalta pankin tarjoamat palveluajat toimipisteellä eivät ole käytettävissä kaikkina arkipäivinä klo 16 saakka.
Asiakas ei halua vaihtaa pankin ehdottamiin vaihtoehtoisiin lyhennystapoihin tai eräpäivää, vaan haluaa maksaa lainaa takaisin sovitun mukaisesti.
Asiakas on 2.1.2023 ilmoittanut kirjallisesti asiasta pankille ja edellyttänyt pankkia palauttamaan perusteetta veloitetun viivästyskoron kohtuullisessa ajassa.
Asiakas vaatii pankkia palauttamaan viivästyskorkoineen 2.1.2023 perusteetta veloitetun viivästyskoron, jonka määrä on 0,13 euroa ja kaikki samasta syystä mahdollisesti sen jälkeen veloitettavat viivästyskorot.
Pankin vastine
Pankki on vastineessaan todennut, että pankin luottojen ylläpitämiseen käytettävä tietojärjestelmä ei tarkista luotonhoitotilin katetta eräpäivänä enää klo 16.00 jälkeen.
Velkakirjassa tai velan ehdoissa ei ole tarkemmin määritelty, mitä eräpäivällä on ajallisesti tarkoitettu. Vaikka ajallista ulottuvuutta ei ole erikseen kirjattu itse asiakkaan lainaehtoihin, pohjautuu pankkikäytäntö niin sanottuun viemävelkaperiaatteeseen. Jos sopimuksessa ei ole sen täsmällisemmin asiasta sovittu, on velallisen tehtävänä huolehtia, että raha on eräpäivänä pankissa eli velkojan saatavilla pankin aukioloaikana (jos velka tosiasiallisesti suoritettaisiin velkojan liikehuoneistossa, tulisi se suorittaa pankin aukioloaikana velkakirjalain 3 §:n mukaisesti).
Velallisen maksuvelvoite täyttyy vasta siirron saavuttua vastaanottajan palveluntarjoajan tilille. Asiakas on velvollinen maksamaan lainaerän sovittuna eräpäivänä. Koska pankki ei ole saanut suoritusta asiakkaalta ajoissa, on pankki oikeutettu veloittamaan viivästyksestä viivästyskorkoa. Pankin ja asiakkaan alun perin sopima automaattinen alper-maksu ei valitettavasti toimi niin, että se veloittaa automaattisesti lyhennyserän luotonhoitotililtä vielä klo 16.00 jälkeen eräpäivänä.
Pankki on tarjonnut asiakkaalle vaihtoehtoja nykyiselle lyhennyskäytännölle: suoraveloitusta, paperilaskua tai luoton eräpäivän muuttamista, mutta asiakas ei ole halunnut näitä käyttää, vaikka tietää miten nykyinen veloitus toimii. Pankki taas ei yksipuolisesti voi muuttaa sovittua veloitustapaa.
Selvitykset
Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu velkakirja ja velan yleiset ehdot.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Pankin ja asiakkaan välisen erimielisyyden ratkaisemiseksi lautakunnan on arvioitava, onko velallisten suorituksen katsottava viivästyneen, kun se on suoritettu velkojana olevan pankin tilille eräpäivänä klo 16.00 jälkeen.
Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot
Velkakirjalain (622/1947) 3 §:n mukaan:
”Jollei maksupaikkaa ole määrätty, suoritettakoon maksu velkojan asunnossa. Jos hän harjoittaa kauppaa tai muuta liikettä, on maksu suoritettava hänen liikehuoneistossaan. Velkojan muutettua maasta toiseen tai saamisen siirryttyä muussa maassa asuvalle velkojalle on maksu kuitenkin suoritettava aikaisemmalla maksupaikalla.
Velkojalla on oikeus siinä maassa, jossa maksu on tapahtuva, määrätä toinen maksupaikka, kuin edellä on sanottu, jollei tästä koidu velalliselle olennaista hankaluutta tai kustannusta.
Milloin velkoja on muuttanut asuinpaikkaa tai saaminen on siirtynyt toiselle eikä velallisella ole tietoa siitä, missä maksu tällöin on suoritettava, älköön velallinen olko vastuussa siitä johtuvasta maksun viivästymisestä; ja vastatkoon velkoja kustannuksesta ja vahingosta, joka on aiheutunut velalliselle siitä, ettei tämä ole tietänyt sanotusta muutoksesta.”
Kuluttajansuojalain (38/1978) 4 luvun 3 §:n (1259/1994) mukaan:
”Jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on laadittu etukäteen ilman, että kuluttaja on voinut vaikuttaa sen sisältöön, ja ehdon merkityksestä syntyy epätietoisuutta, ehtoa on tulkittava kuluttajan hyväksi.”
Velkakirjan Velan ja koron maksu -kohdan mukaan:
”Koron ensimmäinen eräpäivä on 01.06.2008. Sen jälkeen eräpäivät ovat joka kuukauden 1. päivä. Velan lyhennykset, korot ja muut velan hoitoon liittyvät maksut veloitetaan automaattisesti luotonhoitotililtä [tilinumero]. Velallinen sitoutuu huolehtimaan siitä, että luotonhoitotilillä on riittävä kate.”
Velkakirjan Viivästyskorko-kohdan mukaan:
”Jos velkaa, sen lyhennystä, korkoa tai lisäkorkoa ei makseta siten, että ne ovat viimeistään eräpäivänä velkojapankissa, velallinen on velvollinen maksamaan viivästyneelle määrälle vuotuista viivästyskorkoa eräpäivästä siihen päivään, jona maksu on velkojapankissa.”
Asian arviointi
Asiakas on puolisonsa kanssa ottanut asuntolainan pankista. Pankin näkemyksen mukaan velallisen suoritus on viivästynyt ja pankilla on siten ollut oikeus veloittaa viivästyskorkoa, jos velallisen suoritus on saapunut pankin tilille eräpäivänä klo 16.00 jälkeen. Pankin mukaan sen järjestelmä ei tarkista lainanhoitotilin katetta klo 16.00 jälkeen. Pankki katsoo, että pankkikäytäntö pohjautuu viemävelkaperiaatteeseen, joka ilmenee velkakirjalain 3 §:stä. Lainkohdan mukaan maksu on suoritettava liikehuoneistossa, jos velkoja harjoittaa kauppaa tai muuta liikettä. Pankin näkemyksen mukaan velka tulisi suorittaa pankin aukioloaikana, jos velka tosiasiallisesti suoritettaisiin velkojan liikehuoneistossa.
28.4.2008 allekirjoitetussa velkakirjassa on sovittu, että velan eräpäivä on joka kuukauden 1. päivä. Velkakirjassa velalliset ovat sitoutuneet huolehtimaan siitä, että luotonhoitotilillä on riittävä kate. Velkakirjassa on sovittu viivästyskoron osalta, että jos velkaa, sen lyhennystä, korkoa tai lisäkorkoa ei makseta siten, että ne ovat viimeistään eräpäivänä velkojapankissa, velallinen on velvollinen maksamaan viivästyneelle määrälle vuotuista viivästyskorkoa.
Pankkilautakunta toteaa, että velkakirjassa ei ole mainittu mitään kellonaikaa, jolloin suorituksen pitäisi olla eräpäivänä pankin käytettävissä. Myöskään viivästyskoron osalta ei ole mainittu kellonaikaa, vaan velkakirjassa on todettu, että velallinen on velvollinen maksamaan viivästyskorkoa, jos velkaa ei ole maksettu siten, että se on viimeistään eräpäivänä velkojapankissa. Pankkilautakunta toteaa, että velkakirjassa tai velan yleisissä ehdoissa ei siten ole sovittu velan maksamisen kellonajasta.
Oikeuskirjallisuudessa on otettu kantaa suorituksen tekemisen kellonaikaan (Norros – Velvoiteoikeus, 2018, s. 203):
”Jos eräpäivä tiedetään päivän tarkkuudella mutta tarkkaa kellonaikaa ei ole yksilöity, suorituksen tekemiseen on lähtökohtaisesti aikaa vuorokauden loppuun saakka – Erkki Havansin tavoin voidaan puhua 23:59.59-säännöstä.”
Käsillä olevassa tapauksessa velallisten vastuulla on huolehtia siitä, että lainanhoitotilillä on riittävä kate. Riidatonta asiassa on se, että lainanhoitotilillä on ollut riittävä kate eräpäivän loppuun mennessä. Pankkilautakunta katsoo, että pankki on siten vastaanottanut eräpäivänä velallisten suorituksen.
Kuluttajansuojalain mukaan, jos kuluttajansuojalaissa tarkoitetun sopimuksen ehto on laadittu etukäteen ilman, että kuluttaja on voinut vaikuttaa sen sisältöön, ja ehdon merkityksestä syntyy epätietoisuutta, ehtoa on tulkittava kuluttajan hyväksi.
Pankkilautakunta toteaa, että pankki olisi voinut velkakirjan ehdoissa määrätä siitä, mihin kellonaikaan velallisten suorituksen pitää olla eräpäivänä lainanhoitotilillä. Koska sopimuksessa ei ole tästä mainintaa ja pankki on vastaanottanut velallisten suorituksen eräpäivänä, Pankkilautakunta katsoo, että velallisten suoritus on tehty ajallaan, eikä pankilla siten ole ollut oikeutta veloittaa viivästyskorkoa suorituksista, jotka pankki on vastaanottanut eräpäivän aikana.
Lopputulos
Pankkilautakunta suosittaa pankkia palauttamaan velallisilta aiheettomasti veloitetut viivästyskorot ja maksamaan näille suorituksille korkolain mukaista viivästyskorkoa. Pankkilautakunta suosittaa pankkia jatkossa olemaan veloittamatta viivästyskorkoa viimeistään eräpäivänä vastaanotetuista velallisten suorituksista.
Pankkilautakunta oli yksimielinen.
PANKKILAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Sillanpää
Sihteeri Heino
Jäsenet:
Ahlroth
Atrila
Laine
Tervonen