Tapahtumatiedot

Kerrostalon (rv. 2008) ylimmän kerroksen asunnon (C37) makuuhuoneen katosta oli havaittu valuneen vettä. Vuoto oli tapahtunut 25.­­–26.8.2021 rankkasateen ja kovan tuulen aikana. Vahinkotarkastuksia, joiden toimeksiantona oli selvittää asuntoon C37 vesikatolta tapahtuneen vuodon syy ja määrittää vaurion laajuus, oli tehty 27.8.2021 ja 31.8.2021. Vahinkoilmoituksen mukaan havaittu kattovuoto on koskenut asuntoja B24, C37 ja C38.

Vesikatolla 27.8.2021 tehdyssä tarkastuksessa oli todettu asunnon C37 kohdalla olleen ilmastoinnin nousukotelon kannen irronneen ja lentäneen pois paikoiltaan tuulen voimasta. Luukun ketjukiinnitys oli raportin mukaan pettänyt. Rankkasateella oli tapahtunut runsas vesivuoto nousuhormin kohdalta yläpohjan eristetilaan ja edelleen asuntoon C37. Tarkastusraportista ilmenee, että myös asuntojen B24 ja C38 kohdalla olevien nousuhormien koteloiden kannet olivat olleet pois paikoiltaan. Näiltäkin kohdin oli tapahtunut sateella runsas vuoto yläpohjan eristetilaan.

Vakuutusyhtiö on 21.9.2021 tehnyt epäävän korvauspäätöksen, jossa se on vedonnut luonnonilmiö- ja vuotovahinkovakuutusten korvattaviin vakuutustapahtumiin sekä äkillistä ja ennalta arvaamatonta vahinkoa koskevaan All risk -laajennukseen. Lisäksi vakuutusyhtiö on vedonnut sääilmiöitä ja tulvimista koskevaan rajoitusehtoon.

Taloyhtiö on pyytänyt vakuutusyhtiötä käsittelemään vahingon uudelleen ja esittänyt, että irronneen luukun kiinnitysketju oli rikkoutunut mekaanisesti. Luukkua ei ollut jätetty auki tai vastaavaa, vaan ketjun katkeaminen kertoo, että myrskytuuli oli nostanut luukun kannen pois paikaltaan. Koska kyseessä on mekaaninen rikkoutuminen, korvauksen edellytykset toteutuvat myös siinä tapauksessa, että luukun katsottaisiin olevan vesikaton osa. Luukussa ei ole kyse rakennusmääräyksen vastaisesta rakentamisesta, vaikka siinä ei ole muita kiinnikkeitä kuin karbiinihakaset.

Vakuutusyhtiö on 11.10.2021 uudessa korvauspäätöksessä katsonut, ettei sille ole syntynyt korvausvelvollisuutta vahinkojen osalta. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että vahingon olisi aiheuttanut yli 15 m/s puhaltanut myrskytuuli. Kotelo, jonka luukku on irronnut, ei ole vuotovahinkovakuutuksen edellyttämä kone tai laite. Kyseessä ei ole myöskään kiinteistövakuutuksen mukainen äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Vakuutusyhtiö on lisäksi todennut, että kohteessa ei ole saavutettu RT-kortin ”RT85-10658 Kattoluukku” mukaista luukun kiinnipysymisen tavoitetta, koska luukkua ei ole lukittu millään tavalla vesikatteella olevaan kehysrakenteeseen.

Taloyhtiö on tämän jälkeen katsonut, ettei vakuutusyhtiö voi vedota RT-korttiin 85-10658 ilmanvaihdon nousukoteloiden osalta, ja että tuulen puuskan nopeus oli selvästi ylittänyt 15 m/s rajan.

Kolmannessa korvauspäätöksessään 25.5.2022 vakuutusyhtiö on katsonut RT-kortin (RT 85-10658) soveltuvan tapauksen arviointiin, koska kyseessä on kattorakenteen läpivienti eikä kyse ole ilmanvaihtohormista. Kattoliiton julkaisun mukaan kyseessä on vesikaton osa. Se ja myös RT-kortti kuvaavat hyvää rakennustapaa ja sitä edustavia ratkaisuvaihtoehtoja. Vesikatteiden kiinnitykset tulee mitoittaa tuulen nostavaa voimaa vastaan. Luukku ei saa heikentää vesikatteen tiiveyttä. Jos kattoluukku jätetään ilman kiinnitystä, kyseessä on oleellinen vesikatteen tiiveyttä heikentävä kohta.

Rakennusten veden- ja kosteudeneristys -ohjeiden (RIL 107) mukaan katteet on kiinnitettävä siten, ettei tuuli irrota niitä. Kyseessä on kattorakenteen läpivienti, eli pellitetty puukotelo, jonka päälle on asetettu irtonainen luukku. Luukku ei ole osa ilmanvaihtolaitteistoa, koska kotelon sisälle ei tule yhtään avointa putkea, joka liittyisi rakennuksen ilmanvaihtoon. Ilmanvaihtolaitteiston tulpatut putket ovat luukun alapuolella, ja putkistoa voidaan tarvittaessa puhdistaa luukun kautta.

Tasakatolla luukku tulee kiinnittää salvoilla siten, että se on lukittu paikoilleen. Luukun pitää kestää yhtä suuria tuulikuormia kuin itse vesikate ja muut vesikatteen rakenteet. Myös luukun kannen kiinnityksen tulee vastata muiden rakenteiden mitoituksia. Koska kattoluukun kansi on irronnut ja lentänyt pois paikaltaan tuulen voimasta, on selvää, ettei kattoluukun kiinnitystapa ole ollut riittävä. Kattoluukun kansi ei ole kestänyt yhtä suuria tuulikuormia kuin muu vesikate. Vahinko ei ole kiinteistövakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma.

Asiakkaan valitus

Taloyhtiö vaatii, että asiassa tehdään uusi korvauspäätös kerättyjen dokumenttien ja lausuntojen valossa. Keskeinen erimielisyys koskee sitä, sovelletaanko RT-kortin määräyksiä rakennuksen ilmanvaihtokoteloon ja sen kanteen, vai voidaanko katolla olevaa koteloa ja sen kantta pitää tavanomaisena kattoluukkuna, jossa vaaditaan kiinnike. Taloyhtiön käsityksen mukaan kyseessä ei ole vesikaton läpiviennin vuotaminen. Ilmastoinnin nousukoteloihin ei voi soveltaa RT-korttia 85-10658, eikä kiinnittämätön kattoluukku ei ole asennusvirhe.

Taloyhtiön hankkimassa selvityksessä todetaan, että tasakatolla riittää tässä tilanteessa, että nousukotelon kansi lukitaan salvoilla ja nostetaan henkilövoimin katolle nuohous- tai muussa tarkastustilanteessa. Valituksessa viitataan lisäksi siihen, että rakennusvalvonta oli hyväksynyt rakenneratkaisun.

Taloyhtiön käsityksen mukaan vasta 25.8.2021 tapahtuneella rankkasateella vettä oli ollut niin paljon, että sitä on riittänyt alas asti. Ilmatieteen laitoksen lausunnon mukaan tuulenpuuskan nopeus oli paikkakunnalla selvästi ylittänyt 15 m/s, kun puuskan nopeus on K-asemalla ollut enimmillään 19,3 m/s ja M-asemalla 17,8 m/s.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo, että vahinko on seurausta vesikatteella sijaitsevan kiinnittämättömän osan ja normaalien sääolosuhteiden yhteisvaikutuksesta. Tässä tapauksessa vuoto on aiheutunut vesikattorakenteen läpiviennistä. Kattorakenteen päälle oli asetettu luukku, joka ei ollut millään kiinni ilmastointikuilun yläpäässä. Luukku on vesikaton osa, ja se pitää kiinnittää asianmukaisesti sille aiheutuvien kuormitusten mukaisesti. Valokuvista näkyvän ketjukiinnityksen tarkoituksena on estää luukkua lentämästä pois katolta. Ketjun tarkoitus ei ole pitää itse luukkua paikoillaan, kun luukku on kiinni.

Vahinkoa ei korvata vuotovahinkovakuutuksesta, koska ilmanvaihtokonetta suojaava kotelo ja sen kansi ovat osa vesikatetta eivätkä ne ole vuotovahinkovakuutuksen edellyttämä kone tai laite.

Luonnonilmiövakuutuksessa myrskyvahingon korvattavuus määräytyy keskituulen nopeuden (yli 15 m/s) perusteella, eikä puuskatuulen voimakkuudella sen vuoksi ole merkitystä. Koska keskituulen nopeus ei tässä tapauksessa ole ylittänyt 15 metriä sekunnissa, vahinkoa ei korvata luonnonilmiövakuutuksesta.

Kun kiinnittämätön luukku irtoaa, kyse ei ole äkillisestä mekaanisesta rikkoutumisesta aiheutuneesta vesikattovuodosta, eikä kyse siten ole All Risk -laajennuksen edellyttämästä ennalta arvaamattomasta vahingosta.

Vesikaton erityisosan eli kiinnittämättömän kattoluukun kohdalla voidaan todeta, että asennusvirheen muodostaa se, ettei luukkua ole kiinnitetty. Suunnitteluvirheestä on kysymys, jos luukun kiinnittämistä ei ole ollut suunnitelmissa lainkaan. Määräysten mukaan suunnittelutarpeen muodostavat ne olosuhteet, joihin rakennusosat joutuvat. Vesikatolla oleva luukku on rakennuksen uloin osa sadetta ja sääoloja vastaan. Kyse on erittäin merkittävästä rakennusosasta rakennuksen ja vesikatteen vesitiiveyden kohdalta. Koska kyse on virheellisesti suunnitellusta tai asennusvirheen vuoksi kiinnittämättä jääneestä luukusta, kyseinen tuulen aiheuttama katteen avautuminen ulkoilmasta yläpohjaan ei ole ennalta arvaamaton tapahtuma.

Vakuutusyhtiö toteaa, että All Risk -laajennus ei edellytä luonnonilmiövakuutusta vastaavia keskituulen nopeuden lukemia, eikä se rajaa vuotoja tiettyyn koneeseen tai laitteeseen, kuten vuotovahinkovakuutus. All Risk-laajennus edellyttää kuitenkin tapahtuman äkillisyyttä ja ennalta arvaamattomuutta. Sitä, että rakennus ei kestä normaalien sääolosuhteiden aiheuttamia vahinkoja, ei voida pitää All Risk -laajennuksesta korvattavina tapahtumina. Vakuutusalalla vakiintuneen käytännön mukaan vahingon ennalta arvaamattomuutta ei määritellä vakuutetun subjektiivisesta näkökulmasta, vaan vahinkotapahtuman todennäköisyyttä on arvioitava objektiivisesti, jolloin siis tarkastellaan vahingon syntymahdollisuutta yleisesti arvioiden.

Vakuutusyhtiö kiinnittää lisäksi huomiota AR Plus -lisäturvan erityisehtoon, jonka mukaan asennus-, suunnittelu- tai materiaalivirheen seurannaisvahinkona ei korvata vahinkoa, jonka syynä on puutteellinen vedeneristys, vesikate tai vesikatteen läpiviennit.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä oleva selvitys on sisältänyt sähköpostiviestejä ja seuraavat asiakirjat:
- Yritys A. Oy:n raportti 27.8.2021 ja 31.8.2021 vuodon syyn ja vaurioiden laajuuden selvittämiseksi tehdyistä tarkastuksista.
- Yritys B. Oy:n laatima selvitys rakentamismääräyskokoelman sisällöstä.
- Ilmatieteen laitoksen lausunto tuuliolosuhteista vahinkopaikkakunnalla 11. –25.8.2021.

Lisäksi asiakirjoihin sisältyy osia seuraavista rakentamismääräyksistä ja -ohjeista:
- Suomen rakentamismääräyskokoelma, Rakennuksen suunnittelijat ja suunnitelmat (A2). Määräykset ja ohjeet 2002. Ympäristöministeriön asetus rakennuksen           suunnittelijoista ja suunnitelmista.
- Suomen rakentamismääräyskokoelma (A2). Ympäristöministeriö. Rakennuksen suunnittelijat ja suunnitelmat. Määräykset ja ohjeet 2002.
- RIL144-1997. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL r.y. Rakenteiden kuormitusohjeet, Tuulikuorma, yleistä, määritelmiä
- Rakennustieto Oy, RT-kortti 85-10658, Ohjetiedosto. Helmikuu 1998.  Kattoluukku.
- RIL 107-2000. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL r.y. Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet. Vesikatot ja yläpohjat.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen erimielisyys koskee erityisesti sitä, onko vesikatolla olleen kotelon kannen irtoamisen seurauksena rakennuksen rakenteisiin valuneen veden aiheuttama kastumisvahinko kiinteistövakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma.

Lisäksi kiista koskee sitä, minkä rakentamismääräysten ja -ohjeiden sekä rakennusaikana noudatetun hyvän rakennustavan mukaisten säännösten perusteella kotelon kannen kiinnittämistä vesikaton rakenteisiin tulee arvioida.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Maankäyttö ja rakennuslaki 1999/132 117 §. Rakentamiselle asetettavat vaatimukset
Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava, korjattavissa, huollettavissa ja muunneltavissa sekä, sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää, soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut. Rakentamisessa tulee lisäksi muutoinkin noudattaa hyvää rakennustapaa.

Asiassa sovelletaan 1.9.2019 alkaen voimassa olleita kiinteistövakuutusehtojen vakuutusehtoja.

4.3 Luonnonilmiövakuutus
4.3.1 Korvattavat vakuutustapahtumat ja niiden rajoitukset
Vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut
- myrsky
- trombi tai syöksyvirtaus
- raesade
- villieläimen tunkeutuminen rakennukseen
- salamanisku, joka on kohdistunut suoraan vakuutettuun omaisuuteen ja rikkonut sitä mekaanisesti.

Myrskyksi katsotaan sääolosuhteet, joissa tuulen keskinopeus on ylittänyt 15 metriä sekunnissa mitattuna vahingon tapahtumapaikkaa lähimpänä olevalla säähavaintoasemalla.

4.5 Vuotovahinkovakuutus
4.5.1 Korvattavat vakuutustapahtumat
Vakuutuksesta korvataan nesteen, höyryn tai kaasun aiheuttama vahinko, kun aine on ennalta arvaamattomasti ja suoraan virrannut mekaanisesti rikkoutuneesta rakennukseen kiinteästi asennetusta
- vesi-, viemäri- ja lämmitysputkistosta, uima-altaan tai poreammeen putkistosta
- öljysäiliöstä
- sisäpuolisesta sadevesiputkistosta
- koneesta tai laitteesta.
Vakuutuksesta korvataan myös vahinko, jonka on aiheuttanut
- rakennuksen omasta viemäriverkostosta äkillisen ja ennalta arvaamattoman putkiston sisäisen tukkeutuman seurauksena noussut vesi
- johtoverkkoon liitetyn ja sulkuventtiilillä varustetun pesukoneen, astianpesukoneen tai muun kodinkoneen äkillinen ja ennalta arvaamaton mekaaninen rikkoutuminen.

Vahingon korvattavuus edellyttää, että vuoto on alkanut vakuutuksen voimassaoloaikana.

4.8 All Risk -laajennus
4.8.1 Äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko
Jos vakuutuskirjaan on merkitty rakennukselle All Risk -laajennus (AR-laajennus), korvataan vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle aiheutunut äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko silloin, kun vahinkoa ei korvata kohtien 4.1–4.7 perusteella.

4.8.3 Vesikaton vuoto
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut vesikaton vuotamisesta, ellei syynä vuotamiseen ole ollut äkillinen, ennalta arvaamaton ulkoapäin tapahtunut mekaaninen rikkoutuminen.

5. Kaikkien esinevakuutusten yhteiset korvausrajoitukset
5.1 Rakennus-, suunnittelu- ja käyttövirheet sekä huollon laiminlyönti
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle
- rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta
- suunnittelu-, asennus-, materiaali-, työ- tai rakennusvirheestä
- […].

5.3 Sääilmiöt ja tulviminen
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu
- […]
- vesi- tai lumisateesta, pohja-, pinta- tai sulamisvedestä tai edellä mainittujen aiheuttamasta viemärikaivon tai -putkiston tulvimisesta
- sade- tai sulamisvedestä, joka on virrannut kattokouruista, rakennuksen ulkopuolisista syöksytorvista, sadevesiviemäreistä tai vesikaton läpi
- vedenpinnan noususta, tulvasta tai aallokosta
- […].
[…].

AR Plus -lisäturvan erityisehto
2. Rakennusvirheen seurannaisvahinko
Poiketen ehtokohdasta 5.1 vakuutuksesta korvataan myös asennus-, suunnittelu- tai materiaalivirheen seurauksena äkillisesti aiheutunut vuotovahinko muulle vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle, kun vahinko on seurausta virheestä
- johtoverkkoon kiinteästi asennetuissa koneissa tai laitteissa
- vesi-, viemäri- ja lämmitysputkistoissa, uima-altaan tai poreammeen putkistoissa.

Seurannaisvahinkona ei korvata vahinkoa, jonka syynä on puutteellinen vedeneristys, vesikate tai vesikatteen läpiviennit.

Seurannaisvahinkojen enimmäiskorvausmäärä yhtä vahinkoa ja vakuutuskautta kohti on 200 000 euroa.

Rakentamismääräykset ja -ohjeet

Kattoliitto: Toimivat katot 2007
Julkaisun sivulla 6 todetaan, että vesikatto on kokonaisuus, joka erottaa rakennuksen ylimmän kerroksen ja ulkoilman toisistaan. Se koostuu rakenteellisesti muutamasta elementistä, joiden tulee toimia yhdessä: kantava rakenne, ilmansulku, höyrynsulku, lämmöneriste, tuuletustila tarvittaessa, vedeneristeen alusrakenne, varsinainen vedeneriste, veden poisto, läpiviennit, kattoon liittyvät muut rakenteet.

Sivulla 6, kohdassa ”Kattoja koskevat määräykset ja ohjeet” todetaan, että rakenteiden suunnittelua ja tuotteiden käyttöä rakentamisessa säätelevät EU:n rakennustuotedirektiivit, harmonisoidut tuotestandardit, kansalliset viranomaissäädökset esim. Suomen rakentamismääräyskokoelma sekä vapaaehtoiset suositukset kuten Toimivat Katot, RT-kortit, Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet (RIL 107) ja VTT:n myöntämät Tuote- ja urakointisertifikaatit, joilla kuvataan Suomessa noudatettavaa hyvää rakennustapaa.

RT 85-10685 Kattoluukku, 1998
1 Yleistä. Pääsy ullakolle ja vesikaton alapuoliseen tilaan jokaiseen palo-osastoon (yläpohjan onteloon) tulipalon sammutusta sekä ullakon ja vesikaton kunnon tarkkailua varten järjestetään sisä- tai ulkokautta tai molemmilla tavoilla.
3 Kattoluukku 3.1 Kattoluukun sijoittaminen. Kattoluukku sijoitetaan siten, ettei se heikennä katteen tiiveyttä.

RIL 107 Rakennusten veden- ja kosteuden eristys -ohjeet, 2000
2.11 Yleiset ohjeet
[…]
Katteet kiinnitetään alustaansa siten, ettei tuuli irrota niitä, eivätkä alustan ja katteen liikkeet vaurioita niitä. Katteen kiinnitys tuulikuormia vastaan mitoitetaan julkaisun RIL 144 Kuormitusohjeet mukaan. […]

RIL 144-1997 Rakenteiden kuormitusohjeet
4.212 Mitoitustapaukset
Mitoitettaessa rakenteita tuulikuormalle erotetaan kuormitustapaukset: a, b ja c.
b. Rakenteen osapinnat mitoitetaan paikalliselle staattiselle tuulenpaineelle (ominaisarvo) kaavan 4.212b mukaan
w = Cp q (4.212b)
jossa
Cp    painekerroin (+ tai -)
q     nopeuspaine korkeudella, joka ilmoitetaan painekertoimen yhteydessä. Positiivinen Cp osoittaa paineen vaikuttavan ulkopintaa kohti, negatiivinen ulkopinnasta poispäin.
Näin mitoitetaan esimerkiksi rakennuksen vesikaton kiinnitystarve tai seinälle tuulesta aiheutuva taivutusmomentti. Katteen kiinnitys mitoitetaan imulle w = Cp q.

Asian arviointi

Taloyhtiö on vaatinut korvausta kiinteistövakuutuksesta sen vuoksi, että kerrostalon katolla olleiden koteloiden kansia oli irronnut tuulen voimasta, minkä seurauksena vettä oli vesisateen aikana valunut koteloiden kohdalta yläpohjan eristetilaan.

Taloyhtiön vaatimukset ovat perustuneet siihen, että paikkakunnalla vahinkoajankohtana vallinneen tuulen voima oli aiheuttanut kotelon kannen irtoamisen ja lentämisen pois paikaltaan. Voimakkaan tuulen seurauksena kotelossa ollut ketjukiinnitys oli pettänyt ja kotelon kansi oli irronnut. Tämän seurauksena rakenteisiin rankkasateen aikana mennyt vesi oli aiheuttanut rakenteiden kastumisvahingon. Taloyhtiö on katsonut, että koska ilmanvaihtoputkien suojaksi asennetut nousukotelot ja niiden kannet ovat osa ilmanvaihtojärjestelmää, asiassa ei voida soveltaa RT-korttia 85-10685 eikä muita rakentamismääräyksiä ja -ohjeita, jotka koskevat vesikattorakenteita.

Käytettävissä olevan asiakirjaselvityksen perusteella Vakuutuslautakunta toteaa, että tässä tapauksessa rakennuksen vesikatolla on ilmanvaihtojärjestelmään kuuluvien putkien tulpattujen päiden yläpuolella useissa kohdissa vanerinen, pellitetty kotelo, jonka päälle on asetettu erillinen reunallinen kansi. Koska kotelot ja niiden kannet eivät ole kiinni ilmanvaihtolaitteistossa tai niihin kuuluvissa putkissa, ne eivät ole osa ilmanvaihtojärjestelmää. Vaikka ilmanvaihtoputkia voidaan koteloiden kannet avaamalla huoltaa tai kunnostaa, kotelot kansineen eivät ole osa rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmää.

Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen lautakunta yhtyy vakuutusyhtiön näkemykseen siitä, että kyseiset kotelot ja niiden kannet ovat osa vesikattorakenteita. Vakuutusyhtiön asiassa esittämistä rakentamismääräyksistä ja -ohjeista ilmenee, että vesikatto on kokonaisuus, joka erottaa rakennuksen ylimmän kerroksen ja ulkoilman toisistaan. Kattorakenteiden suunnittelua ja tuotteiden käyttöä säätelevät muun muassa Suomen rakentamismääräyskokoelma sekä rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet ja myös RT-kortit, joilla kuvataan Suomessa noudatettavaa hyvää rakennustapaa. Kattoluukku tulee hyvän rakennustavan mukaan sijoittaa siten, ettei se heikennä vesikatteen tiiveyttä. Katteet tulee kiinnittää alustaansa siten, ettei tuuli irrota katteita eivätkä alustan ja katteen liikkeet vaurioita niitä.

Vakuutuslautakunta toteaa, että asiassa ei ole edes väitetty, että koteloiden kannet olisi kiinnitetty kahdelta tai kaikilta neljältä sivulta tai että kansien pysyminen paikoillaan tuulisella säällä olisi varmistettu jollain muulla teknisellä välineellä. Asiakirjoista saamansa selvityksen perusteella lautakunta katsoo, että koteloiden kannet ovat heikentäneet vesikatteen tiiveyttä, koska kansia ei ollut kiinnitetty hyvän rakennustavan edellyttämällä tavalla alustaansa, kuten esimerkiksi koteloihin tai muuhun vesikatteeseen. Kiinnityksen puutteellisuudesta on seurannut se, että tuuli oli irrottanut useiden koteloiden kansia tapahtuma-ajankohtana.

Tarkastusraportin valokuvista ilmenee, että asunnon B37 kohdalla olleen kotelon ulkopuolisen peltiseinän kevytrakenteiselta näyttävä karbiinihakanen ja ohut metalliketju ovat rikkoutuneet. Tarkempaa selvitystä ei ole siitä, oliko muiden koteloiden ulkoseinässä ollut karbiinihakanen ja ketju ja olivatko myös ne rikkoutuneet tuulen voimasta. Selvitystä ei ole myöskään siitä, oliko karbiinihakasia ja ketjuja käytetty useammalla kuin yhdellä kotelon ulkoseinällä.

Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan hakasen ja ketjun tarkoituksena on ollut estää huoltotöiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi avatun kotelon kannen lentäminen pois katolta. Karbiinihakasen ja ketjun vääntyminen ja irtoaminen voimakkaan tuulen aiheuttaman paineen vuoksi on Suomen sääoloissa katsottava odotettavissa olevaksi tapahtumaksi.

Luonnonilmiövakuutuksesta korvataan vakuutussopimuksen ehtojen mukaan myrskyn aiheuttama vahinko sääolosuhteissa, joissa tuulen keskinopeus on ylittänyt 15 m/s vahingon tapahtumapaikkaa lähimpänä olevalla säähavaintoasemalla.

Taloyhtiö on Ilmatieteen laitoksen lausunnolla selvittänyt, että läheisillä kahdella säähavaintoasemalla tuulen puuskan nopeus oli 11.–25.8.2021 ollut K-asemalla enimmillään 19,3 m/s ja M-asemalla 17,8 m/s. Selvitystä ei kuitenkaan ole siitä, että tuulen keskinopeus on sanottuna ajankohtana ja ennen vahingon havaitsemista elokuussa 2021 ylittänyt 15 m/s lähimpänä olevilla säähavaintoasemilla.

Koska asiassa on jäänyt näyttämättä, että myrsky tai muu vakuutusehtojen tarkoittama luonnonilmiö on aiheuttanut koteloiden kansien irtoamisen ja siitä seuranneen rakenteiden kastumisvahingon, kyseessä ei ole luonnonilmiövakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma.

Vakuutuslautakunta toteaa lisäksi, että vahinko ei ole vuotovahinkovakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma, koska sadevesi ei ollut virrannut mistään vakuutusehtojen kohdassa 4.5.1 tarkoitetusta putkistosta, öljysäiliöstä, koneesta tai laitteesta.

Nyt käsiteltävänä oleva vahinko ei ole taloyhtiön kiinteistövakuutuksesta korvattava myöskään sen vuoksi, että kaikkien esinevakuutusten yhteisiä korvausrajoituksia koskevan ehtokohdan 5.3 (Sääilmiöt ja tulviminen) mukaan vakuutuksesta ei korvata vesikaton läpi vuotaneesta sadevedestä aiheutunutta vahinkoa.

Vakuutussopimukseen sisältyvästä AR-laajennuksesta korvataan vahinko, jota ei ole aiheuttanut luonnonilmiö- tai vuotovahinkovakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma. Korvattavuus edellyttää kuitenkin sitä, että vahinko on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton. AR-laajennuksessa olevan vesikattoja koskevan rajauksen (kohta 4.8.3) mukaan vesikaton vuotamisesta aiheutunut vahinko korvataan, jos vuotamisen syynä on ollut äkillinen, ennalta arvaamaton, ulkoapäin tapahtunut mekaaninen rikkoutuminen.

Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään pitänyt mekaanisena rikkoutumisena esimerkiksi murtumista, halkeamista, katkeamista tai muulla vastaavalla tavalla rikki menemistä. Tässä tapauksessa useiden koteloiden kannet olivat irronneet ja lentäneet pois paikaltaan tuulen voimasta. Vesikattoon kiinnitetyt kotelot ja niiden kannet eivät esitetyn selvityksen mukaan olleet rikkoutuneet. Lautakunta on edellä esittämillään perusteilla katsonut, että karbiinihakasten ja ketjujen irtoaminen on ollut odotettavissa oleva tapahtuma, eikä kyse siten ole ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta.

Vesikattorakenteen osana olevaa kotelon kantta paikoillaan pitävä asianmukainen kiinnitys on puuttunut, mitä lautakunta pitää hyvän rakennustavan vastaisena ratkaisuna ja siten asennusvirheenä. Tällaisia vahinkoja on ratkaisukäytännössä pidetty odotettavissa olevina tapahtumina, minkä vuoksi vakuutusyhtiö ei ole velvollinen korvaamaan vahinkoa myöskään AR-laajennuksen ehtojen perusteella.

Lopuksi lautakunta toteaa, että vakuutussopimukseen sisältyvän AR Plus
-lisäturvan mukaan korvattavia ovat asennus-, suunnittelu- tai materiaalivirheen seurauksena äkillisesti aiheutuneet vuotovahingot, kun virhe on ollut johtoverkkoon kiinteästi asennetuissa koneissa tai laitteissa taikka vesi-, viemäri- ja lämmitysputkistoissa taikka uima-altaan tai poreammeen putkistoissa. Tässä tapauksessa vahinko ei ole aiheutunut ehdoissa tarkoitetussa koneessa, laitteessa tai putkistossa olleesta virheestä, minkä vuoksi rakenteiden kastumisvahinko ei ole korvattava myöskään vakuutuskirjaan merkityn erityisehdon perusteella.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön epäävää korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita korvauksen maksamista.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheennjohtaja Bygglin

Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Kankkunen
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho