Tapahtumatiedot
A (s. 1973) on hakenut korvausta koronavirusrokotteesta aiheutuneesta lääkevahingosta 15.7.2021 päivätyllä vahinkoilmoituksella.
A sai koronavirusrokotteen Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech and Pfizer) 18.4.2021.
A hakeutui äkillisen ja voimakkaan vasemman pohkeen kivun vuoksi sairaalan päivystykseen 1.5.2021. A oli sairaalassa osastohoidossa aikavälillä 2.5.—6.5.2021. A:lle tehtiin sekä lannerangan että nilkan ja polven/säären magneettitutkimukset, joista ei löytynyt mitään oireita selittävää. A:lle tehdyssä ENMG-tutkimuksessa todettiin vasemmalla erittäin vahva-asteiset sääri- ja peroneushermojen vauriot. A katsoi, että oireilu oli seurausta hänen saamastaan Comirnaty-rokotteesta, ja hän haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 7.9.2021. Yhtiö viittasi vakuutusehtoihin, joiden mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. A:lle tehdyssä ENMG-tutkimuksessa näkyi vasemmalla säären yläosassa pohjehermon sekä sääriluun takana kulkevan hermon toimintavajetta, ja lisäksi selän magneettikuvauksessa näkyi vähäistä alkavaa kudosrappeumaa. ENMG-tutkimuksessa todettu kahden hermon akuutti toimintavaje ei yhtiön mukaan sopinut olemaan koronarokotteen aiheuttama reaktio, vaan ulkopuolisen paineen aiheuttama vaiva. Yhtiö katsoi päätöksessään, ettei A:lla ilmenneillä oireilla ja vaivoilla ollut syy-yhteyttä 18.4.2021 annettuun koronarokotteeseen, eikä se tämän vuoksi korvannut vahinkoa lääkevahinkovakuutuksesta.
Vakuutusyhtiön antaman korvauspäätöksen jälkeen A:n diagnoosiksi on tarkentunut eosinofiilinen granulomatoottinen polyangniitti (EGPA).
Asiakkaan valitus
A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A katsoo, että EGPA on todennäköisesti aiheuttanut hänelle pysyvän haitan ainakin vasemman jalan toiminnan osalta. Muiden mahdollisten pitkäaikaisten tai pysyvien vaurioiden osalta selvittely on vielä kesken. A on toimittanut Vakuutuslautakunnalle lääketieteellistä selvitystä valituksensa yhteydessä.
Valituksessaan A kertaa vahinkoilmoituksessa kertomansa tiedot sekä koronarokotteen saamisen jälkeiset hoitotapahtumat. A:n kertoman mukaan mononeuritis multiplex oli EGPA:n ensioire, ja tämän jälkeen hänellä on ilmennyt enenevästi myös muita sairauteen liittyviä oireita (keuhko-oireet, poikkeavat röntgenmuutokset, sydänoireet, poikkeavat laboratorioarvot sekä lihas- ja niveloireet). A:n vasemman alaraajan hermovaurio ei ole kokonaisuudessaan korjaantunut, vaan se haittaa ja rajoittaa hänen päivittäistä liikkumistaan. A:n jalan toimintakyky ei ole palautunut normaaliksi säännöllisestä fysioterapiasta ja aktiivisesta kuntoutuksesta huolimatta.
A:n mukaan viimeisimpänä on selvitetty, onko EGPA affisioinut hänen sydäntään. Kardiologin selvityksestä ilmenee, että sydänperäiset oireet olisivat aiheutuneet aiemmin sairastetusta myokardiitista. A kertoo, että hänellä ilmeni rintakipua ja sydänoireita ensimmäisen kerran loppukesästä 2021. A:lle tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että EGPA-sairaus on affisioinut hänen sydäntään. Lisäksi tutkimuksissa löydettiin viitteitä myokardioödeemasta sopien sydänlihaksen affisioon. A:n sydämen tilanteen osalta on tehty lähete kardiologian poliklinikalle.
A toteaa, ettei hänen alaraajaansa ole missään vaiheessa kohdistunut mitään ulkopuolista painetta, eikä tällainen paine näin ollen ole voinut olla vaurioiden aiheuttaja. Painetta ei ole myöskään perusteltu tai esitetty hermojen vaurioiden syyksi missään A:ta koskevissa lääketieteellisissä selvityksissä.
A toteaa, että vaskuliittisairauteen liittyen tarvitaan ulkoinen tekijä, joka laukaisee sairauden. Vaskuliittiin sairastumisen syistä todetaan, että elimistölle vieraiden aineiden käynnistämät immunologiset reaktiot voivat olla vaskuliittien taustalla.
A katsoo, että vakuutusyhtiön tulisi muuttaa aiemmin antamansa korvauspäätös hänen edellä esittämiensä syiden perusteella, koska EGPA:n alkamisella on selkeä yhteys sekä ajallisesti että syy-seuraussuhteen osalta hänen saamaansa koronarokotteeseen.
Lisäkirjelmässään A toteaa, että hänellä oli astmaoireilua ensimmäisen kerran vuonna 2015. Tuolloin hän sai Bufomix-lääkityksen ja oireet hävisivät lyhyellä kuurilla. Hänen astmaoireilussaan oli taukoa vuosia, eikä lääkehoitoa tarvittu kuin joskus satunnaisesti. Näin ollen tarkemmille astmatutkimuksille ja selvittelyille ei ollut tuolloin tarvetta. A kertoo astmaoireidensa kuitenkin lisääntyneen vuoden 2020 alkupuolella, jolloin hänellä oli lääkehoito käytössä säännöllisemmin, ja myös astman diagnostiikkaan liittyviä tutkimuksia alettiin selvittämään. Astman diagnosointiin liittyvissä selvittelyissä oli osin viivettä koronapandemian vuoksi, koska spirometriatutkimuksia ei ollut mahdollista tehdä. Lisäksi A:lla oli oireilun vuoksi lääkitys säännöllisessä käytössä ja hoitotaholla arvioitiin, että omaseurantana tehtävä PEF-seuranta vaatisi siitä tauon. Säännöllisellä lääkehoidolla hänen astmaoireensa kuitenkin pysyivät hallinnassa.
A toteaa lisäkirjelmässään edelleen, että häneltä vuonna 2015 ja tammikuussa 2021 otetut keuhkokuvat olivat puhtaat eikä niissä ollut EGPA:n aiheuttamia muutoksia. Myöskään tammikuussa 2021 otetuissa nenän sivuonteloiden röntgenkuvissa ei ollut mitään poikkeavaa. Sen sijaan elokuussa 2021 koronarokotteen saamisen jälkeen otetuissa keuhkokuvissa muutokset olivat todettavissa. A katsoo, että hänen sairastumisensa koronarokotteen saamisen seurauksena on näin ollen hyvin todennäköistä.
A toteaa, että koholla olevat eosinofiiliarvot voivat johtua monesta syystä. Eosinofiiliarvot nousevat myös astman ja allergioiden yhteydessä, ja tämä on A:n mukaan myös selkeästi yleisempi ja todennäköisempi selitys arvojen nousulle kuin todella harvinainen EGPA. A on liittänyt lisäkirjelmänsä liitteeksi tulosteen Suomen Reumaliitto ry:n internetsivustolla julkaistusta EGPA:sta kertovasta artikkelista. A viittaa edellä mainittuun artikkeliin selostaessaan EGPA:n olevan astmaa sairastavilla henkilöillä yleisempi muuhun väestöön verrattuna. Lisäksi A toteaa, että hänellä todetut vasemman alaraajan kahden suuren hermon vauriot tulivat 12 päivää koronarokotteen saamisen jälkeen. Myös muut EGPA:n diagnosointiin vaadittavat kriteerit olivat kaikilta vaadituilta osiltaan todettavissa rokotteen ottamisen jälkeen.
A toteaa lisäkirjelmänsä lopussa pitävänsä koronarokotteen aiheuttamaa ja laukaisemaa EGPA:ta kaikista todennäköisimpänä vaihtoehtona ja katsoo, että siitä aiheutuneet haitat sekä kustannukset tulisi korvata lääkevahinkona.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toistaa kielteisen kantansa ja katsoo, ettei A:ta koskeva uusi lääketieteellinen selvitys anna aihetta aiemmin annetun korvauspäätöksen muuttamiseen.
A:ta koskevan 13.4.2021 merkinnän mukaan A:lla oli jo 19.10.2020 laboratoriotutkimuksissa ilmennyt eosinofiliaa. Lisäksi A:lla on ollut keuhko-oireita ilman astmadiagnoosia jo vuosien ajan. A:lla ennen koronarokotteen saamista ilmenneet eosinofilia ja astmaattinen oireilu sopivat olemaan EGPA:han liittyvää ennakko-oireilua tai tautia. Vakuutusyhtiö toteaa, että vaikka olisikin mahdollista, että koronarokote olisi laukaissut A:lla kytevän taudin, se ei pidä sitä todennäköisimpänä vaihtoehtona. Vakuutusyhtiö katsoo, että kyseessä on todennäköisesti koronarokotteesta riippumaton sairaus, vaikka ajallinen yhteys onkin olemassa.
Lääketieteellinen selvitys
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 2.2.2015—20.1.2023.
Vahinkoilmoituksessa A kertoo saaneensa koronarokotteen Comirnaty-valmisteella 18.4.2021. Lisäksi 1.2.2022 päivätyssä yksityisen terveysaseman tekstissä mainitaan, että A on saanut toisen koronarokoteannoksen kolme viikkoa aiemmin.
A:ta on tutkittu aikavälillä lokakuu 2020—toukokuu 2021 yksityisellä terveysasemalla astmatyyppisen oireilun vuoksi. Käyntejä koskevien tekstien mukaan A:lla oli ollut vuonna 2015 astmalääke vastaaviin oireisiin. 3.5.2021 A:lle asetettiin astmadiagnoosi diagnostisen PEF-seurannan perusteella. 19.10.2020 A:n B-leuk-arvo oli 10.3 E9/L ja B-Eos-arvo 1.0 E9/L.
1.5.2021 päivätyn päivystyspoliklinikan sisätautien yhteenvedon mukaan A:lle oli ilmaantunut kaksi vuorokautta aiemmin vasemman pohkeen kipua. Kipu oli pahentunut niin, että nukkuminen oli vaikeaa, ja kipu oli levinnyt myös takareiteen. Lisäksi A:lla oli varpaissa ja jalkaterän ulkosyrjässä puutumisen tunnetta. A:lle tehtiin vasemman alaraajan ultraäänitutkimus, jolla poissuljettiin syvä laskimotukos. A käytti vastaanotolle tullessaan kyynärsauvoja. A:n vasemman jalan askeleet olivat hieman epävarmat. Alaraajojen fleksio/ekstensiovoimat olivat hyvät polven, nilkan ja isovarpaan tasolla. Sensoriikassa vasemman jalkaterän sivussa sekä varpaiden pohjissa oli tarkkarajaista tunnottomuutta. Varpailla käveltäessä A:n vasen jalka putosi lattialle.
2.5.2021 päivätyn päivystyspoliklinikan tekstin mukaan A hakeutui aamusta uudelleen päivystykseen etenevän voimattomuuden ja tunnottomuuden takia. A ei pystynyt enää liikuttamaan vasemman jalan varpaita I-varvasta lukuun ottamatta. Tunnottomuusalue oli levinnyt kantapään ja akillesjänteen ihoalueelle. A oli ollut yöllä kivulias ja nukkunut 30 minuutin pätkissä. A:n oli täytynyt herätä jaloittelemaan, jolloin kipu oli hieman helpottanut. A:lla oli edelleen kipua vasemman jalan takareidessä, pohkeessa ja polvitaipeessa. A käveli edelliseen päivään nähden hieman kömpelömmin, eikä hän pystynyt varvistamaan vasemmalla jalalla lainkaan. A:lla oli myös edelliseen päivään nähden selkeää heikkoutta testattaessa makuulla vasemman jalan plantaarifleksiota. A:lla oli myös selkeä vasemman akillesrefleksin puutos. Lääkärin konsultoima neurologi arvioi oireiston vaikuttavan radikuloivalta hermojuurioireelta.
7.5.2021 päivätyn ortopedian ja plastiikkakirurgian osaston loppuarviokirjauksen mukaan A oli sairaalassa tutkittavana aikavälillä 2.5.—6.5.2021. A:lla epäiltiin S1-hermojuuritason ongelmaa. A:lle tehdyssä lannerangan magneettitutkimuksessa ei löytynyt oireita selittävää. Verisuoniperäisen syyn poissulkemiseksi A:lle tehtiin doppler-ultraäänitutkimus, jossa ei todettu poplitea-aneurysmaa tai muuta A:n oireita selittävää. A:lle aloitettiin Lyrica-kipulääkitys, josta oli hieman vastetta yölliseen kipuun. A sai lähetteen ENMG-tutkimukseen sekä neurologialle neuriittiajatuksella. A kotiutettiin 6.5.2021.
7.6.2021 päivätyn kirurgian poliklinikan merkinnän mukaan A tuli poliklinikalle faskiotomiaharkintaan yksityisen terveysaseman lähetteellä. A:lle oli tehty yksityisellä terveysasemalla säären magneettitutkimus, josta ei löytynyt poikkeavaa. Lisäksi A:lle oli tehty ENMG-tutkimus, jossa todettiin vasemmalla vahva-asteiset vauriot säärihermossa (tibialis) ja peroneushermossa. Työterveyshuollossa oli katsottu borreliavasta-aineet, jotka olivat negatiiviset. A:lla oli ollut sairaalassa akuuttivaiheessa tehdyissä laboratoriotutkimuksissa lievä leukosytoosi ja CK-päästö. Lääkäri arvioi, ettei A:lle voitu tässä vaiheessa antaa kirurgista hoitoa, sillä ENMG-tutkimuksessa ei todettu mitään kulkuestettä hermoreitillä.
14.6.2021 päivätyn neurologian poliklinikan tekstin mukaan A:n suvussa ei ole perifeerisiä hermosairauksia. A:lla oli työterveyshuollossa todettu kantakalvon tulehdus. A:n varpaat olivat menneet jossakin vaiheessa siniseksi ja vesi oli tuntunut suihkussa polttavalta säären ulkoreunassa. A pystyi liikuttamaan vähän varpaitaan, ja tunto jalkaterään oli palautunut. A kuitenkin käveli kyynärsauvojen avulla eikä voinut suuremmin varata painoa jalalleen. Kosketustunto oli symmetrinen kauttaaltaan. Värinätunto oli vaimeampi vasemman isovarpaan tyvessä. Asentotunto puuttui. A ei pystynyt erottamaan jalkaterän ulkosyrjässä tylppää ja terävää kosketusta. A:lla oli lääkärin arvion mukaan lievä peroneuspareesi ja tibialisvaurioon sopiva tuntopuutos. Lisäksi A:lla oli hankala dysestesia, jonka vuoksi hänellä oli kipulääkitys.
16.5.2022 päivätyn sisätautien poliklinikan tekstin mukaan eosinofiilit olivat olleet A:lta saadun tiedon mukaan jo pidempään koholla. A:lle syyskuussa 2021 tehdyssä ENMG-tutkimuksessa hermovauriot olivat korjaantumassa. Neurologin arviossa huhtikuussa 2022 todettiin A:n oireiden huomattavasti lievittyneen, mutta etiologian mainittiin jääneen avoimeksi. A oli lopettanut tupakoinnin 10 vuotta sitten. A:n suvussa on iho- ja nivelpsoria.
Joulukuussa 2021 A:lla todettiin sekamuotoinen sidekudossairaus (MCTD), jonka hoitona aloitettiin Prednisolon- ja Trexan-lääkitykset sekä foolihappo. Lääkkeillä todettiin olevan hyvä vaste, mutta A:lle tuli metotreksaatista maha-suolikanavaoireita ja lievää ALAT-arvon nousua. Metotreksaatissa siirryttiin ihonalaisen injektion muotoon. Huhtikuussa 2022 sekä metotreksaatti että Prednisolon-lääke lopetettiin. Prednisolon-lääkkeen haittana A:lla kuvattiin verenpaineen nousua.
Syksyllä 2021 A:lla oli ollut pitkään ennen metotreksaatin aloitusta keuhko-oireina yskää ja rintakipua. Rintakipu ei ollut selkeässä yhteydessä hengitykseen. Oireisto rauhoittui antibiooteilla ja kortisonikuurilla. A:lta otetuissa keuhkokuvissa näkyi atelektaasimuutoksia. Kontrollikeuhkokuvissa nämä muutokset lopulta hävisivät.
Loppusyksystä 2021 A:lle tuli lihasoireita, mutta nivelkipuja ei ollut missään vaiheessa. Samoihin aikoihin A:lla ilmeni myös ääreisosien viileyttä ja sinerrystä. Keuhko-oireet rauhoittuivat lopulta kokonaan.
A kertoi kokevansa lihaskestävyytensä heikentyneen, mutta lihaksissa ei ollut särkyjä. A:lla oli ollut aiemmin hyvä fyysinen kunto, mutta nyt hän joutui pitämään herkemmin taukoja. A koki tilanteensa olleen parempi reumalääkityksen aikana. Säännöllisenä lääkityksenä A:lla oli astmalääkkeet ja pregabaliini.
Sairaalan laboratoriokokeissa todettiin eosinofiliaa lisääntyvässä määrin. A liikkui sujuvasti ilman näkyvää kävelyarkuutta. Ihottumia ei todettu. Nivelissä ei ollut liikerajoituksia, turvotuksia tai arkuuksia. Kaikkien nivelten liikeradat olivat täydet, eikä särkyjä ilmaantunut. Keuhkoista kuului hieman obstruktiivista vinkunaa basaalisesti molemmin puolin, mutta aktiivista keuhko-oireistoa ei kuitenkaan ollut. Sormet ojentuivat ja koukistuivat täysin. Sormien kärjissä oli tasaisesti sinerrystä.
25.5.2022 päivätyn sisätautien poliklinikan merkinnän mukaan A:lle tehtiin vartalon tietokonetomografiatutkimus HR-TT-leikkein ja siinä todetut löydökset olivat vähäisiä ja epäspesifejä. Todettiin, että ANCA-vasta-aineet olivat negatiiviset, lgE-arvo hieman koholla ja kryoglobuliini negatiivinen. Lisäksi A:lla todettiin olevan eosinofilia ilman muuta poikkeavuutta. lgG4-arvo oli hieman koholla, ja lääkäri arvioi tämän liittyvän eosinofiliaan. Tnl-arvo ja proBNP-arvo olivat hieman koholla. A:n aiemman neuropatiaoireiston arvioitiin sopivan olemaan mononeuritis multiplex. Lääkäri arvioi A:ta koskevien löydösten sopivan kokonaisuutena EGPA:han. A:lle määrättiin EGPA:n hoitoon kortisonilääkettä, mykofenolaattia, pantopratsolia sekä D-vitamiini- ja kalsiumlisää.
21.6.2022 päivätyn sisätautien poliklinikan merkinnän mukaan A:lla oli ilmennyt sydämen lisälyöntituntemuksia. Prednisolon-lääkkeen annostusta laskettiin, ja A:lle määrättiin laboratoriokokeita. Eos-arvon todettiin olevan normaali.
15.8.2022 päivätyn kardiologian poliklinikan tekstin mukaan A:lla oli ilmennyt illalla maatessa sydämen läpätystä. Leposydänfilmissä sinusrytmi oli 60/min ja johtumisajat olivat normaalit. Eteisten tai kammioiden kuormitusmerkkejä ei todettu. QT-aika oli viitealueella. Mg-arvo oli 0,91, Tnl-arvo 68 ja ProBNP-arvo 224. A:lle tehtiin sydämen ultraäänitutkimus. Lääkäri arvioi, että A:lla todettu EGPA ja hypereosinofilia olivat mahdollisesti aiemmin affisioineet sydänlihaksen ja aiheuttaneet myokardiitin. A:lle ohjelmoitiin Holter-tutkimus sekä sydämen MRI-tutkimus.
27.10.2022 päivätyn sisätautien poliklinikan tekstin mukaan A:n vaskuliittioireet olivat edelleen poissa. Fyysinen kunto oli aiempaa matalampi. Tnl-arvo oli nyt normaali.
30.11.2022 päivätyn sydämen erittäin laajan magneettitutkimuksen tulosasiakirjan mukaan tutkimuksessa todettiin normaalikokoinen vasen kammio. Ejektiofraktio (EF) oli lievästi alentunut. Lisäksi nähtiin läiskäistä myöhäistehostumaa ja lievää viitettä myokardiödeemasta sopien sydänlihaksen affisioon.
8.12.2022 päivätyn kardiologian poliklinikan tekstin mukaan Holter-rekisteröinnissä sinusrytmi oli keskisykkeellä 88 ja kahden vuorokauden aikana oli 422 yksittäistä kammiolisälyöntiä ajoittain bigeminisesti. Sydänlihasaffision seurannan ja sydänlihasbiopsian tarpeen arvioimiseksi A sai lähetteen toisen sairaalan kardiologian poliklinikalle.
20.1.2023 päivätyn sisätautien poliklinikan tekstin mukaan B-Trom-, B-Leuk-, B-Eos-, B-Ly- ja lgE-arvot olivat koholla. EGPA:han liittyvä sydänlihaksen affisio oli rauhoittunut mykofenolaatti- ja Prednisolon-lääkitysten ansiosta. Mykofenolaattiannosta suositeltiin nostettavaksi.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse siitä, tuleeko A:lla todettu EGPA korvata Comirnaty-rokotteen aiheuttamana lääkevahinkona.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)
Asian arviointi
Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.
Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A sai ensimmäisen koronarokoteannoksen Comirnaty-valmisteella 18.4.2021. Lisäksi 1.2.2022 päivätyssä yksityisen terveysaseman tekstissä mainitaan, että A on saanut toisen koronarokoteannoksen kolme viikkoa aiemmin. A:ta on tutkittu aikavälillä lokakuu 2020—toukokuu 2021 yksityisellä terveysasemalla astmatyyppisen oireilun vuoksi. A:lla oli ollut myös vuonna 2015 astmatyyppistä oireilua. Toukokuussa 2021 A:lla diagnosoitiin astma. Lokakuussa 2020 A:n eosinofiilien arvo oli koholla.
A hakeutui 1.5.2021 päivystyspoliklinikalle kaksi vuorokautta aiemmin alkaneen vasemman pohkeen kivun vuoksi. Kipu levisi myös takareiteen. Lisäksi A:lla oli varpaissa ja jalkaterän ulkosyrjässä puutumisen tunnetta. A oli sairaalassa tutkittavana aikavälillä 2.5.—6.5.2021. Kesäkuussa 2021 A:lle tehtiin ENMG-tutkimus, jossa todettiin vasemmalla vahva-asteiset vauriot sääri- ja peroneushermossa. A:lle syyskuussa 2021 tehdyssä ENMG-tutkimuksessa hermovauriot olivat korjaantumassa. Joulukuussa 2021 A:lla todettiin sekamuotoinen sidekudossairaus (MCTD). Syksyllä 2021 A:lla oli ollut pitkään keuhko-oireina yskää ja rintakipua. Oireisto rauhoittui antibiooteilla ja kortisonikuurilla. A:lta otetuissa keuhkokuvissa näkyi atelektaasimuutoksia, mutta kontrollikeuhkokuvissa nämä muutokset lopulta hävisivät. Loppusyksystä 2021 A:lla ilmeni lihasoireita, ääreisosien viileyttä ja sinerrystä. A:lla kerrottiin olleen jo pitkään eosinofiliaa. Toukokuussa 2022 A:lle tehtiin vartalon tietokonetomografiatutkimus HR-TT-leikkein, mutta siinä todetut löydökset olivat vähäisiä ja epäspesifejä. A:lla oli edelleen eosinofiliaa. A:n aiemman neuropatiaoireiston arvioitiin sopivan olemaan mononeuritis multiplex. Lääkäri arvioi A:ta koskevien löydösten sopivan kokonaisuutena EGPA:han.
Kesäkuussa 2022 A:lla ilmeni sydämen lisälyöntituntemuksia. Eos-arvon todettiin olevan normaali. Elokuussa 2022 A:lle tehtiin sydämen ultraäänitutkimus. Lääkäri arvioi, että A:lla todettu EGPA ja hypereosinofilia olivat mahdollisesti aiemmin affisioineet sydänlihaksen ja aiheuttaneet myokardiitin. Marraskuussa 2022 A:lle tehtiin sydämen erittäin laaja magneettitutkimus, jossa todettiin normaalikokoinen vasen kammio. Ejektiofraktio (EF) oli lievästi alentunut. Lisäksi nähtiin läiskäistä myöhäistehostumaa ja lievää viitettä myokardiödeemasta sopien sydänlihaksen affisioon. Joulukuussa 2022 A:lle tehdyssä Holter-rekisteröinnissä sinusrytmi oli keskisykkeellä 88 ja kahden vuorokauden aikana oli 422 yksittäistä kammiolisälyöntiä ajoittain bigeminisesti. Tammikuussa 2023 EGPA:han liittyvän sydänaffiision todettiin rauhoittuneen mykofenolaati- ja Prednisolon-lääkitysten ansiosta.
Vakuutuslautakunta toteaa, että EGPA on harvinainen, vaskuliitteihin eli verisuonitulehduksiin lukeutuva krooninen sairaus, jonka esiintyvyys astmaa sairastavilla henkilöillä on yleisempi muuhun väestöön verrattuna. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei EGPA ole Comirnaty-rokotteen yleisesti tunnettu haittavaikutus. Kansainvälisissä lääketieteellisissä julkaisuissa on kuitenkin kuvattu tapauksia, joissa mRNA-rokotteen saaneilla astmaa sairastavilla henkilöillä on ilmennyt EGPA:han liittyviä oireita hyvin pian rokotteen saamisen jälkeen.
Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetussa selvityksessä A:n vasemman pohkeen oireilun on kerrottu alkaneen kaksi vuorokautta ennen kuin A hakeutui päivystyspoliklinikalle 1.5.2021 eli noin kymmenen päivää rokotteen saamisen jälkeen. Vakuutuslautakunta toteaa, että ajallinen yhteys A:n saaman Comirnaty-rokotteen ja hänellä ilmenneiden alaraajaoireiden välillä on vahva. Lautakunta toteaa myös, että A:lla sinänsä oli vuonna 2020 keuhko-oireita ja eosinofiilitason nousua, mutta ei kuitenkaan enempää kuin astmaatikoilla yleensä. A:ta koskevasta lääketieteellisestä selvityksestä ei siten ole pääteltävissä, että sairauden puhkeamiseen johtava prosessi olisi ollut käynnissä jo ennen rokotteen saamista. Lautakunnan käsityksen mukaan A:n hermojen vauriot eivät sovi myöskään paineen aiheuttamiksi etenkään syvemmällä sijaitsevan säärihermon osalta, eikä A:n alaraajaan ole kuvattu kohdistuneen mitään traumaa.
Esittämillään perusteilla Vakuutuslautakunta pitää todennäköisenä, että A:lla todettu, pian rokotteen saamisen jälkeen oireilemaan alkanut EGPA on Comirnaty-rokotteen aiheuttama.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon vakuutusehtojen mukaisesti.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Pippola
Jäsenet
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila