Tapahtumatiedot
Asiakkaan omakotitalossa sattui tammikuussa 2022 vuotovahinko rakennuksen ryömintätilassa olevan vesimittarin rikkouduttua. Vakuutusyhtiön tehtyä asiassa epäävän korvausratkaisun ensin ryömintätilan riittämättömään lämmitykseen, sitten siihen perustuen, ettei vuotovahinko ollut aiheuttanut lisävahinkoa muutoinkin korjaustarpeessa olleille rakenteille, asia käsiteltiin Vakuutuslautakunnassa asianumerolla FINE-049065.
Lautakunta katsoi 6.10.2022 antamassaan ratkaisusuosituksessa, että esitetty selvitys osoitti nykyisin riskirakenteena pidettävässä rakennuksen alapohjarakenteessa olleen ennen vahinkoa sellaisia vähitellen aiheutuneita kosteusvaurioita, jotka eivät vakuutusehdoissa olevan rajoitusehdon perusteella kuulu kotivakuutuksesta korvattaviin vahinkoihin. Lautakunnan mukaan esitetty selvitys ei kuitenkaan osoittanut, että koko alapohjan rakenteet olivat jo ennen vahinkoa olleet täydellisen uusimisen tarpeessa. Lautakunta katsoi, ettei pelkästään alapohjarakenteen ikä ole osoituksena rakenteen täydellisestä uusimistarpeesta.
Lautakunta totesi, että A Oy:n vahingon jälkeen tekemästä vahinkokartoituksesta laaditun raportin mukaan vahingoittuneiden rakenteiden tarkka rakenne ja myös vaurioiden tarkka laajuus selviävät purkutöiden yhteydessä. B Oy:n maaliskuussa 2022 tekemästä kartoituksesta laaditun raportin mukaan vuotovahinko oli aiheuttanut kosteusrasitusta purueristeille ja vähäistä näkyvää mikrobikasvustoa vuotokohdan ympärille, mutta vuoto ei ollut aiheuttanut rakenteen toiminnan ja korjaustarpeen kannalta merkittävää lisävahinkoa. Maapohjalle asennettu muovi ja tilassa pidetty lämmitin sekä alipainepuhaltimen käyttö olivat kuivattaneet rakenteita.
Edelleen lautakunta totesi, että nykyisin riskirakenteena pidettävät alapohjat on yleensä rakennettu oman aikakautensa määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Käytännössä ja rakenteita tutkittaessa kyseisen rakennetyypin on kuitenkin havaittu olevan vaurioherkkä. Yleensä riskirakenteelle on tyypillistä, että kosteus pääsee rakenteisiin maaperän kautta rakennuksen ulkopuolelta tai sisäilmasta vesihöyryn muodossa. Asiakas ei ollut kiistänyt sitä, että osa alapohjarakenteen vaurioista oli syntynyt vähitellen ja että rakenteiden korjaaminen oli aloitettu jo ennen vahinkoa.
Asiaa arvioidessaan lautakunta otti huomioon sen, että A Oy:n kartoituksesta laaditun raportin mukaan vettä oli suihkunnut rakentamattomaan alapohjaan ja ylöspäin asuinkerroksen rakenteisiin. Raportissa oli lisäksi todettu, että laudoitus oli vettynyt makuuhuoneen alta, aluslaudoitus oli ollut vesimärkä seinän vierustoilta ja sokkeli oli kastunut ylös asti. Ryömintätilan ilmatilassa oli ollut korkea homeen kasvun riski, ja puurakenteiden pinnoilla oli ollut monissa paikoissa mikrobikasvustoa. B Oy:n kartoituksen mukaan vuotovahinko oli aiheuttanut kosteusrasitusta purueristeille ja vähäistä näkyvää mikrobikasvustoa vuotokohdan ympärille. Valokuvatekstien mukaan paikoillaan olevissa puurakenteissa ei ollut havaittu merkkejä kriittisestä kosteudesta, ja vahingon jälkeen tehdyt toimenpiteet, kuten maapohjalle asennettu muovi sekä tilassa pidetty lämmitin ja alipainepuhallin, olivat kuivattaneet rakenteita.
Vakuutuslautakunta katsoi, että vakuutusyhtiön tulee korvata vuodon seurauksena rakenteille aiheutunut vahinko, eikä korvausta voida kokonaan evätä yhtiön esittämillä perusteilla. Vakuutusyhtiöllä on velvollisuus korvata vuotovahingon aiheuttamat vakuutusehtojen mukaiset rakenteiden korjauskustannukset siltä osin, kuin rakenteiden vahingoittumisen oli katsottava olleen seurausta rossitilassa kulkeneesta runkovesiputkesta vuotaneesta vedestä.
Asiakkaan noin 50 000 – 60 000 euron suuruisen korvausvaatimuksen osalta lautakunta totesi, että selvitystä ei ollut siitä, mihin laskelmiin asiakkaan esittämät arviot perustuivat ja miten laskelmissa oli otettu huomioon rakennuksen alapohjarakenteille ennen vuotovahinkoa aiheutuneista vaurioista syntyneet korjauskustannukset. Vakuutusyhtiö oli pitänyt asiakkaan esittämiä arvioita perusteettomina ja liian korkeina, mutta yhtiö ei ollut esittänyt omaa näkemystään vuotovahingon korjauskustannuksista.
Vakuutuksesta korvattavan määrän osalta lautakunta totesi, että se ei voinut käytettävissä olevan asiakirjaselvityksen perusteella ottaa kantaa siihen, mikä oli vuodon aiheuttamasta rakenteiden kastumisvahingosta syntyneiden korjauskustannusten osuus koko alapohjarakenteen korjauskustannuksista. Lautakunta totesi, että korvauksen hakijalla on velvollisuus tässä tapauksessa osoittaa vuodosta aiheutuneen vahingon määrä. Vahingon suuruutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon se, että alapohjarakenne oli vahingon tapahtumisajankohtana ollut käyttöikänsä päässä ja että alapohjarakenteessa oli heinäkuussa 2021 tehdyssä kartoituksessa havaittu riittämättömän tuuletuksen lisäksi myös kosteus- ja mikrobiongelmia, joita ei ollut ennen vuotovahinkoa tarkemmin selvitetty.
Lautakunnan antaman ratkaisusuosituksen jälkeen asiakas toimitti vakuutusyhtiölle rakennusalan suunnittelu- ja asiantuntijapalvelua tarjoavan yritys G:n tekemän laskelman alapohjan korjauskuluista. Laskelmassa on eriteltyinä rakennuttaminen, suunnittelu, valvonta ja rakennusluvasta aiheutuva kustannus sekä rakennusosittain eri purku- ja uudelleenrakentamistöistä aiheutuvat materiaali- ja työkustannukset. Alapohjan korjaustöiden kokonaiskustannukset ovat laskelman mukaan 41 206,09 euroa, josta niiden korjaustöiden osuus, jotka olisivat tulleet tehtäväksi ilman vesivahinkoakin, on 18 098,76 euroa. Vakuutuksesta korvattavaksi osuudeksi asiakas katsoo siten 23 107,33 euroa. Lisäksi korvausta vaaditaan wc-tilan korjauskustannuksista 9 672,00 euroa. Wc-tila huomioiden kokonaiskorjauskustannukset ovat 50 878,09 euroa, josta asiakkaan korvausvaatimus on yhteensä 32 779,33 euroa.
Vakuutusyhtiö ilmoitti asiakkaalle 12.12.2022 maksaneensa vahingosta 8 634,73 euron korvauksen. Korvaus perustui yhtiön vahinkopäällikön laskelmaan, ja siinä oli huomioitu se osuus korjauskustannuksista, joka on aiheutunut vuotovahingosta. Korvauksesta vähennettiin vakuutuksen omavastuuosuus 500 euroa. Vahinkoalueen todettiin rajoittuvan makuuhuoneeseen. Yhtiön kustannuslaskelma on tehty prosentuaalisella osuudella (26 prosenttia), joka koskee vuotovahingosta aiheutuvia korjauskustannuksia. Muihin tiloihin kohdistuvat työsuoritukset ovat perusparannusta, eivätkä siten kuulu korvauksen piiriin.
Asiakkaan kustannuslaskelmassa alapohjan korjaustöihin sisältyvien rakennusluvan, sepelitäytön, pintakerroksen poiston, höyrynsulun, imuauton, jätemaksujen ja laitevuokrien yhtiö katsoi jäävän kokonaan korvauksen ulkopuolelle. Näiden kustannusten arvonlisäverollinen yhteismäärä on 6 072,53 euroa. Loppuosasta (41 206,09 – 6 072,53 = 35 133,56 euroa) yhtiö korvasi 26 prosenttia eli 9 134,73 euroa vähennettynä vakuutuksen omavastuuosuudella.
Yhtiö täydensi ilmoitustaan 20.6.2023 tehdyllä korvauspäätöksellä, jossa se totesi, että yhtiöön toimitettujen asiakirjojen mukaan rakennuksen alapohja on jo ennen vahinkoa ollut laajasti kosteusvaurioitunut ja tullut teknisen käyttöikänsä päähän. Vuotovahingosta ei selvitysten perusteella ole aiheutunut sellaista lisävahinkoa, joka aiheuttaisi lisäkorjaustoimenpiteitä rakennuksessa jo olleet vauriot huomioiden. Tämä tieto on saatu vahingon jälkeen maaliskuussa 2022 tehdystä kartoituksesta. Yhtiö totesi lisäksi, että kohteen pitkäaikainen kosteusrasitus on havaittavissa toimitetuista raporteista. Asiakas oli ryhtynyt korjaustoimiin syksyllä 2021, jolloin sokkelin sisäpinnassa ollutta eristettä oli kerrotun mukaan lyhennetty ja maan päältä oli kerätty orgaanisia jätteitä. Remonttia ei kuitenkaan saatettu loppuun vaan asiakkaan mukaan remonttia oli tarkoitus jatkaa vuoden 2022 alussa, mutta vuotovahinko sattui ennen kuin remonttia jatkettiin.
A Oy:n tekemän kosteuskartoituksen mukaan rossipohjan laudoitus sekä ulkoseinien alajuoksut olivat kastuneet. Rossipohjan eristetila oli märkä makuuhuoneen alueelta. B Oy:n kartoituksessa puolestaan todettiin, että rossipohjan laudoitus on pääosin kuiva, mutta makuuhuoneen kohdalla kosteus on koholla. Laudoituksessa oli myös kosteusrasituksen aiheuttamia jälkiä, jotka lähtisivät hiomalla pois. Näin ollen yhtiö katsoi 10.1.2022 sattuneen vesivahingon seurauksena aiheutuneen lisävahinkoa makuuhuoneen lattian eristetilaan. Tuolta osin korvaus oli jo aiemmin maksettu. Korvauspiirin ulkopuolelle yhtiö katsoi jäävän kokonaisuudessaan alapohjan maa-aineksen poiston ja uuden sepelin asennuksen sekä rossipohjan eristeiden poiston, koska korvattavaa vahinkoa oli vain makuuhuoneen kohdalla. Rakennusluvan osalta yhtiö totesi, ettei korjaustyö vaadi rakennuslupaa, minkä vuoksi lupakustannus ei kuulu korvauksen piiriin. Lopuksi yhtiö totesi päätöksessä, että saatujen selvitysten mukaan alapohjassa on todettu vaurioita jo vuonna 2014 tehdyssä kuntokartoituksessa, eikä vesivahinko ole aiheuttanut lisävahinkoa alapohjaan vahinkoa edeltäneet vauriot huomioiden.
Asiakkaan valitus
Valituksessaan asiakas viittaa aiemmin yhtiölle toimittamaansa kustannuslaskelmaan, joka osoittaa rakennuksessa ennen vuotovahinkoa tarvitun osittaisen alapohjarakenteen korjauksen kustannukset sekä vuotovahingon seurauksena tarvittavien korjaustöiden kustannukset. Asiakas pitää yhtiön esittämiä perusteluja 26 prosentin korvaamisesta kummallisena tulkintana yhtiön katsoessa, että vain makuuhuone on vaurioitunut vesivahingon seurauksena ja muilta osin kyse on perusparannuksesta.
Vesivahinko on tapahtunut alapohjassa, jossa ei ole mitään väliseiniä estämässä vahingon leviämistä muihin kuin makuuhuoneen alapohjaan. Missään kohtaa prosessia ei aiemmin ole tulkittu tai rajattu, että vain makuuhuone olisi kärsinyt vahingossa. Vakuutusyhtiön teettämässä ensimmäisessä, A Oy:n tekemässä vahinkotarkastuksessa itse vuotokohta on merkitty makuuhuoneen kohdalle, mutta vaurioalueeksi on kuitenkin merkitty suurin osa alapohjasta. Perustelu sille, että muu olisi perusparannusta ohittaa täysin muun muassa sen, että välittömästi makuuhuoneen vieressä on viisi vuotta aiemmin täysin perusparannettu ja lattiaa myöten uusiksi tehty kylpyhuone. Väitettyä perusparannusta ei tarvitsisi tehdä kylpyhuoneeseen eikä muuallekaan alakertaan muuten kuin laskelmassa esitetyssä laajuudessa, ellei vesivahinko olisi kastellut alapohjan rakenteita kokonaisuudessaan.
Vakuutusyhtiön vastine
Vastineessaan vakuutusyhtiö viittaa korvauspäätöksissään sekä asiassa aiemmin antamissaan vastineissaan todettuun.
Lisäksi yhtiö toteaa, että alapohjan pitkäaikainen kosteusrasitus käy ilmi kohteessa tehtyjen tutkimusten raporteista. Myyntiä varten tehdystä D Oy:n laatimasta raportista ilmenee, että alapohjan laudoitukseen kertyy vesipisaroita ja koska muutoksia alapohjaan ei ole tehty vuoden 2014 kuntokartoituksen jälkeen, on tätä kestänyt vuosia. Raportissa on myös todettu olohuoneen alapohjan lämmöneristekerroksesta olosuhde, jossa mikrobien kasvu on mahdollista. Lisäksi kyseisessä raportissa on todettu, että keittiön alta kannatinhirren oikealta puolelta mitattuna olosuhde lämmöneristekerroksessa on homeen kasvulle otollinen. Edelleen raportin mukaan keittiön kannatinhirsi, samoin kuin sen oikealla puolella oleva tumma kohta, ovat märkiä, ja rossitilan maaperässä oli haisevaa orgaanista ainetta. Asiakas oli ryhtynyt korjaustoimiin syksyllä 2021, josta on myös saatavilla E Oy:n väliraportti. Tuolloin eristettä oli asiakkaan mukaan lyhennetty, ja maan pinnalta oli kerätty orgaanisia jätteitä. Eristetilan kosteus oli tarkastusmittauksessakin keittiön alla kohollaan ja mikrobien kasvulle oli edellytykset.
Yhteenvetona yhtiö toteaa, että sille toimitettujen asiakirjojen mukaan rakennuksen alapohja on jo ennen vahinkoa ollut laajasti kosteusvaurioitunut ja tullut teknisen käyttöikänsä päähän. Viitaten B Oy:n tutkimukseen yhtiö katsoo, että 10.1.2022 tapahtuneesta vuotovahingosta ei selvitysten perusteella ole aiheutunut sellaista lisävahinkoa, joka aiheuttaisi lisäkorjaustoimenpiteitä rakennuksessa jo olleet vauriot huomioiden. Yhtiö myös toteaa, että B Oy:n tarkastuksen tarkoituksena oli nimenomaan arvioida, onko vuotovahingon seurauksena aiheutunut lisävahinkoja. B Oy:n toteamin tavoin ennen vahinkoa tehdyissä D Oy:n ja E Oy:n tekemissä tarkastuksissa alapohjan purueristeessä oli havaittu kosteutta, ja kosteus oli ollut mikrobikasvun kannalta riittävällä tasolla. B Oy:n mukaan purueristeessä oli ollut vuosittain useita kuukausia olosuhde, jossa mikrobikasvu on mahdollista. Talviaikana kosteus vähenee, mutta aina kesän tullessa alapohja kosteus nousee mikrobikasvun kannalta otolliselle tasolle, ja tämä tilanne oli jatkunut vuosia. Kokemuksen ja nykytietämyksen mukaan noissa olosuhteissa syntyy mikrobivaurio purueristeeseen, eikä kostuneen rakenteen väliaikainen kuivuminen tuhoa mikrobikasvustoa.
B Oy:n raportin mukaan alapohjarakenne olisi edellyttänyt laajoja korjaustoimia jo ennen vuotovahinkoa, ja huomioitavaa oli myös, että alapohjarakenteen tekninen käyttöikä on 30–80 vuotta. Puheena olevan rakennuksen alapohjarakenteiden ikä oli tarkastushetkellä noin 65 vuotta. Vuotovahingon seurauksena todettiin alapohjarakenteessa poikkeavaa kosteutta yhdestä kahteen neliömetrin alueella vuotokohdan yläpuolella. Lisäksi vuotokohdan läheisyydessä oleviin puurakenteisiin oli tullut homepilkkuja. B Oy katsoi, että alapohjarakenne pitäisi uusia kauttaaltaan ilman sattunutta vuotovahinkoakin ja että rakenne on teknisen käyttöiän päässä. Raportissa mainitaan myös asuintiloihin tulleet hajuhaitat viitteenä rakenteen vaurioista. Muissa kuin suoraan vuotokohdan päältä purueristeestä otetuissa näytteissä ei havaittu merkkejä normaalista poikkeavasta kosteudesta. Vahingon jälkeen tulleet homepilkut on mahdollista poistaa hiomalla ilman suurempia korjaustoimia.
Yhtiö katsoo, ettei asiassa ole perusteita lisäkorvauksen maksamiselle. Korvattavan osuuden määrittämisessä käytetty prosenttiosuus perustuu makuuhuoneen pinta-alan suhteeseen sokkelin sisäpuoliseen pinta-alaan verrattuna.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut sama selvitys kuin asian FINE-049065 käsittelyn yhteydessä, muun muassa:
- A Oy:n raportti 14.1.2022 tehdystä vahinkokartoituksesta
- B Oy:n raportti 18.3.2022 tehdystä kartoituksesta
- C Oy:n raportti vuonna 2014 tehdystä kartoituksesta
- D Oy:n raportti 16.7.2021 kiinteistönkauppaa varten tehdystä kuntokartoituksesta
- E Oy:n raportti 9.8.2021 tehdyistä mittauksista (seurantakäynti)
- F Oy:n raportti 4.11.2021 tehdystä kartoituksesta.
Lisäksi lautakunnan käytettävissä on ollut asiakkaan toimittama yritys G:n laatima kustannuslaskelma sekä vakuutusyhtiön sen pohjalta tekemä oma laskelma.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys vuotovahingon seurauksena aiheutuneiden korjauskulujen osuudesta alapohjan kokonaiskorjauskuluista; tarkemmin siitä, minkä verran lisävahinkoa on vuotovahingon seurauksena aiheutunut.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitystä.
Asiassa sovellettavien kotivakuutuksen vakuutusehtojen, voimassa 1.4.2021 alkaen, kohdan 5 (Korvattavat vakuutustapahtumat)
- alakohdan 5.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta vahinkotapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton, ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.
- alakohdan 5.1.4 mukaan putkistovuototurvasta korvataan vuotovahinko, jonka on aiheuttanut neste, kun se on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan rakennuksen omasta tai sen käyttöä palvelevasta kiinteästä putkistosta tai siihen kytketystä käyttölaitteesta. Putkistoa tai käyttölaitetta, josta vuoto on alkanut, ei korvata tästä turvasta.
Kohdan 6 (Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot) alakohdan 6.1 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut kulumisesta, ruostumisesta, syöpymisestä, pilaantumisesta, homehtumisesta, lahoamisesta, sienettymisestä, hajusta, aineen väsymisestä tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.
Vakuutusehtojen korvaussääntöjen kohdan 3 mukaan ensisijaisesti vahingoittunut omaisuus korvataan korjauttamalla vahingoittunut esine. […] Korjauskustannuksina korvataan ne kustannukset, jotka ovat syntyneet vahingoittuneen omaisuuden saattamisesta vahinkoa edeltäneeseen kuntoon. […] Korjauksen yhteydessä tehdyistä perus- tai muista parannuksista syntyneitä kustannuksia ei korvata.
Korvaussääntöjen kohdan 7.1 (Jälleenhankinta-, päivän- ja jäännösarvot) mukaan rakennusvahingossa korvauksen määrän perusteena on omaisuuden jälleenhankinta-arvo, jolla tarkoitetaan uuden samanlaisen tai lähinnä vastaavan omaisuuden hankintakustannusta. Jos omaisuuden arvo iän, käytön, käyttökelpoisuuden alenemisen tai muun vastaavan seikan vuoksi on alentunut yli 50 % jälleenhankinta-arvosta, määritellään korvaus päivänarvon mukaan. Vahingon määrää arvioitaessa otetaan myös huomioon rakennuksen jäännösarvo, jolla tarkoitetaan omaisuuden arvoa välittömästi vakuutustapahtuman jälkeen arvioituna samojen perusteiden mukaan kuin välittömästi ennen vakuutustapahtumaa. Ikävähennysten kohteena olevien rakennuksen koneiden, laitteiden ja putkistojen arvo määritellään kuitenkin palovahinkoja lukuun ottamatta kohdan 7.5 mukaisesti omaisuuden iän perusteella.
Kohdan 7.6 ([vakuutuksen] vuotovähennys putkistovuototurvan vahingoissa) mukaan, kun vahinko korvataan putkistovuototurvasta ja vahingon
syynä on vuoto käyttövesiputkistosta tai lämmitysputkistosta, tehdään vuo-dosta aiheutuneen vahingon määrästä vuotaneen käyttövesiputkiston tai lämmitysputkiston iän perusteella vähennys seuraavasti:
Putkiston ikä/v Vuotovähennys -%
vahingon määrästä
35-49 30
50 vuotta tai enemmän 60
Vuotovähennys lasketaan vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvan vahingon määrästä.
[…]
Asian arviointi
Asiakkaan omakotitalossa sattuneen vuotovahingon korvattavuuden osalta Vakuutuslautakunta on katsonut ratkaisusuosituksessa FINE-049065 vahingon olevan korvattava siltä osin, kuin vuotovahingosta on aiheutunut alapohjarakenteelle lisävahinkoa. Lautakunta totesi vahingon määrää koskevassa arvioinnissa tulevan huomioitavaksi, että alapohjarakenne oli vahingon sattuessa käyttöikänsä päässä ja että rakenteessa oli noin puoli vuotta ennen vahinkoa tehdyssä kartoituksessa havaittu kosteus- ja mikrobiongelmia, joita ei ollut ennen vuotovahinkoa tarkemmin selvitetty. Näyttötaakan vuodosta aiheutuneen vahingon määrän osalta lautakunta totesi olevan korvausta hakevalla asiakkaalla.
Edelleen lautakunta totesi ratkaisusuosituksessa FINE-049065, ettei se voi käytettävissä olleen asiakirjaselvityksen perusteella ottaa kantaa siihen, mikä on vuodon aiheuttamasta kastumisvahingosta syntyneiden korjauskustannusten osuus koko alapohjarakenteen korjauskustannuksista.
Asiakkaan toimitettua vakuutusyhtiölle kustannuslaskelman alapohjan korjauskustannuksista yhtiö teki korvauspäätöksen kyseisen laskelman kustannuserittelyn pohjalta hyväksyen korvattavaksi osuudeksi pääosin 26 prosenttia kustannuksista. Wc-tilan korjauskustannuksia, rakennuslupaa, imuautoa, jätemaksuja ja tarvikkeita, sepelitäyttöä, pintakerroksen poistoa ja höyrynsulkua yhtiö ei sisällyttänyt osaksikaan korvattaviin kustannuksiin. Sepelitäytön ja ryömintätilan pohjan pintakerroksen poiston osalta lautakunta toteaa, että myös asiakas oli erittelyssään katsonut niiden kuuluvan kustannuksiin, jotka olisivat aiheutuneet myös ilman vahinkoa, joten kyseisten kustannuserien osalta asia on riidaton.
Lautakunta toteaa asiassa esitetyn selvityksen osalta, etteivät osapuolet ole asiaa vahingon määrän osalta käsiteltäessä esittäneet muuta uutta selvitystä kuin kustannuslaskelmat. Molemmat osapuolet ovat näkemyksensä tueksi viitanneet asiassa aiemmin lausumaansa, erityisesti kohteessa tehtyjen eri raporttien osalta. Huomioiden osapuolten esittämät laskelmat sekä aiempia kannanottoja täydentävät perustelut katsoo lautakunta asiassa perustelluksi arvioida vakuutuksesta korvattavan vahingon määrää kaiken asiassa esitetyn selvityksen perusteella, vaikka uutta teknistä selvitystä rakennuksessa tehtävistä korjaustöistä tai siinä ilmenneistä vaurioista ja niiden syistä ei 6.10.2022 annetun ratkaisusuosituksen jälkeen olekaan esitetty.
Asiaan sovellettavien vakuutusehtojen osalta lautakunta toteaa, ettei vakuutusehdoissa ole määritetty, että rakennusosan tekninen käyttöikä tai käyttöiän ylittyminenkään suoraan vaikuttaisivat vakuutuksesta korvattavien korjauskustannuksien määrään. Sen sijaan vakuutusehtojen korvaussäännösten mukaan vuotovahingoissa korvauksesta voi tulla tehtäväksi putkiston ikään perustuva vähennys. Asiassa ei myöskään ole esitetty väitettä siitä, että vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen päivänarvo olisi alentunut alle 50 prosenttiin sen jälleenhankinta-arvosta. Jo ennen vahinkoa vaurioituneiden rakennusosien osalta tulee sen sijaan huomioitavaksi, että kyse ei tuolta osin ole vahinkotapahtumasta aiheutuneesta esinevahingosta vaan korjauksen yhteydessä tehtävistä perus- tai muista parannuksista syntyneistä kustannuksista, joita vakuutuksesta ei sen ehtojen mukaan korvata.
Edellä todetun mukaisesti näyttötaakka vakuutuksesta korvattavien kustannusten määrästä on asiakkaalla. Asiaa arvioitaessa lautakunta kuitenkin huomioi myös, että vedotessaan perus- tai muista parannuksista syntyneisiin kustannuksiin näyttötaakka on tältä osin yhtiöllä.
Yhtiön määritettyä korjauskustannuksista korvaamansa osuuden prosenttiosuutena asiakkaan toimittaman laskelman kustannuserittelyyn perustuen lautakunta tulkitsee asiakkaan esittämien korjaustöiden kokonaiskustannusten olevan asiassa määrältään riidattomat. Asiaa arvioidessaan lautakunta huomioi, että A Oy:n kartoitusraportin mukaan vettä oli vuotanut pidemmän aikaa, mitä osoittaa makuuhuoneen kohdalla olevan laudoituksen vettyminen. Lautakunnan näkemyksen mukaan tällainen tulovesiputken vuoto tyypillisesti aiheuttaa laajoja korjaustarpeita. Toisaalta, kuten lautakunta on myös aiemmassa asiaa koskevassa suosituksessaan todennut, alapohjarakenteessa oli heinäkuussa 2021 tehdyssä kartoituksessa havaittu kosteus- ja mikrobiongelmia. Kyseisiä ongelmia ei kuitenkaan ollut ennen vuotovahinkoa tarkemmin selvitetty. Myös B Oy:n maaliskuussa 2022 tekemän tutkimuksen osalta lautakunta kiinnittää huomiota siihen, että vaikka tarkastusraportin johtopäätöksenä todetaan, ettei vuodosta ole aiheutunut merkittävää lisävahinkoa, siinä ei myöskään suoraan todeta alapohjarakenteen olleen mikrobivaurioitunut ennen vahinkoa. Raportin mukaan ”on todennäköistä, että purueristeeseen on syntynyt laajoja mikrobivaurioita rakennuksen elinkaaren aikana.” Sisätiloissa havaitun hajun on puolestaan todettu viittaavan mikrobivaurioon rakenteessa, ja sen lähteenä todetaan oletettavasti olleen alapohjan purueriste.
Lautakunta katsoo asiassa esitetyn selvityksen perusteella edelleen jäävän epäselväksi, mikä osuus alapohjan arvioiduista korjauskuluista aiheutuu vuotovahingon seurauksena. Näin sen takia, ettei asiassa ole käytettävissä tarkkaa selvitystä alapohjarakenteen vaurioitumisen asteesta ennen vahingon sattumista eikä myöskään purkutöiden yhteydessä vahingon laajuudesta tehdyistä havainnoista. Lautakunta kiinnittää huomiota myös siihen, että yhtiön vetoaman selvityksen perusteella vaurioepäily kohdistuu vahvimmin purueristeeseen, jonka uusimiseen liittyvät kustannukset on asiakkaan kustannuslaskelmassa pääosin eritelty korvausvaatimuksen ulkopuolelle. Näin on seuraavien kustannuserien osalta: lattian pintakäsittely, lattialaudoitus, höyrynsulku, alapohjan lämmöneristeet.
Myös laskelmaan sisältyvät sepelitäytön ja ryömintätilan pintakerroksen poiston kustannukset on laskelmassa eritelty korvausvaatimuksen ulkopuolelle. Korvausvaatimus kohdistuu näin ollen rakennuttamiskustannuksiin, rakennuslupaan, suojaustöihin, alapohjan purkamiseen, imuautoon, jätemaksuihin ja laitevuokriin sekä alapohjan harvalaudoituksen ja vaakakoolauksen kustannuksiin, sekä wc-tilan korjaamiseen. Yhteenvetona lautakunta toteaa asiakkaan korvausvaatimuksen muodostuvan alapohjan puurakenteiden korjauskustannuksista, mutta vaatimukseen ei sisälly maapohjan pintakerroksen eikä alapohjan lämmöneristeen vaihtoa.
Yksittäisistä kustannuseristä lautakunta toteaa, että imuautokustannus liittyy lautakunnan käsityksen mukaan purueristeen poistoon. Asiakkaan katsottua muiden purueristeen vaihtoon liittyvien kustannusten rajautuvan korvausvaatimuksen ulkopuolelle sillä perusteella, että kyseiset työt olisivat tulleet ilman vahinkoakin tehtäväksi, rajautuu myös imuauton kustannus korvauksen ulkopuolelle samoin perustein. Asiassa ei myöskään ole esitetty perusteita, että remontti etenkään vakuutuksesta korvattavilta osin olisi edellyttänyt rakennuslupaa, joten myös lupakustannus rajautuu korvauksen ulkopuolelle. Wc-tilan osalta lautakunta toteaa, että sen korjauskustannusten huomioimista puoltaisi tilan sijaitseminen verrattain lähellä vuotopaikkaa. Asiassa ei kuitenkaan ole esitetty selvitystä, joka osoittaisi wc-tilan lattiarakenteen vaurioituneen vahingon seurauksena. Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa myös, ettei wc-tilan vaurioitumista osoita pelkästään A Oy:n kartoitusraporttiin merkitty vaurioalue. Tässä arvioinnissa lautakunta huomioi B Oy:n myöhemmän tutkimuksen sekä sen, että myös A Oy:n raportissa todetaan vaurioalueen tarkentuvan purkutöiden yhteydessä.
Korvauksen ulkopuolelle kokonaan rajautuvat kustannuserät huomioiden alapohjarakenteiden korjaamiseen liittyviä kustannuksia sisältyy asiakkaan esittämään laskelmaan yhteensä 24 263,32 euroa. Asiakkaan korvausvaatimus on näiltä osin laskelman erittelyn perusteella 21 557,33 euroa eli noin 89 prosenttia. Asiaa arvioidessaan lautakunta huomioi yhtäältä rakenteessa jo ennen vahinkoa olleista vaurioista toimitetun selvityksen, toisaalta sen, että vuotovahingon kasteltua alapohjarakenteita laajasti perusteltuna tässä ei voida pitää sitä lähtökohtaa, että korvattavaksi tulisi vain makuuhuoneen osuus. Tarkemman selvityksen puuttuessa eri vaurionaiheuttajien osuudesta lautakunta arvioi korvattavaksi osuudeksi puolet edellä todetuista alapohjarakenteiden korjauskustannuksista eli 12 131,66 euroa.
Lisäksi lautakunta toteaa, että yhtiön maksamaan korvaukseen sisältyy kustannuseriä, jotka asiakkaan omassa erittelyssä on rajattu korvausvaatimuksen ulkopuolelle. Näitä kustannuseriä ovat 26 prosentin osuus alapohjan lämmöneristyksen sekä lattialaudoituksen ja lattian pintakäsittelyn kustannuksista, yhteensä 2 565,25 euroa. Lautakunta katsoo, että lisäkorvauksen määrää laskettaessa tätä osuutta yhtiön maksamasta korvauksesta ei tule huomioida osana jo maksettua korvausta vaan vähennyksenä tulee huomioitavaksi 9 134,73 – 2 565,25 = 6 569,48 euroa. Lisäkorvauksen määräksi tulee siten 12 131,66 – 6 569,48 = 5 562,18 euroa.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan lisäkorvauksena 5 562,18 euroa laillisine viivästyskorkoineen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Korpelainen
Jäsenet:
Rahijärvi
Rantala
Vaitomaa
Vyyryläinen