Tapahtumatiedot

Kiinteistövakuutuksen kohteena olevassa kerrostalossa oli 7.11.2022 havaittu vuotovahinko. Koska taloyhtiö oli epäillyt veden valuneen rakennuksen saunatiloihin putkivuodon seurauksena, se oli tehnyt kello 19 aikaan hälytystyötilauksen Yritys A. Oy:lle vesivahingon alkutöistä. Putkiasentaja oli paikantanut vuotokohtaa purkamalla saunatilan katon panelointia. Rikkoutunutta putkea ei ollut löytynyt.

Tehtyjen tutkimusten jälkeen oli samana päivänä selvinnyt, että saunatilan yläpuolella olevan asunnon (A1) keittiön viemärin pystylinjassa oli ollut rasvan aiheuttama viemäritukos. Havaittu vuoto oli ollut seurausta siitä, ettei vesi ollut tukoksen takia päässyt virtaamaan viemärissä eteenpäin, vaan se oli tulvinut tiskialtaasta keittiöön. Vettä oli valunut holvin läpi saunatilaan vanhojen läpivientien kohdalta.

Putkiliike A. Oy:n lisäksi vahinkopaikalla oli 7.11.2022 ollut Yritys B. Oy, joka oli avannut viemärin ja Yritys C. Oy, joka oli ollut tekemässä purku- ja siivoustöitä. Taloyhtiön puolesta vakuutusmeklaritoimisto oli 8.11.2022 tehnyt vahinkoilmoituksen, jonka liitteenä oli ollut C. Oy:n JVT-raportti.

Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään 3.1.2023 ilmoittanut, ettei se korvaa putkiliikkeen laskua. Ratkaisuaan vakuutusyhtiö on perustellut yleisten sopimusehtojen kohdassa 2.5.2 olevalla rajoituksella, jonka mukaan vakuutusyhtiö ei vastaa ennen korvauspäätöksen tekemistä aiheutuneista kustannuksista ja selvittelykuluista.

Epäyspäätöksen saatuaan taloyhtiö on todennut, että putkiliikkeen laskussa on toki ollut kyse ennen korvauspäätöstä syntyneestä kulusta. Lasku koskee kuitenkin putkivuotoon liittyviä hätätöitä. Taloyhtiö oli tilannut työn estääkseen lisävahinkojen syntymisen ja korjatakseen vuotavan putken. On valitettavaa, että taloyhtiöllä oli ollut väärä käsitys vahingon synnystä. Välillä, kun viemäri- ja vesiputket menevät samassa linjassa, tällainen väärinkäsitys voi syntyä. Taloyhtiö on pitänyt epäysratkaisua kohtuuttomana, koska työtilaus oli tehty hyvässä uskossa ja tarkoitus oli estää vahingon laajeneminen, mikä on ollut sekä taloyhtiön että vakuutusyhtiön etu. Putkiliike A. Oy oli avannut rakenteita ja paikallistanut vuotoa.

Myöhemmin vakuutusyhtiö on selventänyt epäysratkaisuaan toteamalla, että putkiliike oli pyydetty korjaamaan rikkoutunutta putkea, vaikka putki ei ollut edes rikki. Samana päivänä oli ollut nähtävissä, että viemärivesi oli tulvinut keittiön altaasta yli, ja että vahingon syynä oli ollut tukkeutunut putki. Viemäritukos olisi ollut todennettavissa ennen kuin rakenteita revitään turhan takia hälytystyönä.

Asiakkaan valitus

Taloyhtiö pyytää Vakuutuslautakunnalta lausuntoa siitä, tulisiko vakuutusyhtiön korvata Yritys A. Oy:n lasku vahingontorjuntakuluina.

Taloyhtiö korostaa sitä, että tilanteen arviointi ja päätökset toimenpiteistä oli vahinkotilanteessa pitänyt tehdä nopeasti. Vettä oli tihkunut rakenteiden läpi saunatiloihin runsaasti, kuten tarkastusraportista on havaittavissa. Epäilys putkivuodosta oli ollut aiheellinen ja paikalle oli kutsuttu putkiasentaja.

Taloyhtiö on pyrkinyt toimimaan senhetkisten tietojen perusteella oikein ja huolellisesti sekä ehkäisemään lisävahinkojen syntymistä, kuten vakuutusehdot edellyttävät. Kun otetaan huomioon, että vahingon torjuntatoimenpiteiden laiminlyönnistä voi aiheutua mahdollinen korvauksen vähentäminen tai jopa sen epääminen, tilanteessa on pyritty ehkäisemään laajempi vahinkotapahtuma ja siten estämään lisävahinkojen syntyminen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö pyytää, että lautakunta hylkää taloyhtiön vaatimuksen putkiliikkeen kiistanalaisen laskun korvaamisesta. Lasku ei ole suoranaista vuotovahingon korjauskulua, eikä se näin ollen kuulu vakuutuksesta korvattavaksi. Vakuutusehtojen mukaisen korvauspäätöksen muuttamiselle ei ole perusteita.

Vastineessaan vakuutusyhtiö viittaa tapahtumatietoihin ja toteaa tehneensä kielteisen korvauspäätöksen, koska vakuutusehtojen mukaan vakuutusyhtiö ei vastaa kustannuksista ja selvittelykuluista, jotka ovat aiheutuneet ennen korvauspäätöksen tekemistä.

Vahingon rajoittamiskustannuksia korvataan vain, jos toimenpiteellä on rajoitettu vakuutuksesta korvattavaa vahinkoa. Vahingon rajoittamisen tulisi sen vuoksi tässä tapauksessa kohdistua tukkeutumisvahingon rajoittamiseen.

Putkiasentaja oli kutsuttu paikalle korjaamaan putkea epäillyn putkivuodon vuoksi. Kyse ei ole ollut välittömästi uhkaavan vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta, koska toimenpiteellä ei rajoiteta tai torjuta vahinkoa lainkaan. Putkiasentajan kustannuksia ei voida korvata vahingon rajoittamiskustannuksina, koska hänen toimenpiteensä ei aidosti ole rajoittanut vahinkoa.

Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan myös, ettei vakuutuksesta vakuutusehtojen mukaan korvata vahingon syyn selvittämisestä aiheutuneita kustannuksia. Lisäksi vakuutusyhtiö katsoo, että putkityötä tai sulkujen kiinnilaittoa ei pidetä vahingon rajoittamis- ja torjuntakustannuksina. Kun otetaan huomioon, että samana päivänä oli havaittu lavuaarin tulviminen, on selvää, että ongelma on viemärissä, eikä vesiputkistossa.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut vahinkoilmoituksen/seurantaraportin lisäksi Yritys A. Oy:n lasku 7.11.2022 tehdyistä vesivahingon alkutöistä ja Yritys C. Oy:n JVT-selostus asunnossa A1 ja sen alapuolella olevissa sauna- sekä kellaritiloissa 7.11.2022 tekemästä kartoituksesta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, ovatko putkiliikkeen tekemästä rakenteiden avaamis- ja vuotokohdan paikantamistyöstä syntyneet kustannukset kiinteistövakuutuksesta korvattavia vahingontorjuntakuluja.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain
- 32 §:n mukaan vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. Jos vahinko on ulkopuolisen aiheuttama, vakuutetun tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin vakuutuksenantajan oikeuden säilyttämiseksi vahingon aiheuttajaa kohtaan. Vakuutetun tulee, mikäli mahdollista, noudattaa vakuutuksenantajan sanotussa tarkoituksessa antamia ohjeita.
Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt 1 momentissa säädetyn velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.
- 61 §:n mukaan vakuutuksenantaja on velvollinen korvaamaan 32 §:ssä tarkoitetun pelastamisvelvollisuuden täyttämisestä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset, vaikka vakuutusmäärä siten ylitettäisiinkin.

Asiassa sovelletaan vuonna 2022 voimassa olleita vakuutusehtoja.

Yleiset sopimusehdot

2.2 Velvollisuus estää ja rajoittaa vahinkoja
Vakuutuksenottajan ja muun korvaukseen oikeutetun tulee noudattaa lakeja ja asetuksia sekä viranomaisten antamia määräyksiä ja ohjeita.
[…]
Vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutuksenottajan ja muun korvaukseen oikeutetun tulee ryhtyä välittömästi suojaus- ja pelastustoimiin sekä muutoinkin kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta.
[…]

2.5 Toimenpiteet vahingon tapahduttua
2.5.1 Vakuutuksenottajan toimenpiteet
Vakuutustapahtumasta on viipymättä ilmoitettava vahingon tarkastus- ja muita toimenpiteitä varten. […]
Vakuutuksenottajan ja muun korvaukseen oikeutetun tulee ryhtyä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja rajoittamiseksi sekä osallistua mahdollisuuksiensa mukaan vahingon syyn selvittämiseen.
[…]

2.5.2 Vakuutusyhtiön toimenpiteet
[…]
Vakuutusyhtiö ei vastaa ennen korvauspäätöksen tekemistä aiheutuneista kustannuksista ja selvittelykuluista.

Asuinrakennusten ehdot

5 Vakuutusturva
5.3 Rakennusta palvelevan LVI-tekniikan rikkoutuminen ja siitä aiheutuva vuoto (Vuoto ja LVI -turva)
Korvattavia vahinkoja ovat:
- […]
- vuotovahinko, jonka syynä on rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- tai ilmastointitekniikan rikkoutuminen tai viemärin tukkeutuminen. Vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVI-putkistosta tai -laitteesta. Tukkeutumisvahingolla tarkoitetaan vahinkoa, jossa vesi ei tukoksen takia pääse vapaasti virtaamaan viemärissä eteenpäin, patoutuu ja tulvii huonetilaan kaivosta, altaasta tai poistoputken liitoksesta. Viemärin tukkeutumisesta ei ole kyse silloin, kun vesi ei pääse lainkaan viemäriin.
[…]

5.9 Suoranaisen omaisuusvahingon lisäksi korvataan
[…]
Kohtuulliset kustannukset, jotka vakuutuksenottajalle aiheutuvat sattuneen tai välittömästi uhkaavan tästä vakuutusturvasta korvattavan vahingon rajoittamisesta tai torjumisesta.

7. Ikävähennykset ja omavastuut.
7.1 Ikävähennykset
Seuraavat ikävähennykset tehdään kaikista jälleenhankinnan tai korjauksen aiheuttamista kustannuksista mukaan lukien vian etsintä, kosteuskartoitus, rakenteiden avaaminen ja ennalleen saattaminen, maankaivuu- ja täyttötyöt.
[...]

Asian arviointi

Asiassa on riidatonta, että rakenteiden kastumisen oli aiheuttanut keittiön pystyviemärin tukkeutumisesta seurannut veden tulviminen keittiöön ja sen alapuolella oleviin saunatiloihin. Vakuutuslautakunnan käytettävissä olevasta selvityksestä ei ilmene, mistä altaaseen kertynyt ja sieltä tulvinut vesi oli tullut, ja missä vaiheessa vedentulo keittiön tiskialtaaseen oli estetty. Tapahtumatiedoista on kuitenkin pääteltävissä, että keittiön tiskialtaan reunan yli vuotanut ja saunatiloihin kulkeutunut vesi on ollut niin sanottua harmaata jätevettä, joka ei tässä tapauksessa ollut mennyt viemäriputkeen sen jälkeen, kun tiskiallas oli viemäritukoksen vuoksi täyttynyt. Muun selvityksen puuttuessa lautakunta pitää ilmeisenä, ettei kyse ole ollut niin sanotusta mustasta jätevedestä eli vesikäymälävedestä, jossa yleensä on mukana myös eloperäisiä aineita. Lautakunta toteaa asialla olevan tässä merkitystä arvioitaessa taloyhtiön toimintaa vahingosta tiedon saatuaan.

Vakuutusehtojen korvattavaksi määrittelemä viemärin tukkeutuminen ja siitä seurannut vuotovahinko oli alkanut ennen kuin taloyhtiö oli tehnyt putkiliikkeelle hälytystyötilauksen. Tällä perusteella lautakunta katsoo, että taloyhtiön vuotovahingon havaitsemisen jälkeen tekemissä toimissa ei ole ollut kysymys välittömästi uhkaavan vahingon torjumisesta, eivätkä asiassa sen vuoksi tule arvioitaviksi yleiseen huolellisuusvelvollisuuteen kuuluvat vahingon torjuntatoimet.

Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen ja osapuolten välisen erimielisyyden kohdetta koskevana täsmennyksenä lautakunta toteaa, että kyse on ollut jo sattuneen vuotovahingon laajuuden rajoittamiseksi ja vahingon syyn selvittämiseksi tehdyistä toimista sekä niistä syntyneistä kustannuksista. Tarkemmin tarkasteltuna kiista koskee sitä, onko putkiliikkeen tekemässä työssä ollut kyse vakuutussopimuslain 32 §:n 1 momentissa tarkoitetusta sattuneen vahingon rajoittamisesta, josta aiheutuneet kohtuulliset pelastamiskustannukset vakuutusyhtiön pitää vakuutussopimuslain 61 §:n mukaan korvata. Kyse ei siis ole ollut välittömästi uhkaavan vahingon torjumiseksi tehdyistä toimista.

Asian arvioinnissa tulee lisäksi ottaa huomioon se, että vakuutusehdoissa edellytetään vakuutuksenottajan ryhtyvän suojaus- ja pelastustoimiin välittömästi vahingon tapahduttua ja että vakuutuksenottajan tulee mahdollisuuksiensa mukaan osallistua vahingon syyn selvittämiseen. Kiistanalaisten kustannusten korvattavuuden arvioinnissa lautakunta kiinnittää huomiota myös siihen, että vuotovahinkojen ikävähennyksiä laskettaessa kustannuksiin luetaan mukaan myös vian etsintä ja rakenteiden avaaminen.

Vakuutussopimuslain mukaan vakuutusyhtiön tulee korvata pelastamisvelvollisuuden täyttämisestä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Vakuutussopimuslakia koskevan hallituksen esityksen (HE 114/1993) perusteluissa todetaan, että pelastamiskustannusten kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan ottaa huomioon pelastettavan etuuden ja tehtyjen uhrausten arvon suhde. Arvioinnissa tulee kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, ettei vakuutetun voida välittömiä toimia vaativassa uhkaavassa tilanteessa edellyttää tarkoin harkitsevan toimenpiteitään.

Vakuutuslautakunta katsoo, että kun kerrostalon saunatilassa huomataan vesivahingon sattuneen, tärkeintä on ryhtyä viipymättä rajoittamaan vahinkoa ja torjumaan lisävahinkojen aiheutuminen. Tässä tapauksessa saunatiloihin oli tullut runsaasti vettä, minkä vuoksi taloyhtiö oli sillä olevan velvollisuuden mukaisesti ryhtynyt toimiin estääkseen vesivahingon laajenemisen ja selvittääkseen, mikä vuodon oli aiheuttanut.

Yhtenä epäysratkaisun perusteena vakuutusyhtiö on esittänyt, että samana päivänä, kun taloyhtiö oli tehnyt työtilauksen putkiliikkeelle, oli ollut nähtävissä, että viemärivesi oli tulvinut keittiön altaasta yli ja että vahingon syynä oli ollut tukkeutunut viemäriputki. Väitteensä tueksi vakuutusyhtiö ei ole kuitenkaan esittänyt selvitystä siitä, missä vaiheessa viemäritukos oli löydetty, tai että taloyhtiöllä oli ollut tieto viemäritukoksesta työtilausta tehdessään.

Taloyhtiö oli epäillyt veden valuneen saunatiloihin putkivuodon seurauksena, minkä vuoksi se oli kello 19 aikaan pyytänyt putkiasentajan paikantamaan vuotokohtaa ja selvittämään syytä veden valumiseen. Myös yritykset B. Oy ja C. Oy olivat olleet vahingoittuneessa keittiössä ja saunatiloissa vahinkopäivänä. Lautakunnan käytettävissä olevasta selvityksestä ei ilmene, milloin B. Oy ja C. Oy oli pyydetty paikalle.

Lautakunta toteaa, että taloyhtiön vuotovahingon aiheuttajasta saaman tiedon ajankohtaa ei voida päätellä sen perusteella, että vuodon syyksi oli saman päivän aikana paljastunut tukkeutunut viemäriputki. Vakuutusyhtiö ei ole edes väittänyt, että taloyhtiö olisi hälytystyötilausta tehdessään voinut perustellusti epäillä saunaan vuotaneen veden olleen viemärivettä.  Koska käyttövesi- ja viemäriputket ovat menneet samassa linjassa ja olleet saunatilan kattorakenteen sisällä, epäillyn vuotokohdan paikantaminen ja vahingon syyn selvittäminen olivat edellyttäneet rakenteiden avaamista.

Käytettävissään olevan selvityksen perusteella lautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että taloyhtiöllä oli tilausta putkiliikkeelle tehdessään ollut tieto viemäritukoksesta. Asiaa arvioidessaan lautakunta on ottanut huomioon sen, että vakuutusyhtiö on itsekin viitannut siihen, että vasta tehtyjen tutkimusten jälkeen oli selvinnyt vuodon aiheutuneen viemärin tukkeutumisen seurauksena.

Vakuutusyhtiö on perustellut epäystä myös sillä, että putkiliikkeen lasku ei ole vakuutuksesta korvattava kustannus, koska se oli aiheutunut ennen kuin vakuutusyhtiö oli tehnyt asiassa korvauspäätöksen.

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön asiassa tekemien korvauspäätösten perusteluja ristiriitaisina, koska vakuutusyhtiö on korvannut C. Oy:n laskun, joka oli aiheutunut ennen korvauspäätöksen tekemistä. Lisäksi vakuutuslautakunta katsoo kyseisen rajoitusehdon olevan ristiriidassa pelastamiskustannusten korvaamista koskevan vakuutussopimuslain 61 §:n kanssa. Lainkohdan perusteella korvattaviksi tulee käytännössä sellaisia kustannuksia, joita tietyissä tilanteissa välttämättä syntyy ennen kuin vakuutusyhtiölle on edes tehty vahinkoilmoitus ja ennen kuin vakuutusyhtiö on voinut tehdä asiassa korvausratkaisun. Lautakunta katsoo, että putkiliikkeen tekemää työtä koskevien kustannusten syntymisajankohtaa ei edellä esitetyin perustein voida pitää vakuutussopimuksen ehtojen mukaisena epäysperusteena.

Vakuutusyhtiö on käyttänyt epäysperusteena myös sitä, että vakuutuksesta ei korvata vahingon syyn selvittämisestä aiheutuneita kustannuksia. Tältä osin lautakunta kiinnittää huomiota siihen, että vakuutusehtojen kohdassa 2.5.1 (Vakuutuksenottajan toimenpiteet) on edellytetty, että vakuutuksenottaja ryhtyy toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja rajoittamiseksi sekä osallistuu mahdollisuuksiensa mukaan vahingon syyn selvittämiseen. Tämän lisäksi vakuutusehtojen kohdassa 7.1 (Ikävähennykset) olevan määritelmän mukaan vian etsinnästä ja myös rakenteiden avaamisesta aiheutuneet kustannukset kuuluvat ikävähennyksissä huomioon otettaviin kustannuksiin.

Lautakunta toteaa, että pelastamisvelvollisuuden edellyttämiä toimia jo sattuneen vuodon havaitsemisen jälkeen tulee tarkastella sen tiedon valossa, joka taloyhtiöllä on ollut, kun se on harkinnut, mihin toimiin se ryhtyy havaitun vuodon vuoksi. Taloyhtiö on tässä tapauksessa kertonut epäilleensä putkivuotoa, mitä arviota lautakunta pitää perusteltuna, kun otetaan huomioon se, että saunatiloihin valuneen veden oli tehdyissä selvityksissä havaittu olleen peräisin keittiön tiskialtaan yli vuotaneesta vedestä.

Käytettävissään olevan asiakirjaselvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo taloyhtiön toimineen jo sattuneen ja taloyhtiön kiinteistövakuutuksen korvauspiiriin kuuluvan vuotovahingon syyn selvittämiseksi ja vahingon rajoittamiseksi vakuutussopimuksessa ja vakuutussopimuslaissa asetettujen vaatimusten mukaisesti. Kyse on ollut välttämättömistä, pikaisista ja perustelluista toimista vuotokohdan löytämiseksi ja veden valumisen pysäyttämiseksi, vaikka vuodon syy onkin löytynyt toisaalta. Laskun määrää vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt.

Koska kyse on ollut vakuutussopimuslain tarkoittamista korvattavan vahingon rajoittamiseksi tehdyistä toimista aiheutuneista kohtuullisina pidettävistä pelastamiskustannuksista ja koska vuodon aiheuttanut vahinko on tässä tapauksessa ollut vakuutuksesta korvattava, vakuutusyhtiölle on syntynyt velvollisuus korvata Yritys A. Oy:n laskun määrä taloyhtiölle.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa taloyhtiölle korvauksena putkiliikkeen laskun asianmukaisine viivästyskorkoineen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Kankkunen
Rantala
Vyyryläinen
Yrttiaho