Tapahtumatiedot

Asiakkaan omistamassa, vuonna 2002 rakennetussa omakotitalossa havaittiin vesivahinko 28.11.2022. Kohteessa tehtiin 30.11.2022 vahinkokartoitus, josta laaditun raportin mukaan vuokralaiset olivat poistuneet rakennuksesta 24.-25.11.2022 ja palanneet takaisin 28.11.2022. Palatessaan he olivat havainneet, että rakennuksen sisätilaan rakennetusta uima-altaasta oli tulvinut vettä laitojen ylitse ja vettä valui alapuolella olevaan tekniseen tilaan ja makuuhuoneeseen. Vettä lainehti sekä allashuoneessa että varsinkin alakerran tiloissa. Kartoitusraportin mukaan tulvimisen syyn epäillään viittaavan mekaaniseen toimintahäiriöön uima-altaan täyttöpumpun osalla, mutta tarkempaa tietoa syystä ei ole tiedossa. Altaan läheisyydessä ei ole vesipistettä. Tulvineen veden reitin todetaan olevan yläkerrassa allashuoneen ja olohuoneen välisen oviaukon kynnyksen kohdalta. Tulvinut vesi on laskeutunut välipohjarakenteen läpi ja levinnyt alakerrassa teknisen tilaan, vaatekomeroon sekä makuuhuoneeseen.

Asiakas haki korvausta laajasta kotivakuutuksesta. Vakuutusyhtiö antoi 13.12.2022 epäävän korvauspäätöksen vedoten vedeneristeen puuttumiseen ja siihen, että vakuutusehtojen tarkoittamaa äkillistä, ennalta arvaamatonta syytä vahingolle ei ole tiedossa. Vakuutusyhtiö ei muuttanut päätöstään asiakkaan uudelleenkäsittelypyynnön perusteella vaan totesi 27.12.2022 päivätyssä päätöksessään, että rakenteiden kastuminen on seurausta siitä, että rakenteet eivät ole rakentamismääräysten, rakentamisohjeiden ja hyvän rakennustavan mukaisia, koska allashuoneen oven karmin ja kynnyksen kohdalla on rako, josta vesi on päässyt läpi.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asiakas vaatii vakuutusyhtiön päätöksen muuttamista ja korjauskustannusten korvaamista.

Vakuutusyhtiön päätös perustuu olettamukseen siitä, että kynnyksen veden­eristys on ollut puutteellinen, ja että sen takia vesi olisi päässyt rakenteisiin. Vakuutusyhtiö ei ole ottanut lainkaan kantaa vahingon juurisyyhyn eli siihen, miksi vesi on päässyt uima-altaan reunojen ylitse. Ensin päätöksessä epäillään toimintahäiriötä tulvimisen aiheuttajaksi, joka myöhemmin sitten sivuutetaan toteamalla, ettei äkillistä ennalta arvaamatonta tapahtumaa ole tapahtunut lainkaan.

Asiakkaan mukaan sähkökatkos on aiheuttanut virtapiikin jossain sähkölaitteessa ja kytkenyt veden pintaa säätelevän venttiilin auki asentoon. Uima-allas on varustettu pinnan säätöautomatiikalla, joka on ollut pois käytöstä ainakin kymmenen vuotta. Alueella oli sähkökatkoksia vahinkoa edeltäneenä sunnuntaina. Vedenpinta on päässyt nousemaan altaassa yllättäen ja ennakoimattomasti. Mikään käyttäjän huolimattomuus ei ole voinut aiheuttaa vahinkoa. Tarkastajan raportissa suositellaan vuodon syyn selvittämiseksi asiantuntijan lausuntoa, jota ei ole pyydetty. Uima-allasliikkeen asiantuntijan asiakas kertoo ilmoittaneen, että toimintahäiriön todellista syytä ei jälkeenpäin voi vahvistaa, mutta sähkökatkos on hyvinkin mahdollinen ja todennäköinen syy ylitäyttöön. Vahinko on siten seurausta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta käyttäjästä riippumattomasta tapahtumasta, jonka todennäköisin syy on sähkökatkoksen aiheuttama virtapiikki vesiventtiilissä. Tämän perusteella asiakas vaatii vakuutusyhtiötä korvaamaan korjauskustannukset vahinkoraportissa esitetyssä laajuudessa.

Asiakas on valituksessaan vedonnut lisäksi äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta esinevahingosta tehtyyn ammattikorkeakoulun opinnäytetyöhön, jonka mukaan esimerkiksi puutteellinen vedeneristys ei ole äkilliseksi luokiteltava syy, mutta sähkökatkoksen aiheuttama laitteen toimintahäiriö on. Koska vahinko on tässä tapauksessa johtunut mainitusta toimintahäiriöstä eikä puutteellisesta veden­eristyksestä, on vahinko tällöin korvattava.

Tarkastusraportissa mainittu oletettu oven kynnyksen puutteellinen vedeneristys on vain eräs mahdollinen reitti veden pääsylle oven toiselle puolelle ja edelleen alakertaan. Vesi on ollut ovenkynnystä vasten jonkun aikaa ja tällainen vedenpaine aiheuttaa veden kulkeutumisen eteenpäin vääjäämättä rakenteessa vedeneristyksestä huolimatta. Paineellinen vesipatsas löytää tiensä eteenpäin ajan kanssa esimerkiksi altaassa normaaliveden pinnan yläpuolella olevista läpivienneistä tai oven tiivisteiden läpi. Asiakas olettaa, että olohuoneen vastaisen oven kynnystä vasten noussut vesipatsas on reilun vuorokauden aikana paineellistanut kynnyksen vedeneristyksen ja tihkunut siitä ja mahdollisesti altaan läpivienneistä sekä oven toiselle puolelle olohuoneen lattialle että rakenteiden läpi suoraan alakertaan tekniseen tilaan.

Asiakas tähdentää, ettei vedeneriste edes puuttuessaan olisi juurisyy vahinkoon.  Vedeneristys on joka tapauksessa tehty määräysten mukaisesti, ja sen on vahvistanut asiakkaalle rakennustöistä vastannut mestari. Asiakas on toimittanut asiasta näytöksi talokirjaotteen.

Asiakas myös huomauttaa, että raportin kirjaus altaan pinnan säädön ohjainyksikön kytkimen asennosta on virheellinen. Kytkin on jousikuormitettu eikä voi olla muussa kuin on-asennossa. Laitteen sähkökeskuksesta se sen sijaan oli valittu off-asentoon. Allasta on täytetty letkulla, joten näin ollen venttiilin ja pumpun kytkeytyminen täyttöasentoon on ennalta arvaamaton ja äkillinen seikka.

Vakuutusyhtiö pitää kielteistä korvauspäätöstään vakuutusehtojen mukaisena.

Kiinteistön vuokralaisten mukaan uima-allas oli ylitäyttynyt heidän poissa ollessaan ja vettä oli levinnyt ympäröiviin huonetiloihin. Tarkkaa syytä siitä, miksi näin on käynyt, ei ole tiedossa. Asiakkaan näkemyksen mukaan vahingon syynä on ollut allaslaitteiston toimintahäiriö, joka mahdollisesti olisi aiheutunut alueella olleista sähkökatkoksista vahinkoa edeltäneenä sunnuntaina. Mahdollisista sähkökatkoksista ei ole tarkempaa selvitystä. Asiakkaan selvityksen mukaan uima-allas on varustettu pinnan säätöautomatiikalla, joka on ollut pois käytöstä ainakin kymmenen vuotta ja kytketty ohjaustaulusta off-asentoon.

Kartoitusraportissa on selkeästi todettu veden kulkeutumisreitti allashuoneesta ympäröiviin tiloihin kynnysliittymän kohdalta sekä vedeneristyksen puutteellisuudet uima-allastilassa/altaassa. Tehtyjen lisätutkimusten yhteydessä todettiin, että työkalu saatiin työnnettyä esteettä uima-allastilan ja olohuoneen välisen oviaukon karmirakenteen alle. Oven karmin ja oviaukon väliin jää aukko, josta vesi on päässyt kulkeutumaan muihin huonetiloihin. Raportin mukaan ei ole merkkejä siitä, että vesi olisi noussut kynnyksen yli tai että vettä olisi ollut olohuoneen lattiapinnoitteen päällä.

Vedeneristettä ei ole todettavissa kynnysrakenteen kohdalla, eikä allashuoneen lattiakaivon kohdalla todettu merkkejä vedeneristyksestä. Raportin mukaan olohuoneen ja allastilan oviaukon sijainti osuu alakertaan peilattuna linjalle, jonka kohdalta vettä havaittiin vuotohetkellä tulleen rakenteen läpi. Kynnysliittymän kautta vesi on valunut välipohjarakenteen läpi ja levinnyt alakerrassa teknisen tilan, vaatekomeron sekä makuuhuoneen osalle. Rakentamismääräykset- ja ohjeet edellyttävät, että myös läpimenot, liittymät ja vastaavat kohdat tulee olla märkätiloissa ja uima-altaassa vedeneristetyt.

Asiakkaan esittämä väite, että oven kynnystä vasten olisi ollut paineellinen vesipatsas, on epätodennäköistä, koska uima-allastilassa on lattiakaivo ja uima-allastila on myös suorassa yhteydessä muihin lattiakaivollisiin pesuhuone- ja saunatiloihin. Jos tilassa on asianmukaiset lattiakaadot, ohjautuvat lattialle tulevat vedet kaivojen kautta viemäriverkkoon. Oikein toteutettu vedeneristys kestää kyseisen vesirasituksen, mikä tässä tapauksessa on kynnystä kohtaan voinut kohdistua.

Varmaa syytä uima-altaan tulvimiselle ei ole esitetty eikä ole toteennäytetty, että syynä olisi ollut vakuutusehtojen edellyttämä äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma.

Uima-allastilan vedeneristys on puutteellinen ja toteutettu hyvän rakennustavan vastaisesti eikä se täytä märkätilalta edellytettyjä rakentamismääräyksiä ja -ohjeita. Vahingon syynä on suunnittelu- sekä rakennusvirhe, josta aiheutuneet vahingot on rajattu kotivakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.

Lisäkirjelmässään vakuutusyhtiö toteaa, että korvausta hakevalla on näyttövelvollisuus siitä, että vahinko on aiheutunut vakuutusehdoissa korvattavaksi määritellystä vahinkotapahtumasta sekä toistaa aiemmin vetoamiaan seikkoja muun muassa veden kulkureitistä ja kynnysliittymän vedeneristeen puutteellisuudesta.

Sopimusehdot ja rakentamismääräykset

Kotivakuutuksen ehtojen, voimassa 1.1.2022 alkaen, kohdan F21.1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu äkillisestä, ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Kohdan F21.2.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka rakennukselle aiheutuu suunnittelu-, perustus-, rakennus-, työ-, asennus- tai käyttövirheen vuoksi tai valmistus- tai aineviasta tai huollon ja kunnossapidon laiminlyönnistä. Esimerkiksi, jos vesi on päässyt rakenteeseen lattiakaivon tai korokerenkaan epätiiviistä liitoksista tai läpiviennistä, vesi on läpäissyt vesieristeen tai vesieriste on puuttunut lattiakaivollisesta tilasta.

Suomen Rakennusmääräyskokoelma osa C2 (Kosteus), voimassa 1.1.1999 alkaen, Määräykset ja ohjeet 1998

7.1.1
Märkätilojen vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse valumaan tai siirtymään kapillaarivirtauksena ympäröiviin rakenteisiin ja huonetiloihin.

7.2.1
Märkätilan lattianpäällysteen ja seinäpinnoitteen on toimittava vedeneristyksenä tai lattiaan päällysteen alle ja seinään pinnoitteen taakse on tehtävä erillinen vedeneristys.

7.2.3
Märkätilojen vedeneristyksenä toimiva lattianpäällyste tai lattianpäällysteen alla oleva vedeneristys on ulotettava riittävän korkealle seinälle sekä liitettävä vedenpitävästi seinän vedeneristykseen estämään veden pääsy seinä- ja lattiarakenteiden sisään.

7.3.1
Lattian kaltevuuden on oltava sellainen, että vesi valuu esteettä lattiakaivoon. Vedeneristyksen ja lattiakaivon liitoksen on oltava niin tiivis, että vesi ei pääse vedeneristyksen alapuolisiin rakenteisiin, vaikka vedenpinta kaivossa nousisi liitoksen yläpuolelle.

7.3.1.2
Lattian kaltevuuden tulee olla vähintään 1:100. Vesilaitteet ja lattiakaivot sijoitetaan siten, ettei vesi valu märkätilan lattialta muihin tiloihin.

Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet (Suomen Rakennusinsinöörienliitto RIL R.Y., RIL 107-2000) 

7.2 Rakenteet
Märkätilojen vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse tunkeutumaan ympäröiviin rakenteisiin ja huonetiloihin. Märkätilojen lattia- ja seinäpinnoissa tulee aina käyttää vedeneristystä. Tämä koskee myös maanvaraisia lattioita. Märkätilojen vedeneristys on kokonaisuus, joka on vesitiivis kaikilta kohdiltaan (pinnat, saumat, läpiviennit ja liittymät).
[…]
Veden poistumiseksi on lattian kaltevuuden oltava vähintään 1:100. Lattiakaivon läheisyydessä suositellaan kaltevuutta 1:50. Lattiakaivon läheisyydellä tarkoitetaan ympyränmuotoista aluetta, jonka halkaisija on 100 cm ja jonka keskipisteenä on lattiakaivo. Lattiakaivo sijoitetaan ja kynnys rakennetaan siten, ettei vesi valu märkätilan lattiasta muihin tiloihin.

7.3 Vedeneristys
Märkätilan lattiapäällysteen ja seinäpinnoitteen on toimittava vedeneristyksenä tai lattiaan päällysteen alle ja seinään pinnoitteen taakse on tehtävä erillinen vedeneristys.
[…]
Lattian vedeneristeen reuna on suositeltavaa nostaa vähintään 100 mm:n korkeuteen lattiapinnasta.
[…]
Märkätilasta pois johtavan oven kynnys tehdään siten, että vettä ei pääse valumaan viereisen huoneen puolelle.
[…]
Märkätilasta pois johtavan oven kynnyksellä vedeneriste suositellaan nostettavaksi vähintään 15 mm märkätilan puolella kynnyksen vieressä olevan valmista lattiapintaa ylemmäksi.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kyse siitä, onko vesivahinko seurausta rakennusvirhettä koskevan rajoitusehdon mukaisesta vedeneristeen puutteellisuudesta.

Voimassa olevan oikeuden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä on vakuutuskorvausta hakevalla. Jos tämä on näytetty ja vakuutusyhtiö sen jälkeen haluaa vedota rajoitusehtoon, on näyttötaakka rajoitusehdon soveltumisesta tapaukseen vakuutusyhtiöllä.

Asiakkaan mukaan todennäköisin syy vahinkoon on sähkökatkoksen aiheuttama virtapiikki sähkölaitteessa, joka on aiheuttanut venttiilin ja pumpun kytkeytymisen täyttöasentoon. Vakuutusyhtiö taas katsoo vahingon olevan seurausta siitä, ettei allashuoneen oven karmin ja kynnyksen kohdalla ole rakentamismääräysten, rakentamisohjeiden ja hyvän rakennustavan mukaista vedeneristettä.

FINE toteaa, että asiakkaan vetoaman mukaisesti sähkökatkoksen aiheuttamasta laitteen toimintahäiriöstä aiheutuva vuotovahinko on tyypiltään lähtökohtaisesti laajasta kotivakuutuksesta korvattava, äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutunut vahinko. Sama koskee laitteiden muista syistä aiheutuvien toimintahäiriöiden sekä rikkoutumisten aiheuttamia vuotovahinkoja. FINE kuitenkin toteaa, että Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti pidetty rakenteille aiheutuneen vuotovahingon varsinaisena syynä lattiarakenteen puutteellisuutta, jos vesi on päässyt rakenteisiin tilassa, jossa olisi tullut olla asianmukainen vedeneristys. Tämä periaate käy ilmi esimerkiksi Vakuutuslautakunnan antamista ratkaisusuosituksista VKL 321/14 ja FINE-013555 sekä erityisesti tulvakynnyksen osalta ratkaisussa FINE-042888. Vakuutuslautakunta on lausunut ratkaisussaan VKL 321/14, että kosteusvaurioiden syynä on rakentamismääräysten laiminlyönti ja vedeneristyksen puutteellisuus, kun vahinkoa ei olisi päässyt aiheutumaan, mikäli rakenteet olisi tehty vedenpitäväksi rakentamismääräysten edellyttämällä tavalla.

Asiassa on esitetty selvityksenä vedeneristyksestä vahinkokartoituksista tehty tarkastusraportti sekä talokirjaote. Tarkastusraportissa todetaan, että oviaukon kynnyksen linja on epätiivis ja osa kynnystä vasten nostetuista laatoista on irronnut. Kartoituksessa ei ole havaittu kynnystä vasten tehtyä vedeneristeen ylösnostoa. Allastilan puolelta on saatu monitoimityökalun veitsiosa työnnettyä oven karmirakenteen alapuolelle rikkomatta rakenteita. Raportissa olevista kuvista on havaittavissa selkeä rako kynnyslinjassa oven karmin alapuolella. Asiakkaan toimittamasta talokirjaotteen merkintöjen mukaan vedeneristysjärjestelmä sekä sen läpivientikohdat ja viimeistely on rakentamisvaiheessa tarkastettu. Tältä osin FINE kuitenkin toteaa, että rakenteen määräysten mukaisuus arvioidaan ensisijaisesti sen toteuttamistavasta ja toimivuudesta saadun selvityksen perusteella, eivätkä pelkästään rakentamisvaiheen tarkastusmerkinnät osoita sitä toteutetuksi rakentamismääräysten ja -ohjeiden edellyttämällä tavalla

Vakuutusyhtiön vetoamien rakentamismääräysten ja -ohjeiden osalta FINE toteaa, että Rakentamismääräyskokoelman osan C2 määräysten mukaan lattian vedeneristys on ulotettava riittävän korkealle seinälle sekä liitettävä vedenpitävästi seinän vedeneristykseen estämään veden pääsy seinä- ja lattiarakenteiden sisään. RIL 107-2000 -ohjeessa puolestaan todetaan kynnyksen osalta, että märkätilasta pois johtavan oven kynnys tehdään siten, että vettä ei pääse valumaan viereisen huoneen puolelle. FINE katsoo yhtiön vetoamien määräysten ja ohjeiden osoittavan, että vaatimus märkätilan lattian vedenpitävyydestä edellyttää vedeneristyksen ylösnostoja myös oviaukon kynnyksen kohdalla.

Veden kulkureitin osalta FINE toteaa, että asiakirjaselvityksen mukaan olohuoneen ja allastilan välinen oviaukko osuu sille kohdalle, mistä vesi on alakerrasta tarkasteltuna tullut rakenteen läpi. Vesi on lainehtinut allashuoneessa ja alakerran tiloissa, mutta tietojen mukaan vesi ei ole päässyt olohuoneen lattiapinnoitteen päälle. Esitetyn selvityksen perusteella FINE katsoo veden päässeen rakenteisiin allashuoneen ja olohuoneen välisen oviaukon epätiiviin kynnyksen kautta ja levinnyt siitä muihin tiloihin.

Yhteenvetona FINE katsoo asiassa osoitetun, ettei märkätilasta pois johtavan oviaukon kynnyksessä ole ollut vedeneristystä, jota rakentamismääräykset ja -ohjeet olisivat rakenteelta edellyttäneet. Veden on osoitettu päässeen rakenteisiin kyseisestä, virheellisesti toteutetusta kohdasta, jolloin edellä viitatun ratkaisukäytännön mukaisesti tämän on katsottava olevan vuotovahingon varsinainen syy riippumatta siitä, mikä on laitteiston toimintahäiriön aiheuttanut. Koska rakennusvirheestä aiheutuvat vahingot on rajoitusehdossa rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle, FINE pitää vakuutusyhtiön kielteistä päätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta asiassa.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen                                          
Esittelijä Tykkä